Kaikki aineistot
Lisää
Opinnäytetyöni tarkoituksena on tehdä hyödyllinen perehdytysopas Nallikari Bakery & Bistro konditoria-ravintolalle. Toiminnallisena opinnäytetyönä tehdyn oppaan tavoitteena on helpottaa toimeksiantajaa perehdyttämisprosessissa uusien kesätyöntekijöiden kanssa ja tämän myötä vaikuttaa positiivisesti työyhteisön hyvinvointiin. Nallikari Bakery & Bistro on kesäkuussa 2020 ovensa avannut ravintola, jossa ei omaa aikaisempaa perehdytysopasta vielä ollut. Teoriaosuudessa käsitellään henkilöstöjohtamista, perehdyttämisprosessia, sen menetelmiä ja lakeja, jotka velvoittavat yrityksiä perehdyttämään uusia työntekijöitä. Kesätyöntekijän täytyy suoriutua itsenäisesti Nallikari Bakery & Bistron työtehtävistä. Näihin kuuluvat muun muassa asiakaspalvelu, ruokien esille laitto vitriiniin, yleisen siisteyden ylläpito, hyllyttäminen, tilitys sekä ravintolan avaaminen ja sulkeminen. Oppaan avulla kesätyöntekijä voi tarkistaa jokaisessa työvuorossa tehneensä kaikki tarvittavat tehtävät. Tämän myötä työnantajan ei tarvitse olla koko aikaa paikalla kertomassa mitä tehdä. Perehdytysoppaan sisältö on koottu toimeksiantajan ja opinnäytetyön tekijän kokemusten pohjalta. Perehdytysopas on tehty Word-muodossa, joten tulevaisuudessa sitä on helppo päivittää ajan tasalle. Jatkossa työtä voi jatkaa esimerkiksi tekemällä tehtäväkortit ravintolassa työskentelevälle kokille tai muuna aikana ravintolassa työskentelevälle tarjoilija-kokille.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli toteuttaa opas sairaanhoitajille päivystyksessä laitettavista ortooseista ja tuista. Opinnäytetyön tavoitteena oli luoda opas, joka edistää päivystyksessä työskentelevien sairaanhoitajien osaamista ortoosien ja tukien laittamisesta potilaalle. Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena opinnäytetyönä. Työn tilaajaorganisaationa toimi Pirkanmaan sairaanhoitopiiri. Opinnäytetyön aihe oli mielenkiintoinen ja nousi esille tilaajaorganisaation tarpeen pohjalta. Opinnäytetyössä käsiteltiin neljää eri ortoosia eli tukisidosta tai tukea, joita olivat nilkkatuki, olkaortoosi, polviortoosi ja ranne-kaulasidos. Opinnäytetyön sekä oppaan ortoosit ja tuet määräytyivät tilaajaorganisaation toiveen pohjalta. Jokaisesta tuesta ja ortoosista määriteltiin yleisimmät käytön indikaatiot sekä kuhunkin tukeen tai ortoosiin liittyvän raajan anatomiaa. Ortoosien ja tukien lisäksi opinnäytetyön teoreettiseen viitekehykseen sisältyivät kirjaaminen sekä potilaan ohjaaminen osana ortoosien ja tukien laittamista. Opinnäytetyön sekä oppaan laatimisessa hyödynnettiin kehittämistoiminnalle tyypillistä menetelmää. Kyseiseksi menetelmäksi valikoitui konstruktivistinen malli, johon kuuluu useampia eri vaiheita. Konstrutivistiselle mallille tyypillistä on vaiheiden sekottuminen keskenään tai niihin palaaminen uudelleen. Toiminnallisen opinnäytetyön lopputuloksena syntyi käytännönläheinen ja helppolukuinen opas päivystyksessä työskenteleville sairaanhoitajille.
Vuosittaisen kouluterveyskyselyn mukaan 4.–5.-luokkalaisten itsehoito on heikolla tasolla ja tuen tarve siihen korostuu. Murrosikä on elämänvaihe, joka ajoittuu lapsuuden ja aikuisuuden välille. Tähän kuuluu fyysinen, psyykkinen sekä sosiaalinen kasvu ja kehittyminen, jossa fyysinen kehitys johtaa sukukypsyyteen. Murrosikäinen irtautuu vanhemmistaan ja alkaa etsimään omaa persoonallisuuttaan. Murrosikäinen kokee suuria fyysisiä ja psyykkisiä muutoksia, ja usein murrosikään kuuluu myös mielialojen suuret vaihtelut. Murrosiän kehityksessä on yksilöllisiä vaihteluita, siksi sen tunnistaminen on tärkeää. Murrosikäinen miettii omaa kehitystään, ja oma keho voi jossain vaiheessa kehitystä tuntua vielä keskeneräiseltä. Murrosikäisten nuorten yleisimpinä murrosikään liittyvinä kysymyksinä oli murrosiän alkaminen, kehitykseen vaikuttavat tekijät ja voiko murrosikään vaikuttaa. Terveydenhoitaja toimii peruskoululaisten ensisijaisessa terveyspalvelussa eli kouluterveydenhuollossa. Tavallisia lasten hyvinvointiin liittyviä keskustelunaiheita terveydenhoitajalla ovat lapsen kasvu ja kehitys, psyykkinen terveys ja tunne-elämä, psykososiaalinen hyvinvointi sekä sosiaalisessa mediassa vietetty aika. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa digitaalinen opas murrosiästä ja terveyden edistämisestä 3–4.-luokkalaisille. Tavoitteena oli antaa luotettavaa tietoa murrosiästä ja oman terveyden edistämisestä murrosiässä. Opinnäytetyön tavoitteena oli myös saada tuotettua selkeää materiaalia, jotta sitä voitaisiin kouluterveydenhuollossa hyödyntää. Opinnäytetyön tuotoksena on opas, joka painottuu psyykkisiin, sosiaalisiin ja seksuaalisiin muutoksiin. Oppaalla pyritään edistämään kohderyhmän itsehoidon hallintaa näyttöön perustuvalla tiedolla sekä lisäämään tietoisuutta murrosiän muutoksiin. Nykyaikana älylaitteet ja sosiaalinen media on suosiossa kouluikäisten keskuudessa, joten yhtenä aiheena käsitellään ruutuaikaa. Oppaassa esitellään turvallisia sivustoja QR-koodeina murrosikäisen käyttöön. Opasta suunnitellessa otettiin huomioon yhteistyössä mukana olleiden 4.-luokkalaisten toiveet oppaan ulkonäöstä ja sisällöstä. Toiveena oli saada tiivis ja selkeä opas, jossa käytettäisiin kuvia ja värejä.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa maahanmuuttajille opas imeväisikäisen turvallisuuden edistämiseen liittyen. Opinnäytetyön tuotos tehtiin yhteistyössä Niitty, vertaisohjattu perhevalmennushankkeen kanssa. Opinnäytetyön tehtävänä oli selvittää mitkä ovat suurimmat turvallisuusriskit imeväisikäisen näkökulmasta. Työn tavoitteena oli lisätä maahanmuuttajavanhempien tietoa esiin nousevissa turvallisuushaasteissa ja mahdollisissa riskeissä, jotka liittyvät arkeen imeväisikäisen kanssa kotiympäristössä. Lapsen turvallisuuden edistämisessä keskeistä on tunnistaa turvallisuuteen liittyvät riskit ja ennaltaehkäistä mahdollisia vaaratilanteita. Turvallisuusriskejä ovat esimerkiksi erilaiset tapaturmat kotona ja liikenteessä. Vaaratilanteita ehkäistään erilaisilla kodinmuutostöillä, turvallisuutta edistävillä hoitovälineillä sekä imeväisikäisen vahtimisella ja turvallisuusriskien tunnistamisen edistämisellä. Oppaat antavat kohderyhmälle tekstin ja kuvien avulla tietoa tapaturmista ja tapaturmariskeistä, niiden ehkäisystä sekä tietoa siitä, miten tulee toimia, mikäli aiheutuu jokin tapaturma. Valmiit oppaat lisättiin Niitty-hankkeen verkkosivuille.
Opinnäytetyön tarkoitus on perehdyttää Päijät-Hämeen keskussairaalan kirurgian vuodeosastolla 43-44 harjoittelujaksonsa aloittavaa sairaanhoitajaopiskelijaa osastoon ja sen toimintaan sekä lisätä opiskelijan tietoa osaston VOO- harjoitteluohjausmallista. Opinnäytetyön tavoite on tehdä Päijät-Hämeen keskussairaalan kirurgian osastolle 43-44 opiskelijaopas. Opinnäytetyö tehtiin toiminnallisena opinnäytetyönä, joka sisälsi teoriaperustan ja sen pohjalta kootun opiskelijaoppaan. Opinnäytetyön teoriaperustassa käsitellään yleisesti aiheet Päijät-Sote ja Päijät-Hämeen keskussairaala. Kirurgian osaston 43-44 toiminnasta kerrotaan opinnäytetyössä tarkemmin. Gastroenterologia erikoisalana käydään läpi, sillä kirurgian osasto 43-44 on gastroenterologinen vuodeosasto. Teoriaperustassa käsitellään myös sairaanhoitajaopiskelijan ohjattu harjoittelu, joka sisältää harjoittelun tavoitteet ja arvioinnin sekä turvallisen harjoittelun osa-alueet. Opinnäytetyön aihetta oli toivottu, sillä osastolla ei ollut valmiina yhtenäistä ja kattavaa kirjallista ohjeistusta opiskelijoille. Opas hyödyttää yhteistyökumppaniamme kirurgian osastoa 43-44, sillä he saavat konkreettisen oppaan, jonka voi joko tulostaa paperiseksi versioksi tai lähettää opiskelijoille sähköisessä muodossa. Opiskelijoille etukäteen lähetettävä sähköinen versio oppaasta mahdollistaa sen, että harjoitteluun menevä opiskelija voi perehtyä oppaaseen jo etukäteen. Opas hyödyttää opiskelijaa, sillä sen avulla opiskelija voi tutustua oppaan sisältöön ennen harjoittelujaksonsa alkua. Oppaan arviointi tehtiin lyhyen palautekyselyn avulla. Saatujen palautteiden perusteella opas koettiin visuaalisesti helppolukuiseksi ja riittävän informatiiviseksi. Palautekyselyn haasteeksi muodostui se, että palautekyselyt lähetettiin kesälomakuukauden aikana, eivätkä opiskelijat oletettavasti seuranneet sähköpostejaan aktiivisesti. Palautekyselyyn vastasi lopulta vain neljä sairaanhoitajaopiskelijaa, joten oppaan arviointiin oli suhtauduttava varauksella.
Artikkelissa kysytään, millainen on miehisen terveyskäyttäytymisen kulttuuriperintö; millä tavalla menneisyys, yhteiskunta, tavat ja arvot ovat miesten terveyden edistämiseen tähtäävissä teksteissä läsnä, ja miten ne toimivat. Artikkelin aineistona on kymmenen vuosina 1998–2010 julkaistua suomalaista, miehille suunnattua terveys- ja hyvinvointiopasta. Aineistoa lähestytään kulttuuriperinnön tutkimuksen näkökulmasta ja analyysissä käytetään kristevalaista psykoanalyyttista luentaa. Oppaiden terveysneuvonta perustuu käsitykselle miehestä, jonka terveyskäyttäytymiseen ja -ongelmiin vaikuttavat biologia ja myyttinen menneisyys. Oppaissa tulkinta kulttuuriperinnöstä esitetään samanlaisella varmuudella kuin lääketieteelliset neuvotkin. Miesruumis voidaan mittaamalla määritellä oikeanlaiseksi. Sen huoltoon ja korjaukseen annettavat neuvot perustellaan luonnollisuuteen ja kunniakkaisiin arvoihin vedoten. Miesten elämäntapojen ja elämäntapamuutoksiin annettujen neuvojen kuvauksien dekonstruktio auttaa kiinnittämään huomiota niiden yksipuolisuuteen. Monipuolisempi terveysneuvonta voisi puhutella laajempia kohderyhmiä ja näin auttaa edistämään miesten terveyttä.
Ministerin käsikirjaan on koottu perustietoa valtioneuvoston organisaatiosta ja sen toiminnasta sekä valtioneuvoston jäsenen roolista näissä. Se on ensisijaisesti tarkoitettu työn tueksi ja avuksi valtioneuvoston jäsenille ja heidän avustajilleen, mutta myös muille valtioneuvoston toiminnasta kiinnostuneille. Edellinen Ministerin käsikirja julkaistiin vuonna 2019. Ministerin käsikirjaa on nyt ajantasaistettu ja kehitetty edelleen. Käsikirjan jaksoissa 1, 2, 4 ja 8 kerrotaan valtioneuvoston jäsenen roolista valtioneuvoston jäsenenä sekä ministerin osallistumisesta asioiden valmisteluun ja päätöksentekoon samoin kuin ministerin osallistumisesta eduskunnan työhön sekä ministerin vastuusta. Käsikirjan jaksossa 3 kuvataan tasavallan presidentin päätöksentekoa. Käsikirjasta löytyy myös tietoa valtioneuvoston viestinnästä (jakso 5) ja varautumisesta sekä toiminnasta häiriö- ja kriisitilanteissa (jakso 6) etenkin valtioneuvoston toiminnan näkökulmasta. Jaksossa 7 kuvataan valtioneuvoston keskeisiä valmisteluprosesseja, mukaan lukien hallitusohjelman toimeenpano ja seuranta, lainvalmistelu sekä julkisen talouden hoito, sen suunnittelu ja ohjaus. Valtioneuvoston ja eduskunnan yhteistyötä, Ahvenanmaata ja saamelaisasioita koskevia kysymyksiä, Euroopan unionia ja kansainvälistä toimintaa sekä valtiollista huomioimista, protokollakysymyksiä ja vierailuja kuvataan jaksoissa 8–11. Valtioneuvoston toimintaa ohjaavia periaatteita ja säännöksiä, kuten oikeusvaltioperiaatetta, hyvän hallinnon periaatteita sekä asiakirjojen julkisuutta ja käsittelyä, käsitellään jaksossa 12. Käsikirjan viimeisessä jaksossa 13 on tietoa ministerin tehtävän hoitamisesta. Jaksossa kuvataan muun muassa ministerin tehtävään liittyviä etuuksia, tukipalveluja ja turvallisuusjärjestelyjä sekä ministerin toimikaudeksi nimitettyjen valtiosihteerien ja ministerin erityisavustajien asemaa. Tavoitteena on, että uusi, ajantasaistettu käsikirja tukee mahdollisimman hyvin valtioneuvoston jäsenen työtä. <a href="https://valtioneuvosto.fi/ministerin-kasikirja#/">Ministerin käsikirja verkkojulkaisuna valtioneuvoston verkkosivuilla.</a>
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli luoda yhtenäiset kirjalliset ohjeet pika-CRP:n ottamisesta sairaanhoitajille. Opinnäytetyön tavoitteena oli selventää infektiopotilaan hoitopolkua perusterveydenhuollossa. Tavoitteena oli vähentää turhia näytteenottoja ja säästää näin sekä potilaan että hoitajan aikaa. Tämän lisäksi tavoitteena oli lisätä potilaiden yhdenmukaista kohtelua ja parantaa näin hoidon laatua. Opinnäytetyön tuotosta voidaan hyödyntää hoitotyössä osana hoidon tarpeen arviointia ja hoitoon ohjaamista. Opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä Vantaan kaupungin kanssa. Toteutukseltaan se oli toiminnallinen. Tutkimusmenetelmänä käytettiin laadullista tutkimusmenetelmää ja tiedonkeräys-menetelmänä puolistrukturoitua kyselylomaketta. Vantaan kaupungin terveysasemien hoitajilta kerättiin alkukartoituksella käyttäjälähtöistä tietoa nykyisistä käytännöistä sekä toiveista uusia ohjeita kohtaan. Viisi saatua vastausta analysoitiin teemoittelemalla. Oppaan tekemiseen käytettiin sekä näitä alkukartoituksella saatuja tietoja, että teoreettisen viitekehyksen tuomaa tietoa. Ohjeen ensimmäinen versio lähetettiin käyttäjille arvioitavaksi. Tästä saatujen vastausten ja kehitysehdotusten perusteella ohjeesta muokattiin lopullinen versio. Opas sisältää tiedot pika-CRP-näytteenoton aiheista ja vasta-aiheista, viitearvoista sekä tulosten tulkitsemisesta. Oppaasta tuli käyttäjien arvioiden mukaan käyttäjälähtöinen yleisohje pika-CRP:n ottamisesta. Ohjetta voidaan käyttää apuna hoidon tarpeen arviossa sekä apuna näytteenoton tarpeellisuuden perustelemisessa. Lisäksi sitä voidaan käyttää soveltaen infektiopotilaan hoitopolun arvioimisessa.
Valtioneuvoston päätöstä kaatopaikoista (861/1997) on muutettu niin, että se vastaa EY:n neuvoston päästöstä (2003/33/EY) kaatopaikalle sijoitettavien jätteiden kelpoisuusmenettelystä ja perusteista. Tämä opas on tarkoitettu helpottamaan täsmentyneen kaatopaikkasäädöksen tulkintaa sekä tarkentamaan jätteiden kelpoisuustutkimusten sisältöä ja opastamaan kelpoisuusarvioinnin toteuttamisessa. Työssä on luotu kaikkien alan toimijoiden (viranomaiset, kaatopaikan pitäjät, jätteen tuottajat) käyttöön kansallinen menettelytapaopas jätteiden kaatopaikkakelpoisuuden osoittamiseksi.