Havis Amanda - Helsingin kaunotar
Havis Amanda (ruotsinkielinen nimi)
Havis Amanda - Helsingfors skönhet (ruotsinkielinen rinnakkaisnimi)
Havis Amanda - The Beauty of Helsinki (englanninkielinen nimi)
Havis Amanda - La beauté d'Helsinki (ranskankielinen nimi)
Havis Amanda - Die Schönheit von Helsinki (saksankielinen nimi)
Havis Amanda - la belle de Helsinki (ranskankielinen käännösnimi)
Havis Amanda (saksankielinen käännösnimi)
Finna rating
Havis Amanda - Helsingin kaunotar
Ville Vallgrenin merenneitoveistos Havis Amanda pystytettiin Helsingin kauppatorille 1908. Elokuva Havis Amanda - Helsingin kaunotar esittelee kauppatorin, Senaatintorin ja Esplanadin rakennuksia, muistomerkkejä ja taideteoksia kertoen samalla 1800- ja 1900-luvun alun historiallisista tapahtumista, taiteesta ja tyyleistä ja tavallisista kaupunkilaisista.
Saved in:
Genre | ||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Age Limit | ||||||||||||
S |
||||||||||||
Actors | ||||||||||||
Uncredited actors
Performers
Other performers
Arkistomateriaali (valokuvat): P.E. Svinhufvud, Ville Vallgren (Lähde: SKF 9)
Arkistomateriaali (valokuvat): P.E. Svinhufvud, Ville Vallgren (Lähde: SKF 9)Search as topic |
||||||||||||
Contributors | ||||||||||||
Musiikki: Suomen äänitearkisto<br />Lähdeaineisto: Ateneumin Taidemuseo, Helsingin Kaupunginmuseo, Museovirasto, Porvoon Museo
Musiikki: Suomen äänitearkisto<br />Lähdeaineisto: Ateneumin Taidemuseo, Helsingin Kaupunginmuseo, Museovirasto, Porvoon MuseoSearch as topicUncredited
|
||||||||||||
Production | ||||||||||||
|
||||||||||||
Distribution | ||||||||||||
|
||||||||||||
Locations | ||||||||||||
|
||||||||||||
Content Description | ||||||||||||
|
||||||||||||
Press reviews | ||||||||||||
"Eino Ruutsalon dokumenttielokuva Havis Amanda - Helsingin kaunotar kärsii luonnollisesti siitä, että se on esillä samanaikaisesti Donnerin upean Helsinki-dokumentin kanssa", aloitti Markku Tuuli (Katso 52/1982). "Mutta ilman vertailuakin se on varsin surullinen tapaus. [- -] Havis Amanda onnahtelee rytmiltään, ja kun sekä kuvien valinta että teksti ovat tavattoman mahtipontisia, jättää elokuva vaivaannuttavan vaikutelman. [- -] Kokonaisuus on ulkokohtainen, jäsentymätön, ja kerronnallisesti hatara." Toiset yhtyivät kritiikkiin. Pertti Lumirakeen (Suomen sosialidemokraatti 11.12.1982, 1.10.1983) silmissä "tulos on väsyttävä ja ikävystyttävä. Näin Havis Amanda - Helsingin kaunotar on useimmiten erittäin lähellä tavanomaista matkailufilmiä ja tämä ei ehkä sittenkään ollut tarkoitus." "Haastattelut", jatkoi Aune Kämäräinen (Uusi Suomi 11.12.1982) kritiikkiä, "etenkin taidehistorian asiantuntijoiden sinänsä ansiokkaat lausunnot ovat toteutukseltaan kouluesimerkki kömpelöstä elokuvahaastattelusta." Helena Yläselle (Helsingin Sanomat 11.12.1982) elokuvan kuvaus oli kaiken huipuksi "piinallista katseltavaa. Kameraa viskotaan mielivaltaisesti, pumpataan zoomeja edes ja taas ja kieputellaan kuvaa ylös, alas, viistoon ja sivulle levottomasti ja hervottomasti. Toivoa sopii, ettei tällä kiusata esimerkiksi viattomia koululaisia vaan esitetään sitä korkeintaan ulkoministeriön vieraille." Kritiikki ei ollut juuri suopeampaa Havis Amandan televisioesityksen yhteydessä syksyllä 1983. Mikael Fräntin (Helsingin Sanomat 2.10.1983) mielestä elokuva oli kuitenkin kaikkine puutteineen kulttuurihistoriallisesti "tärkeä aluevaltaus", ja Pekka Huolman (Lapin Kansa 2.10.1983) katsoi, että esitellessään flaneerausta "elokuva muuttuu hetkiseksi suorastaan mielenkiintoiseksi". - Suomen kansallisfilmografia 9:n (2000) mukaan. |
||||||||||||
Background | ||||||||||||
Monipuolinen kuvataiteilija Eino Ruutsalo aloitti uransa taidemaalarina, jatkoi kokeellisten lyhytelokuvien ja pitkien näytelmäelokuvien ohjaajana, dokumentaristina ja kineettisen taiteen uranuurtajana. Havis Amanda - Helsingin kaunotar on hänen ainoa pitkä elokuvansa 1960-luvun alkupuolen neljän näytelmäelokuvan jälkeen. Muodoltaan se on eräänlainen kollaasi Ruutsalon monien kokeellisten töiden tapaan: dokumenttielokuva, jossa on näyteltyjä jaksoja, tai näytelmäelokuva, jossa on dokumenttiaineistoa ja haastatteluja. "Elokuva käsittelee nimensä mukaisesti eräänlaiseksi Helsingin symboliksi omaksutun suihkukaivon syntyjä ja tähän liittyviä monenmoisia tapahtumia ja kannanottoja", Ruutsalo itse kertoi lehdistöesitteessä. "Se tarkastelee myös kyseisen veistoksen tekijän, vuosina 1855-1940 eläneen kuvanveistäjä Ville Vallgrenin muutakin tuotantoa sekä leppoisan värikästä henkilökuvaa. Elokuva pyrkii samanaikaisesti ennen muuta laajemmin tarkastelemaan kokonaista kulttuurikautta vuosisadan vaihteen Suomessa. [- -] Niiltä osin, missä elokuvallisin keinoin on lavasteellisin jaksoin pyritty tulkitsemaan ajan tai tapahtumien tunnelmia, voitaneen elokuvaa nimittää myös 'pehmeäksi dokumentiksi'." Illusionin matineaensi-illassa Havis Amanda keräsi vajaat sata katsojaa eli vähiten vuoden uutuuksista. Alkuperäisessä muodossaan ja vielä vuoden 1983 tv-esityksessä elokuva oli runsaan tunnin mittainen, mutta sittemmin Ruutsalo on leikannut siitä 40 minuutin version, joka on toiminut pohjana erilaisille videokopioille, mm. ruotsinkieliselle videolle Havis Amanda - Helsingfors Skönhet (1996). Sighild Hästön etunimi on kirjoitettu lopputeksteissä virheellisesti muotoon Signild. Elokuvaa levitettiin myös ulkoministeriön kautta ruotsin-, saksan-, englannin-, espanjan-, ranskan- ja venäjänkielisinä versioina. - Suomen kansallisfilmografia 9:n (2000) mukaan. |
||||||||||||
Music | ||||||||||||
1. "Saksofoni-improvisaatioita" Säv. ja sov. Kaarlo Kaartinen Kaarlo Kaartinen, saksofoni (off), kuuteen kertaan, yht. 7' 00". 2. Kesäillan valssi Säv. Oskar Merikanto Helsingin Polyphon Orkesteri, joht. E. Linko (off), neljään kertaan, yht. 5' 00". Levytys: Helsingin Polyphon Orkesteri; Polyphon XS-41434, 1929. 3. Prošdšanije slavjanki / Vapaa Venäjä Säv. Vasili Agapkin, sov. B. Jensen Orkesteri (off), 2' 50". Levytys: Orkesteri; His Master's Voice X-3040, 1929. 4. Kuoro oopperasta Prinz Igor / Ruhtinas Igor Säv. ja san. Aleksandr Borodin Helsingin Balalaikkaorkesteri (off), 1' 50". Levytys: Helsingin Balalaikkaorkesteri; His Master's Voice X-3117, 21.5.1929. 5. Suomis sång / Suomen laulu Säv. Fredrik Pacius, sov. Robert Kajanus Helsingin kaupunginorkesteri, joht. Robert Kajanus (off), 2' 10". Levytys: Helsingin kaupunginorkesteri; His Master's Voice X-2822, 1928. 6. Valse des Cigales operetista Madame Chrysanthème Säv. ja san. André Messager Aino Ackté, sopraano, ja orkesteri (off), 0' 50". Levytys: Aino Ackté; Disque pour Gramophone GC-33529, 1902. 7. Valssi operetista Die lustige Witwe / Iloinen leski Säv. Franz Lehár Helsingin Torvisoittokunta, joht. A. Apostol (off), 1' 00". Levytys: Helsingin Torvisoittokunta; Gramophone Concert Record G.C.-80368, 1908. 8. Alla Marcia sarjasta Karelia Säv. Jean Sibelius Sinfoniaorkesteri, joht. Robert Kajanus (off), 0' 45". Levytys: Sinfoniaorkesteri; Columbia DX-307, 1931. 9. Venäläinen kansanlaulu Säv. trad. Helsingin Balalaikkaorkesteri (off), 1' 40". Levytys: Helsingin Balalaikkaorkesteri; His Master's Voice X-3117, 21.5.1929. Huomauksia: Alkuteksteissä ja teostoilmoituksessa mainitaan lisäksi sävellys Var det en dröm? (säv. Jean Sibelius, san. J.J. Wecksell), Ida Ekman, laulu, ja Karl Ekman, piano, levytys: Gramophone Concert Record G.C.-83535, 1904. Esplanadin lavalla esiintyy puhallinryhmä (playback), 3' 35". Musiikkinumeron 3 säveltäjäksi levyyn on merkitty Kostakowsky. - Suomen kansallisfilmografia 9:n (2000) mukaan. |
||||||||||||
Archive Material | ||||||||||||
Arkistomateriaalin valokuvissa P.E. Svinhufvud, Ville Vallgren Ulkokuvien arkistomateriaali (valokuvat): Helsinki: Kauppatori, Aleksanteri II:n patsas Senaatintorilla, Aleksanteri II:n patsas kukitettuna tämän kuolinpäivänä, vuoden 1902 mielenosoituksia asevelvollisuuskutsuntoja vastaan Senaatintorilla, vuoden 1905 suurlakko Senaatintorilla, yksikamarisen eduskunnan edustajia, "Havis Amanda" vuosisadan alussa, Runebergin esplanadi 1910-luvulla Helmikuun manifesti Sisäkuvien arkistomateriaali: Helsinki: Ateneum Suomen taiteen museo Kaivokatu 2: Akseli Gallen-Kallelan freskot Sammon taonta (1900), Sammon puolustus (1900), Ilmarinen kyntää kyisen pellon (1900), Juho Rissasen Avannolla onkijat (1899) Hugo Simbergin teokset Syksy (1895), Tanssi sillalla (1899), Satu (1895), Tienhaarassa (1896) Albert Edelfeltin maalaus Luxembourgin puistossa (1887) Ville Vallgrenin veistoksia mm. Kaiku (1887), Kevät (Ylösnousemus) (1895), Leski (1890-luku) Porvoo: Porvoon Museo Vanha Raatihuoneentori (Vallgrenin pienoispatsaita) - Suomen kansallisfilmografia 9:n (2000) mukaan. |
||||||||||||
Inspection Details | ||||||||||||
|
||||||||||||
Technical Data | ||||||||||||
|