Tutkimuksessa kartoitettiin metsäammattilaisten kokemuksia metsien suojelusta omassa työssään, mielipiteitä uusista monimuotoisuuden turvaamisen keinoista, metsien käsittelyn periaatteista sekä vuorovaikutuksen kehittämisestä monimuotoisuuden turvaamisessa. Tutkimus on osa maa- ja metsätalousministeriön vuosina 2013-2016 rahoittamaa METSO-yhteistutkimushanketta. Aluksi vastaajilta tiedusteltiin kokemuksia uusista työmenetelmistä ja -ympäristöistä, kuten laserkeilauksesta ja uudesta metsälaista. Lisäksi kysyttiin, olivatko vastaajat osallistuneet koulutustilaisuuksiin koskien uutta metsälakia tai METSO-ohjelmaa. Edelleen vastaajia pyydettiin arvioimaan omaa osaamistaan ja sen kehittämisen kohtia sekä henkilökohtaisesti että yleisesti. Mielipiteitä metsänsuunnittelun tavoista kysyttiin väittämälauseilla (esim. Metsäsuunnitelman tulee perustua metsänomistajan asettamiin tavoitteisiin) ja lisäksi kartoitettiin metsänomistajan ja metsäammattilaisen suhdetta sekä erilaisten vuorovaikutustapojen mielekkyyttä. Tutkimuksessa tiedusteltiin myös vastaajien suhtautumista metsävaratietoon ja sen käyttömahdollisuuksiin (esim. Metsävaratiedon tulee olla tasapuolisesti kaikkien toimijoiden saatavilla). Lopuksi kysyttiin muutoksista toimenkuvassa kolmen vuoden ajalta sekä toiveita siitä miten metsäsuunnittelun tulisi kehittyä. Edelleen tiedusteltiin työmotivaatiosta sekä uusien työkalujen ja -välineiden avusta työssä. Vastaajat saivat myös kertoa ideaalisista työvälineistä ja -menetelmistä erityisesti liittyen laserkeilaukseen. Taustamuuttujina ovat sukupuoli, ikä, ammattiasema, koulutushistoria ja nykyisen työsuhteen kesto.