Kaikki aineistot
Lisää
Osteoporoosin ehkäisyssä keskeisiä toimia ovat terveellinen ravitsemus, kalsiumin ja D-vitamiinin riittävästä saannista huolehtiminen, tupakoinnin lopettaminen, oikeat liikuntatottumukset ja kaatumisen ehkäisy. Osteoporoosia sairastavia kehotetaan noudattavan voimassa olevia kansallisia liikkumisen suosituksia. Arkiaktiivisuus on tärkeää. Valitettavan vähän tiedetään siitä, millainen olisi yksilön kannalta optimaalisin tapa harjoitella. Yksi syy tälle on se, että vielä on niukasti tutkimuksia, joissa olisi huomioitu henkilön toimintakyky suhteessa harjoitteluun. Se on kuitenkin selvää, että harjoittelun pitäisi tukea yksilön arkea, luuston kunnon parantamisen lisäksi.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia liikunta-aktivaattorin vaikutuksia ala- ja yläkouluikäisten liikuntakäyttäytymisessä. Tarkoitus oli selvittää, pystyykö liikunta-aktivaattori lisäämään ala- ja yläkouluikäisten liikunta-aktiivisuutta niin koulu- kuin vapaa-ajalla, sekä pystyykö hän vaikuttamaan oppilaiden liikuntakäyttäytymiseen ja –asenteisiin. Liikuntakäyttäytymisellä tarkoitetaan liikunta-aktiivisuutta sekä oman liikunnallisuuden kokemista. Tämä tutkimus on osa aktiivisen välituntitoiminnan kehittämishanketta (AVTKN-hanke), joka toteutettiin yhteistyössä Haaga-Helian ammattikorkeakoulun Vierumäen yksikön kanssa. Hanketta toteuttamaan palkattiin liikunta-aktivaattori. Tutkimuskouluna toimi Niemelän yhtenäiskoulu Heinolasta ja verrokkikouluiksi valittiin Seminaarin alakoulu ja Lyseonmäen yläkoulu. Tutkimus toteutettiin pitkittäistutkimuksena kahdessa osassa: syksyllä 2009 tehtiin alkukartoitus ja keväällä 2010 loppukartoitus. Kyselyyn vastasivat 4. ja 5. sekä 7. luokkalaiset oppilaat. 4. ja 5. luokkia oli yhteensä kolme niin kuin oli 7. luokkiakin. Niemelän yhtenäiskoululla tapahtui merkittävä muutos liikunnasta pitämisessä sekä alakoulu- (p=0,027) että yläkouluikäisillä (p=0,002) lukuvuoden aikana. Liikunta koettiin entistä mielekkäämmäksi, johon liikunta-aktivaattorilla on ollut vaikutusta. Samaan aikaan verrokkikouluilla liikunnasta pitäminen oli laskenut. Välituntiliikunnan kasvu ei ollut merkittävää alakouluikäisillä, mutta tuloksista on havaittavissa, että he olivat luonnostaankin erittäin aktiivisia. Yläkouluikäisillä tapahtui aktivoitumista kävelyn määrässä välituntisin. Vapaa-ajan liikunnan harrastamista liikunta-aktivaattori ei pystynyt lisäämään. Liikuna-aktivaattorilla oli lukuvuoden aikana suuri haaste ala- ja yläkouluikäisten oppilaiden liikunta-aktiivisuuden lisäämisessä. Hän pystyi vaikuttamaan oppilaiden liikunnasta pitämiseen positiivisesti, mikä on jo itsessään tärkeä asia. Tässä-kin tutkimuksessa on nähtävissä se tosiasia, että aktiivisemmat ovat yhä aktiivi-sempia ja passiiviset yhä passiivisempia, vaikka liikunta-aktivaattori pyrki toimimaan kaikkien oppilaiden liikunnan lisääjänä. Tärkeää olisi saada syrjäytymisvaaran alla olevat oppilaat mukaan liikuntatoimintaan.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää jalkapallovalmentajien näkemyksiä jalkapallon harrastamisen merkityksestä maahanmuuttajan kotoutumiseen. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja aineistonkeruumenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua haastattelua. Näkemyksiä haastateltiin kahdeksalta eri juniorijalkapallojoukkueen valmentajalta, joista kolme valmensi Uudellamaalla, kolme Satakunnassa sekä kaksi Pohjanmaalla. Jokaisella haastateltavalla valmentajalla oli kokemusta maahanmuuttajataustaisten pelaajien valmentamisesta sekä jokaisen valmentajan valmennettavassa joukkueessa oli maahanmuuttajataustaisia pelaajia. Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään peruskouluikäisten pelaajien harrastamisen merkitystä kotoutumiseen. Jalkapallon harrastamisen merkityksiä maahanmuuttajataustaisten pelaajien kotoutumiseen selvitettiin kielen kehityksen, sosiaalisen pääoman muutosten, uuden kulttuurin kohtaamisen, positiivisten merkitysten ja ristiriitaa asettavien merkitysten kautta. Haastatteluista saatu aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä. Maahanmuuton yhteydessä maahanmuuttaja joutuu uuden kulttuurin pyörteisiin ensimmäisestä päivästä lähtien. Maahanmuuttajalla on omaksuttavaa uuden kielen, ympäristön sekä kulttuurillisten normien, arvojen ja tapojen muodossa. Maahanmuuttajia pyritään yhteiskunnan taholta integroimaan osaksi koko yhteiskuntaa muun muassa kotouttamislailla, yhdenvertaisuuslailla ja erilaisilla poliittisilla päätöksillä koskien maahanmuuttajien tukitoimia kotoutumisen edistämiseksi. Kotoutuminen on maahanmuuttajan sopeutumista kuvaava monitahoinen prosessi, jossa yksilö sulautuu osaksi uutta asuinmaataan. Kotoutumisessa tärkeää on maahanmuuttajan ja kantaväestön välinen yhteistyö, jossa molemmilta osapuolilta vaaditaan aktiivista halua ja työntekoa hyvän kotoutumisen mahdollistamiseksi. Maahanmuuttajille tärkein kotoutumista edistävä paikka on koulu. Maahanmuuttajien olisi hyvä kuitenkin kohdata vertaisiaan myös koulumaailman ulkopuolella. Kantaväestön kanssa tapahtuva yhteistoiminta kartuttaa maahanmuuttajien sosiaalisten verkostojen laajenemista ja oppia uudesta asuinmaasta. Tässä liikunnalla on oiva mahdollisuus astua esiin apuvälineenä kohtaamisille. Liikunnassa yksilöiltä vaaditaan tuttujen urheilulajien ympärillä vähemmän ponnisteluja olla osana porukkaa ja liikuntaympäristöt ovat usein motivoivia ympäristöjä toimia aktiivisesti. Liikunnassa erityisesti urheiluseuroilla ja niiden toimihenkilöillä on tärkeä rooli tukea maahanmuuttajataustaisten pelaajien sopeutumista joukkueisiin tarjoamalla esimerkiksi valmennusta, joka ottaa huomioon pelaajan kulttuurillisen taustan. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että jalkapallovalmentajien näkemysten mukaan jalkapallon harrastamisella on merkitystä maahanmuuttajataustaisten pelaajien kotoutumiselle. Jalkapallon harrastamisen merkitys oli valmentajien mukaan pääosin positiivista ja sisältää paljon mahdollisuuksia, joilla voi olla pitkäaikaisempia merkityksiä yksilön kotouduttua. Harrastuksesta saatavat ystävyyssuhteet ovat tärkeässä osassa maahanmuuttajan kotoutumista ja harrastustoiminnasta voi oppia arkimaailmaan päteviä asioita ja tietoja yhteiskunnallisista säännöistä, normeista ja tavoista. Maahanmuuttajataustaisten pelaajien sopeutuminen joukkueeseen oli tärkeä ehto valmentajille, jotta positiivisia merkityksiä kotoutumiseen saataisiin mahdollisimman paljon. Joukkueeseen sopeutumattomuus näkyi ristiriitoja aiheuttavana asiana. Joukkueen huono ilmapiiri ja valmentajien osaamattomuus ilmapiirin luomisessa ja ylläpitämisessä voi valmentajien mukaan lisätä syrjintää ja haitata henkilön kotoutumista.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää liikuntaa opettavien luokanopettajien käsityksiä kompetenssistaan toteuttaa vuoden 2014 opetussuunnitelman mukaista liikuntakasvatusta. Tutkimuksen tarkoituksena oli myös kartoittaa luokanopettajien käsityksiä liikuntakasvattajan kompetenssia rakentaneista merkityksellisistä tekijöistä. Lisäksi tutkimus selvitti luokanopettajien käsityksiä vuoden 2014 opetussuunnitelman toimivuudesta liikuntakasvatuksen tukena sekä opetussuunnitelman mukaisen liikuntakasvatuksen toteuttamisen haasteista. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena, fenomenologis- hermeneuttisena tutkimuksena. Tutkimusaineisto kerättiin puolistrukturoidulla teemahaastattelulla kevään 2021 aikana. Haastateltaviksi valikoitui kahdeksan luokanopettajaa, jotka työskentelivät vuosiluokilla 3–6 ja vastasivat vähintään oman luokkansa liikuntakasvatuksen järjestämisestä. Tulosten mukaan seitsemän luokanopettajaa koki kompetenssinsa liikuntakasvatuksen järjestämiseen hyvänä tai erinomaisena ja yksi vähäisenä. Kompetenssin rakentumisessa yksi merkittävimpiä tekijöitä oli opettajankoulutus. Sen koettiin antaneen valmiuksia erityisesti liikuntakasvatukseen liikuntatunneilla sekä hieman myös liikuntatuntien ulkopuoliseen liikuntakasvatukseen. Muita merkittäviä valmiuksia antavia tekijöitä olivat liikuntaharrastuneisuus ja -tausta, kokemus, koulun sisäinen toimintakulttuuri sekä resurssit. Kaikki luokanopettajat pitivät opetussuunnitelmaa liikuntakasvatuksen näkökulmasta vapauksia antavana sekä väljänä. Osa opettajista piti opetussuunnitelman vapaudesta, koska he pystyivät toteuttamaan kokemustensa kautta kertyneitä ideoita. Osa taas koki vapauden ajavan heidät tilanteeseen, jossa he olivat oman luovuutensa varassa. Opetussuunnitelman vapauden tuoma epävarmuus korostui vähemmän kokeneilla luokanopettajilla.
Valtakunnallisessa opetussuunnitelmassa liikunnanopetuksen yhtenä tavoitteena on tuottaa oppilaille positiivisia liikuntakokemuksia. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat liikuntatunnin onnistumiseen. Tutkimus on kvalitatiivinen ja tutkimusote on fenomenologinen. Tutkimusaineisto on kerätty neljännen ja kuudennen luokan oppilaiden tuottamien eläytymiskirjoitelmien pohjalta. Kirjoitelmat koostuvat onnistuneen ja epäonnistuneen liikuntatunnin kuvauksista. Tutkimuksessa tuli ilmi oppilaiden kokemuksiin vaikuttavan opettaja, luokkatoverit, liikuntalajit, oma osaaminen ja muut ulkoiset tekijät kuten liikuntatila. Sukupuolten ja luokkien välillä oli osaksi yhteneväisiä vastauksia, mutta myös selkeitä eroavaisuuksia. Jatkotutkimuksissa voisi huomioida vastaavasti opettajien näkemyksiä onnistuneesta liikuntatunnista ja keinoja tunnin onnistumiseksi. Myös oppilaiden toiveiden huomioimisen merkitystä oppituntien sisältöön liittyen voisi jatkossa tutkia tarkemmin. Jatkotutkimusten avulla on mahdollista kehittää uusia keinoja oppilaiden positiivisten oppimiskokemuksien lisäämiseksi ja siten lisätä liikuntamyönteisyyttä.
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Rovaniemen alueellisten nuorisopalveluiden nuorisokulttuurisen liikuntatoiminnan merkitys ja toiminnassa viihtymiseen vaikuttavat motivaatiotekijät. Tutkimusaiheita tarkasteltiin koko tutkimusjoukon osalta. Tämän lisäksi aiheita syvennyttiin tutkimaan eri näkökulmista. Kysely suoritettiin Rovaniemellä seitsemällä eri asuinalueella. Rovaniemen nuorisopalvelu ei ole aiemmin tehnyt vastaavia tutkimuksia. Tutkimus toteutettiin määrällisenä tutkimuksena. Aineisto kerättiin tähän tutkimukseen suunnitellulla kyselylomakkeella keväällä 2010. Kyselylomake koostui kolmesta osa-alueesta: taustatiedot, nuorten liikunnan harrastaminen ja nuorisotilojen liikuntatoiminta. Aineiston analysoimisessa käytettiin SPSS -ohjelmaa. Tutkimuksen kohderyhmäksi valittiin Rovaniemen nuorisopalveluiden liikuntatoimintaan suhteellisen säännönmukaisesti osallistuvat 13 - 20 vuoden ikäiset nuoret. Otoskoko oli 48 nuorta, joista poikia oli 45 ja tyttöjä 3. Tulosten perusteella Rovaniemen nuorisopalveluiden nuorisokulttuurinen liikuntatoiminta voidaan nähdä merkittävänä sekä nuorille että nuorisopalveluille. Liikunta innostaa, ja toiminnalla tavoitetaan monenlaisia nuoria. Lähes kaikki nuoret kokivat toiminnan merkittäväksi, lukuun ottamatta vähemmän liikunnallisia nuoria. Kartoittaessa tärkeimpiä toiminnassa viihtymiseen vaikuttavia motivaatiotekijöitä huomattiin, että melkein kaikki tutkimuksessa tarkasteltavat motiivit vaikuttivat toiminnassa viihtymiseen. Eniten nuoria motivoivat toiminnan mielekkyys, sosiaaliset tekijät sekä hyvä yhteishenki. Vähiten motivoivat ohjaus- ja opetusmahdollisuudet. Varhais- ja keskinuorten toiminnassa viihtymiseen ja vähemmän viihtymiseen vaikuttavat motiivit olivat samansuuntaiset. Myöhäisnuorten motiivit olivat päinvastaiset. Tulosten perusteella pystyttiin tekemään johtopäätöksiä toiminnan merkityksestä ja kehittämismahdollisuuksista. Tutkimuksen pohjalta Rovaniemen nuorisopalveluiden on tarpeellista jatkaa nuorisokulttuurista liikuntatoimintaa.
Tämän opinnäytetyön aiheena oli liikunnan merkitys mielenterveydelle. Näkökulmana olivat mielenterveyskuntoutujien kokemukset liikunnasta. Opinnäytetyömme tavoitteena oli tuottaa tietoa liikunnan merkityksestä mielenterveydelle. Tarkoituksena oli kuvata mielenterveyskuntoutujien kokemuksia liikunnan merkityksestä heidän mielenterveydelleen. Tehtävänä oli selvittää, mitä liikunta merkitsee mielenterveyskuntoutujille, ja kokivatko he liikunnan tukevan heidän mielenterveyttään. Tässä opinnäytetyössä käytettiin kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Toteutimme opinnäytetyömme yhteistyössä mielenterveysyhdistys Taimi ry:n kanssa. Tiedonkeruumenetelmänä käytimme ryhmähaastattelua, johon osallistui kolme mielenterveysyhdistys Taimin liikuntapalveluja käyttävää asiakasta. Tulosten mukaan liikunta koettiin onnistumisen ja kannustuksen tunteena. Se auttoi myös jaksamaan arjessa sekä poisti pahaa oloa hetkittäin. Liikunta sai aikaan hyvän olon tunnetta itsessä sekä itsetunnon koettiin vahvistuvan liikunta suoritusten avulla. Opinnäytetyön tuloksia voidaan käyttää mielenterveyskuntoutuksen kehittämiseen. Opinnäytetyömme kannustaa mielenterveyskuntoutujille liikunta harrastusten pariin.
Opetusministeriö asetti 19.6.2006 kansallista liikuntaohjelmaa valmistelevan toimikunnan, jonka tehtävänä oli 29.2.2008 mennessä laatia julkishallinnon ohjauksen näkökulmasta ehdotus kansalliseksi liikuntaohjelmaksi. Toimikunnan tuli antaa väliraportti 15.2.2007 mennessä. Väliraportissa ”Liikunta valintojen virrassa” (opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2007:13) kuvattiin liikuntakulttuurin nykytilaa ja kehittämishaasteita. Suositukset kuvataan loppuraportissa. Työn yleisinä lähtökohtina ovat olleet liikunnan ja fyysisen aktiivisuuden tarkasteleminen osana kansalaisten elin- ja elämäntapoja sekä liikuntapolitiikan ymmärtäminen osaksi hallinnonaloja yhdistävää hyvinvointipolitiikkaa. Liikunnan edistämisellä tarkoitetaan sekä yhteiskunnan hyvinvointipolitiikan toteuttamista liikunnan avulla että liikuntakulttuurin itseisarvoista kehittämistä. Hyvinvointipolitiikan kannalta keskeinen tavoite on riittämättömästi liikkuvien aktivointi. Liikuntakulttuurin sisäisessä kehittämisessä korostuu liikunnan kansalaistoiminnan edellytysten parantaminen. Toimikunnan visiossa Suomi on yhteiskunta, jossa kaikilla on yhdenvertainen mahdollisuus harrastaa liikuntaa ja kokea yhteisöllisyyttä liikunnan avulla. Liikunta ymmärretään olennaiseksi osaksi yksilön ja yhteiskunnan hyvinvointia. Liikunnan edellytykset turvataan kansalaisten, yhteisöjen ja yhteiskunnan kestävillä valinnoilla yhteisesti. Toimikunta esittää yleisten linjausten lisäksi 43 toimenpidesuositusta. Suosituksissa painotetaan paikallistasolla – lähellä kansalaisten arkea – tehtävien ratkaisujen merkitystä. Kunnille suositellaan strategisen liikuntatyön lisäämistä osana kunta- ja palvelurakenneuudistusta ja valtiolle kansalaistoiminnan paikallisten edellytysten vahvistamista suoralla seuratuella. Kouluja opiskelupäivän liikunnallisuutta esitetään lisättäväksi yhteistyöllä ja toisiaan täydentävillä toimenpiteillä. Osaamisen tasoa esitetään nostettavaksi niin liikunnan julkisessa hallinnossa, kansalaistoiminnassa kuin yritystoiminnassa. Opetusministeriön ja muiden hallinnonalojen yhteistyötä liikunnan ja hyvinvoinnin edistämisessä esitetään tiivistettäväksi ja konkretisoitavaksi. Julkisen ohjauksen tehokkuutta esitetään parannettavaksi mm. indikaattoreihin perustuvan arviointijärjestelmän avulla. Julkista tukea toimikunta esittää kohdennettavaksi nykyistä tehokkaammin sellaisiin liikuntaa ja terveyttä edistäviin toimenpiteisiin, jotka vähentävät sosiaali- ja terveyspalvelujen tarvetta. Toimikunta suosittaa liikunnan julkisten voimavarojen lisäämistä korottamalla liikunnan osuutta veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovaroista.
Liikunta- ja urheilujärjestöt ovat johtamisen näkökulmasta vaativia asiantuntijaorganisaatioita, joita kohtaan yhteiskunnan, jäsenjärjestöjen ja yksittäisten henkilöiden odotukset ja toiveet erilaisten palvelujen ja toimintojen tuottamiseksi ovat kasvaneet viime vuosina. Liikunta- ja urheilujärjestöissä on tehty ja tehdään jatkuvasti strategioita, mutta miten ne saadaan toteutettua ja miten niiden onnistumista seurataan? Tämä kehittämistyö koostuu laadullisesta tutkimuksesta ja sen perusteella tehdyistä johtopäätöksistä. Kehittämistyön tarkoituksena oli selvittää liikunta- ja urheilujärjestöjen strategian toimeenpanoon ja seurantaan liittyviä toimintatapoja ja käytänteitä sekä nostaa esiin niihin liittyviä keskeisiä seikkoja strategian toteuttamiseksi onnistuneesti. Tutkimusaineisto koostui vuoden 2012 kevään ja kesän aikana tehdyistä liikunta- ja urheilujärjestöjen toimihenkilöjohdon edustajien teemahaastatteluista sekä yhden asiantuntijan kirjallisista näkemyksistä aiheeseen. Tutkimuksen tuloksena voidaan todeta, että hyvin laaditun ja prosessoidun strategian olemas-saolo ja merkitys liikunta- ja urheilujärjestöille on suuri. Strategian onnistunut toimeenpano vaatii jatkuvaa yhteistä prosessointia, tekemistä ja seurantaa. Tutkimusten tulosten mukaan strategian toimeenpanon onnistumisen olennaisina lähtökohtina ovat luottamusjohdon tärkeä rooli strategian laadinnassa ja sen seurannassa, toimihenkilöjohdon vahva sitoutuminen strategiaan, henkilökunnan ymmärrys strategiasta ja aito innostus sen jalkauttamiseen, hyvä viestintä sekä strategian toteutuksen systemaattisen seurannan ja arvioinnin järjestäminen. Strateginen johtaminen vaatii organisaation ja siinä toimivien ihmisten yhteistä tulevaisuuden visiota. Lisäksi tulosten mukaan strategian onnistunut toimeenpano edellyttää henkilöstön työhyvin-voinnin, osaamisen sekä säännöllisten kehitys- ja tuloskeskustelujen kehittämistä. Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan todeta, että liikunta- ja urheilujärjestöjen toiminnan sujuvuuden keskeisenä lähtökohtana tai perustana tulee olla hyvin prosessoitu strategia. Liikunta- ja urheilujärjestöissä tarvitaan jatkuvaa strategisen johtamisen osaamisen kehittämistä. Lisäksi tarvitaan johdonmukaisia ja pitkäjänteisiä toiminnan arviointi- ja seurantatapoja ja -mittareita kiinteäksi osaksi niiden kehittämistyötä. Tarvitaan myös kirjallisia johtosääntöjä, joilla selkeytetään luottamus- ja toimintahenkilöjohdon vastuita ja rooleja johtamisessa sekä tuetaan ja edistetään strategian toteuttamista operatiivisessa toiminnassa. Tutkimuksen tulosten mukaan sitoutumista strategian toimeenpanoon edistävät mm. toiminnan läpinäkyvyys, oman roolin, vastuiden ja tavoitteiden ymmärtäminen, itsensä ja muiden arvostaminen, yhteisten arvojen tunteminen sekä kannustavan palkitsemiskulttuurin edistäminen.
This bachelor’s thesis was conducted as a quantitative research project. The purpose was to study young people's physical activity and sport motivation and discover what sports young people would like to do. The survey was conducted in spring 2020. 241 young people aged 11–19 from Kontiolahti responded to the survey implemented with the Webropol survey tool. The study was part of the Kontiolahti municipality's physical activity program and the KonaAction project for young people. The theoretical framework examined physical activity, its effects on health and well-being, and sport motivation of the target group. With regard to sport motivation, it was discovered what aspects encourage to exercise and what may be the factors limiting exercising. The results of the study showed that not all young people exercise enough in accordance with the exercise recommendations. 40 % of 13-to-19-year-olds in Kontiolahti moved at least an hour seven days a week. The most significant motives for exercising were joy and health-related motives among the young people. Other hobbies and the lack of hobbies close to home hindered exercising the most. Based on the study, it can be stated that it is necessary to offer sports counseling to young people in Kontiolahti. It is also important to create easily accessible sports services in the vicinity of their own home.
Opinnäytetyömme tarkoitus on, että yleispuolen ja erityistä tukea tarvitsevat oppilaat pystyttäisiin integroimaan yhteiseen ryhmään edes liikunnan avulla ja näin ollen olla edelläkävijä inklusiivisessa ajattelutavassa. Produktin tavoitteena on sosiaalinen integraatio ja erilaisuuden kohtaaminen. Lisäksi tavoitteena on opettaa uusia lajeja oppilaille sekä antaa valmiuksia opettajille pelien ja leikkien soveltamiseen. Aloitimme opinnäytetyön suunnittelun joulukuussa 2015, josta nopeasti saimme toimeksiantajan ja aloimme suunnitella työn rakennetta ja kirjallisuuskatsausta. Kirjallisuuskatsaus koostuu pääosin kotimaisesta kirjallisuudesta, mutta myös ulkomaisista lähteistä. Teoria- ja liikuntatunnit pidimme viikolla 7 ja opas annettiin koululle viikolla 11. Opinnäytetyömme on produkti työ, joka sisältää tapahtuman ja oppaan. Toimeksiantajana toimi Mukkulan peruskoulu Lahdesta. Tapahtuma sisältää teoriatunnin kolmosluokan liikuntaluokalle sekä liikuntatunnin liikuntaluokalle ja erityisen tuen 4-5 luokalle. Ennen yhteistä liikuntatuntia, pidimme yleispuolen luokalle teoriatunnin, jossa kerroimme heille kehitysvam-maisista ihmisistä sekä tulevan liikuntatunnin lajeista. Integroimme yleispuolen luokan ja erityistä tukea tarvitsevan luokan yhteen liikuntatunnilla, jossa aiheena oli istumalentopallo ja maalipallo. Näistä tunneista keräsimme palautteen kaikilta oppilailta lyhyellä palautelomakkeella. Tunneista keräämämme palautteen perusteella oppilailla oli hauskaa tunneilla sekä he oppivat siellä uusia taitoja. Lisäksi palautteesta kävi ilmi, että noin joka kolmannes oppilas koki saa-vansa tunneilta uusia kavereita ja reilusti yli puolet oppilaista haluaisi pelata näitä pelejä jat-kossakin. Jotta koulu voisi jatkaa meidän aloittamaa työtä, teimme opettajille liikunnan soveltamisesta opettajan oppaan. Oppaassa on materiaalia liikunnan soveltamiseen ja esimerkkejä sovelletuista peleistä ja leikkeistä. Opas jaettiin koululle ja jokainen koulun opettaja voi saada sen paperisena tai sähköisenä versiona. Oppaan ohjeita käyttämällä opettajat voivat järjestää yhteisiä liikuntatunteja yleispuolen ja erityisen tuen luokkien kesken. Pitämämme tunnit onnistuivat hyvin, sillä palaute oppilailta oli hyvää. He kokivat oppivansa uutta, heillä oli hauskaa sekä osa sai uusia kavereita. Saavutimme tunneille asetetut tavoitteet kiitettävästi, mutta yhden tunnin aikana on haastavaa saavuttaa integraatio. Lisäksi uskomme, että koostamamme opettajan opas vastaa opettajien tarpeita.
Opinnäytetyöni aiheena oli kehittää Kajaanin ammattikorkeakoulun korkeakoululiikuntaa. Kajaanin ammattikorkeakoulussa ei tarjottu opiskelijoille ohjattua liikuntaa, joten opinnäytetyöni toimi pilottina kyseisen toiminnan aloittamiselle. Työelämänyhteytenä työssäni toimi Kajaanin ammattikorkeakoulu Oy: n KAMK sport and Wellbeing - hanke. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa KAMK Sport - opiskelijaliikuntaohjelma Kajaanin ammattikorkeakoululle. Työhön kuuluivat KAMK Sport - liikuntaohjelman suunnittelu, toteutus ja arviointi. Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää Kajaanin ammattikorkeakoulussa ohjattua opiskelijaliikuntaa sekä lajivalikoimaa korkeakoululiikunnan suositusten mukaisesti. Tutkimustehtävät: 1. Mitkä tekijät ovat yhteydessä opiskelijoiden liikuntakäyttäytymiseen? 2. Millainen liikuntaohjelma Kajaanin ammattikorkeakoulussa tavoittaa opiskelijoita? Ohjelman perustana oli kaikille KAMK:n opiskelijoille toteutettu liikuntakysely, jonka avulla kartoitettiin opiske-lijoiden liikuntaohjelmatoiveita. Tulosten perusteella suunniteltiin liikuntaohjelma, mihin liittyi tuntikalenterien- ja kuvausten tuottaminen, tilojen varaaminen, ohjaajien rekrytointi ja ohjeistaminen sekä markkinointi. Liikuntaohjelma toteutettiin 31.3 - 17.4.2014, ja se sisälsi ohjattua ryhmäliikuntaa, palloilua ja ulkoliikuntaa opiskelijoille. Toteutuksen aikana toimin yhteyshenkilönä ohjaajille, sekä ohjasin kahta eri lajia. Prosessin päättämiseen puolestaan kuului palautekyselyn toteuttaminen kaikille KAMK:n opiskelijoille. Kyselyn avulla arvioitiin koko jakson toteutumista, sekä yksittäisten opiskelijoiden kokemuksia liikuntaohjelman toimivuudesta. KAMK Sport - liikuntaohjelma tavoitti opiskelijoita useilta eri opiskelualoilta. Osallistujamäärät ohjatuilla tunneilla vaihtelivat paljon (noin 0 - 20 opiskelijaa/tunti). Opiskelijoiden liikuntakäyttäytymiseen oli yhteydessä muun muassa kavereiden kannustus, ajan puute, mainostuksen huomaamattomuus ja liian suureksi koettu osallistumiskynnys. KAMK Sportin lajivalinnat, tuntien sisällöt, ohjaajat ja tuntien aikataulut saivat paljon positiivista palautetta. Jatkossa on tärkeää KAMK Sport - toiminnan organisointi ja vakiinnuttaminen osaksi opiskelijoiden arkea, sekä ohjelman lajitarjonnan rajaaminen suosituimpiin lajeihin. Lisäksi markkinointiin tulee panostaa enemmän. Liikuntapalvelujen osalta uusien opiskelijoiden mukaantulokynnys on saatava matalammaksi ja liikuntatarjonnassa tulisi entistä paremmin huomioida erilaisten liikkujien ja liikkujaryhmien tarpeet. Jatkotutkimusta olisi tehtävä Kajaanin ammattikorkeakoulun opiskelijoiden liikuntakäyttäytymisestä, sekä KAMK Sportiin osallistuneiden opiskelijoiden terveyden, hyvinvoinnin ja opiskelukyvyn muutoksista lukuvuoden aikana.
Vaihdevuodet ovat osa naisen luonnollista fysiologista ikääntymistä, jonka aikana naisen lisääntymiskyky hiipuu ja lopulta päättyy. Vaihdevuosien aikana naiset kokevat monia elämänlaatua heikentäviä oireita, joista yleisimpiä ovat vasomotoriset oireet. Liikunnan on havaittu pääsääntöisesti helpottavan oireita. Liikunta parantaa elimistön lämmönsäätelyä, kohentaa mielialaa vapauttamalla endorfiineja sekä pienentää vaihdevuosien jälkeisten kroonisten sairauksien riskiä. Vaihdevuosien aikaisen liikunnan terveyshyödyistä on runsaasti tutkimusta, kun taas vaihdevuosia edeltävien liikuntatottumuksien yhteyttä on tutkittu vähän. Liikunnallisen elintavan hyödyt tunnetaan hyvin, mutta niiden yhteyttä oireisiin on tarpeen tutkia. Tutkimusaineistona (n=1097) käytettiin Estrogeeni, vaihdevuodet ja toimintakyky (ERMA) - tutkimuksesta saatua poikkileikkausaineistoa. Tutkittavat naiset jaettiin kuukautiskierron ja seerumin hormonipitoisuuksien perusteella kolmeen vaihdevuosivaiheeseen (status): preme-nopaussiin, perimenopaussiin ja postmenopaussiin. Tutkielmassa käytettiin tietoa naisen vaihdevuosistatuksesta, vaihdevuosioireista ja vaihdevuosia edeltävistä liikuntatottumuksista. Aineiston analysointiin IBM SPPS Statistics 24 -ohjelmalla. Muuttujia tarkasteltiin kuvailevien tietojen lisäksi Kolmogorov-Smirnovin testillä, ristiintaulukoinnilla, Khiin χ2-testillä, Spearma-nin järjestyskorrelaatiolla, Kruskal-Wallisin testillä ja binäärisellä logistisella regressioanalyysillä. Analyyseissä tilastolliseksi merkitsevyystasoksi määritettiin p<0,05. Aineistossa vaihdevuosioireet olivat yleisiä ja niiden todennäköisyys kasvoi vaihdevuosien edetessä. Premenopausaalisista naisista noin 50 %, perimenopausaalisista noin 80% ja post-menopausaalisista noin 90 % koki oireita, joista yleisimpiä olivat vasomotoriset oireet ja univaikeudet. Liikunnan harrastaminen lapsuudessa (p=0,002), varhaisessa aikuisuudessa (p=0,001) sekä läpi elämän (p=0,047) vaikutti vähentävän perimenopausaalisia oireita. Vastaavasti liikunnan harrastaminen vain aikuisuudessa ei ollut yhteydessä oireisiin (p=0,198). Ikävuosien 7-29 välillä harrastettu liikunta osoittautui merkittävämmäksi oireiden ehkäisyn kannalta. Premenopausaalisten oireiden riski oli 5,5-kertainen (OR 5,54, 95 % Cl=1,14-27,0) ja perimenopausaalisten oireiden 5,7-kertainen (OR 5,71, 95 % Cl 1,53-21,4) niillä naisilla, jotka eivät olleet harrastaneet liikuntaa 7-29 -vuotiaana, vaan ainoastaan 30-50 -vuotiaana. Liikuntatottumukset eivät olleet yhteydessä postmenopausaalisten oireiden riskiin (p=0,841). Tulokset viittaavat siihen, että liikunnan avulla saatetaan pystyä pienentämään pre- ja perimenopaussin oireiden riskiä, mutta ei postmenopausaalisten oireiden riskiä. Ikävuosien 7-29 välillä harrastettu liikunta saattaa myöhäistää vaihdevuosioireiden ilmenemistä, mutta sen avulla ei kuitenkaan pystytä täysin ehkäisemään niitä. Tutkimustulokset antavat uskoa liikunnan mahdollisuuksiin vaihdevuosioireiden ehkäisyssä. Tulevaisuudessa on pyrittävä mahdollistamaan entistä paremmin lapsuusajan liikunnan jatkuminen sekä ehkäistävä murrosiän aikaista liikunnan lopettamista. Tällöin yhä useampi harrastaisi liikuntaa ikävuosien 7-29 välillä ja tämän tutkimuksen tulosten valossa ehkäisisi myöhäisempiä vaihdevuosioireita. Tulevaisuudessa aihetta olisi tarpeen tutkia seurantatutkimuksena ja suhteuttaa liikunnan harrastamista esimerkiksi terveysliikuntasuosituksiin, jolloin tulokset olisivat helpommin sovellettavissa tavalliseen väestöön.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisia omaehtoiseen liikkumiseen ja liikunnan harrastamiseen ohjaavia tekijöitä 6.-luokkalaiset tuovat esille. Lisäksi tutkin millaisia kokemuksia 6.- luokkalaisilla oli oman liikkumisen ja liikuntaharrastusten muuttumisesta poikkeusaikana keväällä 2020 koulujen, urheiluseurojen ja liikuntapaikkojen ollessa suljettuina.
Harva nuori täyttää liikuntasuositukset. Yksilöiden liikuntaa kohtaa muodostuneen suhteen tarkempi ja syvempi ymmärrys voisi auttaa lasten ja nuorten liikkumisen lisäämisessä. Tämän tutkimuksen avulla selvitettiin, minkälainen yläkouluikäisten suhtautuminen liikuntaan on. Yksilön suhtautumista liikuntaan tässä tutkimuksessa selitetään henkilön liikuntasuhteen avulla. Liikuntasuhteen lisäksi tässä tutkimuksessa tarkasteluun on otettu mukaan liikuntakäsitys eli se, miten sana liikunta ymmärretään sekä tulevaisuuden näkemykset omasta liikuntakäyttäytymisestä. Tutkimuksessa tutkittiin yhdeksäsluokkalaisia oppilaita (n=34) kahdesta varsinaissuomalaisesta koulusta ja kolmesta eri opetusryhmästä. Osallistujista noin 79 prosenttia oli tyttöjä ja noin 18 prosenttia oli poikia ja loput ilmoittivat sukupuolekseen ”muu”. Osallistujat olivat yhdeksäsluokkalaisia. Tutkittavien ikä valittiin sen perusteella, että nuorille on usein jo ehtinyt syntyä käsitys itsestä liikkujana. Se on myös kriittinen ikä liikunnan määrän laskun ja istumisen määrän kasvun suhteen. Tutkittavien valintaan vaikutti myös se, että tutkittavien oli pystyttävä ilmaisemaan itseään kirjallisesti. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Tutkimusaineisto kerättiin kahden eri kirjallisen tuotoksen, miellekartan sekä kirjoitelman, avulla. Yhdeksäsluokkalaisten käsitykset liikunnasta olivat monipuoliset. Oppilaat liittivät liikunnan terveellisiin elämäntapoihin ja hyvinvointiin. Omakohtaiseen liikuntaan vastaajat liittivät useimmiten ulkoilun ja lenkkeilyn, salibandy ja lihaskuntoharjoittelu sekä hyöty- ja arkiliikunta. Liikunnan seuraaminen tapahtui oppilaiden vastausten perusteella sekä eri tiedotuskanavien kautta että paikan päällä, ja seuratuimmat lajit olivat jääkiekko ja jalkapallo. Liikunnan tuottamisessa nousi esiin vain kaksi eri teemaa, jotka olivat kaverin tai perheenjäsenen pyytäminen sekä ryhmän ohjaaminen. Kun oppilailta kysyttiin liikunnan merkitysten kuluttamisesta, se käsitettiin vain rahan tai materian kuluttamisena. Yhdeksäsluokkalaisten joukosta löytyi sekä tavoitteellisesti liikuntaa harrastavia että sellaisia, jotka eivät välittäneet liikkumisesta. He harrastivat liikuntaa sekä seurassa että omatoimisesti. Tässä tutkimuksessa monessa vastauksessa painotettiin liikunnan merkitystä stressin purkamisessa ja mielen virkistämisessä, kun taas kilpailullisuudella ei ollut suurta merkitystä. Kirjoitelmien perusteella lähes kaikki vastaajat näkivät itsensä liikkuvan tulevaisuudessa jotenkin. Tutkimuksen tulokset antavat tietoa oppilaiden suhteesta liikuntaan, heidän liikuntakäsityksistään ja -tottumuksistaan. Tulosten avulla saadaan lisää tietoa ja ymmärrystä sekä erilaisista nuorista liikkujista että sellaisista nuorista, jotka eivät liiku tai pidä liikunnasta. Yksi tärkeimmistä tutkimuksen tuloksista oli sen ymmärtäminen, että oppilaat tietävät liikunnan hyödyt ja tärkeyden sekä haluavat kaikki pohjimmiltaan liikkua, mutta kaikilla tämä ei ulotu tämän hetken käytäntöön asti.
Tämä työelämälähtöinen kehittämistyö toteutettiin pääkaupunkiseudun ammattikorkeakoulujen liikuntapalveluiden, Haaga-Helian liikunnanohjaaja AMK koulutusohjelman sekä Opiskelijoiden liikuntaliiton (OLL) kanssa yhteistyössä. Kehittämistyö pilotoitiin osana OLL:n valtakunnallista vähän liikkuvien opiskelijoiden aktivoimisen hanketta. Korkeakoulujen liikuntapalveluiden yhtenä strategisena tavoitteena on korkeakoululiikunnan suositusten mukaisesti tarjota palveluita myös terveytensä kannalta liian vähän liikkuville opiskelijoille. Tämä kohderyhmä ei lähtökohtaisesti käytä tarjolla olevia opiskelijaliikuntapalveluita, jolloin heille kohdennetun palvelun tulee vastata kohderyhmän tarpeisiin. Kyselytutkimuksen perusteella terveytensä kannalta liian vähän liikkuvat ammattikorkeakouluopiskelijat kaipaavat ensisijaisesti yksilöllistä, kokonaisvaltaisesti elintavat huomioivaa ohjausta ja neuvontaa. Tieteellisten tutkimusten perusteella perinteinen liikuntaneuvonta ei johda inaktiivisimpien yksilöiden kohdalla välttämättä pysyviin elintavan muutoksiin arjessa. Psykologiset tekijät, kuten motivaatio, kyky säädellä omaa käyttäytymistä ja kyky käsitellä tunteita ja ajatuksia, ratkaisevat usein sen, miten hyvin muutosprosessissa onnistutaan. Niin liikunnassa kuin muissakin elintapamuutoksiin tähtäävässä ohjauksessa ja neuvonnassa on yleistymässä tieteelliseen tutkimukseen pohjautuva arvo- ja hyväksyntäpohjainen lähestymistapa. Lähestymistavassa merkityksellisimpiä ovat yksilön omat arvot ja niiden mukainen elämä sekä psykologinen joustavuus suhteessa omiin ajatuksiin ja tunteisiin. Kehittämistyön tavoitteena oli pilotoida vähän liikkuville ammattikorkeakouluopiskelijoille kohdennettu liikunnan palveluketju, kerätä tietoa arvo- ja hyväksyntäpohjaisen lähestymistavan toimivuudesta ammattikorkeakouluopiskelijoiden elintapaohjauksessa sekä arvioida opiskelijayhteistyön soveltuvuutta elintapaohjauksen toteuttamisessa. Kehittämistyön menetelmänä oli laadullinen toimintatutkimus. Kehittämistyön tuloksena todettiin, että lähestymistapa oli toimiva niin kohderyhmän kuin ohjausta tekevien liikunnanohjaajien näkökulmasta. Liikunnanohjaajaopiskelijoiden hyödyntäminen liikuntapalveluiden lisäresurssina koettiin myös toimivaksi vaihtoehdoksi järjestää elintapaohjausta. Jatkotoimenpiteinä vastaavia interventioita tulisi tehdä muissakin pääkaupunkiseudun ammattikorkeakouluissa sekä korkeakouluissa ja laajentaa opiskelijayhteistyötä muihinkin terveyden ja hyvinvoinnin koulutusohjelmiin sekä niitä tarjoaviin oppilaitoksiin.
Tutkimuksen aiheena oli liikuntatottumusten muutokset valtioneuvoston asettaman poikkeustilan aikana sekä pandemian aikana kehitetyn Jumppakamu- alustan toimivuuden arvioiminen ja sen sisäl-lön kehittämisideoiden tuottaminen. Toimeksiantajana työssämme toimi Kajaanin ammattikorkeakou-lu Oy:n Älyllä aktiiviseksi - hanke. Opinnäytetyön tarkoituksena oli saada selville, miten valtioneuvoston maaliskuussa 2020 julistaman poikkeuslain aiheuttamat kokoontumisrajoitukset ja sulkutoimet vaikuttivat KAMK:n opiskelijoiden ja henkilökunnan liikuntatottumuksiin. Työhön kuului myös Jumppakamu – alustan kehittämisideoiden tuottaminen tutkimuksen pohjalta. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa siitä, miten karantee-nitilanne vaikutti Kajaanin ammattikorkeakoulun opiskelijoiden ja työntekijöiden liikuntatottumuksiin ja miten liikuntapalveluita hyödynnettiin poikkeuslain aikana. Lisäksi tavoitteena oli saada ideoita Jumppakamu-alustan sisällön kehittämistä varten. Tutkimuskysymyksinä olivat: 1. Minkälaisia liikuntatottumuksia KAMK:n opiskelijoilla ja työntekijöillä on ollut ennen koronakaranteenia ja koronaepidemian aikana? 2. Miten etäliikuntapalveluita hyödyn-nettiin koronakaranteenin aikana? 3. Millä tavoin Jumppakamu- alusta vastasi KAMK:n opiskelijoiden ja työntekijöiden tarpeisiin? Tutkimus alkoi teoriaan perehtymisellä ja tutkimussuunnitelman kokoamisella, jonka jälkeen siirryttiin empiiriseen eli toteutusvaiheeseen. Tutkimusmetodina toimi määrällinen eli kvantitatiivinen mene-telmä ja mittarina Webropol 3.0 –ohjelmalla luotu strukturoitu kysely. Ennen aineiston keräämistä kysely esitestattiin kaksi kertaa. Aineiston kerääminen toteutettiin joulukuun 2020 ja tammikuun 2021 välisenä aikana lähettämällä kysely kaikille opiskelijoille ja henkilökuntaan kuuluville sähköpostitse. Aineiston keruun jälkeen analysoimme tulokset ja suodatimme asiattomat ja epäkorrektit vastaukset. Tuloksista selvisi, että KAMK:n opiskelijoiden ja henkilökunnan liikuntatottumuksissa oli havaittavissa muutoksia poikkeuslain aikana. Suurimmat muutokset olivat rasittavan eli voimakasta hengästymistä aiheuttavan liikunnan, lihaskuntoa kehittävän harjoittelun sekä istumisen määrissä. Rasittavan liikun-nan ja lihaskunnon osalta viikoittaisen harrastamisen määrä väheni merkittävästi. Vastaavasti istumi-sen määrä kasvoi samaan aikaan selvästi. Vastaajista noin neljäsosa kokeili ainakin yhtä uutta liikun-tamuotoa poikkeusolojen aikana. Etänä tuotetun liikunnan käyttö lisääntyi, mutta Jumppakamu – alustaa hyödynsi vain murto-osa vastaajista. Suurimpana syynä tähän oli, että vastaajilla ei ollut tietoa ko. palvelusta. Kokonaisuutena voidaan todeta, että poikkeuslain aiheuttamat toimet vähensivät fyy-sisesti aktiivista aikaa ja lisäsivät passiivista aikaa KAMK:n opiskelijoilla ja henkilökunnalla. Jatkotutkimusaiheina voisi olla Jumppakamu- alustan kehittäminen ja liikuntatottumusten muutosten tutkiminen yhä uudelleen tulevaisuudessa. Jumppakamu- alustaa voisi kehittää tämän tutkimuksen kehittämisideoiden pohjalta ja tehdä tulevaisuudessa uuden kyselyn palvelun toimivuudesta, esimer-kiksi vuoden kehittämistyön jälkeen. Liikuntatottumuksista voisi tehdä jatkotutkimuksen, jossa selviäi-si ovatko tämän tutkimuksen tulokset uusi normaali vai palaavatko ihmiset takaisin vanhoihin tottu-muksiinsa, silloin kun se on mahdollista. Mielenkiintoista tässä tutkimuksessa voisi olla se, jatkuuko etäliikunnan harrastamisen määrän nousu, palaako reippaan- ja rasittavan liikunnan harrastamisen määrä normaalille tasolleen tai jatkuuko pitkät istumisjaksot työelämässä.
Tutkielmani tarkoituksena oli tehdä Movesta virtaa! -opas 5-luokkalaisille ja tutkia oppaan käyttäjäkokemuksia. Lisäksi tutkin, onko oppilaan liikunta-aktiivisuus, liikuntamyönteisyys tai arvio omasta liikuntakyvykkyydestä yhteydessä oppaan käyttämiseen. Oleellista oli perehtyä, miten nuoren tulee liikkua terveyden kannalta ja miten oppaasta saisi rakennettua oppilaille mielenkiintoisen. Tarkoituksenani oli selvittää, onko kirjallisesta liikuntamateriaalista hyötyä oppilaille ja heidän vanhemmilleen. Tutkimusmenetelmänä käytin oppaan tekemisessä kirjallisuuskatsausta ja oppaan käyttäjäkokemuksia tutkiessa kyselyä. Kysely sisälsi suljettuja kysymyksiä ja kaksi avointa kysymystä. Kohderyhmänä olivat 5-luokan oppilaat kolmesta alakoulusta, joista jokaisesta osallistui yksi tai kaksi luokkaa. Tutkittavia oppilaita oli yhteensä 74, joista 43 tyttöä ja 31 poikaa. Oppilaiden vanhemmista tutkimukseen osallistui 27. Aineisto analysoitiin määrällisiä menetelmiä käyttäen. Tutkimustulosten analysoinnissa käytin SPSS tilastoanalyysiohjelmaa ja teemoittelua. Käytössä olivat suorat jakaumat (prosentit), korrelaatiot ja keskiarvotestit (t-testi) ja varianssianalyysi. Oppilaista noin 24 prosentia oli sitä mieltä, että opas on hyödyllinen ja jokseenkin samaa mieltä noin 39 prosenttia. Suurin osa (65 %) oppilaista koki oppaan helpottavan ainakin osittain liikuntataitojen ja kunnon osa-alueiden (kestävyys, voima, nopeus, liikkuvuus) kehittämistä. Oppilaiden avoimissa vastauksissa tuli esille, että paljon liikkuvilla ei ollut aikaa tai tarvetta oppaan käyttöön. Osa oppilasta koki, että sai oppaasta uusia liikuntavinkkejä ja se kannusti liikkumaan. Vanhemmista 24 prosentia oli täysin samaa mieltä väitteestä, että opas on hyödyllinen ja osittain samaa mieltä 40 prosenttia. Suurin osa vanhemmista (56%) koki, että oppaan avulla pystyisi neuvomaan lastaan kehittämään liikuntataitojaan ja kunnon eri osa-alueitaan. Oppilailla liikunnasta pitämisellä oli tilastollisesti merkitsevä yhteys oppaaseen perehtymiseen, oppaan harjoitteiden sekä leikkien ja pelien tekemiseen. Liikunta-aktiivisuudella eikä oppilaan liikuntakyvykkyydellä ollut yhteyttä oppaan käyttämiseen. Vanhemman oppaaseen perehtyminen ja oppaan harjoitteiden ja pelien pelaaminen lapsen kanssa oli tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä keskenään. Jos vanhempi tykkäsi liikunnasta, oli todennäköisempäää, että hän teki oppaan pelejä ja leikkejä enemmän lapsen kanssa.
TAUSTA: Puolustusvoimien palkatulle henkilöstölle tarjotaan vuosittaisesta kuntotestauksesta sekä työaikaisesta liikunnasta muodostuvaa liikuntapalvelukokonaisuutta. Liikuntapalveluilla tuetaan työntekijän työkykyä ja edistetään työn tuottavuutta. Liikuntapalveluita käyttää pääosa (80–90 %) sotilashenkilöstöstä ja vajaa puolet (40 %) siviilihenkilöstöstä. TUTKIMUKSEN TARKOITUS: Tutkimuksessa kartoitettiin henkilöstön terveys- ja liikuntakäyttäytymistä sekä fyysisen kunnon ja liikunta-aktiivisuuden yhteyksiä terveydentilan riskitekijöihin. Tarkoituksena oli samalla selvittää suhtautumista liikuntapalveluihin, tavoitteena liikuntapalveluiden kehittäminen. TUTKIMUSMENTELMÄT: Tutkimuksen kohdejoukkona oli puolustusvoimien palkattu henkilökunta (N=15 129). Tutkimus toteutettiin marras-joulukuussa 2009 sähköisenä kyselynä puolustusvoimien sisäverkossa. Kysely koostui 53 strukturoidusta monivalintakysymyksestä sekä kolmesta avoimesta kysymyksestä. Kyselyn perusteella luotiin useita summamuuttujia, esimerkiksi painoindeksi ja ruokavalioindeksi. Taustamuuttujina käytettiin henkilöstöryhmää, ikää ja sukupuolta. Taustamuuttujaksi muodostettiin lisäksi kaksi ryhmää, passiiviset ja aktiiviset, fyysisen kunnon ja liikunta-aktiivisuuden perusteella. TULOKSET: Kyselyyn vastasi 3872 työntekijää. Terveydentilan riskitekijöiden määrä oli suurempi heikompiin kuntoluokkiin kuuluvilla henkilöillä verrattuna parempiin kuntoluokkiin kuuluviin. Riskitekijöiden esiintyvyys oli heikoimmassa kuntoluokassa kolminkertainen verrattuna parhaimman kuntoluokkaan (ANOVA, P<0,001). Vastaava ero oli myös liikunnallisesti aktiivisimpien ja passiivisimpien välillä. Passiiviset arvioivat lisäksi liikuntapalveluiden laadun aktiivisia heikommaksi. JOHTOPÄÄTÖKSET: Työnantajan näkökulmasta liikuntapalveluiden keskeisin kohderyhmä on vähän liikkuvat ja fyysiseltä kunnoltaan heikoimpiin luokkiin kuuluvat työntekijät. Liikuntapalveluiden kehittämisessä ja markkinoinnissa on perehdyttävä heidän ajatuksiinsa liikunnasta, koska heidän asenteensa liikuntapalveluita kohtaan ovat aktiivista henkilöstöä kielteisempi ja koska heidän riskinsä sairastumiseen ja sairauspoissaoloihin on suurempi.
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Kemin kaupungin vapaa-ajan henkilöstön liikuntakäyttäytymistä sekä liikuntamotivaation taso. Tavoitteena tällä tutkimukselle oli tuoda tietoa kaupungin liikuntapalveluista vastaaville henkilöille työntekijöiden tämänhetkisestä tilanteesta sekä kaupungin tarjoamista liikuntamahdollisuuksista ja -palveluista niin kuntalaisille ja kuin kaupungin työntekijöille. Tämän kautta pystyttäisiin tukemaan ja vaikuttamaan työntekijöiden fyysiseen aktiivisuuteen ja hyvinvointiin. Työssä oli myös tarkoituksena tarkastella kuntien velvollisuuksia asukkaidensa hyvinvoinnin edistämiseksi. Tutkimus toteutettiin kirjallisuustutkimuksena ja kyselytutkimuksena, jonka kohderyhmänä oli Kemin kaupungin liikunta- ja vapaa-ajan henkilöstö. Kyselytutkimus toteutettiin elo-syyskuussa Google-Forms alustalla. Kohderyhmä oli koko kaupungin henkilöstöön verrattuna pieni ja tutkimuksesta saatuja johtopäätöksiä on syytä varmentaa tarkennetuilla, koko henkilöstölle kohdennetuilla kyselyillä ennen kehitystoimenpiteitä. Tässä työssä tehty kyselytutkimus toimii hyvänä esitutkimuksena. Johtopäätöksenä todettiin, että kaikkein vähiten liikkuvien ryhmä on niin suuri, että tähän ryhmään kannattaa suunnitella kohdennettuja toimenpiteitä liikunnan ja hyvinvoinnin lisäämiseksi. Näissä toimenpiteissä oleellista on motivointi sekä erilaisiin liikuntamuotoihin tutustuminen. Myös työajan käyttäminen ja taloudellinen tuki motivointi- ja tutustumisvaiheessa olisi tarpeellista. Toinen ryhmä, joka poikkeaa huomattavasti UKK-instituutin suosituksista, oli lihaskuntoa ja liikehallintaa lisäävän liikunnan määrä. Vain 14,3 % harrasti vähintään kaksi kertaa viikossa tällaista liikuntaa. Lihaskunto- ja liikehallintaliikunnan merkitys korostuu iän myötä. Liikunnan painottuessa iän kasvaessa lenkkeilyyn ja yksilölajeihin, tulisi mukaan ottaa mm. kuntosaliharjoittelua. Kaupunki työnantajana voisi tukea tällaista toimintaa tarjoamalla matalan profiilin tutustumishankkeita, joissa liikunnan ohjaajat opastaisivat kuntosaliliikunnan perusteisiin.
Kouvolan seudun ammattiopistossa työskentelee noin 200 henkilöä seitsemässä (7) eri toimipisteessä. Työntekijät jakautuvat kolmeen henkilöstöryhmään: Hallinto, opetus ja muu henkilökunta. Jokaisessa työtehtävässä vaaditaan riittävää fyysistä kuntoa ja jaksamista. Tämän työyhteisön kehittämistehtävän tarkoituksena oli selvittää Kouvolan seudun ammattiopiston Utinkadun henkilöstön liikunnan harrastuneisuuden historiaa ja nykytilaa sekä liikuntamotivaatioon liittyviä asioita. Tämän kehittämistehtävän tarkoituksena on olla lähtölaukauksena koko ammattiopiston terveys- ja liikuntastrategialle. Liikuntakysely toteutettiin helmikuussa 2009 ja haastattelut syksyllä 2009. Liikuntaharrastuneisuuden historiaa ja nykytilaa selvitettiin kyselylomakkeen avulla, joka toteutettiin Webropol palvelimen kautta. Kysely lähetettiin 125 henkilölle ja siihen vastasi 91 henkilöä. Liikuntamotivaatioon liittyviä asioita selvitettiin teemahaastattelun avulla ja haastatteluun valittiin kolme (3) henkilöä. Nämä henkilöt valittiin liikuntakyselyn tulosten kautta ja he olivat ilmoittaneet harrastavansa liikuntaa terveytensä kannalta riittämättömästi. Utinkadun henkilöstöstä 57 % harrasti terveysliikunta suositukset täyttävää liikuntaa. Jos vaatimustasoa hieman nostetaan, liikuntaa harrasti terveytensä kannalta riittävästi ainoastaan 25 % henkilöstöstä. Muun henkilökunnan ja hallintoon kuuluvien työntekijöiden liikunnan harrastuneisuus oli vähäisintä. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että henkilöstön näkemys terveyden kannalta riittävästä liikuntamäärästä on liian alhainen. Lisäksi hallintoon kuuluvien ja muun henkilökunnan jäsenet harrastavat liikuntaa terveytensä kannalta huolestuttavan vähän. Työstä johtuva kiire, ajanpuute ja oma saamattomuus ovat yleisimpiä liikunnan harrastamista rajoittavia tekijöitä. Pystyvyyden tunteella on myös selvä merkitys terveys- ja liikuntakäyttäytymiseen. Kouvolan seudun ammattiopistoon on luotava terveys- ja liikuntastrategia, jonka avulla pystytään tekemään tuloksekasta työtä työssäjaksamisen ja työhyvinvoinnin eteen. Tätä kautta työnantajalla on tulevaisuudessa käytössään ammattitaitoinen, hyvinvoiva ja tehokas työntekijöiden joukko.
Opetus- ja kulttuuriministeriön nimeämä, virkamiehistä koostuva jaosto sai tehtäväkseen jatkaa Yhdenvertaiset mahdollisuudet harrastaa – painopisteenä harrastamisen hinta-työryhmän suositusten ja esitysten toimeenpanoa valtionhallinnon tasolla. Kansalaistoiminnan toimintaedellytysten kehittämisessä ja vapaaehtoistoiminnan helpommaksi tekemisessä on osa-alueita, jotka ulottuvat usean eri ministeriön toimivaltaan. Jaosto kuuli kokouksissaan valtionvarainministeriön ja Kansaneläkelaitoksen virkamiehiä. Kirjallinen kuuleminen toteutettiin sisäministeriölle ja työ- ja elinkeinoministeriölle. Tehtävä osoittautui osin haasteelliseksi. Hallitusohjelma sisältää tavoitekirjauksen ”Pärjäämme vähemmällä sääntelyllä. Järjestötyö ja vapaaehtoistoiminta ovat helpottuneet ja yhteisöllisyys lisääntynyt normeja purkamalla”. Saattaa helposti käydä niin, että valmistelussa ja uudistamisessa ei huomioida kaikkia hallinnonaloja ja niiden sääntelyä, tai ettei valmisteluun kutsuta riittävästi muita hallinnonaloja ja sidosryhmiä mukaan tai ettei lausuntoja pyydetä riittävällä laajuudella eri toimijoilta. Tällä hallituskaudella hyvää kehitystä on se, että oikeusministeriölle on annettu vapaaehtoistyön koordinaatiovastuu ja sitä kautta yhdellä ministeriöllä on asiassa kokonaisvastuu. Vapaaehtoistoiminnan verotuksellisuus ja yleishyödyllisten yhteisöjen ennakkoperintäkysymykset ovat valtiovarainministeriön ja sen alaisen Verohallinnon säätelemiä. Uudistukset lisäävät helposti vapaaehtoistoiminnassa työmäärää, jos toimijakenttää ei kuulla tai toimintaa ymmärretä riittävästi. Vapaaehtoistoiminnan kansantaloudellinen arvo tulisi mitoittaa terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen sekä osallisuuden ja yhteisöllisyyden kautta. Jaoston jatkovalmisteluun ottamia Leena Harkimon työryhmän (2016) esityksiä käydään läpi seuraavasti: miten niissä on edetty, mitä on suunniteltu tehtävän ja missä on sellaista tehtäväkenttää, johon virkamiestyö ei ulotu. Raportissa ehdotetaan yhdenmukaisuutta opetus- ja kulttuuriministeriön jakamiin lasten ja nuorten harrastustoiminnan valtionavustuskäytäntöihin, viestintään sekä avustusten käytön raportointiin. Koulun roolia harrastuspaikkana tulee edistää, koska koulu harrastuspaikkana lisää harrastusten saavutettavuutta. Jaosto myös esittää, että Suomessa otettaisiin käyttöön valtakunnallisesti yhtenäinen käytäntö harrastekulujen korvaamiseksi pienituloisten perheiden toimeentulotuen maksatuksessa
Valmentaja.net on verkkopalvelu, joka toimii digitaalisena alustana liikunnan- ja hyvinvoinnin palveluntarjoajien, sekä palveluita käyttävien asiakkaiden välillä. Palvelun tavoitteena on helpottaa sopivien ammattilaisten löytämistä ja palkkaamista, sekä auttaa heitä työllistymään. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää verkkopalvelua. Kehitystyön ensimmäisessä vaiheessa paranneltiin verkkosivuston palvelupolkua lisäämällä tarpeellista informaatiota ja sisältöä verkkosivustolle. Muutoksien tarkoituksena oli edesauttaa ja helpottaa asiakkaan päätöksen tekoa. Projektin toisessa vaiheessa lisättiin verkkopalvelun bränditietoisuutta luomalla LinkedIn profiili ja kehitettiin jo olemassa olevaa Facebook sivua vastaamaan markkinointi tarpeita. Kolmannessa vaiheessa tehtiin kaksi erilaista Facebook mainosta, joiden tavoitteena oli lisätä tunnettavuutta, verkkosivustoa käyttävien asiakkaiden määrää, sekä liikunnan- ja hyvinvoinnin palveluntarjoajien määrää verkkosivustolla. Työn viimeisessä vaiheessa toteutettiin sähköposti- ja LinkedIn markkinointikampanja, jossa otettiin yhteyttä satoihin eri liikunnan- ja hyvinvoinnin ammattilaisiin ja siten pyrittiin kannustamaan heitä luomaan oma mainosprofiili verkkopalveluun. Verkkopalvelun sisältöä kehitettiin tuomalla sinne olennaista palveluun liittyvää formaatiota ja asiakkaan palvelupolku selkeytyi. Facebook ja LinkedIn sivustoa kehitettiin vastaamaan tämän päivän trendejä ja nykyvaatimuksia, joka edesauttoi toimivan markkinointikampanjan tekemisessä. Markkinointikampanjan avulla saavutettiin satoja uusia kontakteja, sekä verkkovierailuja, ja siten kasvatettiin palvelusivuston bränditietoisuutta. Sähköpostikampanjan avulla saatiin uusia liikunnan- ja hyvinvoinnin ammattilaisia luomaan mainosprofiileja verkkopalveluun. Viikon kestävän Facebook ja sähköpostikampanjan aikana sadat käyttäjät vierailivat verkkosivustolla, joista osa myös päätyi käyttämään kyseistä palvelua. Mainos- ja sähköpostikampanjan yhteisvaikutusten tavoitteet jäivät osittain toteutumatta ainakin palveluntarjoajien määrissä. Monien liikunta- ja hyvinvoinnin ammattilaisten mainosprofiilin teon esteeksi saattoi muodostua se, että he kokivat profiilin teon tekemisen haastavaksi, heillä ei ollut riittävästi aikaa tai heidän työnantajansa on kieltänyt omien yksityisten palveluiden myynnin työn ulkopuolella. Verkkopalvelun kehittäminen tulevaisuudessa vaatii hyviä yhteistyökumppaneita tai rahoittajia, jotka mahdollistaisivat sivun teknisen puolen kehittämisen ja laaja-alaisen markkinoinnin.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli vertailla Tuusulan kunnan kansalaisopiston ja liikuntapalveluiden ohjaustoiminnan palveluita. Tarkoituksena oli tunnistaa kahden eri palveluntuottajan vahvuuksia, heikkouksia, kehittämiskohteita ja mahdollisia päällekkäisyyksiä teetetyn asiakaskyselyn avulla. Tutkimusta hyödynnetään kahden liikunnanohjausta järjestävän tahon toiminnassa siten, että niiden tavoitteet, vastuut ja roolit voidaan kuvata tarkoituksenmukaisella tavalla. Tutkimus oli ajankohtainen, koska kuntien talous heikkenee ja kuntien liikuntaan liittyvien palvelujen tuottaminen edellyttää kustannustehokkaita ja perusteltuja valintoja. Kyselyn avulla voidaan päätellä palvelujen sisältöjen muutostarvetta, perustella tuottamistapoja ja hinnoittelua. Tutkimuksen suunnittelu ja toteutus tapahtuivat syksyllä 2014 ja keväällä 2015, samaan aikaan, kun Tuusulassa valmisteltiin toimialan vastuualueiden uudelleen organisointiin tähtääviä toimenpiteitä. Sekä kansalaisopisto että liikuntapalvelut järjestävät ohjattua liikuntatoimintaa kuntalaisille. Asiakaskysely kohdennettiin maaliskuussa 2015 viidelle liikuntapalveluiden järjestämälle ja viidelle kansalaisopiston järjestämälle liikuntaryhmälle. Vertailtavat ryhmät olivat sisällöltään samankaltaisia, ohjattuja kunto- ja terveysliikuntaan painottuvia. Kyselytutkimuksesta käy ilmi, että Tuusulan kunnan järjestämään liikunnanohjaustoimintaan oltiin pääasiassa hyvin tyytyväisiä. Oman kunnon hoitaminen oli tärkein motiivi ohjauspalveluihin hakeutumiseen (52 % vastaajista). Vastaajista 33 % koki, että ohjaajalla on oman liikuntakokemuksen kannalta ratkaiseva merkitys. Yli 85 % vastaajista eivät nähneet esteitä osallistua toisen tahon järjestämään toimintaan. Järjestävien tahojen eroavaisuudet kumpuavat toiminnan arvopohjasta. Liikuntapalveluiden toiminnassa korostuvat sovellettavuus ja ohjaajan tuen merkitys erityisesti vähän liikkuneiden keskuudessa. Kansalaisopiston toiminnassa korostuvat uusien liikuntamuotojen oppiminen ja yksilön kehittyminen oppiaineessa. Ilmoittautumisjärjestelmää, kurssi- ja kausiohjelmaa sekä palveluista tiedottamista tulee kehittää edelleen siten, että ne edesauttavat palveluihin hakeutumista ja niiden löytymistä. Osallistujien aktiivisuutta ja tyytyväisyyttä tulee seurata säännöllisesti ja systemaattisesti ohjaustoiminnalle soveltuvien mittareiden avulla.
Selvityksen tavoitteena oli koota liikunta-alan tasa-arvotyön hyviä käytäntöjä eri teemoistaSuomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Tavoitteena oli auttaa hahmottamaan, minkälaisia hyviä käytäntöjä ja innovaatioita tasa-arvoprojekteissa on kehitetty, sekä selvittää, miten kehitystyötä voisi jatkaa tai suunnata uudelleen. Työ toteutettiin haastattelemalla asiantuntijoita Suomesta, Ruotsista sekä Norjasta. Raportissa esitellään näistä maista yhteensä seitsemän esimerkkiä, joissa tasa-arvon edistämisen toimijoina on julkisen, yksityisen sekä kolmannen sektorin edustajia. Raportissa esitellään, kuinka sukupuolten välistä tasa-arvoa on edistetty säätelyn ja johtamisen keinoin,kuten sukupuolikiintiöillä (Norjan urheiluliitto ja olympiakomitea), keskusjärjestön ohjaustoiminnalla (Ruotsin urheiluliitto) sekä integroimalla tasa-arvonäkökulma liikuntahallinnon perustyöhön (Oulun kaupunki). Lisäksi raportissa esitellään, kuinka sukupuolten välistä tasa-arvoa on edistetty järjestämällä projekteja, hankkeita ja kampanjoita. Esimerkiksi Palloliiton Prinsessafutis-hankkeessa puututtiin siihen epäkohtaan, että tytöt aloittavat lajin myöhemmin kuin pojat. Kunnossa kaiken ikää -ohjelman SuomiMies seikkailee -kampanjassa pyrittiin vaikuttamaan työikäisten miesten naisia vähäisempään liikunta-aktiivisuuteen. Olympiatoppenin Kvinneløftet-projektissa sparrattiin naisia kohti parempaa menestystä arvokisoissa. Raportissa esitellään myös yksityisen sektorin edustajan ideoima World Village of Women Sportin hankesuunnitelma. Johtopäätökset ja suositukset on esitetty muistilistan muodossa raportin lopussa. Tässä raportissa esiteltyjen käytäntöjen ja hankkeiden toivotaan toimivan hyvinä esimerkkeinä liikunta-alan toimijoille, jotta tasa-arvotyötä saadaan tehostettua ja edistettyä jatkossa yhä laajemmalla sektorilla.
Liikuntatoimi tilastojen valossa 2012 -julkaisuun on koottu opetus- ja kulttuuriministeriön liikuntayksikön toimialaan kuuluvia perustilastoja vuodelta 2012. Liikuntatoimen määrärahat valtion talousarviossa ovat pääosin kehyksen ulkopuolisia veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovaroja. Näistä osoitetaan valtion tukea kuntien liikuntatoimintaan, liikuntapaikkarakentamiseen, valtakunnallisten ja alueellisten liikunnan koulutuskeskuksien toimintaan, valtakunnallisille ja alueellisille liikuntajärjestöille ja lajiliitoille, lasten ja nuorten liikuntaan, terveyttä edistävään liikuntaan, huippu-urheilun kehittämiseen, liikuntatieteeseen ja liikuntatieteelliseen tiedonvälitystoimintaan, antidopingtoimintaan, sekä liikunta-alan kansainväliseen toimintaan. Julkaisussa pyritään tiettyyn jatkuvuuteen, jotta vertailu aikaisempiin vuosiin olisi mahdollista. Uutena osa-alueena julkaisussa ovat luvut Maahanmuuttajien kotouttava liikunta ja Valtion liikuntaneuvosto. Maahanmuuttajien kotouttavaan liikuntaan on myönnetty kuntien haettavaksi kehittämisavustusta vuosina 2011 ja 2012. Valtion liikuntaneuvosto -luvussa kuvataan liikuntalaissa (1998/1054) määritellyn opetus- ja kulttuuriministeriön asiantuntijaelimen toimintaa. Tilastojulkaisun on laatinut liikuntayksikössä korkeakouluharjoittelunsa syksyllä 2013 suorittanut Tommi Yläkangas. Työn ohjaajana on toiminut ylitarkastaja Sari Virta.
Vaikka monissa kouluissa jo tällä hetkelläkin arvioidaan kannustavasti, valtakunnallisesti päättöarvioinnin yhtenäisyydessä on parantamisen varaa. Yhdenmukainen arviointi on oppilaiden oikeusturvan mukaista. Tässä artikkelissa esitellään liikunnan arvioinnin uusia kriteereitä ja annetaan muutamia käytännön esimerkkejä arvioinnista.
Espoon liikuntatoimi, Uudenmaan CP-yhdistys ja Espoon Invalidit ESPIN ry havaitsivat seutunsa painonhallintaryhmät esteellisiksi. Suomen Vammaisurheilu ja – liikunta VAU ry:hyn on tullut lukuisia yhteydenottoja koskien erityisryhmille soveltuvaa painonhallintaryhmä toimintaa. Opinnäytetyön toimeksiantona on dokumentoida Espoon liikuntatoimen, Uudenmaan CP-yhdistyksen ja Espoon Invalidit ESPIN ry:n syksyllä 2015 käynnistämä Espoon painonhallintaryhmä – pilotti. Tuottaa dokumentoinnin tuloksia, kirjallisuutta ja tutkittua tietoa hyödyntäen liikuntarajoitteisten henkilöiden painonhallintaryhmän toimintamalli Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry:n käyttöön. Toimeksianto oli hyvin ajankohtainen ja tarpeellinen, koska liikuntarajoitteisille henkilöille muokattuja painonhallintamateriaaleja on hyvin vähän ja kysyntä suurta. Toiminnallisen opinnäytetyön toimeksiantajana ja tukijana toimii Suomen Vammaisurheilu ja – liikunta VAU ry. Produktin sisältöä varten dokumentointiin Espoon painonhallintaryhmän – pilotti. Toimintamallin työstäminen tapahtui käyttäen avuksi Espoon pilotista saatua tietoa, kirjallisuutta ja tutkittua tietoa. Toimintamallin kohderyhmänä ovat liikuntarajoitteiset ylipainoiset henkilöt. Opinnäytetyön toiminnallinen osuus käsittelee Espoon painonhallintaryhmä – pilotin dokumentoinnin toteutusta, Espoon pilotin lähtökohtaa, taustaa ja tarvetta, dokumentoinnissa käytettyjä tiedonkeruumenetelmiä sekä Espoon pilotin kehittämistarpeita suunnittelu- ja toteutusvaiheessa. Espoon pilotin dokumentoinnin jälkeen toteutettiin liikuntarajoitteisten henkilöiden painonhallintaryhmän toimintamallin rakentaminen. Opinnäytetyön lopputuotos sisältää erilliset painonhallintakurssin materiaalit niin ohjaajille kuin osallistujille. Tuotoksessa on paljon konkreettisesti osallistujaa aktivoivia ja motivoivia käyttäytymisen mittareita kuten esimerkiksi erilaisia testejä sekä kuvallisia jumppaohjeita. Liikuntarajoitteisten henkilöiden painonhallintaryhmän toimintamallin materiaalit löytyvät opinnäytetyön lopusta liitteistä. Toimintamallin tarkoitus on olla selkeä, millä tahansa paikkakunnalla helposti toteutettava, ryhmän tarpeiden mukaan joustava ja hyvin palveleva työkalu painonhallinnan aloittamisessa ja sen toteuttamisessa. Toimintamalli valmistui maaliskuussa 2016 ja lopullinen versio löytyy VAU ry:ltä.
Tämän pro gradu- tutkielman tarkoituksena oli selvittää liikunta-aktiivisuuden ja tietoisuustaitojen välistä yhteyttä lukiolaisilla. Tutkielmassa tarkasteltiin erityisesti sitä, eroavatko nuorten tietoisuustaidot liikunnan määrän ja intensiteetin sekä seurassa harrastamisen ja omaehtoisen liikunnan harrastamisen suhteen. Lisäksi tavoitteena oli tutkia sukupuolten välisiä eroavaisuuksia sekä liikunta-aktiivisudessa, tietoisuustaidoissa että niiden välisessä yhteydessä. Tietoisuus-taidot ovat tärkeitä nuorille, koska taitojen harjoittelun on havaittu vähentävän stressiä ja masennusoireita sekä tukevan tunteiden säätelyä ja itsesäätelykyvyn kehittymistä. Tutkimusten perusteella on myös todettu, että paremmat tietoisuustaidot omaavat ihmiset sitoutuvat yleisemmin terveellisiin käyttäytymismalleihin. Tutkimus toteutettiin määrällisenä kyselytutkimuksena. Tutkimukseen osallistui 196 17–19-vuotiasta opiskelijaa kolmesta eri Suomen lukiosta. Tutkimuksen aineisto kerättiin tietoisuus-taitoja ja liikunta-aktiivisuutta mittaavalla sähköisellä kyselylomakkeella marraskuun 2022 sekä helmikuun 2023 välisenä aikana. Aineisto analysoitiin SPSS-ohjelmalla (IBM SPSS Statistics 24). Tutkimusaineiston kuvailuun käytettiin prosenttiosuuksia (%), keskiarvoja (ka) sekä keskihajontaa (kh). Analyysimenetelminä käytettiin Pearsonin korrelaatiokerrointa (r), ristiintaulukointia sekä kahden riippumattoman otoksen t-testiä. Tutkimustulokset osoittivat, että 13,8 prosenttia lukiolaisista liikkui suositusten mukaisesti vähintään tunnin verran päivittäin. Miesten päivittäinen liikunta-aktiivisuus ja rasittavan liikunnan määrä oli merkitsevästi suurempaa kuin naisten (p<0,001). Naisten tietoisuustaitojen summapistemäärien keskiarvo (ka 121,4) oli hieman alhaisempi miehiin verrattuna (ka=125,8), mutta ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Naiset saivat kuitenkin merkitsevästi miehiä paremmat keskiarvopisteet tietoisuustaitojen havainnointia mittaavassa osiossa (p<0,001). Liikunta-aktiivisuuden osa-alueista voimakkain yhteys tietoisuustaitoihin havaittiin olevan oma-ehtoisella liikunnalla (r=,303). Tietoisuustaitojen osa-alueista erityisesti tietoisesti toimiminen oli yhteydessä päivittäiseen liikunta-aktiivisuuteen (r=,329), rasittavan liikunnan määrään (r=,307) ja omaehtoiseen liikuntaan (r= ,340). Miehillä tietoisuustaitojen osa-alueista kuvailu oli voimakkaimmin yhteydessä omaehtoiseen liikuntaan (r=,514). Naisilla voimakkain yhteys havaittiin tietoisesti toimimisen ja omaehtoisen liikunnan (r=,393) välillä. Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan todeta, että lukiolaisten liikunta-aktiivisuuden ja tietoisuustaitojen välillä oli positiivinen yhteys. Vaikka tässä tutkimuksessa ei saatu tietoa siitä, edistääkö liikunta-aktiivisuus tietoisuustaitoja vai tietoisuustaidot liikunta-aktiivisuutta, on todennäköistä, että liikunta-aktiivisuus ja tietoisuustaidot tukevat toinen toisiaan. Onkin suositeltavaa, että lukio-opinnoissa kiinnitettäisiin huomiota tietoisuustaitojen harjoittelun mahdollisuuksiin osana nuorten hyvinvointia ja terveellisen elämäntavan edistämistä.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli suunnitella ja toteuttaa sirkus- ja akrobatia-aiheinen temppuopas ja liikuntapassi 7-12-vuotiaiden lasten omaehtoisen liikunnan tukemiseen. Toimeksiantaja oli järvenpääläinen lasten ja nuorten liikuntaan erikoistunut yritys Spurtti Oy. Toimeksiantajan tavoitteena oli aikaisempien liikuntapassien kehittäminen ja tarkoituksenmukaisen liikuntapassin luominen uusille sirkusryhmille. Tuotetta voivat hyödyntää myös Spurtin ulkopuoliset toimijat. Taitavaksi Temppuilijaksi-opasta ja sirkus- ja akrobatiapassia tullaan myymään pakettina lasten liikunnan parissa toimiville tahoille sekä yksityishenkilöille. Opinnäytetyö oli tuotteistamisprosessi, jonka tuotteena valmistui ala-asteikäisille suunnattu sirkusaiheinen Taitavaksi Temppuilijaksi -opas sekä sirkus- ja akrobatiapassi. Temppuopas kannustaa erilaisten liikunnallisten temppujen harjoitteluun kuvien ja kirjallisten ohjeiden avulla. Opas on jaettu neljään osioon; akrobatia, jongleeraus, naru ja vanne sekä muut välineet. Liikkeet on jaettu vaikeustasoihin, jotta harjoittelu sujuisi johdonmukaisesti ja eri-ikäisille ja -tasoisille lapsille löytyisi sopivia haasteita. Temppuoppaassa on myös omat osionsa vanhemmille sekä lasten liikunnan ohjaajille. Sirkus- ja akrobatiapassiin lapsi kerää merkintöjä opituista taidoista. Passi auttaa oman kehityksen seuraamisessa ja tavoitteiden asettelussa. Liikunta on suosittu harrastus suomalaisten lasten ja nuorten keskuudessa. Liikuntaseuroissa harrastaminen on lisääntynyt viime vuosina, mutta samaan aikaan lapset ovat yhä huonokuntoisempia. Syynä tähän on arjen passivoituminen. Arkiliikunnan vähäisyys ja liiallinen istuminen aiheuttavat terveyskunnon heikentymistä. Lähiympäristössä tapahtuva omaehtoinen liikkuminen on vähentynyt. Taitavaksi temppuilijaksi-oppaalla ja sirkus- ja akrobatiapassilla haluttiin innostaa ja motivoida lapsia omaehtoiseen liikkumiseen ja taitojen harjoitteluun myös ohjatun liikunnan ulkopuolella. Tuote suunniteltiin niin, että sitä voi käyttää kotona ja omassa lähiympäristössä. Valmista tuotetta voidaan hyödyntää omaehtoisen liikunnan ohella myös ohjatuilla liikuntatuokioilla sekä perheliikunnan apuvälineenä.
Opinnäytetyön tavoitteena oli luoda hyvinvointiopas Heinolan kaupungin ikääntyneille. Oppaan tarkoituksena oli edistää tietoisuutta hyvinvoinnin edistämisestä ja saada lisää ikääntyneitä huolehtimaan toimintakyvystään liikunnan ja ravitsemuksen avulla. Toimeksiantajana toimi opinnäytetyössä Heinolan kaupungin liikuntapalvelut. Heinolassa ikääntyvien asukkaiden osuus kaupunkilaisista on viime vuosien aikana ollut nousussa. Ikääntyminen aiheuttaa muutoksia toimintakyvyssä ja näin vaikuttaa myös hyvinvointiin. Näihin muutoksiin pystytään vaikuttamaan eri keinoin, muun muassa liikunnalla ja ravinnolla. Oppaan sisältö rajattiin toimeksiantajan kanssa käsittelemään ikääntymisen muutoksia, liikuntaa, ravitsemusta, kaatumisen ehkäisyä ja Heinolan liikuntapalveluiden esittelyä sekä oppaassa on myös kotijumppaohjeet. Opas oli tarkoitettu kaikille Heinolan kaupungin +65-vuotiaille, mutta toiveena oli, että opas saavuttaisi myös mahdollisimman paljon vähän liikkuvia ikääntyneitä. Opinnäytetyötä työstettiin etsimällä edellä mainituista teemoista tutkimustietoa, sekä tutustuttiin erilaisiin oppaisiin, minkä perusteella opas koottiin. Käsiteltävät aiheet on esitelty oppaassa tiiviisti, ja oppaan sisällössä ja ulkoasussa on huomioitu kohderyhmän tarpeet. Pohdinnassa heräsi ajatuksia sähköisen oppaan sopivuudesta ikäryhmälle ja toisaalta taas sähköisen muodon hyödyistä. Sähköinen opas ei välttämättä ole kaikkien kohderyhmään kuuluvien saavutettavissa, koska kohderyhmän digitaidot todennäköisesti vaihtelevat paljon. Opinnäytetyön tuotos vastasi opinnäytetyön tavoitetta. Heinolan kaupungin ikääntyneet pystyvät hyödyntämään opasta oman toimintakyvyn edistämisessä sekä saamaan lisätietoa hyvinvointiin ja toimintakykyyn vaikuttavista tekijöistä, sekä saavat neuvoja näiden tekijöiden kehittämiseen. Oppaan pilotoinnista saadun palautteen mukaan opas oli selkeä ja asiat esitetty ytimekkäästi. Jatkokehittämiseksi oppaasta voitaisiin luoda pienellä muokkauksella versio, jota myös muut pystyisivät hyödyntämään. Teoriapohjaan perustuva osa olisi samanlainen, mutta jokainen kunta tai kaupunki pystyisi lisäämään oman paikkakuntansa tiedot ikääntyneille suunnatuista liikuntapalveluista ja olosuhteista.
Toisen asteen opiskelijoiden liikkumisen vähäisyys on noussut huolenaiheeksi. Toisen asteen opiskelijoille teetetyssä terveyskyselyssä 2021 ja LIITU-tutkimuksessa 2020 saatujen tulosten perusteella on noussut huoli terveydestä ja hyvinvoinnista yhteiskunnallisesti. Apua ja menetelmiä toisen asteen liikuttamiseksi kaivataan. Tämän opinnäytetyön tavoite oli saada hius- ja kauneudenhoitoalan opiskelijoille lisää liikettä päiviin, niin koulussa kuin vapaa-ajallakin. Tavoite oli liikunnallistaa opiskelijoiden koulupäiviä ja antaa käytänteitä ja toimintamalleja terveyden ja liikkumisen edistämiseksi. Liikunnallistaminen toteutettiin 1.8-.5.11.2023. Kohderyhmänä oli hius- ja kauneudenhoitoalan 11 opiskelijaa. Opetuksen liikunnallistaminen toteutettiin lähiopetuksessa oleville opiskelijoille. Liikettä lisättiin muokkaamalla oppimisympäristöä ja toteuttamalla liikettä ja oppimista samanaikaisesti. Päiviä liikunnallistettiin erilaisilla taukojumpilla sekä tekemällä oppitehtäviä eripisteille, jotta siirtymiä tulisi tehtävien välissä. Arkiliikkumista lisättiin esimerkiksi välillä kävelemällä ruokalaan, johon matkaa noin 500 metriä. Teettämäni loppukyselyn perusteella ryhmän tietämys liikkumisen suosituksista ja sen hyödyistä lisääntyi. Myös tekemieni havaintojen mukaan ryhmässä onnistuttiin lisäämään liikkumista sekä oppitunneilla keskittyminen parantui. Työ sisältää tietoa liikkumisen edistämisestä hius- ja kauneudenhoitoalan opiskelijoille. Työn tuotoksena syntyi käytännönläheisiä ja konkreettisia sovellettavissa olevia toimintatapoja, joilla voi edistää hius- ja kauneudenhoitoalan opintojen liikunnallistamista opinnoissa ja vapaa-ajalla. Havaintojen perusteella opiskelijat itse alkoivat pyörittelemään hartioitaan työn tauottamiseksi. Heistä muutama alkoi käymään omatoimisesti tauoilla ulkona. He latasivat askelmittarit puhelimiinsa ja yksi heistä innostui siitä kovasti ja näytti saavutettuja tuloksiaan joka viikko. Työn aikana tehtyjä havaintoja oli, että terveytensä kannalta opiskelijat liikkuvat liian vähän päivän aikana. Liikkumisen lisääminen oppituntien yhteyteen paransi opiskelijoiden keskittymiskykyä oppitunteihin. Opinnäytetyön menetelmiä aion hyödyntää jatkossakin hius- ja kauneudenhoitoalan opetuksessa. Myös kollegani ovat ottaneet käyttöönsä muutamia taukojumppia oppilailleen, koska työn tuloksena huomasimme taukojumppien olevan opiskelijoille mieluisia ja tuntiaktiivisuutta lisääviä.
Tämä Kainuun Liikunta ry:n toimesta tehtävä tutkielma käsittelee Kajaanin lukion ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoiden sosiaalisen median ja sen liikuntasisällön käyttöä sekä näiden vaikutuksia nuorten liikuntakäyttäytymiseen. Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää kuinka sosiaalinen media vaikuttaa Kajaanin lukion ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoiden liikuntakäyttäytymiseen: kannustaako sosiaalinen media nuoria liikkumaan vai kokevatko nuoret sosiaalisen median liikuntaan painostavana. Tämän lisäksi työssä selvitettiin millaista liikuntasisältöä nuoret kuluttavat sosiaalisessa mediassa. Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisena eli määrällisenä tutkimuksena. Tutkimusaineisto kerättiin kyselytutkimuksena verkkolomakkeella, jossa selvitettiin opiskelijoiden sosiaalisen median liikuntasisällön käyttöä, kokemuksista sosiaalisen median parissa ja näiden vaikutusta nuorten liikuntakäyttäytymiseen, sekä kartoitettiin nuorten liikuntatottumuksia. Opiskelijat vastasivat strukturoituihin monivalintakysymyksiin ja avokysymyksiin. Kyselytutkimukseen osallistui 101 Kajaanin lukion ensimmäisen vuosikurssin opiskelijaa. Kerätty aineisto on kuvattu keskiarvojen ja kuvioiden avulla. Aineiston analysoinnissa on käytetty SPSS-ohjelmaa ja avokysymykset on analysoitu sisällön analyysilla. Tulosten mukaan Kajaanin lukion ensimmäisen vuoden opiskelijat kokivat sosiaalisen median liikuntaan kannustavana 84%:illa. Nuorista vain 8% koki sosiaalisen median ympäristön liikuntaan painostavana ja sosiaalinen media koettiin joskus liikuntaan painostavana 37%:lla. Tytöt kokevat sosiaalisen median ympäristön enemmän liikuntaan painostavana poikiin verrattuna. Sosiaalisen median käyttö on nuorten liikunnan kannalta positiivinen ilmiö, sillä nuorien mielestä sosiaalisen media motivoi liikkumaan kuvien avulla, lisää tietoutta liikunnasta ja erilaisista liikuntalajeista, sekä mahdollistaa erilaisten harjoitusohjelmien katselun puhelimelta missä vain. Tulosten mukaan sosiaalisen median liikuntasisällöstä nuoret kuluttavat eniten: treenivideoita (74%), kuvia (56%) ja valmiita kuntosali- ja harjoitusohjelmia (56%). Saatujen tulosten mukaan ne nuoret, jotka kokevat sosiaalisen median vievän liikaa aikaa omasta vapaa-ajastaan kokevat myös sosiaalisen median liikuntaan painostavampana.
Ihmiset motivoituvat liikkumaan eri syistä. Motiivit voivat liittyä fyysiseen, psyykkiseen tai sosiaaliseen hyvinvointiin tai ulkonäköön. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa alle vuosi sitten synnyttäneiden äitien liikkumiseen liittyvää motivaatiota sekä raskauden ja synnytyksen vaikutusta äidin liikuntatottumuksiin. Tavoitteena oli antaa toimeksiantajalle tietoa raskauden aikaisesta ja synnytyksen jälkeisestä liikuntamotivaatiosta sekä siihen vaikuttavista tekijöistä. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Oulussa sijaitseva IlonSyli, joka tarjoaa fysioterapia- ja äitiysliikuntapalveluja. Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisena eli määrällisenä tutkimuksena, jonka tutkimusongelmat olivat: Mitkä asiat motivoivat liikkumaan raskausaikana? Mitkä asiat rajoittavat liikunnan harrastamista raskausaikana? Mitkä asiat motivoivat liikkumaan synnytyksen jälkeen? Mitkä asiat rajoittavat liikunnan harrastamista synnytyksen jälkeen? Minkälaisia vaikutuksia raskaudella ja lapsen syntymällä on liikuntatottumuksiin? Aineisto kerättiin Google Forms -kyselytyökalun avulla syyskuussa 2022. Kysely jaettiin neljään eri Facebook-ryhmään, ja siihen tuli yhteensä 163 vastausta. Aineisto analysoitiin PSPP-ohjelmiston sekä Microsoft Excelin avulla. Raskausaikana liikuntaan motivoivat eniten liikunnan terveyshyödyt, synnytykseen valmistautuminen ja sikiön hyvinvointi. Liikuntaa rajoittivat yleisimmin raskausajan vaivat ja väsymys. Synnytyksen jälkeen tärkeimmät liikuntaan motivoivat tekijät olivat rentoutuminen ja stressin lievittyminen, kunnon ylläpitäminen tai parantaminen, yksinolo ja oma aika sekä liikunnan terveyshyödyt. Yleisimmät liikkumista rajoittavat tekijät olivat lastenhoito, ajanpuute sekä väsymys. Tulokset osoittavat, että raskausaikana yleisimmät muutokset liikuntatottumuksissa olivat liikunnan määrän väheneminen, liikunnan yksipuolistuminen ja kuormittavuuden väheneminen. Puolet vastaajista liikkui raskausaikana korkeintaan kerran viikossa tai ei ollenkaan. Synnytyksen jälkeen suurin osa harrasti liikuntaa 2-3 kertaa viikossa. Toimeksiantaja sekä muut äitiysliikunnan parissa työskentelevät voivat hyödyntää tuloksia asiakastyössään sekä äitiysliikuntapalvelujen suunnittelussa. Jatkotutkimuksena voitaisiin selvittää liikuntamotivaation muutosta raskauden eri vaiheissa ja synnytyksen jälkeisinä kuukausina.