Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata 0 – 18-vuotiaiden lasten lihavuuden hoitomenetelmiä aikaisem-pien kansallisten ja kansanvälisten tutkimusten pohjalta. Tavoitteena oli koota tietoa terveydenhuollon ammattihenkilöille, terveydenhuoltoalan opiskelijoille sekä Haminan kaupungin lastenneuvolalle ja kou-luterveydenhuollolle. Lasten lihavuus on viimeisten vuosikymmenten aikana merkittävästi lisääntynyt niin Suomessa kuin muualla maailmassa ja aiempi tutkimustieto käsittelee lähinnä lasten lihavuuden ennaltaehkäisyä. Aihevalintamme oli siis ajankohtainen. Ennaltaehkäisy on lasten lihavuuden hoidossa ensisijaisessa asemassa, mutta lihavuuden yleistyessä terveydenhuollon ammattilaisilla tulee olla riittä-västi tietoa myös lasten lihavuuden hoitomuodoista. Opinnäytetyö toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Määrittelemämme tutkimuskysymyk-set muodistivat työlle viitekehyksen. Tutkimuskysymysten pohjalta teimme tiedonhaun, alkuperäistut-kimusten valinnan, aineiston analysoinnin ja tulosten esittämisen sekä johtopäätökset. Systemaattinen tiedonhaku toteutettiin sekä sähköisesti että manuaalisesti. Rajasimme tiedonhaun ennalta määriteltyjen kriteerien perusteella. Kirjallisuuskatsauksessa huomioitiin vain ne tutkimukset, jotka vastasivat tutki-muskysymyksiin ja täyttivät sisäänottokriteerit. Kirjallisuuskatsaukseen valikoitui kymmenen (N=10) tieteellistä tutkimusta. Aineiston analysoinnissa käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Aineiston analyysin tuloksena nousi esille neljä erilaista lasten lihavuuden hoitomenetelmää. Merkittävin esille noussut hoitomenetelmä oli lasten lihavuuden yhdistelmähoito, jolla tarkoitetaan sitä, että lihavuu-den hoidossa oli yhdistetty käyttäytymisterapiaa, ravitsemusohjausta ja fyysistä aktiivisuutta lisäävää toimintaa. Muita teemoja olivat lasten lihavuuden lääkkeellinen hoito, liikunnallisuuteen perustuva hoi-tomenetelmä sekä perhekeskeinen ryhmäohjelma. Tuloksissa korostui ryhmäkeskeinen hoito. Vanhempi-en osallistuminen ja motivoituminen koettiin merkittävänä lapsen painonhallinnan ja elintapamuutosten onnistumisen kannalta. Tulosten pohjalta voidaan todeta, että vanhempien riittävä motivointi, intensiivi-nen tukeminen ja osallistuminen lapsen elämäntapamuutoksiin yhdistettynä ravitsemus-käyttäytymis-liikunta–interventioon saavat aikaan kannustavia tuloksia lasten painonhallinnassa.

The purpose of this thesis was to describe treatment programs for overweight and obese children 0 – 18 years of age based on the published research. The aim was to collect data for health care professionals, health care students, and school health care and child welfare clinic of Hamina. The topic is very current because during the last decades childhood obesity has increased significantly worldwide and in Finland as well. Data on weight management and treatment programs are limited because the most of the previ-ous studies on childhood obesity focus on the prevention. When the number of obese children is rising, health care professionals should also be aware of active therapeutic strategies. In this thesis systematic literature review was used as research method. The research questions were: What kind of treatment programs are used for childhood obesity? And, what kind of results have been achieved with different treatment programs? The systematic information search was conducted electroni-cally and manually. The selection of the studies based on the predetermined inclusion criteria. A total of ten (N=10) original studies and research articles were included in this literature review. These studies were analysed via content analysis. In the analysis four different treatment programs on childhood obesity were found. In most of the studies combined dietary-behavioural-physical activity –intervention was used. The other three programs were medication therapy, physical activity as a treatment and family-based programme. In addition, group-based approach was used in many studies. Parental involvement and motivation appeared to be the im-portant factors in children’s weight management and lifestyle changes. On the basis of the results it can be noted that these factors together with the combination treatment have a substantial positive impact on the treatment of childhood obesity.