Meren kasvojen edessä
Inför havets anlete (ruotsinkielinen nimi)
Inför havets anlete (ruotsinkielinen nimi Ruotsissa)
Finna-arvio
Meren kasvojen edessä
Teuvo Puron ohjaama kauhuelementtejä sisältävä mykkädraama Meren kasvojen edessä (1926) perustuu Arvid Mörnen romaaniin. Purjehdusretkellä olevat ylioppilaat Kristoffer (Urho Seppälä), Pentti (Kaarlo Kytö) ja Lasse (Ilmari Unho) ankkuroivat veneensä pahamaineisen Hylkysaaren edustalle, ja vierailevat kylmäkiskoisen Hylkysaaren Paulin (Axel Slangus) ja hänen tyttärensä Henrikan (Heidi Blåfield-Korhonen) talossa. Hylkysaaren arvoitus ei jätä Kristofferia rauhaan, joten nuorukainen päättää jäädä kesäksi selvittämään sen pitkään vaiettuja tapahtumia.
Tallennettuna:
Genre | ||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Ikäraja | ||||||||||
7 |
||||||||||
Näyttelijät | ||||||||||
|
||||||||||
Muut tekijät | ||||||||||
Kreditoimattomat
|
||||||||||
Tuotantotiedot | ||||||||||
|
||||||||||
Esitystiedot | ||||||||||
|
||||||||||
Kuvauspaikat | ||||||||||
|
||||||||||
Kuvausaika | ||||||||||
Kesä 1926 - Suomen kansallisfilmografia 1:n (1996) mukaan |
||||||||||
Sisältöseloste | ||||||||||
|
||||||||||
Lehdistöarviot | ||||||||||
"Kaiken kaikkiaan: kotimainen filmituotantomme on saanut arvokkaan ja miellyttävän lisän", onnitteli E...e. (Suomen Sosialidemokraatti 1.11.1926) Komedia-Filmiä. "Näytelmän aihe on mitä kiitollisin filminäyttelijävoimille vaikkakin se paikoittain asettaa vallankin ohjaajalle suuria vaatimuksia. Johtaja Teuvo Puro on kuitenkin tarmokasta ja määrätietoista työtä tehden onnistunut tehtävässään oivallisesti. Samoin voidaan hyvällä syyllä sanoa valokuvauksesta, jonka veroista ei usein nähdä. Kurt Jäger on tällä työllään astunut alallaan ensimmäisten joukkoon. Karl Fagerin suorittamat taiteelliset näyttämöllepanot ansaitsevat kiitoksen." "Komedia-Filmi on valinnut hyvän osan aloittaessaan tällä taidefilmiensä valmistuksen", ajatteli myös Y. Rmo (Uusi Suomi 31.10.1926). "Kirjan, joka muuten on ilmestynyt jo suomeksikin, filmatisointi tarjosi paljon kiitollista aineistoa ja hyvän ohjaajan käsissä muodostui filmistä onnistunut taideluoma [- -]. Valokuvaus on huoliteltua. Kaksoiskuvat (haamunäyttäytymiset) ovat eheät. Sisustusasetelmat ansaitsevat myös kiitoksen. Taiteilija tuntuu tuntevan hyvin saaristolaiselämän." "Mitä ensinnä tulee itse sovitukseen", puntaroi Diego (Helsingin Sanomat 31.10.1926), "voi hyvällä syyllä sanoa sen olevan onnistuneimpia, mitä meillä on suoritettu. Tapahtumain aika on kylläkin siirretty nykyiseksi, vaikka itse romaanissa puhutaan Turun palon ajoista, mutta se ei tässä lainkaan häiritse. Sen sijaan on suurella pieteetillä kohdeltu romaanin varsinaista henkeä, joka on pääasia. [- -] Teuvo Puron ohjaus on mielestäni parhaimpia tähänastisia saavutuksia meillä filmin alalla. Se on taiteilijan työtä, joka määrätietoisesti pyrkii luomaan parasta ottaen huomioon ne vaikeudet ja vastukset, jotka häntä sitovat. Toiminta, muutamia pienempiä poikkeuksia lukuunottamatta, kulkee eteenpäin vauhdikkaasti ja kykenee koko ajan ylläpitämään katsojan mielenkiintoa." "Officinen Komedia-Filmi är att gratulera", kiitti myös C-a (Cecilia Hasselström, Hufvudstadsbladet 31.10.1926). "Författaren har ej heller skäl till alltför stort missnöje, vilket negativa erkännande må fattas som ett ganska stort dito. [- -] På vita duken upprullas ett skådespel med starkt dramatisk färg. Redan de första filmmeterna ge till känna, att någonting hemskt och hotfullt är i antågande vilken stämning genom handlingens gång stegras och icke ens brytes under de få lyckostunder den unge hjälten upplever med Vraköbondens dotter. Endast slutet tillfredsställer ej till fullo. Det hade bort få en mera koncentrerat dramatisk gestaltning." "Heidi Korhonen on mielestäni harvoin esittänyt mitään niin täysipainoista kuin tässä filmissä", ruoti Y. Rmo näyttelijätyötä. "Hän luo sielun kärsimyksistä ja itsekieltäytymisestä taideluoman. Hänen, jonka osaan kuuluu olla samalla kertaa herkkä sekä meren paaduttama ja kovettama [- -]. Muista osista on ensisijaisesti mainittava sankarin, Kristofferin, jota vie Urho Seppälä. Miehekkyys ei ehkä ole täydelleen esiintuotu, muutamat lähikuvat kuten esim. Renatan kirjeen lukeminen, olisi ehkä voitu ottaa uudestaankin, mutta kokonaisvaikutus on kuitenkin eheä. Axel Slangus isäntänä on luultavasti ohjaajan surunlapsi. Hän ei saa lähikuvissa itkua itkuksi, naurua nauruksi ja tuntuu kuin kylmän ivallisuuden takana piilisi koko ajan epäonnistuneesti tukahdutettu naurunhalu. Muutamia hyviä kohtia on kuitenkin merkittävä hänen osalleen. Pienempien osien viejät ovat onnistuneita, varsinkin W. Wohlström, jonka luoma tyyppi on filmin kenties ehein." - Suomen kansallisfilmografia 1:n (1996) mukaan |
||||||||||
Taustaa | ||||||||||
Teuvo Puro oli kesällä 1923 siirtynyt teatterinjohtajaksi Tampereelle ja myynyt Suomi-Filmin osakkeensa. Kaksi vuotta myöhemmin hän palasi Suomen Kansallisteatterin ohjaajaksi ja perusti toukokuussa 1926 Kurt Jägerin ja Carl Fagerin kanssa elokuvavalmistamo Oy Komedia Filmin. Aloitteentekijänä oli ilmeisestikin Kurt Jäger, josta tuli myös uuden yhtiön toimitusjohtaja. Kuusivuotisen olemassaolonsa aikana Komedia Filmi tuotti tusinan verran lyhytelokuvia sekä kaksi pitkää näytelmäelokuvaa. Niistä ensimmäinen perustui Arvid Mörnen 1921 ilmestyneeseen romaaniin Inför havets anlete ja sen ohjasi Teuvo Puro, joka teki myös käsikirjoituksen. Mörnen romaani tapahtuu Turun palon jälkeisenä kesänä 1827 - elokuvasovitus tuo juonen lähelle nykyaikaa. Renatan roolissa nähtiin Kerstin Lagus (myöh. Nylander) ensimmäisen kerran valkokankaalla. "Kuusiosaisen elokuvanäytelmän" Meren kasvojen edessä (1926) lavasti Carl Fager ja sen kuvasi Kurt Jäger. Kasvolähikuvien, "karaktäärikuvien", osuus elokuvassa on aikaisempaa selvästi suurempi. Kolmikon yhteistyön oli määrä jatkua myös tämän elokuvan jälkeen, mutta jo talvella 1927 Puro ja Jäger myivät osakkeensa Juho Torvelaiselle ja Arne Söderbergille ja palasivat palkattuina takaisin Suomi-Filmiin. "Tarkoituksena oli jatkaa tänä kesänä ja tehdä kaksi kuvaa, mutta siinä hommassa tarvitaan rahaa, jota meillä itsellä ei ollut. Yli puolen miljoonaa oli kysymyksessä", motivoi Teuvo Puro päätöstään. "Ja iletti sekin, kun siinä firmassa ei päiväkausiin kuullut suomenkieltä." Meren kasvojen edessä nähtiin avajaisohjelmana sekä uudessa helsinkiläisessä suurteatterissa Capitolissa että Lahden Kuvapalatsissa. Elokuva myytiin Ruotsiin, Norjaan ja Tanskaan. Kotimaassa sen yleisömenestys oli teatteriesityskertojen mukaan laskien vuoden 1926 paras. KAVI julkaisi elokuvasta dvd:n joulukuussa 2015. Verneri Pohjolan ja Jussi Lampelan orkesterin esittämä musiikki elokuvaan on taltioitu Loud Silents Festivalilla Tampereella 26.4.2015. Värisävytys on tehty alkuperäisen esityskopion mukaisesti. - Suomen kansallisfilmografia 1:n (1996) mukaan |
||||||||||
Musiikki | ||||||||||
Elokuvan soitto-ohjelman mukaan musiikkikappaleisiin kuuluivat: Am Schlosstor / Linnan portilla, Am Meer / Meren rannalla ja Mélisande näytelmästä Pelléas und Mélisande / Pelléas ja Mélisande, säv. Jean Sibelius Kesä sarjasta Vuodenajat, säv. Selim Palmgren Vanha polska, säv. Oskar Merikanto Kesäillan idylli, säv. Oskar Merikanto Pieni satu, säv. Leevi Madetoja Vanha muisto, säv. Leevi Madetoja Menuetti, Pastoraali, Fjäriln vingad syns på Haga ja Opp Amaryllis, säv. Carl Michael Bellman kohtaus sarjasta Mignonne, säv. Jean Sibelius Scene d'amour näytelmästä Scaramouche, säv. Jean Sibelius Syystunnelma, säv. Toivo Kuula Aamulaulu, säv. Toivo Kuula Romanssi, säv. Oskar Merikanto Ballad / Ballaadi oopperasta Kung Karls jakt / Kaarle kuninkaan metsästys, säv. Fredrik Pacius Nocturno, säv. Otto Kotilainen Merellä, säv. Oskar Merikanto Korsspindeln / Ristilukki, Elegia ja Nocturno näytelmästä Kung Kristian II / Kuningas Kristian II, säv. Jean Sibelius Romanssi, säv. Jean Sibelius Lamento, säv. Edvard Grieg - Elokuvan soitto-ohjelman ja Suomen kansallisfilmografia 1:n (1996) mukaan |
||||||||||
Tarkastustiedot | ||||||||||
|
||||||||||
Tekniset tiedot | ||||||||||
|
||||||||||
Kieli | ||||||||||
suomi englanti |