Metsä ja ihminen
Metsä ja ihminen
Tämä kokonaisuuden on koonnut Suomen Metsämuseo Lusto, ja se esittelee suomalaisten metsiin liittyvää kulttuuriperintöä, joka on muodostunut metsän ja ihmisen vuorovaikutuksesta. Metsäkulttuuria ovat erilaiset metsään liittyvät harrastukset, elämäntavat, käsitykset ja arvot sekä metsien käyttö
Aineistopaketeissa näkyy, miten kokonaisvaltaisesti metsä vaikuttaa suomalaisten elämään, niin nyt kuin menneisyydessä. Aihetta käsitellään niin historian, perinteiden, aatteiden, kuin yksittäisten ihmisten arvo- ja kokemusmaailman kautta.
Innehåll:
Suhteeni metsään
Suhteeni metsään
Mål:
Auttaa oppilasta ymmärtämään mitä metsä suomalaisille merkitsee, niin menneinä aikoina, kuin nykypäivänä.
Läroämnen
- Livsåskådningskunskap
- Innehållsområden
- Årskurs 1-2
- I2 Olika sätt att leva
- Årskurs 3-4
- I2 Olika sätt att leva
- Årskurs 1-2
- Innehållsområden
- Omgivningslära
- Innehållsområden
- Årskurs 3-4
- I3 På upptäcktsfärd i en pluralistisk värld
- I4 Att undersöka omgivningen
- I5 Naturens strukturer, principer och kretslopp
- I6 Att bygga en hållbar framtid
- Årskurs 3-4
- Innehållsområden
Breddad kompetens
- K3 Vardagskompetens
- K7 Förmåga att delta, påverka och bidra till en hållbar framtid
Läroämnen
- Historia
- Innehållsområden
- Årskurs 7-9
- I1 Industrisamhällets uppkomst och utveckling
- I5 Välfärdssamhällets uppbyggnad
- Årskurs 7-9
- Innehållsområden
- Geografi
- Innehållsområden
- Årskurs 7-9
- I4 Föränderliga landskap och livsmiljöer
- I6 En hållbar livsstil och hållbar användning av naturresurser
- Årskurs 7-9
- Innehållsområden
- Hälsokunskap
- Innehållsområden
- Årskurs 7-9
- I1 Växande och utveckling som stöder hälsan
- I3 Hälsa, samfund, samhälle och kultur
- Årskurs 7-9
- Innehållsområden
Breddad kompetens
- K3 Vardagskompetens
- K7 Förmåga att delta, påverka och bidra till en hållbar framtid
Tehtävä 1
Tutustu aineistopaketin kuvakokoelmaan ja lue muistiinpanojen metsäsuhdetarinoita.
Pohdi kuvien ja tarinoiden avulla, mitä metsä suomalaisille merkitsee. Löytyykö kuvista selkeitä teemoja tai toistuvia kuva-aiheita? Löydätkö kuvista ja tarinoista sen, mitä metsä merkitsee sinulle?
Testaa lopuksi, millainen on sinun suhteesi metsään, siirry Metsäsuhteita.fi-sivustolle.
Voit myös osallistua Metsie-kuvakeruuseen ottamalla kuvan ja kertomalla omasta metsäsuhteestasi. Kuvat tulevat osaksi Luston Metsie-kokoelmaa sekä näkyviin Finna-palveluun. Osallistumisohjeet lusto.fi-sivustolla, siirry lusto.fi-sivustolle.
Tehtävä 2
Tutustu aineistopaketin kuvakokoelmaan ja lue muistiinpanojen metsäsuhdetarinoita. Tutustu lisäksi muutamiin blogikirjoituksiin ihmisten metsäsuhteista.
Tutustu Metsässä asuu rauha -blogikirjoitukseen, siirry Metsäsuhteita.fi-sivustolle.
Tutustu Metsä – yhteys luontoon ja esi-isiin -blogikirjoitukseen, siirry Metsäsuhteita.fi-sivustolle.
Tutustu Polkua pitkin tai sen vierestä -blogikirjoitukseen, siirry Metsäsuhteita.fi-sivustolle.
Pohdi ihmisten kokemusten kautta, millaisia terveysvaikutuksia metsällä on? Miten metsä vaikuttaa sinuun itseesi?
Tee blogikirjoitus tai video aiheesta.
Tehtävä 3
Suomalainen metsäsuhde on ajankohtainen, sillä mitä enemmän metsien käyttö maassamme lisääntyy, kasvaa myös keskustelun määrä. Metsien käyttöön liittyvässä kriittisessä keskustelussa on kuultavissa erilaiset metsäsuhteet.
Tutustu aineistopaketin kuvakokoelmaan. Lisää kuvakokoelman kuvia löydät Finnasta Luston Metsie-kokoelmasta. Käytä hakusanaa "metsie" ja saat näkyviin koko kokoelman.
Pohdi, miten ihmisten taustat vaikuttavat heidän suhtautumiseensa metsään. Kuvittele itsesi uuteen rooliin, esim. metsänomistajaksi, luonnonsuojelijaksi tai marjastajaksi ja pohdi, mitä metsä sinulle tässä roolissa merkitsee. Onko metsän merkitys sinulle eri, kun vaihdat roolia? Mieti, miten roolien välistä vuoropuhelua metsästä ja sen käytöstä voisi helpottaa ja selkiyttää.
Metsäiset käsityömenetelmät: tuohityöt ja vuoleminen
Metsäiset käsityömenetelmät: tuohityöt ja vuoleminen
Mål:
Tutustua puuhun käsityömateriaalina ja auttaa ymmärtämään tuotteiden elinkaarta materiaalista valmiiksi tuotteeksi sekä oppia ymmärtämään suomalaista käsityöperinnettä.
Läroämnen
- Slöjd
- Innehållsområden
- Årskurs 1-2
- I1 Att hitta en idé
- I2 Att pröva
- I3 Att planera
- I4 Att tillverka
- I5 Att dokumentera
- Årskurs 3-4
- I1 Innovation
- I2 Planering
- I3 Prövning
- I4 Tillverkning
- I6 Dokumentering och bedömning
- Årskurs 1-2
- Innehållsområden
- Bildkonst
- Innehållsområden
- Årskurs 1-2
- I1 Egna bildkulturer
- I2 Bildkulturer i omgivningen
- Årskurs 3-4
- I1 Egna bildkulturer
- I2 Bildkulturer i omgivningen
- Årskurs 1-2
- Innehållsområden
Breddad kompetens
- K1 Förmåga att tänka och lära sig
- K2 Kulturell och kommunikativ kompetens
- K5 Digital kompetens
Läroämnen
- Historia
- Innehållsområden
- Årskurs 7-9
- I1 Industrisamhällets uppkomst och utveckling
- I5 Välfärdssamhällets uppbyggnad
- Årskurs 7-9
- Innehållsområden
- Slöjd
- Innehållsområden
- Årskurs 7-9
- I1 Innovation
- I2 Formgivning
- I3 Prövning
- I4 Dokumentation och värdering
- I5 Tillverkning
- I8 Medvetenhet och delaktighet
- Årskurs 7-9
- Innehållsområden
- Bildkonst
- Innehållsområden
- Årskurs 7-9
- I1 Egna bildkulturer
- I2 Bildkulturer i omgivningen
- Årskurs 7-9
- Innehållsområden
Breddad kompetens
- K1 Förmåga att tänka och lära sig
- K2 Kulturell och kommunikativ kompetens
- K5 Digital kompetens
Tehtävä 1
Katso aineistopaketin tuoheen liittyviä kuvia ja pohdi, miten moneen erilaiseen käyttötarkoitukseen tuohi sopii. Mieti materiaalin ominaisuuksia, missä niitä voisi hyödyntää. Tutki myös valmistusmenetelmiä, esim. punontatekniikkaa ja mieti, mihin kaikkeen tekniikoita voisi hyödyntää.
Suunnittele jokin esine tai tuote tuohesta piirtämällä kuva paperille. Väritä tai maalaa kuva ja esittele ideoimasi tuote muille.
Tehtävä 2
Katso kuvaa tuokkosesta. Se on tuohesta taiteltu säilytysastia, jossa ei ole käytetty punontatekniikkaa.
Tutki esineen rakennetta ja kiinnitysmenetelmiä ja pohdi, kuinka se on rakennettu. Valmista tuokkonen paperista maalaamalla ja taittelemalla.
Tarvikkeet: akvarellipaperi, vesi- tai peitevärit, sivellin, puutikku tai nahkanyöri
Kostuta paperi kauttaaltaan vedellä leveällä siveltimellä. Maalaa paperin pintaan laveeraamalla koivun pintaa kuvaavia kuvioita. Anna paperin kuivua. Päättele Finnan aineistopaketin kuvien perusteella, kuinka tuokkonen on rakennettu. Voit etsiä verkosta tai kirjoista tuokkosen valmistusohjeen helpottamaan työtä. Taittele maalaamasi paperi ohjeen tai pohdintojesi mukaisesti. Kiinnitä astian lyhyet päät puutikulla tai nahkanyörillä kiinni.
Tehtävä 3
Katso aineistopaketin kuvia punotuista tuohiesineistä ja tutki esineiden pintaa. Millaiseen työhön punontatekniikka sopii ja miten haluaisit sitä käyttää? Tee yksinkertaisia punontakokeita esim. nahka-tai korkkipaperilla. Paperiveitsi on hyvä apuväline materiaalin leikkaamiseen.
Tehtävä 4
Tutki aineistopaketin puuesineitä. Ovatko työvälineet tuttuja sinulle? Mitä niillä on tehty? Mihin ammattiin työvälineet liittyvät? Miksi työvälineitä ja niiden osia on valmistettu puusta vuolemalla? Keksitkö muita työvälineitä tai niiden osia, jotka voisi valmistaa puusta. Onko sinulla kotona jokin puusta tehty työväline?
Tehtävä 5
Tutki aineistopaketin puuesineitä. Mieti minkälaisen esineen haluaisit itse veistää? Suunnittele veistotyö paperille piirtämällä. Pyri piirtämään työ oikean kokoiseksi. Valitse sopiva puupala ja mittaa sekä sahaa se sopivaan kokoon. Tutustu opettajan johdolla turvalliseen vuolemistekniikkaan. Aloita esineen vuoleminen ja yritä tehdä esineestä suunnitelmasi mukainen. Kun olet saanut vuoltua suunnittelemasi esineen mieleiseksesi, hio se sileäksi. Lopuksi viimeistele työ esim. puuvahalla tai -öljyllä.
Metsän antimet
Metsän antimet
Mål:
Auttaa oppilasta ymmärtämään miten eri tavoin suomalaiset ovat metsää hyödyntäneet eri aikoina.
Läroämnen
- Historia
- Innehållsområden
- Årskurs 3-4
- I1 Förhistorisk tid och civilisationens uppkomst
- Årskurs 3-4
- Innehållsområden
- Bildkonst
- Innehållsområden
- Årskurs 1-2
- I2 Bildkulturer i omgivningen
- Årskurs 3-4
- I2 Bildkulturer i omgivningen
- Årskurs 1-2
- Innehållsområden
Breddad kompetens
- K1 Förmåga att tänka och lära sig
- K2 Kulturell och kommunikativ kompetens
- K5 Digital kompetens
Läroämnen
- Biologi
- Innehållsområden
- Årskurs 7-9
- I2 Exkursioner i naturen och närmiljön
- Årskurs 7-9
- Innehållsområden
- Huslig ekonomi
- Innehållsområden
- Årskurs 7-9
- I1 Matkunskap och matkultur
- Årskurs 7-9
- Innehållsområden
- Bildkonst
- Innehållsområden
- Årskurs 7-9
- I2 Bildkulturer i omgivningen
- Årskurs 7-9
- Innehållsområden
Breddad kompetens
- K1 Förmåga att tänka och lära sig
- K2 Kulturell och kommunikativ kompetens
- K5 Digital kompetens
Tehtävä 1: Metsästys
Tutki aineistopaketin kuvia lintuloukusta ja käpälälaudasta. Mikä on niiden toimintaperiaate?
Pohdi millaisia muita pyyntitapoja käytettiin ennen ja etsi tietoa esim. Finna.fi-sivulta hakusanalla ansa.
Katso aineistopaketin kuvia erilaisista aitoista ja mieti, mihin tarkoitukseen rakennuksia on entisaikaan käytetty. Pohdi myös miksi aitat on rakennettu esim. korkealle maasta tai ne sijaitsevat vesistön läheisyydessä.
Tehtävä 2: Marjat ja sienet
Tutustu aineistopaketin kuviin marjanpoimuireista.
Millaisista materiaaleista marjanpoimureita on vuosien varrella valmistettu ja millaisia eroja poimureista löydät?
Millaisella poimurilla itse poimisit marjoja mieluiten?
Millä muulla tavalla voi poimia marjoja?
Mitä marjoja voidaan poimia metsästä?
Tuki aineistopaketin kuvia sienistä. Oletko itse käynyt keräämässä sieniä ja mitkä sienilajit ovat sinulle tuttuja? Mihin vuodenaikaan olet käynyt keräämässä sieniä?
Miten erotat syötävät sienet myrkyllisistä sienistä?
Millä välineellä sieniä kerätään?
Piirrä kuva jostakin sinulle mieluisasta marja- tai sienilajista. Esittele piirtämäsi työ muille.
Tehtävä 3: Mahla ja pihka
Tutki aineistopaketin mahlan- ja pihkankeruu kuvia.
Mitä ovat mahla ja pihka ja mistä puista niitä saadaan?
Mihin mahlaa ja pihkaa käytetään?
Mihin aikaan vuodesta niitä kerätään?
Kuuluuko mahlan juoksuttaminen ja pihkankeruu jokamiehenoikeuksiin?
Oletko maistanut mahlaa? Miltä se maistuu?
Oletko koskettanut pihkaa? Miltä se tuntuu?
Metsätyön koneellistuminen
Metsätyön koneellistuminen
Mål:
Auttaa oppilasta ymmärtämään metsätyön historiaa ja miten työnkuva on muuttunut koneellistumisen myötä.
Högstadiet
Läroämnen
- Historia
- Innehållsområden
- Årskurs 7-9
- I1 Industrisamhällets uppkomst och utveckling
- I3 Finland skapas, byggs och försvaras
- I4 De stora krigen
- I5 Välfärdssamhällets uppbyggnad
- Årskurs 7-9
- Innehållsområden
- Samhällslära
- Innehållsområden
- Årskurs 7-9
- I4 Ekonomisk verksamhet
- Årskurs 7-9
- Innehållsområden
Breddad kompetens
- K1 Förmåga att tänka och lära sig
- K2 Kulturell och kommunikativ kompetens
- K5 Digital kompetens
Tehtävä 1
Tutustu Finnan aineistopakettiin ja Luston ”Miehen työ” verkkonäyttelyyn, siirry Miehen työ verkkonäyttelyn sivustolle.
Pohdi metsätyön koneellistumisen vaikutuksia työntekijöiden arkeen.
Millaista oli työväen liikkuvuus ja miten työtä tehostettiin aikojen saatossa? Mitä ominaisuuksia savottatyö vaati tekijältään ja millaisia kuormittavia seikkoja havaitset työnkuvassa? Millaiseksi kuvittelet savottatyön arjen ja sosiaaliset suhteet?
Tehtävä 2
Tutustu Finnan aineistopakettiin ja pohdi metsätyön koneellistumisen yhteiskunnallisia vaikutuksia.
Miten koneellistuminen vaikutti maaseudun ja syrjäseutujen elämään?
Millainen oli työvoiman tarve ja miten se vaikutti kaupungistumiseen ja maaseudun elinvoimaisuuteen?
Pohdi kaupungistumisen ja koneistumisen suhdetta. Missä määrin kaupungistuminen johtui koneistumisesta ja työvoiman tarpeen vähenemisestä? Missä määrin koneistumista vauhditti kaupungistuminen, uudet ammatit ja tämän kaltaisen työn kiinnostavuuden väheneminen?
Tehtävä 3
Tutustu Finnan aineistopakettiin ja pohdi koneellistumisen taloudellisia vaikutuksia yrityksille ja Suomen kansantaloudelle.
Pohdi yritysten näkökulmasta: miten koneellistuminen vaikutti puutavaran hintaan, työvoimakustannuksiin ja yritysten kilpailukykyyn?
Pohdi kansantalouden näkökulmasta: miten työvoiman uudelleen jakautuminen vaikutti yhteiskuntaan? Toiko koneellistuminen työpaikkoja vai työttömyyttä?
Tehtävä 4
Tutustu Finnan aineistopakettiin ja pohdi metsätyön koneellistumisen ympäristövaikutuksia.
Koneellistumisen myötä esm. polttomoottorien käyttö lisääntyi, uitto korvattiin myöhemmin kuorma-auto kuljetuksilla ja moottorisahat tulivat käyttöön. Miten tämä vaikutti ympäristöön?
Koneet korvasivat lopulta hevoset metsätyössä. Millaista jälkeä metsiin syntyi tämän korjuutavan muutoksen myötä?