Kaikki aineistot
Lisää
sisällön kuvaus: 9.9.2006 Saimaan kanavan 150-vuotisjuhlassa Mälkiän sulun pysäköintialueen reunalla paljastettiin Keisarien triumfi. Muistomerkin suunnittelusta vastasi arkkitehti Tapio Rönkönharju ja kivitöistä Loimaan kivi. Muistomerkissä ylimmäisenä olevat kivilaatat ovat vuodelta 1856. Ne olivat alun perin osa Lauritsalan sulkua, joka myöhemmin purettiin. Paikalle rakennettiin rullasilta, jonka tukipilareissa laatat olivat kiinni 1960-luvulle asti. Triumfikaaren nykyinen muoto muistuttaa sen alkuperäisestä muodosta. Ennen nykyistä sijaintiaan kivilaatat olivat vuoteen 2005 asti unohdettuina kanavan Saimaan puoleisen pään penkalla, Kanavansuun asuinalueen puolella. Laattoihin on hakattu Venäjän keisarien ja Suomen suuriruhtinaiden Nikolai I:n ja Aleksanteri II:n nimet. Ylemmässä kivessä on teksti "KEJSARI NIKOLAI I / V. 1845 ALOITTANUT", ja alemmassa "KEJSARI ALEKSANDER II / V. 1856. PÄÄTTÄNYT". Kivilaattojen toisella puolella on samat tekstit venäjäksi.
sisällön kuvaus: 9.9.2006 Saimaan kanavan 150-vuotisjuhlassa Mälkiän sulun pysäköintialueen reunalla paljastettiin Keisarien triumfi. Muistomerkin suunnittelusta vastasi arkkitehti Tapio Rönkönharju ja kivitöistä Loimaan kivi. Muistomerkissä ylimmäisenä olevat kivilaatat ovat vuodelta 1856. Ne olivat alun perin osa Lauritsalan sulkua, joka myöhemmin purettiin. Paikalle rakennettiin rullasilta, jonka tukipilareissa laatat olivat kiinni 1960-luvulle asti. Triumfikaaren nykyinen muoto muistuttaa sen alkuperäisestä muodosta. Ennen nykyistä sijaintiaan kivilaatat olivat vuoteen 2005 asti unohdettuina kanavan Saimaan puoleisen pään penkalla, Kanavansuun asuinalueen puolella. Laattoihin on hakattu Venäjän keisarien ja Suomen suuriruhtinaiden Nikolai I:n ja Aleksanteri II:n nimet. Ylemmässä kivessä on teksti "KEJSARI NIKOLAI I / V. 1845 ALOITTANUT", ja alemmassa "KEJSARI ALEKSANDER II / V. 1856. PÄÄTTÄNYT". Kivilaattojen toisella puolella on samat tekstit venäjäksi.
sisällön kuvaus: 9.9.2006 Saimaan kanavan 150-vuotisjuhlassa Mälkiän sulun pysäköintialueen reunalla paljastettiin Keisarien triumfi. Muistomerkin suunnittelusta vastasi arkkitehti Tapio Rönkönharju ja kivitöistä Loimaan kivi. Muistomerkissä ylimmäisenä olevat kivilaatat ovat vuodelta 1856. Ne olivat alun perin osa Lauritsalan sulkua, joka myöhemmin purettiin. Paikalle rakennettiin rullasilta, jonka tukipilareissa laatat olivat kiinni 1960-luvulle asti. Triumfikaaren nykyinen muoto muistuttaa sen alkuperäisestä muodosta. Ennen nykyistä sijaintiaan kivilaatat olivat vuoteen 2005 asti unohdettuina kanavan Saimaan puoleisen pään penkalla, Kanavansuun asuinalueen puolella. Laattoihin on hakattu Venäjän keisarien ja Suomen suuriruhtinaiden Nikolai I:n ja Aleksanteri II:n nimet. Ylemmässä kivessä on teksti "KEJSARI NIKOLAI I / V. 1845 ALOITTANUT", ja alemmassa "KEJSARI ALEKSANDER II / V. 1856. PÄÄTTÄNYT". Kivilaattojen toisella puolella on samat tekstit venäjäksi.
sisällön kuvaus: 9.9.2006 Saimaan kanavan 150-vuotisjuhlassa Mälkiän sulun pysäköintialueen reunalla paljastettiin Keisarien triumfi. Muistomerkin suunnittelusta vastasi arkkitehti Tapio Rönkönharju ja kivitöistä Loimaan kivi. Muistomerkissä ylimmäisenä olevat kivilaatat ovat vuodelta 1856. Ne olivat alun perin osa Lauritsalan sulkua, joka myöhemmin purettiin. Paikalle rakennettiin rullasilta, jonka tukipilareissa laatat olivat kiinni 1960-luvulle asti. Triumfikaaren nykyinen muoto muistuttaa sen alkuperäisestä muodosta. Ennen nykyistä sijaintiaan kivilaatat olivat vuoteen 2005 asti unohdettuina kanavan Saimaan puoleisen pään penkalla, Kanavansuun asuinalueen puolella. Laattoihin on hakattu Venäjän keisarien ja Suomen suuriruhtinaiden Nikolai I:n ja Aleksanteri II:n nimet. Ylemmässä kivessä on teksti "KEJSARI NIKOLAI I / V. 1845 ALOITTANUT", ja alemmassa "KEJSARI ALEKSANDER II / V. 1856. PÄÄTTÄNYT". Kivilaattojen toisella puolella on samat tekstit venäjäksi.
fyysinen kuvaus: Mustanruskeaksi värjätylle puiselle pohjalle kiinnitetty väripainokuva (digitaalinen?) keisari Nikolai II:sta kruunajaisasussa. Koristeellinen tausta ja reunus, alareunassa keskellä teksti СТЫ. MУ. ЦРЪ НIKOЛАЙ II. Kuvapintaan on osittain painettu yksityiskohtia (kruunu, kunniamerkit, viitan kotkat, sädekehä, tausta, reunus).
fyysinen kuvaus: Pronssinen muistomitali. Etusivu: keskellä seppelöity Aleksanteri I, kaulakuva. Takasivu: kruunattu nainen oikeassa kädessään vaaka, jaloissa Suomen vaakuna. Hänen vieressään myös viittaan pukeutunut nainen (Kleio), joka kirjoittaa sylissään olevaan tauluun. Takasivun leikkeessä: J. Ahrenberg inv., alla AUSPICIIS IMP. ALEXANDRI II MAGNI FENNIAE PRINCIPIS DIEM PIE CELEBRAVIT FENNIA, oikealla C. Jahn Fec.
fyysinen kuvaus: Neliömäinen jalkalaatta, jonka päällä kohoaa obeliskimainen matala jalusta, jonka päällä seisoo kokofiguurina kuvattu keisari Aleksanteri III. Keisari on pukeutunut sotilasunivormuun, oikea käsi on nostettu nyrkkiin puristettuna vartalon eteen, vasen käsi suorana kyljen vierellä, hattua pidellen. Obeliskin etusivulla on siivet levällään kaksipäinen kotka, jonka kynsissä on avoin, tyhjä kirjoituskäärö. Kolmella muulla sivulla on pyöreä muotokuvareliefi. Jalustan ympäri kiertää kullakin sivulla riippuvat seppelenauhat, kulmissa on vaakunakilvet. Jalustan etusivulla on teksti IMPEPATOPУ AЛЕКCAHДУ III ja vastakkaisella sivulla БЛАГОДАРНАЯ CИБИРЬ.
fyysinen kuvaus: Hopeinen Keisari Aleksanteri II kruunaamisen muistomitali. mitali; muistomitali; Suomen kristillistämisen muistoraha Rahapaja 1857 Mitali lyöty Suomen valtion kustannuksella Helsingin rahapajassa. Hopeisia ja pronssisia. Jaettiin virkamiehille, kaikille Suomen kunnille ym., myös yksityiset saivat ostaa mitalin. (Boström: Suomen muistorahat II, ss. 129-130, Helsinki 1936). Helsingin kaupunginmuseo, Finna.
sisällön kuvaus: Romanovin hallitsijasuvun 300-vuotisjuhlan kunniaksi lyöty mitali. Etusivulla on keisari Nikolai II:n ja ensimmäisen Romanov-sukuisen tsaarin Mihail Fjodorovitšin muotokuvat. Mihail Fjodorovitš Romanov hallitsi vuosina 1613–1645. Takasivulla on teksti kyrillisin kirjaimin.
sisällön kuvaus: Romanovin hallitsijasuvun 300-vuotisjuhlan kunniaksi lyöty mitali. Etusivulla on keisari Nikolai II:n ja ensimmäisen Romanov-sukuisen tsaarin Mihail Fjodorovitšin muotokuvat. Mihail Fjodorovitš Romanov hallitsi vuosina 1613–1645. Takasivulla on teksti kyrillisin kirjaimin.
sisällön kuvaus: Ns. pikkutuolit, jotka suunniteltu keisarintalon vastaanotto- ja ruokasalia varten. Edustavat sen aikaista käsitystä kansallisromantiikasta. Melko suoraselkäiset ryhdikkäät ja painavat. Selkänoja koristeellinen, sen kulmissa sorvinupit. Pinta mahdollisesti käsitelty, nyt melko käsittelemättömän oloiset. Osa tuoleista ehjiä, toiset vioittuneita. Joihinkin teetetty 1993 uusia nuppeja. VRT kuva jossa tuolit kadulla 1885 vk::::