Tervetuloa töihin? Ammattiliittojen strategiat ja työperäinen maahanmuutto Tutkimuksessa identifioitiin ja analysoitiin Rakennusliiton ja Palvelualojen am- mattiliitto PAMin maahanmuuttoon liittyvät strategiat. Tutkimuksen kohteena oli, miten kyseiset ammattiliitot suhtautuvat työperäiseen maahanmuuttoon, pyrkivätkö liitot saaman maahanmuuttajia jäsenikseen sekä mikä on maahan- muuttajien asema ammattiliitoissa. Rakennusliitto ja PAM valittiin tarkastelun kohteeksi, sillä niiden edustamilla aloilla maahanmuuttajat muodostavat merkit- tävän osan työvoimasta. Tutkimuksessa käsiteltiin myös Rakennusliiton ja PAMin edustamilla aloilla työskentelevien maahanmuuttajien kokemuksia ammattiliito- ista. Lisäksi tarkasteltiin Viron työmarkkinatilannetta ja ammattiyhdistysliikkeen asemaa, sillä ne vaikuttavat Rakennusliiton toimintaympäristöön ja -edellytyksiin. Tutkimustulokset osoittavat, että maahanmuutto on Rakennusliitolle ja PAMille ristiriitainen kysymys. Yhtäältä ne pyrkivät saamaan maahanmuut- tajat ammattiliittojen jäseniksi sekä turvaamaan maahanmuuttajien työehtoja. Toisaalta molemmat liitot pyrkivät keskusjärjestönsä SAK:n kanssa torjumaan työperäistä maahanmuuttoa: ne puolustavat aktiivisesti nykyisiä EU- ja Eta-alueen ulkopuolelta suuntautuvan työperäisen maahanmuuton rajoituksia vedoten Suomen korkeaan työttömyysasteeseen sekä maahanmuuttajien työehtoihin liittyviin ongelmiin. Työnantajajärjestöt puolestaan vaativat työperäisen maahanmuuton rajoitus- ten purkamista, sillä ne katsovat, että lisääntynyt työvoiman tarjonta hyödyttäisi yritystoimintaa. Molemmat tahot perustelevat maahanmuuttokantaansa kansal- lisella edulla. Ammattiyhdistysliikkeen kanta työperäiseen maahanmuuttoon ei kuitenkaan ole yhdenmukainen: Akavaan kuuluvilla ammattiliitoilla on SAK:laisia ammattiliittoja liberaalimmat maahanmuuttokannat. Ammattiliittojen keskeisenä strategiana on taata, että maahanmuuttajat eivät tee heikommin työehdoin samoja työtehtäviä kuin syntyperäinen väestö. Sekä PAM että Rakennusliitto tiedottavat suomalaisista työehtosopimuksista ja am- mattiliittojen jäsenyydestä yleisimmillä maahanmuuttajakielillä. Tämä on ammat- tiliittojen tulevaisuudennäkymien kannalta tärkeää, sillä niiden intressissä ei ole, että syntyperäisen väestön ja maahanmuuttajien työehdot eriytyvät. Tutkimusta varten haastatellut rakennus- ja palvelualoilla työskentelevät maahanmuuttajat kokivat, että maahanmuuttajat ovat syntyperäistä väestöä heikommassa neuvot- teluasemassa suhteessa työnantajiin, mikä heijastuu usein maahanmuuttajien työehtoihin. Maahanmuuttajien mukaan ammattiliitoilla on tärkeä rooli heidän työehtojensa turvaajina. Toisaalta he painottivat, että maahanmuuttajien tietämys ammattiliittojen roolista Suomessa on usein hyvin puutteellista. Molemmissa liitoissa maahanmuuttajajäsenten määrä on noussut suhteellisen nopeasti viimeisen vuosikymmenen aikana, ja etenkin PAMissa huomattava osa uusista jäsenistä on maahanmuuttajia. Rakennusliitto on PAMia hankalamassa tilanteessa jäsenhankinnan suhteen, sillä ulkomaalaiset rakennustyöntekijät työskentelevät Suomessa usein tilapäisesti ja eivät sen takia liity ammattiliiton jäseniksi. Liittojen strategiat poikkeavat osittain toisistaan: Rakennusliitto on ensimmäisenä suomalaisena ammattiliittona perustanut maahanmuuttajille tarkoitetun ammattiosaston, jonka tarkoituksena on helpottaa maahanmuuttajien osallistumista liiton toimintaan sekä nostaa esiin maahanmuuttajien kohtaamia erityisongelmia. PAM sen sijaan katsoo, että tällainen erityisjärjestely eriyttäisi maahanmuuttajat muusta jäsenistöstä liiton sisällä. Vaikka molemmat liitot ovat onnistuneet kasvattamaan maahanmuut- tajajäsenten määrää, ovat maahanmuuttajat edelleen aliedustettuina liittojen jäseninä ja toimitsijoina, minkä osa haastatelluista maahanmuuttajista koki ongelmalliseksi. Maahanmuuttajien suhtautuminen ammattiliittoihin oli käytän- nönläheinen: ammattiliittojen jäseniksi liityttiin silloin kun jäsenyyden katsottiin tarjoavan konkreettista hyötyä. Liittojen toimista huolimatta maahanmuuttajat – ja maassa tilapäisesti työs- kentelevät ulkomaalaiset – kohtaavat syntyperäistä väestöä useammin työehtoihin liittyviä ongelmia. Sekä PAM että Rakennusliitto vaativat valtiolta nykyistä vahvem- pia toimia maahanmuuttajien työehtojen turvaamiseksi, sillä maahanmuuttajien työehtojen valvominen ja suojaaminen vaatii liitoilta resursseja. Toisaalta ilman ammattiliittojen toimintaa maahanmuuttajien työehtoihin liittyvät ongelmat olisivat nykyistä suurempia. Jotkut tutkimusta varten haastatellut maahanmuut- tajat olivat esimerkiksi saaneet ammattiliiton apua maksamattomien palkkojen perimisessä. Tutkimus osoitti Walter Korven valtaresurssiteoriaa hyödyntäen, että maahan- muutto on ammattiliitoille valtaresurssikysymys: onnistuneet maahanmuuttoon ja maahanmuuttajiin liittyvät strategiat vahvistavat liittojen valtaresursseja – ja päinvastoin. Tutkimus osoitti myös miten ammattiliittojen toimintaympäristö rajoittaa ja mahdollistaa maahanmuuttoon liittyviä strategioita. Aiemmat tutkimukset ovat painottaneet suomalaisten ammattiliittojen pyrkimystä torjua työperäistä maahanmuuttoa, jolloin tässä tutkimuksessa havaitut ammattiliittojen toimet maahanmuuttajien työmarkkina-aseman tur- vaamiseksi ovat jääneet huomioimatta. Tutkimusaineisto koostuu 78 laadullisesta tutkimushaastattelusta, ammat- tiliittojen tilaisuuksista kerätystä aineistosta sekä ammattiliittojen ja työnanta- jajärjestöjen julkisista kannanotoista.