Viittomakielisten kehitykselliset kielen häiriöt ovat tutkittavissa sopivilla menetelmillä, Auli Meronen toteaa. Viittomakielisten ja puhuttua kieltä käyttävien kielen vaikeudet muistuttavatkin toisiaan, vaikka uraauurtavan väitöstutkimuksen perusteella ei vielä voida määritellä viittomakielen kehityksellistä häiriötä tarkemmin. Väitöskirjassa on keskitytty kehityksellisiin kielen häiriöihin, joilla tarkoitetaan keskushermoston rakenteen ja toiminnan kehityksen häiriötä, joka hidastaa ja vaikeuttaa kielen omaksumista. Kehityksellisessä kielenhäiriössä kielen vaikeus voi olla laaja tai rajoittua jollekin tietylle alueelle kuten nimeämiseen. Kielelliseen häiriöön voivat liittyä myös käden motoriset ongelmat. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, selittävätkö sarjallinen nimeäminen ja käden motoriset sarjat myös viittomakielen taitoja. Tutkimustuloksista havaittiin, että sujuvilla viittojilla varhainen kielen kehitys oli ollut yleensä ongelmatonta. Varhaiseen kielen kehitykseen ovat yhteydessä hyvin monet yksilölliset ja sosiaaliset seikat, kuten varhainen kuurouden havaitseminen ja lapsen mahdollisuudet viittomakieliseen vuorovaikutukseen.