Haku

1900-luvun alun siirtolaisuus valtamerten yli

Aineistopaketin koonnut: Finna.fi

Siirtolaisuus ei ole vain tämän päivän ilmiö, sillä ihmiset ovat läpi historiansa aina liikkuneet ja muuttaneet unelmiensa perässä kauaskin omasta kotipitäjästään. Erityisesti 1900-luvun vaihteessa nopeasti teollistuva ja taloudellisesti kehittyvä Yhdysvallat veti sankoin joukoin siirtolaisia puoleensa. Myös suomalaiset lähtivät tavoittelemaan ”amerikkalaista unelmaa” Atlantin toiselle puolelle ja myöhemmin myös muualle maailmaan. Nämä aineistopaketit johdattelevat kuvien, kirjallisen aineiston ja äänitteiden avulla suomalaisten siirtolaisuuteen niin Yhdysvaltoihin, Kanadaan kuin Australiaankin 1800-luvun lopulta aina 1930-luvulle saakka.

Tähän aineistopakettiin on valikoitu valokuvia siirtolaisuudesta. Valokuvat on järjestelty kronologiseen järjestykseen matkan alusta aina paluumuuttoon saakka. Oppitunneilla aineistopakettia voi tarkastella kokonaisuutena tai siitä voidaan ottaa muutamia valokuvia elävöittämään opetusta. Sivulta löydät myös valmiita oppimateriaaleja valokuvista.

Yläkoulu: historia

Yläkoulu

Oppiaineiden sisältöalueet:

  • Historia: S1 teollisuusyhteiskunnan synty ja kehitys, S2 Ihmiset muuttavat maailmaa

Tavoite: Ohjata oppilasta tunnistamaan ja ymmärtämään syitä ja seurauksia entisajan siirtolaisuudelle. Ohjata oppilasta asettumaan menneen ajan ihmisen asemaan. Harjaannuttaa oppilasta hahmottamaan jatkuvuuksia ja muutoksia historiassa.

  • Ketkä näyttävät lähteneen siirtolaisiksi ja miksi?
  • Minkälaisena siirtolaisten työ näyttäytyy kuvien perusteella?
  • Miten nykypäivän siirtolaisuus eroaa 1900-luvun alun siirtolaisuudesta?

Oppimateriaaleja aiheesta

Miten aineistopaketin aineistoja voi hyödyntää oppimateriaalissa? Tutustu valmiisiin avoimiin oppimateriaaleihin ja käytä niitä oppitunnillasi!


Kirjallista lähdeaineistoa ja artikkeleita siirtolaisuudesta

Aineistopaketin koonnut: Finna.fi

Tähän aineistopakettiin on valikoitu kirjallista lähdeaineistoa siirtolaisuudesta.
Aineistopaketissa on mukana alkuperäislähteitä, muun muassa siirtolaisuustilastoja 1900-luvun alusta. Osa paketin aineistosta on artikkeleita, jotka antavat opettajalle ja/tai oppilaalle lisätietoa siirtolaisuudesta eri aikoina. Lisäksi aineistopaketista löytyy siirtolaisuuslauluja ja muuta mielenkiintoista aineistoa.

Katso lisätietoja ja tehtäväideoita aineistojen yhteydestä. Finna.fi-hakupalvelun kautta pääset myös Kansalliskirjaston digitaalisiin aineistoihin käsiksi ja voit etsiä uutisia siirtolaisuudesta tai esimerkiksi laivayhtiöiden mainoksia.

Yläkoulu: historia
Lukio: historia

Yläkoulu:
Oppiaineiden sisältöalueet:

  • Historia: S1 teollisuusyhteiskunnan synty ja kehitys, S2 Ihmiset muuttavat maailmaa

Lukio:
Oppiaineet ja kurssit:

  • Historia: HI1 Ihminen ympäristön ja yhteiskuntatien muutoksessa, HI2 Kansainväliset suhteet, HI3 Itsenäisen Suomen historia, HI6 Maailman kulttuurit kohtaavat

Tavoite: Ohjata oppilasta tunnistamaan ja ymmärtämään syitä ja seurauksia entisajan siirtolaisuudelle. Ohjata oppilasta asettumaan menneen ajan ihmisen asemaan. Harjaannuttaa oppilasta hahmottamaan jatkuvuuksia ja muutoksia historiassa.

Hakutulos 1
Muistiinpano:

Opettaja voi tutustua myös Siirtolaisuusinstituutin tekemään sähköiseen opetuspakettiin siirtolaisuudesta. Tässä ”Siirtolaisuus Suomessa ja Euroopassa” oppaassa on lisätietoa siirtolaisuudesta aina vuoteen 2013 saakka ja lisäksi tehtäviä oppilaiden käyttöön.

Tallennettuna:
Hakutulos 2
Article
Julkaisussa Siirtolaisuus 33 (2006) : 1, s. 24-29
Siirtolaisuus 33(2006) : 1, s.24-29
Kansalliskirjasto - Arto
Muistiinpano:

Suomalaisia lähti Pohjois-Amerikkaan siirtolaisiksi jo kauan ennen kuin varsinainen ”siirtolaisbuumi” alkoi. Tutustu tähän varhaiseen siirtolaisuuteen lukemalla Juha Hiltusen kirjoittama artikkeli "Metsäintiaani ja suomalainen" Siirtolaisinstituutin Siirtolaislehdestä 1/2006 (alk. s.24). Vastaa alla oleviin kysymyksiin.

a. Mikä oli Uusi Ruotsi? Missä se sijaitsi?
b. Miksi suomalaisia haluttiin siirtolaisiksi Uuteen Ruotsiin 1600-luvulla? Eli mitkä ominaisuudet tekivät suomalaisista hyviä uudisraivaajia?
c. Miksi suomalaiset uudisraivaajat saavuttivat intiaanien luottamuksen?
d. Mikä sinullekin arkipäiväinen asia yhdisti suomalaisia siirtolaisia ja Delaware-intiaaneja? Miksi?
e. Suomalaiset ja intiaanit solmivat myös niin sanottuja seka-avioliittoja keskenään, mikä syvensi heidän välistään luottamusta. Miten suomalaisten ja intiaanien välinen syventynyt luottamus ilmeni?
f. Mitkä seikat / ominaisuudet vaikuttivat siihen, että Delaware-intiaanit ja suomalaiset tulivat niin hyvin keskenään toimeen?
g. Mitä tietoja, taitoja ja tekniikoita intiaanit ottivat käyttöön suomalaisilta?
h. Millä nimellä suomalaisten ja intiaanien jälkeläisiä kutsutaan?

Tallennettuna:
Hakutulos 3
Article
Julkaisussa Siirtolaisuus 31 (2004) : 2, s. 36
Kansalliskirjasto - Arto
Muistiinpano:

Artikkeli antaa hyvän peruskuvan suomalaisten siirtolaisuudesta muualle maailmaan.

Tallennettuna:
Hakutulos 4
Article
Julkaisussa Siirtolaisuus 36 (2009) : 1, s. 27-31
Kansalliskirjasto - Arto
Muistiinpano:

Toimittaja Wihtori Peltonen kirjoitti vuonna 1900 artikkelin nimeltä ”Amerikkaan siirtymisestä”. Kyseinen artikkeli julkaistiin osana WSOY:n Kyläläisten kirjasia 3 -vihkosarjaa. Tämän linkin takaa löydät Finnasta lyhennetyn version artikkelista (alk. s.27) Lue mitä siirtolaisuudesta kirjoitettiin yli 100 vuotta sitten ja vastaa alla oleviin kysymyksiin.

1: Mihin tuolloin ajankohtaisiin tapahtumiin Peltonen viittaa kirjoittaessaan: ”Erittäin wiime wuonna, jolloin waltiolliset olomme ja etenkin sotilaslakimme owat joutuneet epäwakaiselle kannalle, on yhä suurempia joukkoja nuorta wäkeä muuttanut pois synnyinmaastaan…”? Millaiset valtiolliset olot Suomessa oli?

2: Millaisia vaikeuksia siirtolainen Peltosen mukaan kohtaa saapuessaan Amerikkaan?
Millaista elämä Amerikassa oli lähteen mukaan?

3: Pohdi, miksi Wihtori Peltonen kirjoitti niin negatiivisesti Amerikkaan lähtijöistä ja lähtemisestä. Selvitä myös, kuka Wihtori Peltonen oli.

Tallennettuna:
Hakutulos 5

Siirtolaisuus vuosina 1900–1902 Näytä tarkat tiedot

Émigration pendant les années 1900–1902
Teksti
1905
Tilastokeskus - Doria
Muistiinpano:

Tutustu Suomen virallisen tilaston julkaisemaan Siirtolaistilastoon vuosilta 1900-1902.
Alla olevien kysymysten avulla pääset tarkastelemaan tilastoja tarkemmin.

a. Kuinka paljon siirtolaisia lähti Suomesta vuosien 1893-1902 välisenä aikana?
b. Tutki tilastoja sivuilta 11-12. Mistäpäin Suomea siirtolaisia lähti eniten ja kuinka paljon? Pohdi, miksi matkaan lähdettiin juuri kyseisiltä alueilta ja miksi muualta ei lähdetty yhtä sankoin joukoin.
c. Tutki tilastoa sivulta 17. Pohdi, miksi miehiä lähti enemmän siirtolaisiksi kuin naisia? Minä vuosina naisia lähti enemmän siirtolaisiksi? Pohdi, mistä tämä voisi johtua.
d. Tutki tilastoa sivuilta 28-29. Mistä ammattiryhmästä lähdettiin eniten ja mistä vähiten? Miksi?

Tallennettuna:
Hakutulos 6

Siirtolaisuus vuosina 1931 ja 1932 Näytä tarkat tiedot

Emigrationen under åren 1931 och 1932
Émigration en 1931 et 1932
Teksti
1933
Tilastokeskus - Doria
Muistiinpano:

Suomen valtion virallisen tilaston julkaisema Siirtolaisuustilasto vuosilta 1931-1932 avaa tilastojen avulla Suomen siirtolaisuutta. Tutustu raporttiin ja vertaa sen tietoja vuosien 1900-1903 raporttiin.

Miten siirtolaisuus muuttui 1930-luvulle tultaessa? Pohdi erityisesti sitä, miten siirtolaisten määrämaat muuttuivat ja miksi. Löydät tilaston määrämaista raportin sivulta 11.

Tallennettuna:
Hakutulos 7
Kansalliskirjasto - Fennica
Muistiinpano:

Suomalaisia lähti sankoin joukoin Amerikkaan 1900-luvun alussa. Yhdysvaltojen ja Kanadan jälkeen kolmanneksi suosituin siirtolaiskohde oli kuitenkin Australia. Väestölaskennan mukaan Australiassa oli vuonna 1921 noin 1 300 suomalaista, joista naisia 131. Australian siirtolaisuus kasvoi etenkin 1920-luvulta lähtien, kun Yhdysvallat alkoi rajoittaa maahanpääsyä.

Kirjailija Aino Malmberg matkusti Australiaan vuonna 1929 ja kirjoitti tuolta matkalta kirjan ”Suomi Australiassa – matkahavaintoja”.

Lue katkelma kirjasta sivuilta 12-14 (pdf:n sivut 18-20) ja vastaa alla oleviin kysymyksiin. Huom! Katkelma alkaa sivun 12 (pdf:n sivu18) puolivälistä lauseella "Lontoon Merimieslähetyksessä olin usein tavannut Australiaan meneviä ja sieltä palaavia suomalaisia.". Lue sivun 14 (pdf:n sivu 20) loppuun saakka.

a. Mihin nuori pohjalainen viittaa sanoessaan heitä olleen seitsemän veljestä, ”niin kuin ennen Jukolassa”?
b. Mitkä olivat ne syyt, että nuori pohjalainen päätti lähteä siirtolaiseksi?
c. Miksi nuori pohjalainen valitsi lähteä juuri Australiaan?
d. Pohdi, miksi nuori pohjalainen karkasi laivasta Brisbaneen päästyään.
e. Mitä työtä nuorukainen teki Australiassa?
f. Aikooko hän jäädä loppuiäkseen Suomeen? Miksi?

Tallennettuna:
Hakutulos 8
Muistiinpano:

Helsingin Sanomista löytyy paljon lehtiartikkeleita ja mainoksia siirtolaisuudesta. Esimerkiksi 2.6.1929 julkaistiin uutinen otsikolla "Muutamia totuuksia nykypäivän Amerikasta", jossa kerrotaan muun muassa työnsaannin hankaluuksista. Löydät artikkelin kirjoittamalla jutun otsikon hakukenttään.

Muita vastaavanlaisia artikkeleja eri lehdistä löydät kirjoittamalla hakuun esimerkiksi "siirtolaisuus AND amerikka" ja valitsemalla vuosiluvut vuoteen 1929 saakka.

Tallennettuna:
Hakutulos 9
Newspaper
1906
Eduskunnan kirjasto - Selma
Muistiinpano:

Ilkasta löydät lehtiaineistoa siirtolaisuudesta. Yksi kiinnostava artikkeli siirtolaisuudesta on nimeltään "Terveisiä kuparisaarelta" (Ilkka no 52, 7.3.1925).

Artikkeli sopii hyvin historian taitojen harjaannuttamiseen. Pyydä oppilaita ensiksi etsimään lähde Kansalliskirjaston digitaalisista aineistoista. Sen jälkeen pyydä heitä analysoimaan ja tulkitsemaan artikkelia kokonaisuudessaan tai osin.

Tallennettuna:
Hakutulos 10
Teksti
2008
Digi.kirjastot.fi
Muistiinpano:

Aineistossa on pätkiä Ida Poikolaisen kirjeistä ystävälleen Lyyli Saraselle vuonna 1922.

Tallennettuna:
Hakutulos 11
Kansalliskirjasto - Doria
Muistiinpano:

Laulu siirtolaisen elämästä Amerikassa.

Tallennettuna:
Hakutulos 12
Kansalliskirjasto - Doria
Muistiinpano:

Laulu siirtolaisen lähdöstä Amerikkaan.

Tallennettuna:
Hakutulos 13
Article
Julkaisussa Siirtolaisuus 35 (2008) : 1, s. 33-36
Kansalliskirjasto - Arto
Muistiinpano:

Artikkelissa käsitellään Viljo Kekolan elämää ja mm. syitä siirtolaiseksi lähtöön.

Tallennettuna: