Tarkastelen väitöskirjassani vuonna 1902 Suomessa käytyä Työmiehen Illanvieton ja vuosina 1903–1904 Pohjois-Amerikassa käytyä Amerikan Suomalaisen Työmiehen linjakeskustelua. Molemmat linjakeskustelut kytkeytyivät 1900-luvun vaihteessa huomiota herättäneeseen teosofian oppiin. Keskustelujen analyysin tarkoitus on muodostaa realismiin vetoavan puheen ja siihen kytkeytyvien käsitysten tarkasteluun soveltuvaa aatehistoriallista käsitteistöä. Samalla tuotan tietoa myös varhaisessa suomalaisen ja amerikansuomalaisessa työväenliikkeessä vallinneista oikeaoppista työväenaatetta koskevista käsityksistä, tarkasteltavina olevista julkaisuista sekä niiden ja täten myös yleisemmin suomalaisen ja merikansuomalaisen työväenliikkeen yhteyksistä. Teoreettisia lähtökohtia keskustelujen analyysissa ovat Johan Asplundin käsite tankefigur (1979), jonka käännän ajattelutavaksi, sekä kyseisen käsitteen pohjana toimiva aatehistoriallinen malli, Inga Sannerin käsite moralisk utopi (1995), jonka käännän moraaliseksi utopismiksi sekä Pertti Alasuutarin ja Petri Ruuskan kansakunta- ja kansapuheen käsitteisin pohjautuen muodostamani realismipuheen käsite. Analysoin ja tarkennan työssäni Asplundin mallia, ja hahmottelen tämän analyysin pohjalta uuden aatehistoriallisen mallin, jota käytän linjakeskustelujen analyysin pohjana. Linjakeskustelujen tarkastelun kautta määrittelen mainittujen käsitteiden rinnalle moraalipuheen ja rationaalisen determinismin käsitteet.

Tutkimukseni teoreettiset tulokset muodostuvat siis seuraavista osatekijöistä: A. ajattelutapojen ja puhetapojen kattokäsitteistä, B. kahdesta spesifistä ajattelutavasta – moraalisesta utopismista ja rationaalisesta determinismistä –, C. kahdesta spesifistä puhetavasta – realismi- ja moraalipuheesta – sekä D. kyseisen käsitteistön pohjana toimivasta aatehistoriallisesta mallista. Lisäksi työni tarkentaa tarkasteltavana olevia julkaisuja, niiden linjaa koskevaa keskustelua ja niiden yhteyksiä sekä erityisesti varhaista amerikansuomalaiselle työväelle suunnattua julkaisutoimintaa koskevaa tietämystä. Työni lopuksi tarkastelen käsitteistöni yleisempää hyödynnettävyyttä käyttäen esimerkkinä ajankohtaista ilmastonmuutosta koskevaa keskustelua, ja nostan esiin käsityksiäni aatehistoriallisen käsitteistön ja sillä tuotetun tiedon hyödyntämisestä ajankohtaisten keskustelujen analyysissa ja niihin osallistumisessa.