Opinnäytetyöprojekti on toteutettu yhteistyössä Seinäjoen keskussairaalan Kliinisen kemian laboratorion kanssa. Lähtökohtina työllemme olivat laboratorion havaitsemat laatupoikkeamat hoitotyöntekijöiden ottamissa laskimoverinäytteissä sekä hoitotyöntekijöiden ilmaisema koulutustarve laskimoverinäytteenottoon. Lähtökohtia voidaan selittää sillä, että laskimoverinäytteitä ottavat yhä useammin hoitohenkilökuntaan kuuluvat ammattilaiset, joiden koulutuksessa tulisi kiinnittää enemmän huomiota vakioituun laskimoverinäytteenottoon. Kartoitimme perehdytysmateriaalin tarvetta ja lähtökohtia hoitotyöntekijöille ja laboratorion henkilökunnalle suunnatun kyselyn avulla.

Opinnäytetyömme tuloksena oli aikuisten vakioitua laskimoverinäytteenottoa käsittelevä perehdytysmateriaali Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin hoitotyöntekijöille. Perehdytysmateriaalin tavoitteena on edistää hoitotyöntekijöiden tietoutta vakioidusta laskimoverinäytteenotosta. Perehdytysmateriaalin avulla parannetaan laskimoverinäytteenoton laatua, laboratoriotutkimustulosten luotettavuutta ja edelleen potilaan saaman hoidon tasoa.

Laskimoverinäytteenotto kuuluu laboratoriotutkimusprosessiin, joka voidaan jakaa preanalyyttiseen, analyyttiseen ja postanalyyttiseen vaiheeseen. Opinnäytetyössämme keskitytään preanalytiikkaan, sillä tämä vaihe vaikuttaa ratkaisevasti laskimoverinäytteiden laatuun ja sitä kautta luotettaviin tutkimustuloksiin sekä potilasturvallisuuteen.

Perehdytysmateriaalin päivitysoikeus siirtyy Seinäjoen keskussairaalan Kliinisen kemian laboratoriolle. Perehdytysmateriaalia tullaan hyödyntämään sairaalan tulevissa koulutustilaisuuksissa sekä alueen hoitotyöntekijöiden perehdytyksissä. Tulevaisuudessa tähän aiheeseen tulisi kiinnittää enemmän huomiota jo hoitotyöntekijöiden koulutuksessa ja uusien työntekijöiden perehdytyksissä.

This project was performed in cooperation with the Laboratory of Clinical Chemistry in Seinäjoki Central Hospital. The laboratory had noticed errors in venous blood samples taken by the nurses and at the same time the nurses had expressed their willingness to participate in a venous blood sampling education programme. This might be due to the fact that nowadays nurses take venous blood samples and their education should include more information about the standardised venous blood sampling. We examined the need and starting points of the material with a survey which was aimed at the nurses and laboratory workers.

Our product is an orientation material on standardised venous blood sampling. The material was designed for the district nurses working for the Health Care District. It concentrates on venous blood sampling on adults. Our goal was to improve district nurses’ knowledge of standardised venous blood sampling. This will enhance the quality of venous blood sampling and the reliability of venous blood samples. These facts also improve patient safety.

Venous blood sampling is a part of total testing process of the laboratory and it can be divided into three phases: preanalytical, analytical and postanalytical phase. Our thesis concentrates on the preanalytical phase of the process and its different stages in the standardised venous blood sampling. The preanalytical phase starts with the patient’s request and ends when the sample is sorted to the analyser. The preanalytical phase has an important effect on the quality of the venous blood sample and on the reliability of the results.

The orientation material on venous blood sampling will be given to the Laboratory of Clinical Chemistry in Seinäjoki Central Hospital. They will update our material and use it in further education occasions. In the future this subject should be paid more attention to during nurses’ education and new workers’ orientation sessions.