Kaikki aineistot
Lisää
Kuvassa banderolleja kantavia ihmisiä sekä pyörillä liikuteltava rauhankyyhky. Kuvan oikeassa laidassa Hiroshiman pommitukset kokeneita japanilaisia munkkeja. 13.7.1982 Tukholmasta alkanut rauhankulkue kulki Suomessa Turun, Kirkkonummen, Kauniaisten, Espoon ja Helsingin kautta. Kirkkonummelta mentiin junalla Kauniaisiin ja sieltä käveltiin Helsinkiin. Suomesta kulkue jatkoi junalla Moskovaan, josta käveltiin Minskiin, minne marssi päättyi 27.7.1982. Marssin tunnuksena oli: ”Ydinaseet pois sekä idästä että lännestä”. Suomessa marssin järjestelyistä vastasi valtakunnallinen toimikunta, johon kuului edustajia eri rauhan- ja naisjärjestöistä. Järjestelyissä oli mukana muun muassa Naiset Rauhan Puolesta -liike. Suomesta marssiin osallistui noin 70 henkeä, kaikenkaikkiaan osallistujia oli noin 300.
Kuvassa banderolleja kantavia ihmisiä sekä pyörillä liikuteltava rauhankyyhky. Kuvan oikeassa laidassa Hiroshiman pommitukset kokeneita japanilaisia munkkeja. Kuva on otettu Espoon kauppaoppilaitoksen pihassa. 13.7.1982 Tukholmasta alkanut rauhankulkue kulki Suomessa Turun, Kirkkonummen, Kauniaisten, Espoon ja Helsingin kautta. Kirkkonummelta mentiin junalla Kauniaisiin ja sieltä käveltiin Helsinkiin. Suomesta kulkue jatkoi junalla Moskovaan, josta käveltiin Minskiin, minne marssi päättyi 27.7.1982. Marssin tunnuksena oli: ”Ydinaseet pois sekä idästä että lännestä”. Suomessa marssin järjestelyistä vastasi valtakunnallinen toimikunta, johon kuului edustajia eri rauhan- ja naisjärjestöistä. Järjestelyissä oli mukana muun muassa Naiset Rauhan Puolesta -liike. Suomesta marssiin osallistui noin 70 henkeä, kaikenkaikkiaan osallistujia oli noin 300.
Kuvassa banderolleja kantavia ihmisiä sekä pyörillä liikuteltava rauhankyyhky. Kuvan oikeassa laidassa Hiroshiman pommitukset kokeneita japanilaisia munkkeja. 13.7.1982 Tukholmasta alkanut rauhankulkue kulki Suomessa Turun, Kirkkonummen, Kauniaisten, Espoon ja Helsingin kautta. Kirkkonummelta mentiin junalla Kauniaisiin ja sieltä käveltiin Helsinkiin. Suomesta kulkue jatkoi junalla Moskovaan, josta käveltiin Minskiin, minne marssi päättyi 27.7.1982. Marssin tunnuksena oli: ”Ydinaseet pois sekä idästä että lännestä”. Suomessa marssin järjestelyistä vastasi valtakunnallinen toimikunta, johon kuului edustajia eri rauhan- ja naisjärjestöistä. Järjestelyissä oli mukana muun muassa Naiset Rauhan Puolesta -liike. Suomesta marssiin osallistui noin 70 henkeä, kaikenkaikkiaan osallistujia oli noin 300.
sisällön kuvaus: Tiilentekijänkadulta otettu kuva pommituksen jälkeen; pitkänmallinen puutalo on liekeissä ja taivas on täynnä savua. Leveällä mukulakivikadulla kulkee huivipäinen nainen kantaen sylissään kangasmyttyä. Vasemmassa reunassa tien risteyksessä on toinen ihminen kyykistyneenä tavarakasan äärelle. Kuvan oikeassa reunassa on omnibus-pysäkin kyltti ja sekalaisia huonekaluja.
sisällön kuvaus: Näkymä Aurajoelta kohti satamaa pommituksen jälkeen; varsinkin joen länsirannalta nousee sankkoja savupilviä taivaalle. Joen itärannalla, kuvassa vasemmalla näkyy Auran sokeritehdas korkeine piippuineen, laivoja sekä taaempana telakkanostureita. Myös joen länsirannan tuntumassa on laivoja sekä taustalla nostureita.
sisällön kuvaus: Aurajoen läntiseltä puolelta otettu kuva kohti Martin kaupunginosaa, joka on pahasti vaurioitunut jatkosodan pommituksessa. Martin kirkko (kuvassa vasemmalla) säilyi ehjänä, mutta asuintaloja on tuhoutunut laajalta alueelta maan tasalle; vain piippuja törröttää pystyssä. Etualalla näkyy Aurajoki, laivoja sekä jokirannan puutaloja.
sisällön kuvaus: Turun sataman aluetta kuvattuna jatkosodan pommituksen jälkeen. Muutama satamarakennus on tuhoutunut maan tasalle ja osa osittain. Taustalla vasemmalla näkyy Turun linna, joka on myös vaurioitunut pahasti. Etualalla kuvassa kulkee rautatiekiskoja, joiden päällä tavaravaunuja.
sisällön kuvaus: Kahdeksankulmainen, klassistinen kaivorakennus Kupittaanpuistossa, historiallisen Kupittaan lähteen päällä. Rakennuksen on suunnitellut Carlo Francesco (Charles) Bassi vuonna 1824. Vaaleassa rakennuksessa on vaakalaudoitus ja tumma, koristeellinen katto. Taustalla näkyy lauta-aitaa ja lehdettömiä puita. Paviljonki kuului katoksella liitettynä aiemmin osaksi suurempaa rakennusta, Kupittaan kaivohuonetta, joka tuhoutui talvisodan pommituksissa.