Tiivistelmä

Tässä tutkimuksessa tavoitteena oli selvittää Kontiolahden kunnan ja sen asukkaiden arvoja, taajamametsiä koskevia tavoitteita sekä mielipiteitä niiden hoidosta. Mielipiteitä selvitettiin myös taajamametsissä tapahtuneiden hoitotoimenpiteiden osalta. Lisäksi kysyttiin, mitkä tiedotusmenetelmät soveltuisivat parhaiten tukemaan kunnan osallistavaa suunnittelua.

Kunnan 500 asukkaalle lähetettiin kesällä 2016 kyselylomakkeet, ja kunnan edustajien mielipiteitä selvitettiin teemahaastattelujen avulla. Tutkimukseen osallistui 20 % kyselylomakkeen saaneista asukkaista. Lisäksi tutkimukseen haastateltiin kolmea kunnan edustajaa kunnan hallituksen, lautakuntien sekä virkamiesten tasolta. Näin voitiin etsiä mahdollisia kehityskohteita kunnan taajamametsien hoidon sekä tiedottamisen strategiassa.

Asukkaiden arvomaailma painottui vahvasti sosiaalisiin, esteettisiin sekä ekologisiin arvoihin sekä niiden vahvistamiseen. Taloudellisia arvoja ei pidetty lainkaan tärkeänä. Mahdollisia kehityskohteita kunnan taajamametsien strategiassa havaittiin esteettisten sekä ekologisten arvojen osa-alueilla. Tiedotusmenetelmistä asukkaat pitivät parhaiten toimivina sanomalehtiä sekä yleisö- sekä tiedotustilaisuuksia. Metsänhoidolliset toimenpiteet koettiin pääosin onnistuneiksi, mutta tiedottamisen suhteen havaittiin kehitystoiveita niin kunnan edustajien kuin myös asukkaiden puolesta. Tutkimuksen tulosten pohjalta esitettiin kunnan taajamametsien strategiaan, tiedotusmenetelmiin sekä suunnitteluun kehitysehdotuksia.

Abstract

This research´s objective was to identify the values of the municipality of Kontiolahti and its residents, the objectives placed upon urban forests and opinions regarding to their treatment. Opinions were also studied regarding to implemented silvacultural measures at urban forests. In addition, respondents were asked what information method would be most suitable to support the municipal participatory planning.

The municipality’s 500 residents were sent in the summer of 2016 questionnaires. and the opinions of the municipal representatives were studied by theme interviews. Out of residents who received the questionnaire 20 % participated in the study. And in addition, three representatives of the municipal government commissions, as well as at the official level were interviewed. This made it possible to locate possible development targets in the municipal urban forest management, and communication strategy.

Residents values focused strongly on social, aesthetic and ecological values and strengthened those. Economic values were not considered at all important. Possible development targets to the municipal urban forest strategy were observed in the areas of aesthetic and ecological values. Information methods residents found the best-performing were newspapers and public meetings, as well as press conferences. Silvicultural measures were considered largely successful, but in respect to the communication methods, development aspirations were observed from municipal representatives as well as behalf of the residents. Based on the results of the study, suggestions could be represented for the municipal urban forest strategy, communication methods and management planning.