Tutkimuksessa kartoitetaan seurakuntien verkkotyön organisointia ja nykytodellisuutta sekä työntekijöiden osaamista ja asenteita sosiaalisessa mediassa tehtävää työtä kohtaan. Tutkimuksessa tarkastellaan myös kirkon verkkotyön tulevaisuuden mahdollisuuksia ja toiveita työntekijöiden kokemuksen kautta. Aluksi käsiteltiin työn organisointia kysymällä tietokoneen ja Internetin käytöstä työssä sekä työskentelystä sosiaalisessa mediassa. Kysyttiin myös, miten verkossa yhteensä käytetty aika jakaantuu erilaisten tehtävien kesken. Kysymykset käsittelivät myös työntekijöiden osallistumista kirkon työntekijöille tarkoitettuun sosiaalisen median koulutukseen. Seuraavaksi kerättiin käsityksiä ja kokemuksia verkossa tehtävästä työstä. Näitä kartoitettiin esittämällä lukuisia väittämiä mm. työyhteisön suhtautumisesta verkkotyöhön, verkossa tapahtuvasta vuorovaikutuksesta sekä kuinka tärkeinä erilaisia asioita pidettiin kirkon verkkotyössä. Kysyttiin myös kokemuksista erilaisista sisällöntuotannon muodoista, sosiaalisen median käyttöön motivoivista tekijöistä, millaiseksi työ sosiaalisessa mediassa koettiin sekä millaisia asioita pidettiin seurakunnan kannalta mielekkäinä sosiaaliseen mediaan osallistumisen muotoina. Taustamuuttujina olivat sukupuoli, ikäryhmä, työskentelyhiippakunta, seurakunnan kokoluokka, työskentelypaikkakunnan tyyppi, työskentelyaika kirkon palveluksessa ja työtehtävä. Taustamuuttujien yhteydessä kysyttiin myös kuinka usein vastaaja lukee Raamattua, rukoilee ja kuinka teologisesti konservatiiviseksi tai liberaaliksi hän tuntee itsensä. Lisäksi kysyttiin, missä määrin vastaajan hengellisen viitekehyksen määrittävät ev. lut. kirkossa vaikuttavat herätysliikkeet ja muut uskonnolliset liikkeet.