Search

Vaikuttava kansalainen

Vaikuttava kansalainen

Subjects

Kansalaisvaikuttaminen tarkoittaa ihmisen - esimerkiksi juuri Sinun - eri keinoja vaikuttaa ympäröivään yhteiskuntaan. Oikeus ja mahdollisuus vaikuttaa asioihin on tärkeä osa demokratiaa, ja se on turvattu Suomen perustuslaissa. Kansalaisten aktiivisen toiminnan ansiosta Suomesta on rakentunut sellainen yhteiskunta kuin se nykyään on. Tämä aineistopaketti johdattelee tutustumaan erilaisiin kansalaisvaikuttamisen muotoihin Suomessa. Tärkeitä kansalaisvaikuttamisen tapoja ovat esimerkiksi äänestäminen, mielenosoitukset ja erilaisten järjestöjen toiminta. Vaikuttamisen tavoitteet voivat olla pieniä ja paikallisia tai suuria ja maailmanlaajuisia.

Vaikuttava kansalainen -aineistopaketti käsittelee erityisesti seuraavia teemoja: demokraattinen yhteiskunta; yhdistykset ja järjestöt; mielenosoitus ja lakko; mielipidevaikuttaminen; vaikuttamisen eri tavat ja kanavat. Aineisto on jaoteltu tähän järjestykseen.

Saved in:

Study objective:

Ymmärtää kansalaisvaikuttaminen suomalaista yhteiskuntaa rakentaneena ilmiönä ja tutustua nykypäivän eri vaikutuskanaviin ja -tapoihin. Tutkitaan vaikuttamista sekä laajana järjestövetoisena ja ammattimaisena toimintana että tavallisten kansalaisten tekoina ja osallistumisena. Millaista kansalaisvaikuttaminen on tänä päivänä ja miten jokainen voi käyttää omia vaikutusmahdollisuuksiaan?

Subjects
  • Historia
    • Contents
      • Grade 7-9
        • S2 Ihmiset muuttavat maailmaa
        • S5 Hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen
  • Yhteiskuntaoppi
    • Contents
      • Grade 7-9
        • S1 Arkielämä ja oman elämän hallinta
        • S2 Demokraattinen yhteiskunta
        • S3 Aktiivinen kansalaisuus ja vaikuttaminen
Subjects
  • Elämänkatsomustieto
    • Modules
      • Minä ja yhteiskunta
  • Filosofia
    • Modules
      • Etiikka
      • Yhteiskuntafilosofia
  • Historia
    • Modules
      • Itsenäisen Suomen historia
  • Yhteiskuntaoppi
    • Modules
      • Suomalainen yhteiskunta
      • Suomi, Eurooppa ja muuttuva maailma
Common units in vocational education
  • Yhteiskunta- ja työelämäosaaminen
    • Vocational common unit subjects
      • Yhteiskunnassa ja kansalaisena toimiminen

1. Demokraattinen yhteiskunta
Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa äänesti 72,1% äänioikeutetuista, ja vuoden 2021 kuntavaaleissa puolestaan 55,1%. 2021 kuntavaaleissa äänioikeuttaan käytti vain noin kolmannes nuorista äänestäjistä (18-24v).
A) Toteutuuko kansan tahto vaaleissa Suomessa, entä muualla maailmassa? Vaikuttaako vaaleissa äänestäminen mihinkään?
B) Mikä voisi selittää nuorten alhaista äänestysprosenttia? Onko äänestysikäraja hyvä asia vai pitäisikö sitä muuttaa?

2. Mielenosoitus ja lakko
Tutkikaa yhdessä kuvia ja esineitä mielenosoituksista ja lakoista.
A) Millaisia eri vaatimuksia löydätte?
B) Minkä asioiden puolesta olisitte itse valmiita osoittamaan mieltä? Suunnitelkaa omat kyltit tai huudettavat iskulauseet, joita mielenosoituksessanne voisi käyttää.
C) Miten lakko eroaa mielenosoituksesta?

3. Mielipidevaikuttaminen
Tutkikaa mielipidevaikuttamiseen liittyvää aineistoa.
A) Pohtikaa, ketkä vaikuttavat teidän mielipiteisiinne.
B) Ketkä voivat vaikuttaa päättäjien mielipiteisiin ja millä tavoin?

4. Yhdistystoiminta ja vaikuttamisen eri kanavat
Tutkikaa yhdistystoiminnan ja vaikuttamisen eri tapoja käsittelevää aineistoa.
A) Mitkä ovat mielestänne nettiaktivismin hyviä ja huonoja puolia? Miten nettiaktivismi eroaa yhdistysten harjoittamasta toiminnasta?
B) Millaisiin vaikutuskampanjoihin olette törmänneet sosiaalisessa mediassa? Kuka tai mikä taho niitä on järjestänyt?
C) Mietikää jokin itseänne koskeva epäkohta ja pohtikaa, missä ja millä tavoin siihen voisi vaikuttaa. Mitä voisit tehdä, jos esimerkiksi oma lähikirjasto tai käyttämäsi bussilinja uhattaisiin lopettaa?


Kansalaisen vapaudet
Demokratia tarkoittaa kansanvaltaa. Se rakentuu monelle vapaudelle ja oikeudelle: sananvapaus, yhdistymisvapaus, ajatuksenvapaus, lehdistönvapaus sekä oikeus osoittaa mieltä ja mennä lakkoon. Demokratia ei toteudu ilman kansalaisten mahdollisuutta äänestää ja vaikuttaa.


Demokratia Suomessa
Demokratian periaate on, että hallinto toteuttaa kansan tahtoa joko suoraan (suora demokratia) tai kansan valitsemien edustajien kautta (edustuksellinen demokratia). Suomeen saatiin yleinen ja yhtäläinen äänioikeus suurlakon seurauksena vuonna 1906 ja ensimmäiset eduskuntavaalit järjestettiin seuraavana vuonna. Äänioikeuden ikäraja oli alun perin 24 vuotta, nykyään se on useimmissa vaaleissa 18 vuotta.


Demokratiaa toteutetaan vaaleissa
Suomessa edustuksellista demokratiaa toteutetaan erilaisten vaalien kautta. Tällaisia ovat esimerkiksi presidentinvaalien ja eduskuntavaalien kaltaiset yleiset vaalit sekä opiskelijakuntavaalien kaltaiset rajatun kohderyhmän vaalit. Eri vaaleissa on erilaiset teemat ja painopisteet. Aluevaaleissa ei päätetä polttoaineen hinnasta eikä koulun oppilaskunnan vaaleissa kunnan vanhustenhoidosta.


Ketä äänestät?
Suomessa useat vaalit, kuten eduskuntavaalit, ovat avoimia listavaaleja. Ne toimivat niin sanotulla d'Hondtin menetelmällä, jossa käytetään vertauslukuja. Puolueen saamat äänet lasketaan yhteen ja puolueessa eniten ääniä saanut ehdokas saa vertausluvukseen tämän luvun, seuraava puolet siitä ja niin edelleen. Eri puolueiden vertaulukuja verrataan keskenään ja näin tietty määrä ehdokkaita tulee valituksi. Äänet menevät siis ensin henkilön edustamalle puolueelle ja vasta sitten yksittäiset ehdokkaat saavat oman osuutensa puolueen äänistä. Presidentinvaaleissa puolestaan äänestetään tiettyä ehdokasta.

Juliste Show detailed view

Sosialistin Kirjapaino Osuuskunta, valmistaja

1921

Mitä mieltä on kansa?
Kansanäänestykseen saavat osallistua kaikki äänioikeutetut kansalaiset. Suomessa on järjestetty kaksi neuvoa-antavaa kansanäänestystä: kieltolain kumoamisesta vuonna 1931 ja Suomen EU-jäsenyydestä vuonna 1994. Lopullisen päätöksen kummassakin äänestyksessä teki eduskunta, joka puolsi kansalaisten enemmistön mielipidettä.


Yhdistymisvapauden tärkeys
Jokaiselle suomalaiselle kuuluu yhdistymisvapaus eli oikeus kuulua tai olla kuulumatta yhdistykseen. Jokainen voi löytää itselleen sopivan yhdistyksen, jossa voi toimia itselleen tärkeiden asioiden parissa samanhenkisten ihmisten seurassa. Tai jos sopivaa yhdistystä ei yli 100 000 jo toimivan joukosta löydy, sellaisen voi kuka tahansa 15 vuotta täyttänyt perustaa itse! Yhdistymisvapaus on Suomessa ja monissa muissa länsimaissa lain takaama oikeus. Ilman yhdistymisvapautta ihmisillä olisi vähemmän mahdollisuuksia vaikuttaa ja tulla kuulluiksi.

1 - 6 results of 20