Haku

Teollistuvan kaupungin kaduilla

Teollistuvan kaupungin kaduilla

Aiheet

Helsinki alkoi teollistua ja kehittyä 1870-luvulta alkaen eurooppalaiseksi suurkaupungiksi. Teollisuuslaitoksia perustettiin ja niihin tarvittiin työntekijöitä. Muuttoliike maalta kaupunkiin oli alkamassa. Helsingin väkiluku oli 1880 noin 40 000 henkeä ja koko Suomen asukasluku samaan aikaan vähän yli 2 miljoonaa asukasta, joista suurin osa asui maaseudulla. Helsingin väkiluku ylitti 100 000 asukkaan rajan 1900-luvun alkuvuosina.

Yhteiskunta oli sekoitus vanhaa ja uutta. Toisaalta uusia asioita tapahtui nopeasti, mutta vanha sääty-yhteiskunta asenteineen muuttui hitaasti. Tehdastyöläiset olivat uusi yhteiskunnallinen ryhmä. Uusi kunnallislaki vuodelta 1873 määräsi, että kaupungin vastuulla on kunnallistekniikka, koululaitos, sairaanhoito ja köyhäinhoito. Tuolloin kehitettiin monia teknisiä keksintöjä ja ilmiöitä, jotka helpottivat ihmisten arkea. Teollistuminen synnytti uusia ammatteja ja naiset alkoivat tulla mukaan työelämään ja itsenäistyä. Kaupunkikuvakin alkoi muuttua. Muutokset toivat mukanaan myös ongelmia, joita ei osattu odottaa. Esimerkiksi ympäristön saastuminen oli uudenlainen kaupunkeja kohdannut haaste. Aineistopaketin avulla voi tutkia, millainen oli Suomen suuriruhtinaskunnan pääkaupunki noina muutoksen vuosina 1800-luvun lopulta 1900-luvun alkupuolelle. Mukaan on valittu kuvia eri puolilta kaupunkia, keskustasta ja uusilta teollisuusalueilta.

Tallennettuna:

Tavoite:

Hahmottaa aikalaisvalokuvien avulla teollistumisen ja modernisoitumisen vaikutuksia sekä maiseman ja elinympäristön muutoksia Helsingin kaupunkikuvassa ja ihmisten arjessa ja pohtia samalla noiden ilmiöiden näkymistä ja merkitystä omassa ajassamme.

Oppiaineet
  • Historia
    • Sisältöalueet
      • Vuosiluokat 7-9
        • S1 Teollisuusyhteiskunnan synty ja kehitys
        • S2 Ihmiset muuttavat maailmaa
        • S3 Suomea luodaan, rakennetaan ja puolustetaan
  • Yhteiskuntaoppi
    • Sisältöalueet
      • Vuosiluokat 7-9
        • S4 Taloudellinen toiminta
  • Maantieto
    • Sisältöalueet
      • Vuosiluokat 7-9
        • S4 Muuttuvat maisemat ja elinympäristöt
        • S5 Ihmiset ja kulttuurit maapallolla
Oppiaineet
  • Historia
    • Moduulit
      • Ihminen, ympäristö ja historia
      • Eurooppalainen ihminen
  • Yhteiskuntaoppi
    • Moduulit
      • Suomalainen yhteiskunta
  • Maantiede
    • Moduulit
      • Maailma muutoksessa
      • Yhteinen maailma

Tutki aineistopaketin kuvia ja vastaa kysymyksiin. Jokaiseen kuvaan liittyy myös muistiinpano, josta saa lisätietoa.

  1. Monissa kuvissa näkyy vanhaa ja uutta. Kirjoita muistiin, asioita, jotka olivat tuolloin toisin kuin nyt tai olivat uusia.
  2. Miten uudet keksinnöt näkyvät kuvissa? Ovatko nämä 1900-luvun taitteen uutuudet muuttuneet vuosikymmenien saatossa vai pysyneet samoina?
  3. Eläydy 1800-luvun lopussa eläneen kaupunkilaisen elämään.
    a) Kuka olisit?
    b) Miltä elämä kaupungissa sinusta tuntuu? Mistä haaveilet?
    c) Millaisia asioita päiviisi sisältyisi? Suunnittele päivän aikataulu henkilöllesi.
  4. Vertaa aineistopakettia esimerkiksi Vantaan kaupunginmuseon aineistopakettiin Elämää kartanossa 1900-luvulla, joka käsittelee samaa aikakautta maaseudun näkökulmasta. Miten ihmisten elämä erosi maalla ja kaupungissa? Ovatko asiat erilaisia vai samankaltaisia kuin nykyään?

Miltä Helsingissä näytti suuren muutoksen kynnyksellä?

Valokuvaaja Eugen Hoffers kuvasi 1860-luvulla useita panoraamanäkymiä Helsingissä. Monet kaupungin nykyäänkin tutut maamerkit ovat jo paikoillaan. Satamassa on paljon aluksia, höyrylaivakin.

Helsinki oli 1800-luvun puoliväliin asti pieni kaupunki, jossa asui kauppiaita ja käsityöläisiä ja siellä oli paljon kasarmeja ja venäläistä sotaväkeä. Teollistumisen vaikutuksesta etenkin 1870-luvulta alkaen kaupunkiin alkoi virrata uutta väkeä. Helsingistä tuli maan talouskeskus.


Kaupunkinäkymiä

Valokuvaaja Eugen Hoffers kuvasi 1866 Nikolainkirkon (Tuomiokirkon) tornista panoraamoja. Niiden avulla näemme, millainen Helsinki oli teollistumisen alkaessa. Ylhäältä otetussa kuvassa avautuu lännen suuntaan tiiviisti rakennettu puutalovaltainen Helsinki. Nykyisen Vanhan kirkon torni näkyy vasemmalla.


Kadonnutta Kruununhakaa

Eugen Hoffersin Nikolainkirkon (Tuomiokirkon) tornista vuonna 1866 kuvaama panoraama näyttää vielä puutalovaltaisen Kruununhaan. Parin vuosikymmenen kuluttua puutalot alkoivat väistyä, ja alueelle rakennettiin julkisia rakennuksia kuten etualalla olevalle kallioiselle tontille Kansallisarkisto ja sen lähelle Suomen Pankki ja vähän myöhemmin Säätytalo. Kruununhaka oli keskusvallan aluetta, jossa oli paljon virastoja.

Kuvan taustalla häämöttää vielä melko rakentamaton Kallion alue, jonne kuitenkin on jo perustettu ensimmäisiä teollisuuslaitoksia, joista merkkinä Siltavuoren takana näkyvät pari savupiippua.


Kauppatori

Kauppatorin alue on helposti tunnistettavissa. Ortodoksinen Uspenskin katedraali on vielä rakennustelineiden peittämä. Kirkko valmistui pari vuotta kuvan ottamisen jälkeen vuonna 1868. Helsingissä asui tuohon aikaan monia väestöryhmiä. Kaupungin valtakielet olivat ruotsi ja suomi. Venäjänkielisiä asukkaita oli yli 4000, mutta heidän lisäkseen kaupungissa oli paljon Venäjän armeijan sotilaita kasarmeissa ja Viaporin linnoituksessa. Kaikki kuuluivat johonkin uskontokuntaan. Kaupungissa asui luterilaisten ja ortodoksien lisäksi vähän muidenkin uskontokuntien edustajia kuten roomalaiskatolisia, juutalaisia ja islaminuskoisia. Kauppatori oli paikka, jossa saattoi kuulla monia kieliä.


Kaupunkilaisia Kauppatorilla

Kauppatori oli yksi kaupankäynnin keskuksia. Se syntyi 1812 ja sen merkitys muovautui vähitellen. Siellä eri kansanryhmiä edustavat asiakkaat ja myyjät kohtasivat. Oli venäläisiä jäätelökauppiaita, maalaisia myymässä ruokatarvikkeita ja kalastajia. Hygienian taso ja säädökset eivät olleet läheskään nykytasolla. Vaikka Helsingissä oli paljon erikoisliikkeitä, joista sai ruokatarvikkeita, Kauppatorilta ostettiin mielellään tuoretta lihaa, kalaa, vihanneksia ja muuta tarpeellista. Kauppatorilla järjestettiin torikaupan lisäksi silloin tällöin markkinoita. Kaupungin kasvaessa perustettiin muita toreja, muun muassa Hietalahden tori ja Hakaniemen tori.


Kaupunkilaisia vapaa-aikaa viettämässä

Esplanadin alue on yksi Helsingin ensimmäisiä puistoalueita. Se oli kaupunkilaisten suosiossa ja siellä käytiin mielellään viihtymässä ja näyttäytymässä. Eri yhteiskunnalliset väestöryhmät liikkuivat yleensä Esplanadin eri osissa. Suosittu ravintola Kappeli valmistui 1867 ja sen edustalle rakennettiin 1880-luvun alussa soittolava, jossa sotilassoittokunta soitti kesäisin. Juomaveden riittävyys ja huono laatu lisäsi pullotettujen virvoitusjuomien, kivennäisvesien ja oluen kysyntää. Virvoitusjuomatehtailija Hartwall perusti ensimmäiset omat kioskit Esplanadille, Kauppatorille ja Kaivopuistoon jo 1860-luvulla.

Näytetään 1 - 6 / 27