Mestari
Mestari
Anssi Mänttärin ohjaamassa ja Antti Arven kanssa käsikirjoittamassa tragikoomisessa elokuvassa Mestari (1992) Iltapäivä-lehden toimittaja Eero Tyrni (Kari Väänänen) ryhtyy jäljittämään kaikkien aikojen menestyneintä mäkihyppääjä Teemu Kimpilää (Konsta Mäkelää), joka katoaa epäonnistuttuaan Keski-Euroopan mäkiviikolla. Huippu-urheilijan löytymistä toivovat myös hiihtoliitto, sponsorit ja valtiovalta. Teemun kolmas vaimo Sari (Eeva-Maria Mutka) joutuu julkisuuden hampaisiin annettuaan kohutoimittajalle haastattelun avioliitostaan. Kadonneen urheilijan tavoin naisille ja viinalle perso Tyrni suututtaa epämääräisillä työmatkoillaan vaimonsa Liisan (Marja Packalén) sekä rakastajattarensa Ninan (Hanna Liinoja) ja blondin (Johanna Raunio).
Genre | ||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Åldersgräns | ||||||||||||||
S |
||||||||||||||
Skådespelare | ||||||||||||||
Okrediterade skådespelare
Övriga uppträdare
kuvaajia, lehtimiehiä: Kirsi Tiainen, Marjo Vellonen, Ari-Pekka Viman, Juho Wilska, Profisukeltajat ry ,
kuvaajia, lehtimiehiä: Kirsi Tiainen, Marjo Vellonen, Ari-Pekka Viman, Juho Wilska, Profisukeltajat rySök bland ämnenAssistenter
Kaakonkulman elokuva-avustajat ry., Vantaan keuhkovammayhdistys ry. ,
Kaakonkulman elokuva-avustajat ry., Vantaan keuhkovammayhdistys ry.Sök bland ämnen |
||||||||||||||
Övriga upphovsmän | ||||||||||||||
Okrediterade
|
||||||||||||||
Produktion | ||||||||||||||
|
||||||||||||||
Visningar | ||||||||||||||
|
||||||||||||||
Inspelningsplatser | ||||||||||||||
|
||||||||||||||
Inspelningsdatum | ||||||||||||||
10.9. - 27.10.1991, 31.12.1991 - 4.1.1992 - Suomen kansallisfilmografia 11:n (2004) mukaan. |
||||||||||||||
Innehållsbeskrivning | ||||||||||||||
|
||||||||||||||
Pressöversikter | ||||||||||||||
"Ohjaaja Anssi Mänttärin ja toimittaja Antti Arveen käsikirjoitus liitää neuvokkaasti omaa lentoaan", kirjoitti Olli Manninen (Iltalehti 6.3.1992). "Se kiteyttää nasevasti lumivyöryn lailla leviävän julkisuuskoneiston perusolemuksen: medioiden välisen kilpailun julkisuuden kultakimpaleesta, josta jokainen haluaa osansa. [- -] Mänttärin elokuva ei pyrikään olemaan kuoleman vakava kritiikki mediakentän sensaatiohakuisista arvoista, vaan kuvaa humoristisesti tapahtumasarjaansa. Mutta toden paikan tullen Mestari osaa myös vakavoitua. Suloisen viatonta mäkihyppääjän vaimoa näyttelevä Eeva-Maria Mutka toteaakin elokuvan osuvimmassa kommentissa vasta koko mylläkän jälkeen tajunneensa menneensä naimisiin julkisuusmarionetin, ei todellisen ihmisen kanssa." Velipekka Makkonen (Tiedonantaja 14/1992) kiitteli Mänttärin oivallusta pitää itse mestari poissa kuvasta, mutta hän harmitteli sitä, ettei ohjaaja ole malttanut keskittyä toimittajan hahmoon ja varhaisten elokuviensa tematiikkaan: "Mänttäriä on kutkuttanut laajentaa sitä poliittiseksi satiiriksi, ja siinä olisivat olleet nastarenkaat tarpeen. Ohjaaja löydetään jäisestä tienpenkasta vähän väliä. Näyttelijöitä hän on toki valinnut pilke silmäkulmassa (Riitta Havukainen sisäministerinä, Susanna Haavisto pääministerinä, Leif Salmén II poliisiylitarkastajana, mikä tämä arvo sitten lieneekin), mutta senkin syytä on, että hän näissä kohtauksissa, joilla ei ole paljonkaan merkitystä, rämpii tv:n sketsiviihteen pohjattomassa suossa. Mänttäri tuntuu unohtaneen satiiria ja parodiaa jo aikoja ohjanneen tunnuksen, että ne tekevät sen itse. Siksi kaikki muu tuntuu kiusalliselta liioittelulta. Kun sitten ainakin puoli tuntia liian pitkän elokuvan jälkeen päästään loppukuvaan, tuntuu se taas Mänttärin uran arvoiselta. Toimittaja ja mestari ovat löytäneet toisensa sivullisina ja hylänneet kaiken muun paitsi itsensä." Tapani Maskulan (Turun Sanomat 7.3.1992) mielestä Mestarissa voi hyvällä tahdolla "havaita lupaavia yhteiskunnallisen satiirin aineksia", mutta Mänttärikin koettaa hyötyä aiheen sensaatioarvosta: "Tätä pahalta maistuvaa tilaustyön leimaa Mänttäri ei pysty teoksestaan kätkemään vaikka kuinka taivastelisi urheilusankarien hännillä pyörivää kyltymätöntä julkisuuskoneistoa tai kuuluisuuksista riippuvaisia loiseläjiä. Mestari rahastaa yleisöään yhtä härskisti ja juuri niillä samoilla koukuilla, joita se tarinassaan muka paheksuu. Tekopyhyydessään se on sangen kyyninen ja valheellinen roskafilmi." Pertti Avola (Helsingin Sanomat 7.3.1992) sen sijaan näki Mänttärin anarkistisessa huumorissa "vastustamatonta äkkivääryyttä, ja elokuvan päätös on mainio. Mestarissa irvaillaan vähän kaikelle, mitä voi tietysti pitää kypsymättömänä. Toisaalta juuri tällaista epäkunnioittavaa ja häijyäkin huumoria tarvitaan maassa, jossa liian monet asiat ovat vakavia ja urheilu kuolemanvakavaa." - Suomen kansallisfilmografia 11:n (2004) mukaan. |
||||||||||||||
Bakgrund | ||||||||||||||
Anssi Mänttärin 15. pitkä elokuva oli "tragikoominen tarina huippu-urheilijan suhteesta julkisuuteen ja yhteiskunnan suhteesta menestyneeseen urheilijaan". (Anna 3/1992). Mallina toimi mäkihyppääjä Matti Nykänen ja hänen edesottamustensa käsittely tiedotusvälineissä, vaikka Mänttäri kuvausvaiheessa korostikin, että "elokuva ei todellakaan ole kertomus Matti Nykäsestä, vaan ilmiöstä hänen ympärillään". (Ilta-Sanomat 2.1.1992). "Elokuvan päätähti on iltapäivälehden toimittaja. Jutun urheilija saa hahmonsa siitä mitä lehdissä on kirjoitettu. Kaikki puhuvat hänestä. Jokaisella on hänestä varma käsitys." (Apu 9/1992). Ensimmäisenä aiheesta suunnitteli elokuvaa Lauri Törhönen, joka kuitenkin luopui hankkeesta "Nykäs-toimittajaksi" leimautuneen Isto Lysmän kieltäydyttyä käsikirjoittajan tehtävästä. Mänttärin käsikirjoittajakumppanina vaikutti toimittaja Antti Arve, joka lukuisten lehtijuttujen lisäksi oli tehnyt "positiivishenkisen" (Ilta-Sanomat 2.1.1992) kirjan Matti Nykäsestä. Ensimmäisissä käsikirjoitusversioissa mäkihyppääjä oli vielä tarinan päähenkilö, mutta Arven ehdotuksesta hänet jätettiin taka-alalle ja toimittaja nostettiin pääosaan. Lopullisen käsikirjoituksen teki Mänttäri itse Arven ideoitten pohjalta. Yli kolmen ja puolen miljoonan markan budjetillaan Mestari on ollut Anssi Mänttärin toistaiseksi kallein elokuva. Elokuvaa kuvattiin Helsingin, Kuopion ja Lahden lisäksi Garmisch-Partenkirchenissä Saksassa ja Espanjan aurinkorannikolla. Lopullisesta elokuvasta leikattiin pois kohtaus, jossa toimittaja viettää yön kuopiolaisessa hotellihuoneessa Sanna Saarijärven esittämän naisen kanssa ja alkajaisiksi heittää hotelliraamatun roskakoriin. Elokuvassa on 87 lopputeksteihin kirjattua roolia, joista lähes kaikki ovat puherooleja. Ensikertalainen naispääosan esittäjä Eeva-Maria Mutka (s. 1970) opiskeli kuvausten aikaan lontoolaisessa teatterikoulussa ja on sittemmin työskennellyt freelance-näyttelijänä Lontoossa. Toimittajan rooliin kaavailtiin aluksi Jukka-Pekka Paloa, Nina Rönköksi Henriikka Saloa, Kalevi Suomalaiseksi Pertti Paloa, Jalkaseksi Pirkka-Pekka Peteliusta, Mesiseksi Kari Heiskasta ja Eeva Kuuskoski-Vikatmaan tyyppiseksi pääministeriksi Eija Ahvoa. Anssi Mänttärin seuraava elokuva Marraskuun harmaa valo kuvattiin Tallinnassa loppuvuodesta 1992 ja se sai ensi-iltansa keväällä 1993. - Suomen kansallisfilmografia 11:n (2004) mukaan. |
||||||||||||||
Musik | ||||||||||||||
1. Juhlamarssi näytelmästä Prinsessa Ruusunen Säv. Erkki Melartin, sov. Lasse Erkkilä Lasse Erkkilä, urut (off), 1' 00". Levytys: Lasse Erkkilä; Fuga 9079, 1987-88. 2. "Tunnusteema elokuvasta Mestari" Säv. ja sov. Asko Mänttäri 1) Studio-orkesteri (off), yhdeksän kertaa, yht. 5' 05". 2) Studio-orkesteri (off, lopputekstit), 3' 20". 3. Ständchen / Serenadi D. 957/4 Säv. Franz Schubert, sov. R. Serip Nini Rosso, trumpetti, ja orkesteri (off), 1' 30". Levytys: Nini Rosso ja orkesteri; Hansa 259637, 1987. 4. El choclo / Tulisuudelma Säv. Angel Gregorio Villoldo Orkesteri (off), 1' 35". Levytys: Orkesteri; Melodia 66020347001 5. Prima in Arena Säv. ja sov. Giorgio Pozza Sergio Montini, saksofoni, ja Giorgio Pozzan orkesteri (off), 2' 15". Levytys: Sergio Montini ja Giorgio Pozzan orkesteri; B & G 001, 1980. 6. Furia Säv. Gipsy Kings, sov. Gerard Prevost Gipsy Kings (off), 1' 35". Levytys: Gipsy Kings; Columbia 468648-2, 1991. 7. Ternuras Säv. Gipsy Kings, sov. Gerard Prevost Gipsy Kings (off), 2' 15". Levytys: Gipsy Kings; Columbia 468648-2, 1991. 8. Habla me Säv. Gipsy Kings, sov. Gerard Prevost Gipsy Kings (off), 1' 15". Levytys: Gipsy Kings; Columbia 468648-2, 1991. 9. De guello elokuvasta Rio Bravo Säv. Dimitri Tiomkin Nini Rosso, trumpetti, ja orkesteri (off), 0' 40". Levytys: Nini Rosso ja orkesteri; Hansa 259637, 1987. 10. Juhannuspolkka / Halitulijallaa Säv. ja san. trad. suom. 1) Es. Konsta Mäkelä, laulu, ja tunnistamaton nainen, kitara (playback / Konsta Mäkelä, laulu, ja Asko Mänttäri, kitara), neljä kertaa, yht. 0' 45". 2) Es. Konsta Mäkelä ja Kari Väänänen, laulu (playback), 0' 10". 11. Where Are You Tonight Säv. ja san. Michael Timmins Cowboy Junkies (off), 2' 40". Levytys: Cowboy Junkies; RCA PD 90450, 1989. 12. Only You Säv., san. ja sov. Buck Ram - Ande Rand The Platters (off), 2' 10". Levytys: The Platters; Mercury MCE 12079, 1955. - Suomen kansallisfilmografia 11:n (2004) mukaan. |
||||||||||||||
Tack | ||||||||||||||
Hans Ostler, Pekka Konttori, Jorma Sairanen, Kalevi Immonen, JWT-Contacts Oy, Ibero Oy, Freedom Design/Tuula Niemi, Keskus-Optiikka, Primavera Oy, P.T.A. Group, Juhla-asu Oy, Seppälä Oy, Korpivaara Oy/Timo Suutari-Jääskä, Säätytalo, Finnair, Forum Solana Club, Ulkoministeriö, Demari, KOP/Runeberginkatu, Ravintola Sampo/Kuopio, Ravintola Mikado, Ravintola Kolme Kruunua, Ravintola Hans und Gretchen/Torremolinos, Hotelli Pasila, Vantaan keuhkovammayhdistys/Eila Jokinen, Kaakonkulman elokuva-avustajat/Seppo Pukki |
||||||||||||||
Inspektionsdetaljer | ||||||||||||||
|
||||||||||||||
Tekniska fakta | ||||||||||||||
|