Kaikki aineistot
Lisää
Verksamhetsområdet för ansvarsområdet trafik och infrastruktur vid närings-, trafik- och miljöcentralen i Nyland omfattar tre landskap och 50 kommuner. Inom området bor var tredje finländare, 1,9 miljoner människor. Av arbetsplatserna i Finland finns 40 procent i området och man producerar 44 procent av landets bruttonationalprodukt. ELY-centralen i Nyland ansvarar för 9 100 kilometer vägar där 29 procent av trafikarbetet på landsvägarna i Finland uppkommer. Området har de största trafikmängderna och de livligaste vägavsnitten i landet men även ett glest trafikerat vägnät. ELY-centralen i Nyland är även en av regionens behöriga myndigheter för kollektivtrafiken. ELY-centralen utvecklar mobilitetsförhållanden i samarbete med olika intressegrupper bl.a. genom att delta i planeringen av trafiksystemet och markanvändningen. ELY-centralen fastställde i december 2011 för första gången servicenivån i kollektivtrafiken som bygger på kollektivtrafiklagen. Den fastställda servicenivån styr upphandlingen av kollektivtrafik vid ELY-centralen. Den knappa statliga finansieringen av kollektivtrafiken begränsar dock mängden och kvaliteten på de tjänster som kan utföras. ELY-centralen disponerar årligen cirka 6,5 miljoner euro för upphandling av kollektivtrafiktjänster. I anslutning till reformen av kollektivtrafiklagen pågår en övergångstid fram till år 2019. Över hälften av trafikeringsavtalen för övergångstiden mellan trafikidkarna och ELY-centralen löper ut under planeringsperioden. Under planeringsperioden måste beslut fattas om hur kollektivtransporttjänsterna ska ordnas efter övergångstiden: på marknadsvillkor eller enligt EU:s trafikavtalsförordning. Inom väghållningen betonas på samma sätt som tidigare tryggandet av den dagliga mobiliteten. ELY-centralen disponerar årligen något över 100 miljoner euro för bastrafikledshållningen. Vinterväghållningens nivå bevaras. Nödvändiga broreparationer utförs. Skicket på beläggningen på livligt trafikerade vägar säkerställs medan skicket på glest trafikerade vägar kan anpassas efter den finansiering som står till förfogande. Det eftersläpande underhållet av vägarna växer. De viktigaste urvalskriterierna vid valet av investeringar som finansieras av ELY-centralen i Nyland är främjande av hållbara trafikformer, dvs. gång-, cykel- och kollektivtrafik, samt förbättring av trafiksäkerheten. En gemensam finansiering av staten, kommunerna och företagen är ett sätt att snabbare genomföra regionens egna investeringar. Under planeringsperioden inleds i Helsingforsregionen en MBT(markanvändning, boende, trafik)-projekthelhet i syfte att främja MBT-intentionsavtalsförfarandet. Inom området för ELY-centralen i Nyland innehåller utvecklingsprogrammet för trafiknätet 2012–2015 förbättringsprojekt för Ring I och Ring III, förnyelse av ledningssystemen för väg-, sjö- och järnvägstrafiken samt spårprojekt som förbättrar mobilitets- och transportförhållandena inom verksamhetsområdet för ELY-centralen. Trafikverket svarar för de stora trafikledernas utvecklingsinvesteringar
Fossiilisten polttoaineiden käyttö on merkittävin ilmastonmuutosta aiheuttavan hiilidioksidin lähde. Dieseliä ja erityisesti bensiiniä käyttäville ajoneuvoille on kuitenkin olemassa vähäpäästöisempi tai lähes päästötön vaihtoehto, metaanikaasu. Viime vuosina kaasuajoneuvot ovat yleistyneet niin henkilöautoissa kuin raskaassakin liikenteessä. Myös tankkausasemien määrä on ollut kasvussa. Pohjois-Pohjanmaan ainoat ja Suomen pohjoisimmat kaasuntankkausasemat sijaitsevat Oulussa. Henkilöautoille tarkoitettuja tankkausasemia on kaksi, ja rakenteilla on toiset kaksi, Ouluun ja Liminkaan. Raskaalle liikenteelle on nesteytetyn maakaasun (LNG) tankkausasema Oulun Äimärautiolla. Yrityksille ja julkisille toimijoille biokaasun liikennekäyttö on keino vastata tarpeeseen vähentää liikenteestä syntyviä päästöjä sekä säästää polttoainekuluissa. Monissa Suomen kaupungeissa on jo biokaasulla toimivaa joukkoliikennettä ja takseja, joilla pyritään ympäristöystävällisempään liikenteeseen. Metaania polttoaineenaan käyttävillä ajoneuvoilla voidaan saada merkittäviä säästöjä polttoainekuluissa verrattuna pelkkään dieselin tai bensiinin käyttöön. EU-lainsäädännössä on asetettu jäsenmaille kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteet. Merkittävin päästövähennyspotentiaali löytyy liikenteestä. Kesäkuussa 2019 hyväksytyssä julkisia ajoneuvo- ja kuljetuspalveluhankintoja koskevassa direktiivissä määritellään vähimmäistavoitteet eri ajoneuvohankinnoille, jonka mukaiset tiukat päästötavoitteet haastavat osaltaan biokaasun käytöllä saavutettavat päästövähennykset.
Tässä työssä on asetettu Riihimäen seudullisen joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet nykyisen, aikavälille 2010–2016 asetetun palve-lutason jälkeiseen aikaan. Palvelutasomäärittelyssä on sovellettu uutta Liikenneviraston julkaisun 31/2015 mukaista joukkoliikenteen palvelutason määrittelyohjetta. Ohjeen mukaisesti määritellyn palvelutason lisäksi työssä esitetään alueen kaikkien avoimien henkilö-kuljetusten muodostama seudullinen palvelutaso, johon on otettu muukaan myös ne liikenteet, joiden asiakaspohja ei täytä palvelu-tasoluokitellun joukkoliikenteen mukaisia numeerisia kriteerejä. Käytännössä tämä tarkoittaa kyliä tai tiesuuntia joiden asukasluku on alle 650. Seudullisen liikenteen pysäkit on luokiteltu työssä Digiroad -tietokantaan tallennettuja tietoja hyödyntäen neljään eri luokaan. Termi-naali -tasoisina pysäkkeinä on esitetty Riihimäen matkakeskus ja Hyvinkään linja-autoasema. Toiseksi korkeimpaan luokkaan valittiin Lopen linja-autoasema, Oitin keskustaajaman katoksellinen pysäkki sekä VT3 rampeilla sijaitsevat pikavuoropysäkit Riihimäellä ja Hyvinkäällä. Muut pysäkit on jaettu vilkkaisiin ja peruspysäkkeihin. Lisäksi työn aikaan on otettu kantaa suunnittelualueella vuonna 2015 päättyneiden Uudenmaan ELY-keskuksen toimivaltaan kuulu-neiden liikenteiden toteutukseen sekä laadittu hankintasuunnitelma vuonna 2016 päättyvien liikenteiden toteutuksesta jatkosta. Näiden akuuttien tarpeiden lisäksi työn lopussa ideoitiin uudenlaista, nykyistä voimakkaammin eri toimijoiden tarpeita huomioivaa tapaa suun-nitella ja kilpailuttaa alueen joukkoliikennettä ja henkilökuljetuksia alueellisina kokonaisuuksina innovaatiokumppanuuteen perustuvaa hankintaprosessia hyödyntäen. Työn aikana opiskelijatyönä toteutetun käyttäjäkyselyn tuloksia voitiin huomioida erityisesti Riihimäen paikallisliikenteeseen suunnitel-luissa pienissä reittimuutoksissa, joista keskeisimpiä olivat Merkoksen kaupallisten palveluiden alueen sekä Valion tehtaan kytkeminen mukaan paikallisliikenteen reitteihin. Riihimäen palveluliikenteen osalta keskeisimmäksi kehittämistarpeeksi osoittautui tiedottamisen lisääminen niin kaupungin organisaation sisällä kuin myös ulospäin asiakkaille.
Esityksessä ehdotetaan joukkoliikenteen tarkastusmaksusta annetun lain soveltamisalan laajentamista koko maata kattavaksi. Kaikille kunnille tulisi esityksen mukaan mahdollisuus hakea oikeutta tarkastusmaksun perimiseen liikenne- ja viestintäministeriöltä. Lisäksi liputta matkustamisen vähentämiseksi ehdotetaan tarkastusmaksun perimisoikeuden saaneiden julkisyhteisöjen välisen yhteistoiminnan tehostamista, joukkoliikenteen tarkastusmaksun suurinta sallittua määrää korotettavaksi ja mahdollisuutta käyttää järjestyksenvalvojia apuna lippujen tarkastuksessa ja liputta matkustavien poistamisessa. Lisäksi rikoslakiin ja järjestyksenvalvojista annettuun lakiin ehdotetaan vähäisiä muutoksia. Ehdotetut lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan kuuden kuukauden kuluttua siitä, kun ne on hyväksytty ja vahvistettu.
Tämä opinnäytetyö on tehty oman työyhteisön selvityshankkeena Pohjois-Savon ELY-keskuksen Liikenne- ja infrastruktuuri – vastuualueelle. Työssä tehtiin asiakaskysely Pohjois-Savon ELY-keskuksen joukkoliikenteen kolmen eri yhteysvälin linja-autovuoroissa kesällä ja syksyllä 2019. Tutkimuksella haluttiin saada selville, millä tasolla Pohjois-Savon ELY-keskuksen joukkoliikennetarjonnan koetaan olevan ja sillä haettiin vastauksia muun muassa joukkoliikenteen vuorotarjonnan riittävyyteen, lipputuotteiden selkeyteen ja saavutettavuuteen sekä matkustusinformaation toteutumiseen. Opinnäytetyön teoreettisessa viitekehyksessä kerrotaan joukkoliikenteen järjestämisestä Pohjois-Savon ELY-keskuksen toimivalta-alueella. Myös joukkoliikenteen palvelutason määrittäminen ja asiakastarpeiden ymmärtäminen antavat sopivaa tietopohjaa asiakaskyselyteemaan liittyen. Työn lopussa esitellään kyselyn toteutus, tulokset sekä johtopäätökset. Asiakaskyselyiden vastaajamäärät olivat pienet, mutta vastausten perusteella voidaan saada suuntaa antavaa kuvaa yhteysvälien asiakasmielipiteistä. Tämän opinnäytetyön perusteella vastaavia laajamittaisia asiakaskyselyitä ei kannata Pohjois-Savon ELY-keskuksen hankkimassa joukkoliikenteessä tehdä säännöllisesti. Ennemminkin kannattaa kohdentaa kyselyjä yhteysväleihin, joissa on kokeiltu uutta palvelua, on tapahtunut muutoksia lippu- ja maksujärjestelmien suhteen tai on ilmennyt asiakaspalautteiden perusteella jotain kehitettävää.
Tässä opinnäytetyössä tehdään tutkimus aasialaisten matkailijoiden näkökulmista Helsingin julkiseen liikenteeseen ja sen käyttämisen helppouteen. Kyseessä on kvantitatiivinen tutkimus, jossa aineistonkeruumenetelminä käytetään haastattelua kyselylomaketta apua käyttäen, sekä havainnointia. Tutkimuksen kohderyhmä on aasialaiset matkailijat, mutta eniten keskitytään kiinalaisiin, japanilaisiin ja eteläkorealaisiin, sillä niistä Aasian maista tulee Suomeen eniten matkailijoita. Tutkimusongelman ydinkysymys kuuluu: Miksi aasialaisilla matkailijoilla on vaikeuksia HSL:n lippujen ostossa ja miten sitä voisi helpottaa? Tavoitteena tutkimuksessa on saada selville syyt lippuautomaattien ruuhkautumiselle, sekä mahdolliset muut ongelmat. HSL on seitsemän kunnan muodostama kuntayhtymä, joka hoitaa Helsingin seudun julkista liikennettä. Helsingin seudulla on monia erilaisia julkisen liikenteen kulkuvälineitä, reittejä, sekä lipputyyppejä. Vyöhykejärjestelmästä johtuen erilaiset lipputyypit voivat olla matkaili-joille jopa kieliongelmia haastavampia. Kuluttajakäyttäytymisessä digitaalisuus on tulossa entistä vahvemmin esille, etenkin Aasiassa, jossa myös ulkomaanmatkailu on noussut his-toriallisen suosituksi ja kasvaa edelleen. Aineistonkeruu toteutettiin Helsingissä huhtikuun 2017 lopussa ja toukokuun alussa, kuutena eri päivänä. Kyselyyn oli vaikea saada osallistujia, jonka takia otoskoko jäi vajaaseen kahteen kolmasosaan tavoitellusta 100 vastaajasta. Tuloksista käy ilmi muun muassa QR-koodien suuri suosio vastaajien keskuudessa, vastaajat olivat keskimäärin hyvin kouluttautuneita, sekä heistä 94,9 % oli käyttänyt tai suunnitteli käyttävänsä raitiovaunua. Kehitysehdotuksia syntyi kolme, jotka ovat lippuautomaattien määrän lisääminen, QR-koodien käyttö lippuautomaattien yhteydessä parempaan tiedotukseen, sekä kylttien lisääminen ja selkeä asettelu.
Joukkoliikenteen järjestäminen on kuntien vapaaehtoinen tehtävä. Perinteisesti sitä on järjestetty julkisesti kuitenkin Helsingin seudulla, Tampereella ja Turussa. Muillakin suurilla kaupunkiseuduilla on kuitenkin joukkoliikennettä tuettu lippujen hintoja alentamalla. Vapaaehtoisena tehtävänä paikallispolitiikalla on hyvin paljon ohjausvaltaa siihen ja periaatteessa myös mahdollisuus lopettaa se kokonaan. Tutkimuksen aiheena on se, miksi joukkoliikennettä järjestetään ja tuetaan tutkimuksen alaisilla kuudella suurimmalla kaupunkiseudulla ja kuinka politiikka ohjaa tätä. Voittoa kunnat eivät joukkoliikenteestä saa, vaan joukkoliikenteellä täytyy olla muita tavoitteita. Mielenkiintoista on myös, miten näitä tavoitteita mitataan, eli miten joukkoliikenteen tuloksellisuus määrittyy. Poliittisella tulosjohtamisella viitataan tässä poliitikoiden tekemään johtamiseen, jolla joukkoliikenteelle asetetaan yhteiskunnallisia tavoitteita. Joukkoliikenteeseen vaikuttaa lisäksi meneillään oleva lakimuutos, joka siirtää tuetun liikenteen historian ja pakottaa liikennettä tukevat kunnat ottamaan joukkoliikenteen julkiseen hankintaan. Lisäksi lakimuutos pakottaa perustamaan seudullisia viranomaisia joukkoliikenteestä huolehtimaan. Tämä tuo muutoksia myös joukkoliikennettä ennestään järjestäneille kunnille. Tutkimus toteutettiin haastattelemalla asiantuntijoita ja lähettämällä kysely joukkoliikenteestä vastaaville poliitikoille suurilla kaupunkiseuduilla (seudulliset joukkoliikennelautakunnat) ja kuntien hallitusten jäsenille osaan kunnista vastaavilla seuduilla. Helsingin seudulla käsitykset joukkoliikenteen tuloksellisuudesta ovat kaikkein parhaimmalla tolalla ja myös tuloksellisuuden mittaaminen pisimmälle vietynä. Tampereella ja Turussa vastaavat käsitykset ovat myös hyvällä tasolla, mutta mittaaminen on heikompaa. Muilla seuduilla sekä käsitykset tuloksellisuudesta että mittaaminen ovat heikkoja. Poliittinen tulosjohtaminen toimii kohtalaisesti kaikkialla. Osalla seuduista joukkoliikenteen asiantuntijat ohittavat poliitikot asiantuntemuksensa kautta ja osalla seuduista kunnat ovat ottaneet joukkoliikennelautakuntien päätäntävallan todellisuudessa itselleen ja pahimmillaan riitelemällä heikentävät seudullista yhteistyötä ja joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä.
Joukkoliikenne on kärsinyt niin autoistumisen kuin yhdyskuntarakenteen pirstoutumisenkin vuoksi. Joukkoliikenne tulisi huomioida entistä paremmin jo kaavoitusvaiheessa. Tämän vuoksi tarvitaan tietopankki, josta löytyy ajantasainen tieto joukkoliikenteen ja maankäytön vuorovaikutteista suunnittelua varten. Tämä opinnäytetyö on osa Silta elävään lähiöön –joukkoliikenneprojektia ja työn tilaaja ja ohjaaja oli Insinööritoimisto Liidea Oy. Tämän insinöörityön tavoitteena oli kyselytutkimuksen avulla kartoittaa joukkoliikenteen- ja maankäytön asiantuntijoiden ajatuksia siitä, miten www.bussikaupunki.info-sivustoa olisi kehitettävä, jotta se toimisi ajantasaisena tietopankkina joukkoliikenteen- ja maankäytön suunnittelua varten. Kyselytutkimuksen avulla saatiin asiantuntijapalautetta sivustojen sisältötarpeesta, nykytilasta, tarpeellisuudesta ja kehitysideoista. Kyselyn tuloksista selvisi, että sivusto koetaan tarpeelliseksi ja hyödylliseksi ja sille löytyy kehittämisen jälkeen käyttöä. Sivustolle toivottiin suosituksia ja opastavia aineistoja sekä malliesimerkkejä pääasiassa yleis- ja asemakaavatasolle. Lisäksi toivottiin esimerkkejä toimivista kotimaisista ja ulkomaisista kaavarakenteista ja oppaita maankäytön ja suunnittelun yhteistyöstä kaavoituksessa. Joukkoliikenteen suunnittelun osalta sivustolle toivottiin apua varsinkin käyttäjäpotentiaalin tunnistamiseen ja palvelutason määrittämiseen. Kyselyn pohjalta laadittiin kehittämisehdotuksia, kuten hakutoiminnon lisääminen. Kehittämistä vaativat sivuston visuaalinen ilme, sisältö ja osin myös rakenne.
Henkilökuljetusten ja joukkoliikenteen järjestämistapasuunnitelman tavoitteena oli antaa kunnille, Kuntayhtymä Kaksineuvoiselle ja ELY-keskukselle työkalu, jonka avulla voidaan jatkossa varmistaa henkilökuljetusten järjestämisen yhteistyöprosessointi mahdollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla ja sitä kautta tarjonnan säilyminen riittävän laadukkaana ja tehokkaana tulevaisuudessa. Työn aikana selvitettiin kattavasti suunnittelualueen kuntien joukkoliikenteen ja henkilökuljetusten nykytila. Erityishuomiota kiinnitettiin kuntayhtymä Kaksineuvoisen palveluliikenteeseen ja sen kehittämismahdollisuuksiin. Lisäksi työn aikana käytiin laajaa keskustelua siitä, mitä liikennettä ja millaisin sopimuskausin hankintaan ja millaiset valmiudet kunnilla on yhteishankintoihin ja yhteistyön kehittämiseen. Työn kehittämistoimenpiteinä alueen joukkoliikennevuorot luokiteltiin kannattavuuden perusteella neljään eri luokkaan. Luokittelu toimi työkaluna vuorojen merkittävyyden tunnistamisessa ja hankintojen suunnittelussa. Kuntien ja ELY-keskuksen liikenteiden hankinnalle määriteltiin etenemispolku vuosille 2015–2018. Kaksineuvoisen palveluliikenteelle laadittiin kaksi vaihtoehtoista kehittämismallia jatkosuunnittelun pohjaksi. Lisäksi työssä esitettiin vaihtoehtoja seudullisen organisoinnin kehittämiseksi.
Etelä-Pohjanmaan joukkoliikenteen palvelutasosuunnitelmatyö on ensimmäinen osavaihe koko Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen viranomaisalueen joukkoliikenteen palvelutasotasomääritystä. Vuoden 2013 loppuun mennessä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus asettaa palvelutasotavoitteet vuoden 2018 loppuun ulottuvalle ajanjaksolle Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan maakuntiin. Selvitystyötä on valmisteltu osana Etelä-Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelmaa. Prosessin aikana työtä on ohjannut ELY-keskuksen, Seinäjoen kaupungin ja Etelä-Pohjanmaan liiton muodostama työryhmä. Selvitystä on esitelty sen eri vaiheissa liikennejärjestelmäsuunnitelmaa ohjanneille ryhmille. Vuorovaikutusmenetelminä työssä on hyödynnetty kunnille ja liikennöitsijöille suunnattua palvelutasotyöpajaa. Työn aikana toteutettiin lisäksi kaksi kyselytutkimusta, joiden kohteena olivat alueen oppilaitokset ja maakunnan asukkaat. Selvityksessä on kuvattu joukkoliikenteen nykyinen sekä tavoitteellinen, vuoteen 2018 ulottuva palvelutaso. Kuvaus on tehty yhteysvälitarkasteluna, mutta selvitys sisältää suosituksia myös seudullisiksi ja kuntakohtaisiksi henkilökuljetusratkaisuiksi. Palvelutasomääritys toteutettu Liikenneviraston ohjeistuksen 15/2011 mukaisesti. Valitut yhteysvälit jaettiin kuuteen luokkaan: kilpailutaso, houkutteleva taso, keskitaso, peruspalvelutaso, minimitaso ja lakisääteinen taso.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää soveltuisiko robottibussi pilottihanke Tampereen yliopistollisen keskussairaalan sekä Kaupin urheilupuiston alueille. Työn tavoitteena oli tarkastella soveltuuko robottibussi toimimaan alueilla, palvelemaan sairaanhoitoon tulevia ja sieltä lähteviä asiakkaita osana muuta joukkoliikennettä sekä selvittämään soveltuuko yksi robottibussi toimimaan kahdella eri reitillä saman hankkeen aikana. Robottibussin hyödyntämistä sairaanhoidon kuljetuksissa on tutkittu Suomessa vähän, vaikka alueet on tunnistettu mahdollisiksi robottibussin hyödyntämiskohteiksi. TAYS:n keskussairaalan sekä Kaupin urheilupuiston alueet ovat kasvaneet ja kehittyneet viimeisten vuosien aikana merkittävästi. Alueilla kävelymatkat julkisen liikenteen pysäkeiltä kohteisiin muodostuvat pitkiksi ja erityisesti TAYS:n keskussairaalan alueella kävelyreitit saattavat olla hankalasti hahmotettavia. Työssä käsitellään alueita ja avataan niitä tarkemmin, tarkastellaan mahdollista reittiä ja aikatauluja sekä tarkastellaan robottibusseja ja niiden vaatimaa infrastruktuuria. Tulosten osalta työssä haastateltiin kolmea asiantuntijaa, jotka työskentelevät Kaupin urheilupuiston, Pirkanmaan hyvinvointialueen sekä Tampereen kaupungin liikennesuunnittelun parissa. Haastattelut toteutettiin ennalta sovittuina kyselyhaastatteluina sähköpostin ja puhelimen välityksellä haastateltavien toiveiden mukaan. Tutkimuksen tulosten perusteella robottibussi pilottihanke soveltuisi alueille palvelemaan Nyssen asiakkaita muun joukkoliikenteen jatkeena. Alueet on tunnistettu haastateltavien sekä heidän työnantajiensa keskuudessa mahdollisiksi robottibussin hyödyntämiskohteiksi. Robottibussille saataisiin suunniteltua alueille toimivat reitit sekä aikataulut. Ennen pilottihankkeen mahdollista käynnistämistä tulisi selvittää muutamia hankkeen kannalta merkittäviä asioita, mutta yhteenvetona alueet soveltuisivat liikenteellisesti erinomaisesti robottibussille, robottibussi kykenisi toimimaan sairaala-alueella ja erityisesti TAYS:n keskussairaalan alueella on tarve tuoda sote-palveluita lähemmäs joukkoliikennettä.
Sätten att ordna kollektivtrafi ken ändras på grund av ny lagstiftning med början 2014. Beslutet om det nya arrangemanget ska fattas av en behörig myndighet enligt kollektivtrafi klagen. I Borgå busstrafi k är denna myndighet ELY-centralen i Nyland. Syftet med denna utredning är att bereda ELY-centralens beslut om hur busstrafi ken ska ordnas i Borgåregionen. I utredningen beskrivs förändringarna i lagstiftningen och vilka alternativa arrangemangen som är möjliga. Alternativen samt deras goda och dåliga sidor beskrivs utgående från arbetet i KM:s Bussarbetsgrupp. Av alternativen har de modeller som bäst passar de olika trafi kområdena i Borgåregionen valts ut. I utredningen presenteras en marknadsbestämd modell för den långväga trafi ken från Helsingfors mot sydöstra Finland via Borgå samt för regiontrafi ken mellan Helsingfors och Borgå. För Borgå lokaltrafi k föreslås ett regionalt koncessionsavtal som konkurrensutsätts. För den övriga interna trafi ken i Borgå, närmast skolskjutsarna, föreslås arrangemang på basis av ett ruttbaserat koncessionsavtal. Kostnadseffekterna har uppskattats för lokaltrafi ken. I uppskattningen har närmast de förändringsfaktorer beaktats som kan orsaka ändrade kostnader. I samband med arbetet utformades de anbudshandlingar för ett regionalt koncessionsavtal som är bifogade rapporten. Dessutom bereddes avtalet kommun/ELY..
Sätten att ordna kollektivtrafi ken ändras på grund av ny lagstiftning med början 2014. Beslutet om det nya arrangemanget ska fattas av en behörig myndighet enligt kollektivtrafi klagen. I busstrafi ken i Nurmijärvi är denna myndighet ELY-centralen i Nyland. Syftet med denna utredning är att bereda ELY-centralens beslut om hur busstrafi ken ska ordnas i Nurmijärviregionen. I utredningen beskrivs förändringarna i lagstiftningen och vilka alternativa arrangemangen som är möjliga. Alternativen samt deras goda och dåliga sidor beskrivs utgående från arbetet i KM:s Bussarbetsgrupp. Av alternativen har de modeller som bäst passar de olika trafi kområdena i Nurmijärviregionen valts ut. I utredningen presenteras en marknadsbestämd modell för den långväga trafi ken från Helsingfors norrut via Nurmijärvi. För trafi ken Nurmijärvi-Helsingfors och den interna trafi ken i Nurmijärvi föreslås ett regionalt koncessionsavtal som konkurrensutsätts. För trafi ken Rajamäki-Hyvinge och Klövskog-Kivistö föreslås ett ruttbaserat koncessionsavtal och en bruttomodell. Kostnadseffekterna har uppskattats för den regionala koncessionsavtalstrafi ken. I uppskattningen har närmast de förändringsfaktorer beaktats som kan orsaka ändrade kostnader. I samband med arbetet utformades de anbudshandlingar för ett regionalt koncessionsavtal som är bifogade rapporten. Dessutom bereddes avtalet kommun/ELY.