Venyttely osana urheiluvalmennusta on viimeisten vuosikymmenten aikana herättänyt paljon keskustelua. Vielä 1990-luvulla venyttelyn merkityksestä oltiin melko yksimielisiä, ja sitä pidettiin tärkeänä osana urheilijan harjoittelua. 2000-luvun alussa tutkimukset antoivat viitteitä siitä, että venyttelyllä saattaisi olla jopa suorituskykyä heikentäviä vaikutuksia. Tuoreimmat tutkimukset ovat nostaneet uudelleen esiin venyttelyn hyötyjä. Ristiriitaisia tutkimustuloksia selitetään tutkimusten toteutukseen liittyvillä seikoilla sekä termien epäselvällä käytöllä. Urheilijan kannalta oleellisin liikkuvuuden muoto on toiminnallinen liikkuvuus. Siihen vaikuttavat muun muassa nivelen rakenne, niveltä ympäröivien kudosten venyvyys ja lihastasapaino. Toiminnallinen liikkuvuus huomioi urheilulajin asettamat vaatimukset. Siinä passiivinen liikkuvuus täyttää lajin asettamat vaatimukset ja lihasvoima riittää laajojen liikeratojen suorittamiseen.

Opinnäytetyön tavoitteena oli kuvata liikkuvuus-käsitteen laaja-alaisuutta ja tarkastella venyttelyn merkitystä liikkuvuudessa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa opasmateriaali, joka on tarkoitettu valmentajille nuoren urheilijan toiminnallisen liikkuvuuden havainnoinnin apuvälineeksi. Toiminnallinen opinnäytetyö koostuu opinnäytetyöraportista ja opasmateriaalista.

Opinnäytetyön teoreettinen osuus vahvistaa käsitystä siitä, että toiminnallisen liikkuvuuden havainnointi on urheilijan lajisuorituksen kannalta tärkeämpää kuin passiivisen liikkuvuuden testaus. Toisaalta jo yhden nivelen liikkeeseen osallistuvan lihaksen lihaskireys häiritsee nivelen toimintaa, joten on perusteltua käyttää venyttelyä liikkuvuusharjoittelun osana. Toiminnallisen liikkuvuuden havainnointi mahdollistaa yksilöllisten tekijöiden huomioimisen ja antaa viitteitä mahdollisista paikallisista lihaskireyksistä.

Opinnäytetyö tekee ymmärrettäväksi sen, miksi keskustelu venyttelystä osana urheiluvalmennusta on ristiriitaista. Tutkimukset ovat antaneet hyvin erisuuntaisia tuloksia, mikä kuvaa aiheen monimutkaisuutta. Valmennuksessa on tärkeää korostaa urheilijan yksilöllisiä ominaisuuksia, kun keskustellaan venyttelystä. Opinnäytetyö on nostanut esiin tarpeen tehdä selkeä ohjeistus venyttelyn käyttötarkoituksista ja käyttökohteista.

Over the past decade stretching has been a topic under vivid conversation. The objective of this study was to discuss the extent of mobility as a concept and to explore the relevance of stretching to mobility. The theoretical section explores structure of the muscle tissue, mobility, stretching methods, functional training and overhead squat as a screening method for athlete’s functional mobility. The purpose of this study was to produce the contents for a guide aimed for young athletes’ coaches. The material consists of guidelines on how to screen an athlete´s functional mobility.

The theoretical section indicates that mobility is a very broad concept and it should be considered as an individual feature. To ease muscle stiffness, stretching is a relevant part of an athlete’s training programme. Furthermore, preventive stretching should also be adopted to avoid the disorders characteristic to certain sport.

Further studies on the subject, for example a systematic literature view involving stretching methods, could yield important and interesting information and provide us with a better understanding of how to use different stretching methods effectively and functionally as a part of an athlete´s training.