Opinnäytetyön tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa 3–5–vuotiaiden päiväkotilasten ajatuksista kiusaamiseen liittyen. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, mitä päiväkotilapset ajattelevat kiusaamisesta ja siihen puuttumisesta. Tutkimuskysymyksinä on, mitä kiusaaminen on, mitä tunteita kiusaamiseen liittyy, sekä miten ja kenen tulisi kiusaamiseen lasten mielestä puuttua.

Opinnäytetyön tavoitteena on lisätä tietoa ja saada keinoja kiusaamisen käsittelyyn lasten kanssa. Hyödynnämme saamaamme tietoa tulevaisuudessa, kun työskentelemme lasten parissa. Tavoitteenamme on myös saada vastattua päiväkodin tarpeeseen saada lisää tietoa lasten ajatuksista kiusaamisesta.

Tutkimus oli luonteeltaan laadullinen, joka toteutettiin fenomenologisena tutkimuksena. Käytimme haastattelua aineistonkeruumenetelmänä. Haastattelut toteutettiin ryhmähaastatteluna, teemahaastatteluna. Haastattelukertoihin oli oma teemansa joka kerralle, mutta haastattelutilanteessa keskustelu lasten kanssa pyrittiin pitämään mahdollisimman avoimena.

Tuloksista kävi ilmi, että lapset ymmärtävät kiusaamisilmiön hyvin ja osaavat hyvin nimetä kiusaamisen eri muotoja. Kiusaamisen muodoista lapset nimesivät eniten fyysisen kiusaamisen muotoja sekä henkisestä kiusaamisesta lähinnä mainittiin leikin ulkopuolelle jättäminen. Lapset osasivat myös nimetä kiusatun tunteita hyvin, mutta kiusaajan tunteiden nimeäminen oli haastavaa. Lapsilla oli vaikeuksia asettua kiusaajan asemaan ja pohtia sitä, mistä kiusaaminen voisi johtua. Kiusatun tunteiksi mainittiin pääasiassa suru ja pelko. Tunnekorttien avulla lapset nimesivät kiusaajan tunteeksi eniten vihan tunteen. Lapset pääasiassa kertoivat aikuisen puuttuvan kiusaamiseen ja osa koki sen hyvänä ja toiset eivät. Lapset kertoivat, että kiusaamiseen puututaan keskustelemalla ja jäähyjä käyttämällä. Johtopäätökset lapsen vaikeudesta asettautua kiusaajan asemaan ovat, että lapsi ei tietoisesti ajattele kiusaavansa. Lapsi käyttää aggressiota keinona päästä omiin tavoitteisiinsa, joka voi näyttäytyä aikuisille ja muille lapsille kiusaamisena.

The objective of this thesis was to gather information about 3-5 –year-old children’s thoughts about bullying. The purpose of the research was to find out what children in kindergarten think about bullying and how to intervene in bullying. The research problems were what bullying is, how the victim of bullying feels, how the bully feels and who should intervene and how it should be intervened.

The authors’ personal goal was to increase knowledge about bullying and how to discuss it with children. In the future the information gained will be used in our work with children. An additional goal of this thesis was also to meet the needs of Heinäkelkka kindergarten. Heinäkelkka kindergarten wanted to know what children think about bullying.

The research was qualitative and phenomenological. The study material was collected with interviews. The children in small groups were interviewed by using the theme interview method. For each interview there was a specific theme, but the interviews were kept open for the childrens thoughts and discussion.

The results revealed that children understand the concept of bullying really well. Children knew different forms of bullying. Children named most physical as well as mental forms of bullying. From mental bullying children named leaving out from plays. Victim’s emotions were really easy for children to name but the bully’s emotions were difficult to understand and name. Childrens empathy skills were undeveloped because it was hard for them to put themselves into the bully’s position. Sadness and fear were most often named as victim’s emotions. With the help of feeling cards children named anger as the feeling of the bully. Children told that adults intervened in bullying and some children thought that it is a good thing and some thought that it is bad. Children told that bullying was intervened by discussions and giving time outs.

Conclusions of this research are that child has difficulties to put himself or herself in bully’s position because child does not consider himself or herself as a bully. Child uses aggression as a way to achieve one’s own goals. This aggression might appear to others as bullying.