Tuntematon sotilas
Okänd soldat (ruotsinkielinen nimi)
Okänd soldat (ruotsinkielinen nimi Ruotsissa)
The Unknown soldier (englanninkielinen nimi)
Le Soldat inconnu (ranskankielinen nimi)
Der Unbekannte Soldat (saksankielinen nimi)
Ukjent soldat (norjankielinen nimi)
Soldats inconnus (ranskankielinen nimi)
Finna-arvio
Tuntematon sotilas
Tallennettuna:
Genre | ||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Ikäraja | ||||||||||||||||
S |
||||||||||||||||
Näyttelijät | ||||||||||||||||
Kreditoimattomat näyttelijät
Muut esiintyjät
Avustajat
Sotilaita koulutuksessa, neuvostosotilaita suurhyökkäyksessä: Panssariprikaatin varusmiehiä<br />Sotilaat ensimmäisessä taistelussa: Satakunnan Tykistörykmentin varusmiehiä<br />Sotilaita: Pioneerirykmentin varusmiehiä<br />Sotilaita asemasotavaiheessa: Karjalan Prikaatin varusmiehiä<br />Paraatin orkesteri: Lappeenrannan varuskuntaorkesteri<br />Petroskoin valtausparaatin osanottajia: Uudenmaan Rakuunapataljoonan varusmiehiä ,
Sotilaita koulutuksessa, neuvostosotilaita suurhyökkäyksessä: Panssariprikaatin varusmiehiä<br />Sotilaat ensimmäisessä taistelussa: Satakunnan Tykistörykmentin varusmiehiä<br />Sotilaita: Pioneerirykmentin varusmiehiä<br />Sotilaita asemasotavaiheessa: Karjalan Prikaatin varusmiehiä<br />Paraatin orkesteri: Lappeenrannan varuskuntaorkesteri<br />Petroskoin valtausparaatin osanottajia: Uudenmaan Rakuunapataljoonan varusmiehiäHae aiheista |
||||||||||||||||
Muut tekijät | ||||||||||||||||
Yhteysupseerit: <br />kapteeni Martti Haavisto, kapteeni Juha Vedenkannas (Pääesikunta)<br />kapteeni Lasse Lind, ylivääpeli Pentti Nikki (Karjalan Prikaati)<br />majuri Pekka Vulli (Panssariprikaati)<br />kapteeni Eero Taipale (Satakunnan Tykistörykmentti)<br />kapteeni Heikki Anttinen (Eläinlääkintäkoulu)<br />kapteeni Pertti Keränen (Karjalan jääkäripataljoona)<br />majuri Arto Eränen (Uudenmaan Rakuunapataljoona)<br />kapteeni Risto Tyrväinen (Helsingin Ilmatorjuntarykmentti)<br /><br />Lentäjät: Heikki Valtonen, Uolevi Öster
Yhteysupseerit: <br />kapteeni Martti Haavisto, kapteeni Juha Vedenkannas (Pääesikunta)<br />kapteeni Lasse Lind, ylivääpeli Pentti Nikki (Karjalan Prikaati)<br />majuri Pekka Vulli (Panssariprikaati)<br />kapteeni Eero Taipale (Satakunnan Tykistörykmentti)<br />kapteeni Heikki Anttinen (Eläinlääkintäkoulu)<br />kapteeni Pertti Keränen (Karjalan jääkäripataljoona)<br />majuri Arto Eränen (Uudenmaan Rakuunapataljoona)<br />kapteeni Risto Tyrväinen (Helsingin Ilmatorjuntarykmentti)<br /><br />Lentäjät: Heikki Valtonen, Uolevi ÖsterHae aiheistaKreditoimattomat
|
||||||||||||||||
Tuotantotiedot | ||||||||||||||||
|
||||||||||||||||
Esitystiedot | ||||||||||||||||
|
||||||||||||||||
Kuvauspaikat | ||||||||||||||||
|
||||||||||||||||
Kuvausaika | ||||||||||||||||
19.3.1984 - 5.9.1984, 4.3. - 28.6.1985 - Suomen kansallisfilmografia 9:n (2000) mukaan. |
||||||||||||||||
Sisältöseloste | ||||||||||||||||
|
||||||||||||||||
Lehdistöarviot | ||||||||||||||||
"Rauni Mollbergin filmi on parempi ja vaikuttavampi elokuva kuin kenelläkään on ollut lupa odottaa", pohjusti Helena Ylänen (Helsingin Sanomat 6.12.1985) pääosin kiittävää lehdistövastaanottoa. "Se on itsenäinen elokuvateos, josta kasvanee osa kansallista kulttuuria Linnan romaanin ja Laineen filmatisoinnin rinnalle, mutta jolla on oma, irrallinen arvonsa riippumattomana näistä kahdesta aikaisemmasta teoksesta. [- -] Parasta mitä Mollbergin filmistä voi sanoa, on, että se ei houkuttele älylliseen voimisteluun, vertailemaan itseään sen enempää kirjaan kuin toiseen elokuvaankaan, vaan elämään jälleen kerran tosiksi muuttuneiden tuttujen suomalaispoikien rinnalla tärkeitä vaiheita Suomen historiassa ja ihmisten elämässä." Useimmat arvostelijat eivät kuitenkaan yrittäneetkään välttää vertailua. Erityisen paljon puhuttiin näyttelijävalinnoista, ja yleisesti pidettiin onnistuneena ratkaisuna sitä, että Mollbergin elokuvan näyttelijät olivat nuorempia ja pääosin tuntemattomampia kuin Laineen. Kenties eniten yksittäistä huomiota saivat kuitenkin Risto Tuorilan Koskela ja Paavo Liskin Rokka, joiden Panu Rajala (Helsingin Sanomat 30.11.1985) ennusti jäävän pysyvästi kansalliseen tajuntaan: "Koskela on raskasmielisempi kuin aikaisemmin. Hänen kansanomaisuudessaan on nyt entistä selvempi annos tukahdutettua luokkatietoisuutta. [- -] Rokan osalta roolivalinta näyttää onnistuneen ihanteellisesti. Tyypissä näkyy nyt kylmän tappajan ja isällisen elämänpuolustajan koko ristiriita." "Useita klassisia repliikkejä saa näiltä tuntemattomilta turhaan odottaa", huomautti Matti Heimonen (Lapin Kansa 8.12.1985). "Niitä ei lausuta ääneen, tai ne hukkuvat rytinään. Elokuvan aikana toteaa kyllä ratkaisun oikeutuksen. Repliikkien korostaminen olisi vienyt elokuvaa enemmän teatteri-ilmaisun suuntaan, mikä ei varmasti olisi ollut ohjaajan tarkoitus. Sanailun vähentäminen on vähentänyt huumorin osuutta elokuvassa. Ei uusi Tuntematon sentään vailla huumoria ole - ja se mitä on, tuntuukin kumpuavan jostakin hyvin syvältä." Tuntemattoman sotilaan kuvaus jakoi mielipiteitä. Erkka Lehtolan (Aamulehti 6.12.1985) mielestä elokuvan alun ja lopun eleettömät kuvat lääkärintarkastuksesta ja ruumiskärryistä "alleviivaavat uuden Tuntemattoman sotilaan pasifistista kokonaisnäkemystä", samoin kuin taistelukuvatkin: "[- -] Esa Vuorisen kuvaus osallistuu tapahtumiin, se poimii, korostaa ja kommentoi - ja myös heittäytyy mukaan niin kuin ensimmäisessä taistelukuvauksessa, jossa käsivarakamera tulee sen saman hulluuden nielemäksi kuin ensimmäiseen taisteluunsa menevät nuoret sotilaatkin." "Mutta sopiiko dokumentaarinen kuvaustyyli Tuntemattomaani", kysyi sen sijaan Markku Rimpiläinen (Savon Sanomat 5.12.1985). "Kuka katsoo Tuntematonta niin kuin se olisi yksi yhteen totta? Ei kukaan, Tuntematon on osittain suomalaista mytologiaa, vaikka romaani onkin hyvin realistinen. Elokuvasta ei tule katsojalle tosi sillä, että se kuvataan todellisuutta suoraan jäljentävien filmien tapaan. [- -] Kamera liikkuu, etsii uusia kuvakulmia, vaihtaa kohdetta eikä malta keskittyä mihinkään. Kameran liikkeet ovat liian silmiinpistäviä." Kysymys elokuvan suhtautumisesta sotaan nousi jokseenkin poikkeuksetta esille. "Det har blivit en Okänd soldat utan Finlandia, utan marschpotpurrier", kirjoitti Hans Sundström (Hufvudstadsbladet 5.12.1985, 12.12.1987). "Endast med kulornas vinande sång, Stalinorglar och tystnad. Med unga män predestinerade att bli kanonmat och med kylan, hungern, tröttheten och skräcken som deras ständiga följeslagare. Och också med den elementens kvartett som Linna beskriver i det sista kapitelet: eld, jord, järn och rök. Samt utan slutets värmande sol och befriande katharsis." Kauko Röyhkä (Kaleva 2.2.1986) piti Mollbergin elokuvan sodanvastaisuutta kuitenkin liian odotettavana ja otti esimerkiksi loppukohtauksen: "Nyt elokuva loppuu kuvaan, jossa suomalaisen ja venäläisen sotilaan ruumiit makaavat rinnatusten rattailla. Taas liian itsestäänselvää. Samaa sodanvastaista teemaa on jankattu jo läpi elokuvan, suomalaisten ja venäläisten inhimillisyys on jo todistettu moneen kertaan. Lopussa olisi pitänyt nousta jollekin muulle tasolle, näyttää koko sota jostakin uudesta näkökulmasta että katsojaa olisi kouraissut." - Suomen kansallisfilmografia 9:n (2000) mukaan. |
||||||||||||||||
Taustaa | ||||||||||||||||
Väinö Linnan Tuntemattomasta sotilaasta (1954) oli 1980-luvulle tultaessa otettu lähes 40 painosta ja kirjaa oli myyty yli puoli miljoonaa kappaletta. Edvin Laineen aiheesta välittömästi ohjaama SF-elokuva (1955) on 2,8 miljoonalla katsojallaan kaikkien aikojen menestynein suomalainen elokuva. Molemmista oli tullut klassikkoja ja kansallisia monumentteja: siksi tai siitä huolimatta ajatus Tuntemattoman sotilaan uudesta elokuvaversiosta oli esillä jo 1960-luvun lopulla, jolloin Jörn Donner varasi filmausoikeudet ja suunnitteli elokuvaa yhdessä Matti Kassilan kanssa, sitten 1970-luvun lopulla, jolloin asialla olivat Rauni Mollberg ja Kassila sekä taustavoimana WSOY, mutta varsin pitkälle edennyt hanke kariutui ohjaajien muihin töihin. Todenteolla Tuntemattoman sotilaan uuden elokuvaversion käynnisti Rauni Mollberg 1980-luvun alussa, saatuaan Milkan (1980) valmiiksi. Tieto Tuntemattoman sotilaan uudelleenfilmatisoinnista herätti vilkkaan polemiikin puolesta ja vastaan. Kirjailija Linna oli alusta pitäen suunnitelman takana ja mukana käsikirjoitustyössä. Hän koki, että romaanissa riitti aineksia uuteenkin sovitukseen ja että sitä puolustivat myös ajassa ja elokuvailmaisussa tapahtuneet muutokset, "mutta ennen kaikkea Rauni Mollbergin ohjaajanäkemys tulee luomaan entisestä poikkeavan näkemyksen". Mollberg katsoi Laineen elokuvan puolustavan yhä paikkaansa, samalla kun hän näki mm. äänitekniikan kehityksen ja värifilmin käytön puoltavan uutta filmausta, ja pyrki löytämään "mielekkään, tarpeeksi uuden näkökulman aiheeseen": "Työn henkistä taustaa on vaikea sanoa lyhyesti, mutta pääasiana ollee nuoren ihmisen tie sodan läpi ja sodan koko mielettömyys. Samalla se on kunnianosoitus niille, jotka ovat käyneet sen kaiken läpi." (Ilta-Sanomat 18.12.1981). Linnan ja Mollbergin rinnalla käsikirjoitustyöhön osallistui nuori elokuvantekijä Veikko Aaltonen (s. 1955), joka oli ollut mukana jo Milkan työryhmässä ja ohjasi ensimmäisen pitkän elokuvansa Tilinteko 1987. Aaltosen mukaan Linna antoi suuntaviivat käsikirjoitustyölle korostaessaan, että "katsojan on rakastettava näitä poikia, samastuttava heihin niin, että kun joku heistä kuolee, katsoja tuntee sen henkilökohtaisena menetyksenä" (Aamulehti 1.12.1985). Linnan kanssa käytyjen keskustelujen jälkeen Mollberg ja Aaltonen työstivät lopullisen käsikirjoituksen: eri versioita syntyi viisi-kuusi, joiltakin osin kymmenenkin hahmotelmaa. Aaltosen mukaan käsikirjoitustyöhön osallistui alkuvaiheissa myös Jussi Niilekselä (Filmihullu 5/1993). Sekä Linna että Mollberg halusivat uudessa versiossa painottaa sotilaiden nuoruutta: niinpä elokuva alkaa alokkaiden lääkärintarkastuksesta ja jatkuu lyhyillä koulutusjaksoilla, ennen kuin siirtyy seuraamaan Linnan romaania. Samasta syystä Mollberg halusi näyttelijöiksi nuoria, kulumattomia kasvoja ja kiersi ympäri Suomea kuvaten ehdokkaita videokameralla nuorisoseuroissa, harrastajateattereissa ja Teatterikorkeakoulun karsinnoissa. Hankkeen tultua julki Mollbergille alkoi lisäksi ilmoittautua runsaasti vapaaehtoisia ja erilaiset kykyjenmetsästäjät eri puolilta Suomea lähettivät valokuvia ja tietoja lupaavista ehdokkaista. Tarjokkaita oli lopulta toista tuhatta. Mollbergin Vesilahden studiolla tapahtuneiden koekuvausten jälkeen näyttelijävalinnat lyötiin lukkoon alkuvuodesta 1984. Puolustusvoimien tuki koettiin välttämättömänä ja se myös saatiin: aseistuksen, pukujen, rekvisiitan, avustajien ja kuvauspaikkojen hankkiminen olisi muutoin ollut mahdotonta tai ainakin suhteettoman kallista. Kuvaukset alkoivat maaliskuussa 1984 ja kestivät useissa jaksoissa yli vuoden, kesäkuulle 1985. Kuvattaessa pyrittiin mahdollisuuksien mukaan noudattamaan kronologista järjestystä: vuoden 1984 kuvausjaksoissa päädyttiin Petroskoin porteille, vuoden 1985 osalle jäivät asemasota- ja perääntymisvaiheet. Oskari Viskarin etunimi on kirjoitettu elokuvan alkuteksteissä muotoon Oscari. Mollbergin Tuntematon sotilas tuli maksamaan yli 14 miljoonaa markkaa eli se oli ylivoimaisesti kallein siihenastinen suomalainen elokuva. Budjetista noin 10 miljoonaa pystyttiin kattamaan kotimaisella rahoituksella säätiön osuuden ollessa vajaat neljä miljoonaa, loput Mollberg ja levitysyhtiö Kinoston toimitusjohtaja Jukka Mäkelä hankkivat ulkomaisten levittäjien takuumaksuista. Pituutta Mollbergin elokuvalle kertyi 199 minuuttia eli 18 minuuttia enemmän kuin Edvin Laineen versiolle. Kevään 1986 Cannesin festivaaleilla elokuvasta esitettiin noin puoli tuntia lyhennetty laitos, kun taas vuonna 1987 ensiesitetyn televisioversion Mollberg lavensi lähes nelituntiseksi. Kotimaassa Mollbergin Tuntemattomasta sotilaasta otettiin ennätykselliset 41 kopiota ja se sai ensi-iltansa itsenäisyyspäivänä 1985 kaikkiaan 29 paikkakunnalla. Katsojia Mollbergin versio sai vajaat 600 000 eli hieman vähemmän kuin vuoden Turhapuro-elokuva Uuno Epsanjassa. Kahden Turhapuron ja Talvisodan (1989) jälkeen se on 1980-luvun katsotuin kotimainen elokuva. - Suomen kansallisfilmografia 9:n (2000) mukaan. |
||||||||||||||||
Musiikki | ||||||||||||||||
1. Maantie on kova kävellä Säv. ja san. trad. Es. "konekiväärikomppania", laulu (100 %), 0' 45". 2. Katariinan kamarissa Säv. Georg Malmstén Georg Malmstén ja orkesteri (off), 0' 25". Levytys: Georg Malmstén; Odeon A-228293, 1934. 3. Böömiläinen polkka Säv. Jaromir Vejvoda Arthur Fuhrmannin puhallinorkesteri (off), 0' 35". Levytys: Arthur Fuhrmannin puhallinorkesteri; Rytmi RILP 7102, 5.5.1975. 4. Virsi 170 ("Jumala ompi linnamme --") Säv. trad. saksalainen, san. Martti Luther, suom. Jacobus Petri Finno (v. 1867 muokannut Elias Lönnrot) Es. "konekiväärikomppania", laulu (100 %), 1' 00". 5. Kalinka Säv. ja san. trad. venäläinen 1) Es. "sotilas", hyräily (100 %), 0' 10". 2) Kuoro ja balalaikkaorkesteri (off, gramofoni), 0' 35". 3) Es. Paavo Liski, laulu (100 %), kahdessa osassa, yht. 0' 30". 6. Laulu Dnjeprille Säv. trad. venäläinen Mandoliini (off), 0' 10". 7. Elämä juoksuhaudoissa Säv. trad. san. Usko Kemppi Es. "humalainen sotilas", mandoliini (playback), 1' 05". 8. Jääkärin marssi Säv. Jean Sibelius Es. Lappeenrannan varuskuntaorkesteri (100 %), 1' 25". 9. Punakaartin marssi Säv. ja san. trad. Es. Tero Niva, laulu (100 %), 0' 25". 10. Ali-Baba / Eldankajärven jää Säv. Fred Markush, suom. san. Erkki Tiesmaa 1) Es. Ossi-Ensio Koivu, Tero Niva ja Risto Tuorila, laulu (100 %), 0' 40". 2) Es. Tero Niva ja Paavo Liski, laulu (100 %), 0' 15". 11. Blauer Himmel / Sinitaivas Säv. ja san. Josef Rixner, suom. Martti Jäppilä A. Aimo, laulu, ja orkesteri (off, gramofoni), 0' 25". Levytys: A. Aimo; Odeon A-228401, 1.11.1937. 12. Lesken lempi Säv. ja san. Erkki Salama Matti Jurva, laulu, ja orkesteri (off, gramofoni), 0' 30". Levytys: Matti Jurva; Columbia DY-286, 1939. 13. Horst Wessel / Die Fahne hoch Säv. ja san. trad. saksalainen Es. "upseerit", laulu (100 %), kahteen kertaan, yht. 1' 10". Huomautuksia: Musiikkinumeroiden 5:3 ja 9 lauluun yhtyy myös muita sotilaita. - Suomen kansallisfilmografia 9:n (2000) mukaan. |
||||||||||||||||
Arkistoaineisto | ||||||||||||||||
Ulkokuvien arkistomateriaali: Viipurinlahden ylitys (Sovin-Film, 1940) (neuvostojoukot etenevät) - Suomen kansallisfilmografia 9:n (2000) mukaan. |
||||||||||||||||
Tarkastustiedot | ||||||||||||||||
|
||||||||||||||||
Tekniset tiedot | ||||||||||||||||
|