Tässä tutkimuksessa kartoitetaan joustavien asuntojen tilallisia lähtökohtia ja näiden lähtökohtien taustalla vaikuttavaa tilallista ajattelua. Joustavuus määritellään kyvyksi mukautua erilaisiin käyttöihin. Tutkimuskysymykset ovat: a) millaisia asuntoihin jous­tavuutta tuottavia tilallisia lähtökohtia ja näiden lähtökohtien taustalla vaikuttavia tilan ja rakentamisen organisointiperiaatteita on olemassa, b) minkälaisia yhteyksiä joustavan asunnon erilaisten tilallisten lähtökohtien ja joustavuusominaisuuksien vä­lillä voidaan havaita sekä c) minkätyyppisten asioiden erityistä huomioonottamista nämä lähtökohdat arkkitehdilta edellyttävät?<br /><br />Työssä lähestytään joustavan asunnon tilaa ja tilallista ajattelua kahdella tavalla, kahtena kairauksena. Teoriaa muodostetaan näillä kairauksilla kerättyä aineistoa toi­siinsa vertaamalla. Ensimmäisenä kairauksena tarkastellaan asuntoarkkitehtuuria tutkineiden teoreetikkojen joustavista asunnoista tekemiä käsitteellistyksiä ja luokit­teluja. Toisena kairauksena analysoidaan erilaisia joustaviksi luokiteltuja asuntoja ja kartoitetaan niiden joustavuutta tuottavia tilallisia piirteitä. Tilallisia piirteitä analysoi­daan pääasiassa pohjapiirustusten avulla. Kairausten vertailu tarkoittaa sanallisen ja kuvallisen aineiston peilaamista toisiinsa: käsitteiden avulla luokitellaan esimerkkejä ja esimerkkien avulla muodostetaan käsitteitä ja tarkistetaan niiden sisältöä.<br /><br />Tällä menetelmällä tutkimuksen tuloksena muodostuu teoria seitsemästä jous­tavan asunnon tilallisesta logiikasta. Tilallinen logiikka on tutkimuksessa luotu käsite, joka tarkoittaa sitä periaatetta tai ajatusrakennelmaa, joka ohjaa rakennetun tilan organisoimista. Käsitteessä yhdistyvät konkreettinen tila ja sen muodostumiseen vai­kuttanut ajattelu.<br /><br />Tutkimuksessa muodostetut logiikat ovat avotilalogiikka, halli ja huoneet -­logiikka, monireittilogiikka, kytköhuonelogiikka, muuntoaluelogiikka, moduulistruktuurilogiikka ja ytimestä kasvamisen logiikka. Työssä päädytään havaintoon, että logiikat, jotka perustuvat joko muunneltavuuteen tai monikäyttöisyyteen, tuottavat toisistaan poik­keavia joustavuusominaisuuksia. Mikään yksittäinen logiikka ei tuota kaikenkattavaa joustavuutta. Kaikilla logiikoilla on joustavuuden kannalta sekä niille ominaiset mah­dollisuudet että rajoitteet. Tilan ei kuitenkaan tarvitse muodostua vain yhdellä logii­kalla vaan logiikoita voi yhdistellä.<br /><br />Logiikat ohjaavat suunnittelua ja rakentamista ja ne konkretisoituvat rakennus­ten pysyväisluonteisiksi ominaisuuksiksi. Logiikan valinta, joko tietoinen tai tiedosta­ maton, on pitkävaikutteinen, rakennetun ympäristön kestävyyteen olennaisesti vai­kuttava strateginen päätös.<br /><br />Tutkimuksessa tuotettu teoria luo joustavuuden tematiikkaa käsittelevän uuden asuntosuunnittelua ja asuntotutkimusta hyödyttävän suomenkielisen käsitteistön.Työn joustavuutta painottava näkökulma haastaa totuttuja 1920-­ ja 30­-luvuilla funk­tionalismin aikana muodostuneita ja myöhemmin vakiintuneita, erityisesti tehokasta toiminnallisuutta korostavia asuntosuunnittelukäytäntöjä.