Yhteiskuntaluokka ja koulutusinstituutio kytkeytyvät monin tavoin toisiinsa. Yhtäältä koulutus oli alusta alkaen ylempien yhteiskuntaluokkien vallan ja etuoikeuksien legitimoija ja toisaalta alempiin yhteiskuntaluokkiin lukeutuvan enemmistön hallinnan väline. Sittemmin koulutukseen pantiin yhteiskuntapolitiikassa paljon toivoa tasa-arvoisempien elämänmahdollisuuksien avaajana, ja erityisesti 1900-luvun jälkipuolisko oli koulutuskasvun ja kaventuvien luokkaerojen aikaa. Mutta 2020-luvulla voimme todeta luokkataustan edelleenkin vaikuttavan yksilön koulumenestykseen, koulutusvalintoihin ja lopulta valikoitumiseen eri tavoin arvostetuille jatkokoulutusreiteille. Koulutus ja yhteiskuntaluokka -teokseen sisältyvät tutkimukset osoittavat yhteiskuntaluokan vaikutuksen ihmisen koko elämänkaaren mitassa. Sen lisäksi, että lapsuudenkodin luokka-asema määrittää yksilön koulutusuran pituutta, luokka vaikuttaa myös koulukokemuksiin ja käsityksiin itsestä opiskelijana. Eri yhteiskuntaluokista ponnistavat kokevat niin peruskoulun kuin yliopisto-opinnotkin eri tavoin. Lopulta luokka-asema määrittää myös työelämässä tarjolla olevia oppimis- ja koulutusmahdollisuuksia. Oppiminen, koulutussaavutukset ja menestys eivät ole nyky-Suomessakaan vain ”itsestä kiinni".