Tässä väitöskirjassa tutkitaan opettajan identiteetin rakentumisen dynamiikkaa dialogista neuvottelua heijastavana narratiivisena prosessina kansainvälisen maisterikoulutusohjelman (ITP-International Teacher Programme) erityiskontekstissa. Tutkimuksen otsikon termillä dynamiikka tarkoitetaan prosesseja, jotka saavat aikaan muutoksia opettajan identiteetissä. Tutkimuksen tavoitteena on kuvata, miten nämä prosessit tapahtuvat positioinnin kautta käytävinä neuvotteluina ja tunnistaa prosesseihin liittyvät tukimekanismit osallistujien narratiiveissa.

Tutkimuksen teoreettisena näkökulmana opettajaidentiteetin tarkasteluun on oletus narratiiveista todellisuuskäsityksen rakentumisen perustana. Tämän näkökulman mukaan opettajan identiteetti rakentuu narratiivien kautta narratiivisesti johtaen niin sanotun narratiivisen identiteetin rakentumiseen. Lisäksi dialogista näkökulmaa hyödyntämällä tutkitaan, miten neuvottelu tapahtuu positioinnin ja uudelleenpositioinnin ja niihin liittyvien näkökulmamuutosten kautta. Positioilla tarkoitetaan tässä tutkimuksessa narratiivisia positioita, joita osallistujat käyttivät kuvaillessaan kokemuksiaan ITP-ohjelman aikana ja omaan kouluunsa palaamisen jälkeen. Väitöskirjassa pyritään erityisesti kuvaamaan uudelleenpositioinnin dynamiikkaa sekä tunnistamaan opettajien narratiiveissaan kuvaamat uudelleenpositiointia tukevat mekanismit.

Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jossa hyödynnettiin narratiivista lähestymistapaa. Tutkimuksen kontekstina on Indonesian ja Suomen välinen kansainvälinen opettajaohjelma (ITP), joka toteutettiin vuosina 2015–2017. Tutkimuksen vastaajat ovat ohjelmaan osallistuneita indonesialaisia opettajia, jotka työskentelivät Indonesiassa Acehissa. Tutkimusaineisto kerättiin kahdessa vaiheessa, opiskelujakson aikana Suomessa vuonna 2017 ja valmistumisen jälkeen Indonesiassa vuonna 2019. Aineistoa tukivat tutkijan havainnot ja vuorovaikutus kyseisessä kontekstissa.

Aineisto koostuu pääasiassa kolmentoista osallistujan narratiivisista haastatteluista, jotka tehtiin indonesian kielellä (Bahasa Indonesia). Aineisto sisältää osallistujien narratiiveja heidän kokemuksistaan, jotka liittyvät ohjelmaan pääsyyn, opiskeluun, Suomessa oleskeluun, valmistumiseen ja paluuseen omaan kouluun.

Aineisto analysoitiin temaattisen narratiivisen analyysin ja positiointianalyysin avulla yksilöllisen ja osallistujien välisen uudelleenpositioinnin teemojen ja mallien tunnistamiseksi.

Tämän väitöskirjan pohjana olevien kolmen julkaisun tulokset kuvaavat dialogisen uudelleenpositioinnin dynamiikkaa. Analyysien tuloksena uudelleenpositioinnin tukena havaittiin olevan seuraavat kolme narratiivista mekanismia. Ensimmäinen, narratiivisen tilan rakentamisen mekanismi, auttaa osallistujia tulkitsemaan Indonesian ja Suomen koulutus- ja koulukonteksteja. Tämä mekanismi tukee uudelleenpositioinnin prosessia erilaisissa tilallisissa kehyksissä. Toinen, narratiivisen pääoman hankkimisen mekanismi, sisältää uusia positioita ja uusia näkökulmia, jotka voivat vaikuttaa tapaan, jolla haastateltavat näkevät itsensä opettajina. Kolmas, kehittyvän juonen mekanismi, tukee yksilöllistä koherenssia. Tämän mekanismin avulla voidaan myös saada koherenssia opettajan uuteen identiteettiin liittyvien erilaisten positioiden järjestämiseen ja yhdistelyyn.

Nämä narratiivit heijastavat myös tapaa, jolla osallistujat käsittelivät Acehin konfliktin ja tsunamin jälkeistä tilannetta. Huomionarvoista on, että haastateltavien narratiiveissa havaitaan muutoksia heidän tavassaan kuvata ja ymmärtää alueen koulutushaasteita ja vastata niihin. Osallistujien alkuperäinen positio ja heidän narratiiveistaan ilmenevä myöhempi uudelleenpositiointi näyttävät kuvaavan tätä prosessointia. Tulos voi olla merkittävä opettajankoulutuksen suunnittelun ja toteutuksen näkökulmista muissa vastaavalla tavalla haastavissa konteksteissa.

Tutkimuksen tulokset osoittavat kansainvälisessä opettajankoulutuksessa (ITP) tapahtuvan opettajan ammatillisen identiteetin dialogisen rakentumisen keskeisyyttä ja tärkeyttä. Aiemmissa tutkimuksissa on kuvattu kansainväliseen opettajankoulutukseen osallistumista mahdollisuutena tietojen, taitojen ja pätevyyden kartuttamiseen. Tämän tutkimuksen tulokset syventävät ja korostavat identiteetin rakentumisen merkitystä olennaisena osana tai jopa edellytyksenä tietojen ja taitojen oppimiseen. Tuloksissa kuvataan neuvotteluprosessin dynamiikkaa uudelleenpositioitumisena ja tunnistetaan siihen liittyviä narratiivinen mekanismeja. Tämä tulos näyttää osoittavan narratiivisten prosessien merkittävän yhteyden opettajaidentiteettien rakentumiseen.

Tutkimuksella halutaan herättää keskustelua myös siitä, millaista tukea kansainvälisessä opettajankoulutuksessa tarvitaan identiteetin jatkuvan rakentumiseen. Mahdollisia tukimuotoja voisivat olla pedagoginen tuki ja osallistujien identiteettien aiemman, nykyisen ja tulevan käsitteellistämisen kriittinen pohdinta. Lisäksi opettajankoulutukseen on sisällytettävä käytäntöjä, joilla tuetaan narratiivisten tilojen rakentamista osana prosessia. Koulutus muuttuu kaikkialla maailmassa nopeasti ja radikaalisti, ja myös tulevat opettajat kokevat asioita, jotka haastavat heidän käsityksensä omasta roolista ja identiteetistään. Tämä väitöskirja pyrkii vastaamaan opettajankoulutuksen uusiin haasteisiin tarkastelemalla opettajan ammatillisen identiteetin rakentumiseen vaikuttavan neuvotteluprosessin dynamiikkoja.

This dissertation explores the dynamics of teacher identity construction as a narrative process reflecting dialogical negotiation in the specific context of the International Teacher Programme (ITP). In this study, the term dynamics in the title refers to processes that produce changes in teacher identity. The study aims to describe how these processes occur as a negotiation through positioning and to identify the supporting mechanisms that are used in participants' narratives.

Teacher identity in this study is viewed from the perspective of narrative as a foundation of reality construction. Based on this perspective, teacher identity is constructed through and in narratives, and leads to the construction of narrative identity. Moreover, a dialogical perspective is used to explore how negotiation occurs through changes in positioning or repositioning. In this study, positions refer to the narrative positions that participants used to describe their experiences on the programme and after they returned to their schools. The specific aims of the dissertation are: first, to describe the dynamics of repositioning; second, to identify the mechanisms used in the teachers’ narratives that support the repositioning process.

The study was conducted as qualitative research with a narrative approach. The context of the study is an international teacher programme between Indonesia and Finland implemented in the period 2015 to 2017. The respondents (of the study) are participants of the programme from Indonesia who were working as teachers in Aceh, Indonesia. The data were gathered in two phases, during learning in 2017 in Finland and after graduation in 2019 in Indonesia, supported by the researcher's observations and interaction in the context.

Data were gathered mainly through narrative interviews with thirteen participants in Bahasa Indonesia. The data consist of narratives of the participants’ experiences from admission, learning, their sojourn in Finland, graduation and after they returned to school. Data were analysed using narrative thematic analysis and positional analysis to identify themes and patterns of individual repositioning and across participants.

The findings from the three publications comprising this dissertation describe the dynamics of dialogical repositioning that is supported by three narrative mechanisms. First, the mechanism of constructing narrative space, serves as a narrative interpretation of the Indonesian and Finnish contexts. This mechanism supports the repositioning process across diverse spatial frames. Second, the mechanism of gaining narrative capital, includes new positions and new perspectives that may influence how they view themselves as teachers. Third, the mechanism of evolving plots supports individual coherence. This mechanism may also provide coherence in organising and combining diverse positions associated with a new teacher identity.

These narratives also reflect participants’ negotiation with the post-conflict and post-tsunami context in Aceh. Specifically, how their narratives describe changes in the way they perceive, understand and respond to the educational challenges in this region. Some of participants’ initial positioning and subsequent repositioning in their narratives may reflect this negotiation. This additional dimension may provide relevant insights into teachers and teacher education in other similarly challenging contexts.

The findings of this study highlight the dialogical nature of negotiation in teacher professional identity construction on the international teacher programme. Earlier studies describe how participating in international teacher education provides opportunities to gain knowledge, skills and competences. The findings from this study further highlight the significance of identity construction as an integral part of this acquisition. By describing the dynamics of the negotiation process through repositioning and identifying the narrative mechanism that supports it, the findings also highlight the foundational relationship between narrative and teacher identity construction.

The practical implication of this study is to stimulate discussion on the type of support needed in international teacher education that may sustain continuous identity construction. Such support may include pedagogical support and critical reflections on the past, present, and future conceptualisation of participants’ identities. Additionally, teacher education also needs to incorporate practices that support the construction of narrative spaces as part of its process. As changes in education continue to assume a rapid and radical character globally, teachers will keep encountering novel experiences that challenge their identity conception. This dissertation contributes towards a movement in this direction by highlighting the dynamics of the negotiation process in teacher professional identity construction.