Tässä väitöskirjassa tutkitaan opettajan identiteetin rakentumisen dynamiikkaa dialogista neuvottelua heijastavana narratiivisena prosessina kansainvälisen maisterikoulutusohjelman (ITP-International Teacher Programme) erityiskontekstissa. Tutkimuksen otsikon termillä dynamiikka tarkoitetaan prosesseja, jotka saavat aikaan muutoksia opettajan identiteetissä. Tutkimuksen tavoitteena on kuvata, miten nämä prosessit tapahtuvat positioinnin kautta käytävinä neuvotteluina ja tunnistaa prosesseihin liittyvät tukimekanismit osallistujien narratiiveissa.

Tutkimuksen teoreettisena näkökulmana opettajaidentiteetin tarkasteluun on oletus narratiiveista todellisuuskäsityksen rakentumisen perustana. Tämän näkökulman mukaan opettajan identiteetti rakentuu narratiivien kautta narratiivisesti johtaen niin sanotun narratiivisen identiteetin rakentumiseen. Lisäksi dialogista näkökulmaa hyödyntämällä tutkitaan, miten neuvottelu tapahtuu positioinnin ja uudelleenpositioinnin ja niihin liittyvien näkökulmamuutosten kautta. Positioilla tarkoitetaan tässä tutkimuksessa narratiivisia positioita, joita osallistujat käyttivät kuvaillessaan kokemuksiaan ITP-ohjelman aikana ja omaan kouluunsa palaamisen jälkeen. Väitöskirjassa pyritään erityisesti kuvaamaan uudelleenpositioinnin dynamiikkaa sekä tunnistamaan opettajien narratiiveissaan kuvaamat uudelleenpositiointia tukevat mekanismit.

Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jossa hyödynnettiin narratiivista lähestymistapaa. Tutkimuksen kontekstina on Indonesian ja Suomen välinen kansainvälinen opettajaohjelma (ITP), joka toteutettiin vuosina 2015–2017. Tutkimuksen vastaajat ovat ohjelmaan osallistuneita indonesialaisia opettajia, jotka työskentelivät Indonesiassa Acehissa. Tutkimusaineisto kerättiin kahdessa vaiheessa, opiskelujakson aikana Suomessa vuonna 2017 ja valmistumisen jälkeen Indonesiassa vuonna 2019. Aineistoa tukivat tutkijan havainnot ja vuorovaikutus kyseisessä kontekstissa.

Aineisto koostuu pääasiassa kolmentoista osallistujan narratiivisista haastatteluista, jotka tehtiin indonesian kielellä (Bahasa Indonesia). Aineisto sisältää osallistujien narratiiveja heidän kokemuksistaan, jotka liittyvät ohjelmaan pääsyyn, opiskeluun, Suomessa oleskeluun, valmistumiseen ja paluuseen omaan kouluun.

Aineisto analysoitiin temaattisen narratiivisen analyysin ja positiointianalyysin avulla yksilöllisen ja osallistujien välisen uudelleenpositioinnin teemojen ja mallien tunnistamiseksi.

Tämän väitöskirjan pohjana olevien kolmen julkaisun tulokset kuvaavat dialogisen uudelleenpositioinnin dynamiikkaa. Analyysien tuloksena uudelleenpositioinnin tukena havaittiin olevan seuraavat kolme narratiivista mekanismia. Ensimmäinen, narratiivisen tilan rakentamisen mekanismi, auttaa osallistujia tulkitsemaan Indonesian ja Suomen koulutus- ja koulukonteksteja. Tämä mekanismi tukee uudelleenpositioinnin prosessia erilaisissa tilallisissa kehyksissä. Toinen, narratiivisen pääoman hankkimisen mekanismi, sisältää uusia positioita ja uusia näkökulmia, jotka voivat vaikuttaa tapaan, jolla haastateltavat näkevät itsensä opettajina. Kolmas, kehittyvän juonen mekanismi, tukee yksilöllistä koherenssia. Tämän mekanismin avulla voidaan myös saada koherenssia opettajan uuteen identiteettiin liittyvien erilaisten positioiden järjestämiseen ja yhdistelyyn.

Nämä narratiivit heijastavat myös tapaa, jolla osallistujat käsittelivät Acehin konfliktin ja tsunamin jälkeistä tilannetta. Huomionarvoista on, että haastateltavien narratiiveissa havaitaan muutoksia heidän tavassaan kuvata ja ymmärtää alueen koulutushaasteita ja vastata niihin. Osallistujien alkuperäinen positio ja heidän narratiiveistaan ilmenevä myöhempi uudelleenpositiointi näyttävät kuvaavan tätä prosessointia. Tulos voi olla merkittävä opettajankoulutuksen suunnittelun ja toteutuksen näkökulmista muissa vastaavalla tavalla haastavissa konteksteissa.

Tutkimuksen tulokset osoittavat kansainvälisessä opettajankoulutuksessa (ITP) tapahtuvan opettajan ammatillisen identiteetin dialogisen rakentumisen keskeisyyttä ja tärkeyttä. Aiemmissa tutkimuksissa on kuvattu kansainväliseen opettajankoulutukseen osallistumista mahdollisuutena tietojen, taitojen ja pätevyyden kartuttamiseen. Tämän tutkimuksen tulokset syventävät ja korostavat identiteetin rakentumisen merkitystä olennaisena osana tai jopa edellytyksenä tietojen ja taitojen oppimiseen. Tuloksissa kuvataan neuvotteluprosessin dynamiikkaa uudelleenpositioitumisena ja tunnistetaan siihen liittyviä narratiivinen mekanismeja. Tämä tulos näyttää osoittavan narratiivisten prosessien merkittävän yhteyden opettajaidentiteettien rakentumiseen.

Tutkimuksella halutaan herättää keskustelua myös siitä, millaista tukea kansainvälisessä opettajankoulutuksessa tarvitaan identiteetin jatkuvan rakentumiseen. Mahdollisia tukimuotoja voisivat olla pedagoginen tuki ja osallistujien identiteettien aiemman, nykyisen ja tulevan käsitteellistämisen kriittinen pohdinta. Lisäksi opettajankoulutukseen on sisällytettävä käytäntöjä, joilla tuetaan narratiivisten tilojen rakentamista osana prosessia. Koulutus muuttuu kaikkialla maailmassa nopeasti ja radikaalisti, ja myös tulevat opettajat kokevat asioita, jotka haastavat heidän käsityksensä omasta roolista ja identiteetistään. Tämä väitöskirja pyrkii vastaamaan opettajankoulutuksen uusiin haasteisiin tarkastelemalla opettajan ammatillisen identiteetin rakentumiseen vaikuttavan neuvotteluprosessin dynamiikkoja.