rituaaliesine; metallipäällysteinen vuohenkallo; vuohenkallo
rituaaliesine; metallipäällysteinen vuohenkallo; vuohenkallo
Vuohenkallo, samankaltainen kuin nro:t 9-11, 13 ja 15. Hopeasekoitteen lisäksi käytetty kullan- ja pronssinvärista metallia. Oikeiden sarvien yläpuolelle on lisätty ylimääräiset sarvet, jotka muodostavat ympyrän. "Oikeat" sarvet kaartuvat sivullepäin. Keskellä otsaa on pyöreä, kukkaa muistuttava hopeaornamentti, jonka keskellä on kolmatta silmää symbolisoiva kivi. Ornamenttia ympäröivät pienet hopean, pronssin ja kullan väriset pääkallot, jotka on aseteltu kehään niin, että pronssiset ja kultaiset pääkallot vuorottelevat keskenään. Alavasemmalla yksi hopeinen kallo. Kummankin sarven tyvessä pronssinvärinen vyö. Vöiden yläpuolella molemmissa sarvissa on samankaltaisest helmillä/kivillä varustetut kukkamaiset ornamentit kuin otsassa, ja ornamenttien yläpuolella kullanväriset vyöt. Kehämäisen sarven tyvissä kullanväriset vyöt. Silmien helmet istutettu kullanväriseen metalliin. Sarvien molemmin puolin on lehteä muistuttavat pakotuskoristeiset hopeakorvat.
Aineistotyyppi |
---|
Esine |
Organisaatio |
Helinä Rautavaaran museo |
Kokoelma |
Rautavaaran Aasia-kokoelma |
Tunniste |
Raa12: |
Mitat |
korkeus 14 cm leveys 38 cm syvyys 25 cm paino 506 g |
Valmistus |
1900-luku (?) käsityö |
Käyttö |
uskonto Tiibetin buddhalaisuus tapahtuma Vuohen- ja apinankallojen käyttö juontaa pitkälti juurensa Tiibetin valloitukseen (tai, lähteestä riippuen, maolaisten vallankumoukseen Tiibetissä), jonka jälkeen ihmiskallojen käyttö uskonnollisissa esineissä kiellettiin. kallon ajoitus Tiibetin poliittisten tapahtumien perusteella |
Aiheet |
Luokitus |
esine (aineistotyyppi)
eläintalous (pääluokka)
eläimistä saatavat sivutuotteet (alaluokka)
uskomuksellinen toiminta ja uskonnon harjoitus (pääluokka)
rituaali (alaluokka)
perusraaka-aineiden jalostus (pääluokka)
eläinten luiden, sarvien ja kuorien käyttö (alaluokka)
vuohenkallo (yleisnimi)
|