Opinnäytetyössä tutkittiin Tampereen kaupungin metsien hoidon suunnittelun ja toimenpiteiden toteutuksen prosessin digitalisaatiota. Taustalla oli strategiatason linjaus, jonka tavoitteena on, että jokainen tamperelainen käyttää pääasiassa digitaalisia palveluita vuonna 2030. Myös metsien hoidossa ja osallistavassa suunnittelussa halutaan hyödyntää digitaalisia työkaluja.

Tampereen kaupungin metsien hoidon ja käytön suunnittelusta vastaa kiinteistötoimi. Kiinteistötoimi siirtyi vuonna 2017 uuteen metsätietojärjestelmään, jonka tehokasta käyttöönottoa opinnäytetyö pyrkii edesauttamaan. Hakkuiden ja metsänhoitotöiden toteutuksesta vastaa pääosin Tampereen Infra Liikelaitoksen kunnossapitopalvelut.

Suurin osa Tampereen kaupungin omistamista metsistä on taajama-alueella sijaitsevaa virkistys- ja ulkoilumetsää. Metsäsuunnittelu on monitavoitteista ja osallistavaa. Taaja-mametsien suunnittelussa ja toteuttavissa toimenpiteissä on huomioitava monet hoitoa ohjaavat ohjelmat ja toimintamallit, kuten lait ja asetukset, kaavoitus, Metsien hoidon toimintamalli, viheralueiden hoitoluokitus ja metsäsertifioinnin asettamat kriteerit.

Opinnäytetyössä avattiin prosessin kuvauksen, digitalisaation ja prosessin digitalisaation käsitteet. Metsien hoidon prosessien nykytilanne ja prosessin digitalisaatio kuvattiin sekä sanallisesti että kaavioilla ja taulukoilla. Prosesseja tutkittiin toimintatutkimuksen mukaisesti havainnoimalla työyhteisöä, haastattelemalla työntekijöitä ja osallistumalla palavereihin.

Metsien hoidon ydinprosesseja ovat metsäsuunnittelu, leimikko- ja metsänhoitotöiden suunnittelu sekä työmaasuunnittelu. Metsäsuunnitteluun digitalisaatio tuo uusia menetelmiä osallistamiseen, monitavoitteiseen metsäsuunnitteluun ja metsävaratiedon hyödyntämiseen. Leimikko- ja metsänhoitotöiden suunnittelu ja toteutus toimivat ajantasaisesti metsätietojärjestelmän avulla. Työmaasuunnitteluun digitalisaation vaikutus on vielä suurempi. Metsätietojärjestelmä on aiemmin ollut vain kiinteistötoimen käytössä, mutta nyt käyttö laajenee työnhallinnan osalta toteuttajapuolelle Infraan. Kiinteistötoimen ja Infran välinen tiedonsiirto ja asiakirjahallinto tehostuvat, ja analogisia työvaiheita jää pois. Myös metsätöiden toteuttajat käyttävät mobiilisovellusta työmaiden kirjaamiseen.

Vaikka digitalisaatio tuo prosessiin mukanaan paljon etuja, se ei kuitenkaan poista jatkuvan kehittämisen tarvetta eikä korvaa kaikkia maastossa tehtäviä kartoituksia. Samoin asukkaiden ja sidosryhmien kohtaaminen pysyy edelleen tärkeänä osana metsien hoidon ja käytön suunnittelua.

The city of Tampere is facing the challenge of digital transformation. One of the core aims in the city strategy is that the residents will use primarily digital services by the year 2030. For this reason, the city forest management practices needed to be examined from the point of view of digitalisation, as the new forest data system was introduced in 2017.

The purpose of this study is to describe the forest management process in its present state as well as in its digitalised form, and see how digitalisation improves the process by making work more efficient and perhaps easier. Another objective is to survey how the forest data system can be utilised effectively.

The forests owned by the city of Tampere are mainly urban forests and are managed according to multi-objective and participatory planning. The real estate department handles the forest management planning and the practical operations are carried out by Tampere Infra public utility services. Hence, the first chapters of this thesis outline the guidelines and existing practices for urban forest management in Tampere as well as the concepts of process, digitalisation and the digitalisation of process.

In this study, the operational research method was used in gathering the research material. Observations were made by attending meetings as well as with interviews and various discussions. In addition to describing the process of forest management planning and operations, different digital tools for participatory planning and citizen interaction are introduced.

The results of this study indicate that the digitalisation of the forest management process is a valuable resource as it makes data transfer faster, document management more controlled and helps to utilise the city forest resource data more efficiently. However, making continuous improvements is an important and ongoing part of the process. Digital tools will not replace the need for field work or encountering citizens and stakeholders in planning the use and management of urban forests of Tampere.