Kaikki aineistot
Lisää
Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan vuonna 2011 voimaantulleissa perusteissa edellytetään perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan ja koulun välistä moniammatillista yhteistyötä. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Turun kaupungin nuorisoasiainkeskuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan ja koulun välisen yhteistyön toteutumista toimintakaudella 2011–2012. Tutkimus kartoitti yhteistyötä tukevia tekijöitä sekä yhteistyön haasteita. Lisäksi tutkimuksella selvitettiin millaisissa asioissa yhteistyö aamu- ja iltapäivätoiminnan ja koulun välillä on hyödyllistä ja miten yhteistyötä voitaisiin jatkossa kehittää. Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena. Kysely lähetettiin Turun kaupungin nuorisoasiainkeskuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan vastuuohjaajille ja niille opettajille, joiden oppilaita osallistuu Turun kaupungin nuorisoasiainkeskuksen järjestämään aamu- ja iltapäivätoimintaan. Kysely sisälsi sekä strukturoituja että avoimia kysymyksiä. Tutkimusaineisto analysoitiin laadullisella sisällönanalyysilla. Tutkimustulosten mukaan aamu- ja iltapäivätoiminnan ja koulun välinen moniammatillinen yhteistyö jakautui yleisistä asioista tiedottamiseen sekä lapsen hyvinvointia ja kodin kasvatustyötä tukevaan yhteistyöhön. Yhteistyön toteutumista tukivat molemmin puolinen arvostus, koulun henkilökunnan ja aamu- ja iltapäivätoiminnanohjaajien yhteiset palaverit, aamu- ja iltapäivätoiminnan toimipisteen ja koulun sijainti lähellä toisiaan, koulunkäynnin ohjaajan yhteistyötä kehittävä rooli, vanhempien myönteinen suhtautuminen yhteistyöhön ja työnantajan tuki. Haasteina olivat arvostuksen ja yhteisen ajan puute, tiedonsiirtoon liittyvät ongelmat, konkreettisten toimintamallien puute, aamu- ja iltapäivätoiminnan toimipisteen ja koulun sijainti etäällä toisistaan ja vanhempien negatiivinen suhtautuminen yhteistyöhön. Tutkimustulokset toivat esiin, että moniammatillinen yhteistyö aamu- ja iltapäivätoiminnan ja koulun välillä sekä yleisissä että lapsen hyvinvointia ja kodin kasvatustyötä tukevissa asioissa edesauttaa lapsen myönteistä kehitystä. Yhteistyötä kehittäisivät esimerkiksi aamu- ja iltapäivätoiminnan ja koulun henkilökunnan väliset palaverit, koulun henkilökunnan parempi tietoisuus aamu- ja iltapäivätoiminnasta ja tämän myötä nouseva arvostus.
1990-luku lopetti suomalaisten sanomalehtien vuosikymmeniä jatkuneen turvallisen ekspansion kauden. Sittemmin lehdet ovat joutuneet kuuntelemaan yleisöään herkemmällä korvalla ja kilpailemaan kovemmin toisiaan vastaan yhä ohuemmiksi käyvillä lehtimarkkinoilla. Teknologinen kehitys sekä arjen ja yhteiskunnan muutos pakottavat sanomalehdet uudistumaan, ja niinpä iltapäivälehdistä tutut lööpit tulivat myös Savon Sanomiin vuonna 2007. Vaikka iltapäivälehtien lööpit ovat kenties suomalaisen sanomalehdistön näkyvin osa, niitä on tutkittu melko vähän. Maakuntalehtien lööppejä ei tätä ennen ole tutkittu lainkaan. Tässä tutkielmassa pyritään luomaan yleiskuva maakuntalehtien lööppien sisällöstä, funktioista ja uutiskriteereistä. Tutkielmani jakautuu kolmeen osioon. Ensimmäisessä täsmennän edelleen teoriaa lööppien funktioista päätoimittaja-, uutispäällikkö- ja toimittajahaastatteluiden pohjalta. Toisessa ja kolmannessa osiossa pyrin selvittämään sisällönerittelyn keinoin Savon Sanomien lööppien uutiskriteereitä suhteessa maakuntalehti Keskisuomalaiseen ja molempiin iltapäivälehtiin sekä suhteessa Savon Sanomien runkolehden etusivuun. Toimituksen haastattelut osoittivat, että lööpit ovat maakuntalehdessä ennen kaikkea toimituksen sisäinen työnohjauksellinen työkalu mutta myös keino lähestyä lukijaa. Runsaan kahden sadan lööpin sisällön erittely ja vertailu vuosilta 2007–2009 puolestaan osoitti, että Savon Sanomat on löytänyt oman tapansa tehdä lööppejä. Käytössä ovat iltapäivälehdestä tutut työkalut ja kerronnan keinot, mutta toimitus tekee niillä omannäköistään tuotetta. Lööpit ovat varsin maltillisia. Uutiskriteereissä korostuvat muun muassa selkeys ja yksinkertaisuus, paikallisuus, tunnettuus ja henkilöitävyys. Savon Sanomien etusivujen ja lööppien vertailu puolestaan osoitti, ettei lööppi noudata täysin runkolehden uutiskriteereitä. Lööpeissä on tunnistettavissa useita postmodernille journalismille tyypillisiä piirteitä. Lööppi ei ole vakava, vaan siinä päivän pääaiheeksi saatetaan korottaa varsin triviaali ja lähinnä viihdyttävä uutinen. Ennen kaikkea maakuntalehden lööpit ilmentävät puheenaihejournalismiksi kutsuttua suuntausta, jossa keskustelun herättäminen yleisön keskuudessa nousee toimituksen työn keskeiseksi tavoitteeksi. Kyseessä on maakuntalehdeltä kaupallinen strategia, jossa luomalla levikkialueelle yhteistä agendaa ja puheenaiheita luodaan kaupalliselle menestykselle välttämätöntä alueellista identiteettiä.
Tässä tutkielmassa kuvataan, millaisten diskurssien avulla miestä representoidaan suomalaisten iltapäivälehtien seksiaiheisissa artikkeleissa. Tavoitteena on analysoida esiin nousevaa maskuliinisuutta. Lisäksi tarkastellaan, kuka miehestä puhuu ja ylläpitävätkö vai haastavatko iltapäivälehdet yhteiskunnallisia valtarakenteita. Aineisto koostuu kahdeksasta artikkelista, joista neljä on Iltalehden ja neljä Ilta-Sanomien. Aineistoa analysoidaan kriittisen diskurssianalyysin menetelmin ja toistuvia puhetapoja pyritään kuvaamaan. Aineistosta nousi esille neljä diskurssia: aina himokas mies, tunteeton mies, uusi mies ja itsevarma seksikone. Artikkeleissa toistuu maskuliinisuuden vallitsevat piirteet eli halu harrastaa seksiä, itsevarmuus ja tunteettomuus. Miehen seksuaalisuus nähdään lähes poikkeuksetta myönteisenä asiana. Naiset ylläpitävät näitä diskursseja enemmän kuin miehet. Iltapäivälehdet eivät haasta vallitsevaa maskuliinisuutta, vaikka niillä olisi siihen mahdollisuus. Muutosta on havaittavissa, mutta sekin tapahtuu olemassa olevien diskurssien puitteissa.
Teimme opinnäytetyömme yhteistyössä päiväkoti Itämeren kanssa, joka oli yksi Pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksen kehittämisyksikkö VKK-Metron 2014–2016 kehittämiskauden yhteistyöpäiväkodeista. Kehittämiskauden teemana oli leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen. Yhtenä tämän kauden tavoitteista oli leikin arvostuksen lisääminen lapsiperheissä, josta opinnäytetyömme sai aiheensa. Toiminnallisen opinnäytetyömme kehittämistehtävänä järjestimme päiväkoti Itämeren pientenryhmän lasten vanhemmille leikkiteemaisen vanhempainillan. Tavoitteena oli lisätä vanhempien tietoutta leikistä, leikin tärkeydestä ja sen merkityksestä lapsen kehitykselle. Tarkoituksena oli tuoda leikin merkitys näkyväksi. Kokosimme vanhempainiltaa varten tietopaketin leikistä ja sen merkityksestä lapselle. Tietopaketin esittelimme PowerPoint -esityksen muodossa. Vanhempainillan yhteyteen kokosimme myös pienimuotoisen teemaan liittyvän valokuvanäyttelyn ryhmän lapsista. Opinnäytetyömme viitekehyksenä toimi leikki, jota käsittelemme teoriaosuudessa laaja-alaisesti. Opinnäytetyömme teoriaosuudessa avaamme myös varhaiskasvatuksen sekä kasvatuskumppanuuden käsitteet, sillä opinnäytetyömme yhteistyökumppanina ja toimintaympäristönä oli varhaiskasvatusta tarjoava taho. Kasvatuskumppanuus puolestaan näkyy opinnäytetyössämme meidän ja päiväkodin välisenä yhteistyönä vanhempien kanssa. Asettamamme tavoitteen toteutumisen selvitimme vanhemmille jaetun palautekyselyn avulla. Palautekyselystä saatujen vastausten mukaan leikkiteemaisesta vanhempainillasta oli vanhemmille hyötyä. Se avasi silmiä, herätti ajatuksia, sai ajattelemaan leikkiä uusista näkökulmista, antoi uutta tietoa leikin merkityksestä ja tavoista rikastaa leikkiä sekä lisäsi leikin tärkeyden ja merkityksen ymmärrystä. Aihetta kuvattiin tärkeäksi ja mielenkiintoiseksi. Saadun palautteen perusteella saavutimme opinnäytetyölle asettamamme tavoitteen vanhempainiltaan osallistuneiden vanhempien osalta.
Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta on suunnattu perusopetuksen 1. ja 2.luokan oppilaille sekä kaikille erityisen tuen oppilaille. Vastaavien ohjaajien tehtävänä on suunnitella ryhmän toiminta siten, että jokaisella oppilaalla on tasa-arvoiset ja yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua toimintaan Opetushallituksen koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteiden (2011) mukaisesti. Tässä laadullisessa tutkimuksessa kartoitettiin vastaavien ohjaajien kokemuksia aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämisen haasteista, kun toiminnassa on mukana erityisen ja tehostetun tuen oppilaita. Tutkimukseen osallistui kymmenen vastaavaa ohjaajaa kunnallisista ja palveluntuottajien yksiköistä yhden kunnan alueelta. Heidän vastauksiaan haastattelukysymyksiin tarkasteltiin Bronfenbrennerin kehityspsykologisen kehäteorian ja Vygotskyn lähikehityksen teoriamallin kautta. Teemahaastattelut suoritettiin puolistrukturoiduin kysymyksin kevään 2019 aikana suomenkielisissä toimintapaikoissa. Tutkimuskysymykset olivat: 1. Miten oppilaiden tasa-arvo, yhdenvertaisuus ja osallisuus koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnassa toteutuu? 2. Miten yhteistyö eri toimijoiden kesken toteutuu? 3. Miten ohjaajien koulutus ja motivaatio, resurssit ja säästötoimenpiteet vaikuttavat koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaan? 4. Miten erilaisten oppilasryhmien haasteet vaikuttavat koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaan? 5. Minkälaisena ohjaajat kokevat tulevaisuuden näkymät ja kehitysideat? Oppilaiden tasa-arvon toteutumisessa oli eroja. Erityisen tuen päätöksellä lapsi sijoittui erityisryhmään ja kunnalliseen aamu- ja iltapäivätoimintaan, mutta palveluntuottajien ryhmiin heidän ei aina ollut mahdollista osallistua. Toiminnassa pyrittiin yhdenvertaisuuteen. Oppilaan osallisuus ryhmän toiminnan suunnitteluun ei toteutunut kaikissa ryhmissä. Tässä tutkimuksessa tuli esille tiedonsiirron merkitys esiopetuksesta alkaen. Erityisen ja tehostetun tuen oppilaiden haasteet siirtyivät koulupäivän jälkeen myös iltapäivätoimintaan. Yhteistyön merkitys koettiin tärkeäksi. Tulevaisuuden uhkakuvana nähtiin palveluntuottajien järjestämä iltapäivätoiminta, jossa erityisen tuen oppilailla ei olisi sijaa. Kehitysideana esitettiin yksikön toimintakertomuksen kirjoittaminen lukuvuoden päätteeksi. Säästötoimenpiteiden vaikutus huolestutti haastateltavia etenkin erityisen tuen, mutta myös tehostetun tuen ja maahanmuuttajataustaisten oppilaiden osalta. Tutkimuksen johtopäätöksenä on, että erityisoppilaiden asemaa koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnassa parantaisivat toiminnan tehokkaampi seuranta ja toimintaperiaatteiden yhdenmukaistaminen.
Opinnäytetyön aiheena oli ravitsemus ja liikunta Pajuluoman iltapäivätoiminnassa lasten ja vanhempien kuvaamana. Opinnäytetyö kuuluu INFORM -hankkeeseen, jonka päätavoitteena on luoda käsikirja lasten ja nuorten ylipainon ennaltaehkäisemiseksi ja lihavuuden hoitamiseksi keräämällä tutkittua tietoa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata lasten ja vanhempien käsityksiä iltapäivätoiminnan ravitsemuksesta ja liikunnasta. Tavoitteena oli saada tietoa 1–2-luokkalaisilta lapsilta ja heidän vanhemmiltaan iltapäivätoiminnan terveyttä edistävästä ravitsemuksesta ja liikunnasta. Opinnäytetyön tutkimustehtävinä olivat: 1. Millaista on iltapäivätoiminnan ravitsemus ja liikunta lasten kuvaamana? 2. Millaista on iltapäivätoiminnan ravitsemus ja liikunta vanhempien kuvaamana? Opinnäytetyö tehtiin laadullisin menetelmin ja haastatteluissa käytettiin teemahaastattelua. Haastatteluihin osallistui kuusi perhettä. Kaikkiin haastatteluihin osallistui lapsi ja äiti. Kahdessa haastattelussa oli mukana myös isä. Haastatteluista saatu aineisto analysoitiin sisällönanalyysilla. Lasten mukaan iltapäivätoiminnan ravitsemus ja liikunta koostui vaihtelevasta välipalasta, yhteisestä liikunnasta ja hienomotorisesta toiminnasta. Vanhempien mukaan iltapäivätoiminnan ravitsemus koostui monipuolisesta ja vaihtelevasta välipalasta sekä välipalan syömisestä, rajoittamisesta ja iltapäivätoiminnan välipalasta keskustelusta kotona. Vanhempien mukaan iltapäivätoiminnan liikunta koostui sisäliikunnasta ja ulkona olemisesta, ohjatusta ja vapaasta toiminnasta, hienomotorisesta toiminnasta sekä lepäämisestä. Saatujen tulosten pohjalta Pajuluoman iltapäivätoiminnassa voidaan ennaltaehkäistä lasten ylipainoa kiinnittämällä huomiota terveelliseen ravitsemukseen ja liikuntaan. INFORM -hanke voi käyttää opinnäytetyöstä saatua tietoa käsikirjaa luodessaan.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää iltahoidon pedagogiikkaa Kilpiäisten päiväkodissa. Iltahoidoksi määriteltiin kello 17-23 välillä tapahtuva varhaiskasvatus. Opinnäytetyössä tehtiin näkyväksi iltahoidon erityispiirteitä ja tarkasteltiin, millaisena Kilpiäisten päiväkodin tarjoama iltahoito näyttäytyy pedagogiikan näkökulmasta. Opinnäytetyö oli laadullinen tutkimus, ja se toteutettiin puolistrukturoituna kyselynä Kilpiäisten päiväkodin varhaiskasvatuksen opettajille sekä iltahoitoa Kilpiäisten päiväkodissa tekeville hoitajille. Kyselylomakkeessa kysyttiin työntekijöiden näkemyksiä ja kokemuksia iltahoidosta sekä iltahoidon pedagogiikkaa koskevia kehittämisideoita. Kyselylomake annettiin 14 työntekijälle, johon vastasi 11 työntekijää. Kyselyn vastausten mukaan opettajien mielikuvat ja hoitajien näkemykset iltahoidosta ja sen tarpeista erosivat toisistaan, mikä on este iltahoidon pedagogiikan kehittymiselle. Toisaalta sekä opettajat että hoitajat kokivat, että heillä on mahdollisuuksia vaikuttaa iltahoidon aikana tapahtuvaan toimintaan, mikä lisää mahdollisuuksia pedagogiikan kehittämiselle. Opinnäytetyön tulosten mukaan iltahoidon pedagogiikkaa voidaan kehittää parhaiten opettajien ja iltahoitoa tekevien hoitajien yhteisen suunnittelun avulla. Oppimisympäristön muokkaus on osa pedagogista toimintaa ja kyselyn mukaan Kilpiäisten päiväkodin iltahoidon toimintaympäristö vaatii muutoksia, vastatakseen paremmin iltahoidon tarpeisiin. Kehittämisen näkökulmasta lasten osallisuus tulee näkyä vahvemmin iltahoidon pedagogisen toiminnan suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa.
Tämän toiminnallisen opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää pedagogista pihatoimintaa varhaiskasvatuksessa koostamalla ammatillista tietoa ja antamalla toimintaideoita kasvattajien käyttöön. Tavoitteena oli monipuolistaa pihalla tapahtuvaa toimintaa ja lisätä pihan hyödyntämistä oppimisympäristönä. Opinnäytetyössä oli yhteistyökumppanina kunnallinen päiväkoti Vantaalla. Kehittämistyön prosessin aikana pidettiin varhaiskasvatusyksikön henkilökunnalle työilta ja kirjoitettiin Ihan pihalla -opas. Opinnäytetyön tietoperusta muodostui liikuntakasvatuksesta, ympäristökasvatuksesta, lapsen sosiaalisten taitojen kehittymisestä, kasvattajan roolista, pihavälineistä ja turvallisuudesta. Tietoa saatiin kirjallisuuskatsauksella sekä seminaariin ja koulutuspäivään osallistumalla. Työillassa käytiin läpi teoriatietoa, kerrottiin toimintaesimerkkejä, tehtiin draamaharjoitus ja ideoitiin aivoriihessä. Ihan pihalla -opas tehtiin arjen suunnittelua helpottavaksi työkaluksi. Kehittämistyön prosessin aikana kerättiin kasvattajilta kirjallista ja suullista palautetta kehittämistyön toteuttamista ja arviointia varten. Palautteiden perusteella työillan aikana kasvattajat saivat monipuolista tietoa ja hyödyllisiksi koettuja ideoita toimintaan. Pihaopasta pidettiin hyvänä, käytännönläheisenä, perusteellisena ja toimivana kokonaisuutena. Kehittämistyön vaikutukset näkyivät nopeasti hankintoja tehdessä, pihalle tilattiin lisää liikuntavälineitä sekä tarvikkeita viherelementtien lisäämiseen. Kasvattajat miettivät, miten pihoja voidaan entistä enemmän hyödyntää kaikkien lasten kesken. Kasvattajat kertoivat, että työillan ja pihaoppaan ideat ovat helpottaneet toiminnan suunnittelua. Kasvattajan aktiivista roolia, monipuolista pihatoimintaa ja pihan hyödyntämistä oppimisympäristönä pidettiin tärkeinä ja niihin halutaan panostaa.
Diplomityön tarkoitus oli perehtyä varasiltojen kehitykseen, rakenneratkaisuihin ja niiden mitoitusperusteisiin. Varasillat ovat nopeasti rakennettavia ja purettavia siltaratkaisuja. Niitä käytetään yleisesti onnettomuuksien, luonnonkatastrofien tai sotien tuhoamien yhteyksien palauttamiseen, armeijan tarpeisiin ja työnaikaisina kiertoteinä. Varasiltaratkaisuissa keskityttiin Suomessa käytössä olevaan kalustoon ja maailmalla julkisesti saatavilla oleviin ratkaisuihin. Tuloksena saatiin kattava käsitys varasiltojen tarjoamista mahdollisuuksista ja niiden rakenteellisista eroista. Mitoitusperusteiden osalta tutkittiin Suomessa käytettäviä mitoitusperusteita varasilloille. Omaa ohjeistusta varasiltojen suunnitteluun ei kuitenkaan ole, joka ohjaa suunnittelun käyttämään pysyvien siltarakenteiden suunnitteluperusteita. Työssä tutkittiin laskennallisesti eri ajoneuvokuormitusten aiheuttamaa momenttirasitusta varasiltarakenteiden pääkannattajille ja niiden vaikutusta vaadittuun poikkileikkaukseen. Ajoneuvokaavioina käytettiin pysyvien siltarakenteiden kuormitukset määrittelevän NCCI 1 ohjeistuksen kaavioita ja ajoneuvoasetuksen mukaisia, suurimpia tieliikenteessä sallittuja ajoneuvoja kuvaavaa AA13 kuormituskaaviota. NCCI 1 mukaisten kuormituskaavioiden aiheuttamat momentit esitettiin suhteessa AA13 kuormituskaavioiden momenttiin. Varsinkin lyhyillä jänneväleillä huomattiin selkeää ylimitoitusta, jos varasiltoja mitoitetaan NCCI 1:n mukaisilla kuormituskaavioilla. Työssä ei tarkasteltu vääntömomentin, leikkausvoiman tai taipuman vaikutuksia. Laskennallinen tarkastelu rajoittui pelkästään pääkannattajiin. Muiden varasiltojen mitoitusperusteiden osalta tarkasteltiin miltä osin varasilloille löytyy erillinen ohjeistus, jos mainintaa mitoitusperusteen soveltamisesta varasiltaan ei löytynyt, tarkasteltiin NCCI 1 antamia mahdollisuuksia vaatimuksen pienentämiseen. Ainoastaan kaiteiden vaatimuksista löydettiin varasilloille erillinen ohjeistus.
Tässä tutkimuksessa tarkastellaan kahden iltapäivälehden verkkosivuston, Iltalehti.fi:n ja Ilta-Sanomat.fi:n vuosien 2012 ja 2013 Suomen Big Brother -tosi-tv-kilpailun finaaliviikkojen uutisointia. Tutkimusaihe on ajankohtainen, sillä tutkimuksen kohteena ovat kaksi erilaista Big Brother -tuotantokautta: vuoden 2012 taviskausi ja syksyllä 2013 ensimmäistä kertaa Suomessa tuotettu julkkiskausi. Tutkielmassa käytetään tositelevisiosta ja Big Brotherista puhuttaessa vakiintuneita termejä: tavikset eli tavalliset ihmiset sekä julkkikset, julkisuuden henkilöt. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys pohjautuu tositelevision ja intermediaalisuuden tutkimukseen. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää verkkosivustojen erilaisia tuotantokausia koskevan uutisoinnin erot ja yhtäläisyydet. Tutkimus toteutettiin määrällisen ja laadullisen sisällönanalyysin keinoin, ja siinä on kaksi vertailuasetelmaa. Ensimmäisessä verrattiin kahden kilpailevan iltapäivälehden finaaliviikkoja koskevia verkkoartikkelimääriä ja uutisointiaiheita, ja toisessa kahden erilaisen tuotantokauden uutisointia. Tutkimusaineistona olivat Iltalehti.fi:n 43 ja Ilta-Sanomat.fi:n 36 verkkoartikkelia, jotka kerättiin internetistä marraskuun 2013 aikana. Tutkimuksesta käy ilmi, että molempien verkkosivustojen uutisointiaiheet ja -tavat ovat molempina Big Brother -tuotantokausina samat. Määrällisesti suurimmaksi aihekategoriaksi nousivat kilpailijoiden välisiä ihmissuhteita käsittelevät artikkelit. Iltalehti.fi julkaisi enemmän taviskauteen liittyviä artikkeleita, kun taas Ilta-Sanomat.fi keskittyi enemmän julkkiskauteen. Yhteenlaskettuna molemmat tuotantokaudet saivat kuitenkin osakseen saman verran julkisuutta. Lukijoiden kiinnostus pyritään herättämään lyhyillä ja iskevillä otsikoilla, useilla valokuvilla, kohu-uutisilla ja kilpailun etenemisestä kertovilla tilanneraporteilla. Tutkimustulosten perusteella voidaan päätellä, että Big Brother -tv-formaatti on iltapäivälehdille tärkeä uutisointiaihe riippumatta kilpailun osallistujien julkisuuden asteesta.
Huoltajien kanssa tehtävää yhteistyötä määritellään varhaiskasvatuslaissa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää huoltajien kanssa tehtävää yhteistyötä aikana, jolloin rajoitettiin kohtaamisia koronapandemian takia. Opinnäytetyön tavoitteena oli luoda työelämäkumppanille uusi toimintamalli vanhempainillasta, joka järjestettiin verkon välityksellä. Uuteen toimintamalliin tuotettiin opas, jolla helpotettiin etävanhempainillan toteutusta ja osallistumista. Etävanhempainilloista pystytään tekemään vuorovaikutteisia tapaamisia, niissä tehdään kasvatusyhteistyötä ja huoltajien osallisuus toteutuu. Opinnäytetyö aloitettiin Etelä-Suomessa sijaitsevan työelämäkumppanin tarpeesta. Opinnäytetyö toteutettiin tutkimuksellisena kehittämistyönä ja siihen käytettiin konstruktiivista tutkimusta. Tähän päädyttiin, koska luotiin uutta toimintamallia työelämäkumppanille ja kehittämistyön lopputuloksena tuotettiin opas. Konstruktiivisessa tutkimuksessa yhdistettiin teoria- ja käytännöntietoa. Menetelminä käytettiin haastattelua ja työpajatyöskentelyä, jonka jälkeen opas kokeiltiin oikeissa etävanhempainilloissa. Kokeiluissa havainnoitiin oppaan toimivuutta ja huoltajille ja henkilöstölle tehtiin sähköinen palautekysely, jonka jälkeen opas viimeisteltiin. Opas sisältää näytöllä puhetta ja osallistumista tukevan PowerPoint-diasarjan eri ryhmille, ohjeet henkilöstölle vanhempainillan järjestämiseen sekä huoltajille osallistumisohjeet. Opasta voidaan levittää organisaation muihin yksiköihin ja ohjeita voidaan käyttää muihin etätapaamisiin. Palautekyselyn perusteella sekä henkilöstön että huoltajien mielestä etätoteutuksista pidettiin. Molemmissa vastaajaryhmissä toivottiin vanhempainiltojen järjestämistä tulevaisuudessa eniten hybridimallilla toteutettuna, jossa osallistuminen onnistuu sekä etäyhteydellä että päiväkodissa paikan päällä.
Jyväskylän kaupungin perusopetukselle tekemäni opinnäytetyön tarkoituksena oli arvioida ja kehittää vaativaa erityistä tukea tarvitsevien lasten Vertti aamu- ja iltapäivätoimintaa huoltajien käsitysten pohjalta. Selvityksen aineisto kerättiin sähköisellä kyselyllä, joka muokattiin aamu- ja iltapäivätoiminnassa aiemmin toteutetun kyselyn pohjalta huomioiden Vertti-toiminnan erityispiirteet. Tulokset analysoitiin suhteessa toiminnan teoriataustaan ja niiden pohjalta laadittiin lopuksi ehdotuksia Vertti-toiminnan kehittämiseksi. Tuloksien mukaan huoltajat kokevat Vertti-toiminnan pääosin laadukkaaksi ja toimivaksi. Positiivista palautetta annettiin mm. päivittäisistä toiminnoista ja ohjaajista. Kautta linjan huoltajat kokevat kuitenkin tietävänsä toiminnasta vähän ja kotien kanssa tehtävä yhteistyö arvioidaan heikoksi. Huoltajat kuvasivat myös puutteita lasten sosiaalisen toiminnan tukemisessa sekä vammattomien lasten että omien ikätovereiden parissa. Heidän mukaansa ikätasoista toimintaa on vaikea järjestää, kun ryhmässä on usein hyvin eri-ikäisiä lapsia. Lisäksi sinällään hyvän arvion saaneen loma-ajan Vertti-toiminnan ohjaajien vaihtuvuutta kritisoitiin ja ohjaajien koettiin olevan lapsille vieraita ja kokemattomia hoitamaan erityislapsia. Ensimmäisenä kehittämisehdotuksena esitettiin kodin ja koulun yhteistyön vahvistamista. Toisena ehdotettiin Vertti-toiminnassa mukana olevien nuorten ikätasoisen toiminnan kehittämistä ja kolmas ehdotus koski tiedonsiirron vahvistamista lapsen lähi-ihmisten ja loma-aikojen ohjaajien välillä vastuuohjaajia hyödyntämällä. Selvityksen tulokset on esitelty syksyllä 2015 ja niitä hyödynnetään Vertti-toiminnan kehittämiseksi.
Toiminnallinen opinnäytetyö on työelämän kehittämis- ja tutkimustehtävä. Tutkimuksen tilaaja oli Turun kaupungin nuorisoasiankeskus. Työn tavoitteena on tutkia ja kehittää Turun kaupungin tuottamaa aamu- ja iltapäivätoimintaa. Työn alussa kuvaan aamu- ja iltapäivätoiminnan vaiheita Suomessa, toimintaa määrittelevää lainsäädäntöä, sekä toiminnan sisältöjä ja tavoitteita. Tarkastelen myös Turun aamu- ja iltapäivätoiminnan lähihistoriaa ja nykytilannetta. Opinnäytetyön konkreettisena tuotoksena uudistettiin Turun kaupungin aamu- ja iltapäivätoiminnan paikallinen toimintasuunnitelma Opetushallituksen määrittelemiä valtakunnallisia aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteita vastaaviksi. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteet astuivat voimaan 1.8.2011. Opinnäytetyön tutkimusmetodina oli toimintatutkimus. Opinnäytetyössäni kuvaan sitä prosessia, miten uusi toimintasuunnitelma tuotettiin useiden eri toimijoiden yhteistyönä. Toimintasuunnitelmaprosessin tavoitteena oli luoda Turkuun uusia toimintatapoja ja -käytäntöjä. Toimintasuunnitelman valmistelussa hyödynnettiin yhteisöllistä tuottamista ja osallistavia menetelmiä. Toimintasuunnitelmaprosessin kuvauksen lisäksi, pohdin opinnäytetyössäni leikin ja luovuuden merkitystä aamu- ja iltapäivätoiminnassa sekä toimintaan osallistuvien lasten osallisuuden vahvistamista.
Internet-uutisointi on yhdenmukaistanut heterogeenistä mediakenttää ja asettanut uutissisältöjä verkkoon tuottavat mediatalot samalle viivalle. Yksi keskeisimmistä aseista kilpailussa lukijoiden huomiosta on houkutteleva otsikointi. Tasapainoilu kiinnostavuuden ja journalistisen etiikan välillä voi kuitenkin osoittautua haasteelliseksi, kun vaakalaudalla on asema Suomen käytetyimpänä verkkouutispalveluna. Tutkimuksen kohteena on sata Iltalehti.fi-verkkoetusivulta (1.9.2011–29.2.2012) poimittua harhaanjohtavaa otsikkoa. Harhaanjohtavalla tarkoitetaan tässä työssä otsikkoa, joka herättää lukijassa jollakin tapaa otsikkoon liittyvästä uutistekstistä poikkeavia vaikutelmia. Työssä sivutaan myös uutistekstiin nähden epäinformatiivisia otsikoita, jotka antavat lukijalle tietoa uutistekstin sisällöstä vain vähän, jos lainkaan. Tavoitteena on semantiikan ja pragmatiikan näkökulmasta selvittää, millaiset kielelliset ja kontekstuaaliset seikat johtavat otsikosta ja uutistekstistä syntyviin tulkintaristiriitoihin. Otsikoiden luokittelu pohjaa H. P. Gricen yhteistyön periaatteen ja keskustelumaksiimien teoriaan. Aineisto jaoteltiin keskustelumaksiimien mukaan neljään luokkaan: laadun, määrän, suhteen ja tavan maksiimia rikkoviin otsikoihin. Tämän jälkeen ne jaettiin edelleen kuvaavampiin alaluokkiin. Laadun maksiimia rikkovat ristiriitaiset ja liioittelevat otsikot. Ristiriitaisten otsikoiden luokka koostuu tapauksista, joissa otsikosta ja uutistekstistä syntyvät tulkinnat ovat selkeästi ristiriidassa keskenään ja toistensa vastineiksi sopimattomia. Liioittelevissa otsikoissa epäsuhdan aiheuttavat tulkinnat, joiden välillä on liioitteluksi miellettävä aste- tai sävyero. Määrän maksiimia rikkovat valikoivat otsikot, jotka aiheuttavat epäsuhdan tulkintoihin jättämällä jotakin olennaista kertomatta, ja indeksiset otsikot, jotka tarjoavat lukijalle minimimäärän tietoa viittaamalla johonkin, joka on lukijan tulkintakontekstin ulottumattomissa, yleensä uutistekstissä. Suhteen maksiimia rikkovat epärelevantit otsikot, jotka kertovat jotakin uutistekstin kannalta epäolennaista. Tavan maksiimia rikkovat monitulkintaista ainesta käyttävät monitulkintaiset otsikot ja tyylillisiä tai affektiivisia lisämerkityksiä sisältävät värittyneet otsikot.
Customer and brand loyalty have been explored since the 1920s and the amount of literature covering it is vast. Empirical studies have been conducted on various industries, ranging from banking sector to daily produce. However, no scientific empirical study on brand loyalty and tabloid industry has been conducted previously. This study discusses the concept of customer and brand loyalty and explores it in the context of Finnish tabloid industry. The aim of the study is to find out whether brand and customer loyalty exists in the Finnish tabloid market, and if it does exist, what are the attributes that have a positive effect on loyalty creation. The study was conducted in collaboration with the other leading Finnish tabloid corporation. The empirical study was conducted as a structured web survey and the collected material was analyzed by quantitative means. The findings of the study show that customer and brand loyalty does exist in the Finnish tabloid market. The most important findings show that among other things e-loyalty has a positive effect on loyalty as well as towards repeat purchase patronage. This can be seen as a significant finding as many previous studies have presented opposite results. Also brand trust, brand commitment, customer benefits and customer satisfaction were found to have a positive impact on both attitudinal and behavioral loyalty.
Ajankohtaisen kakkosen teemaillan aiheena oli 12.10.2010 homoseksuaalien oikeus avioliittoon ja adoptioon sekä homosyrjintä. Pro gradu -tutkielman tavoitteena on tutkia, millaisia retorisia keinoja ko. ohjelman keskustelijat käyttävät argumentoinnissaan. Lähtökohtana on, että kaikki viestintä on argumentatiivista, ja toisaalta se, että televisio-studio ympäristönä vaikuttaa keskustelun kulkuun. Toisin kuin arkielämän väittely- tai argumentaatiotilanteissa, televisiokeskustelun tarkoituksena ei ole vakuuttaa kanssakeskustelijoita vaan kotiyleisö. Mielenkiintoiseksi tilanteen tekee se, että kotiyleisö ei voi antaa palautetta ohjelman aikana – sitä saa ainoastaan kanssakeskustelijoilta. Teoriaosuudessa keskitytään argumentaation rakentumiseen erityisesti erilaisten tausta-oletusten ja perusteluiden kautta. Teoriapohja on lainattu Chaїm Perelmanilta ja Lucie Olbrechts-Tytecalta, joskin vaikutteita on otettu aina Aristoteleen ajatuksista asti. Teoriassa otetaan huomioon myös televisiokeskustelun erikoisluonne verrattuna arkipuheeseen, sekä kerrotaan Ajankohtaisen kakkosen teemailtojen suunnittelusta ja rakenteesta. Tässä osuudessa apuna on Pirkko Nuolijärven ja Liisa Tiittulan tutkimukset televisio-keskusteluiden erityispiirteistä. Tutkielmassa tulee ilmi, että keskustelijat käyttävät argumentoidessaan yleensä järkeen vetoavia perusteluita: auktoriteetteja, vertauksia, rinnastuksia ja esimerkkitapauksia. Keskustelun aiheesta ja vieraiden taustoista johtuen auktoriteetteina pidetään eniten Raamattua, Jumalaa tai kirkon lakeja tai sääntöjä. Näiden arvojen vastapainona vedotaan esimerkiksi tasa-arvoon. Vertaillessa tai rinnastaessa pyritään vahvistamaan esitetyn väitteen tehoa esimerkiksi ennakkotapausten avulla. Esimerkeillä on argumentaatiossa sama tehtävä kuin vertauksilla ja rinnastuksilla. Järkeen vetoavien perusteiden ollessa vahvimmin esillä, tunteisiin vetoamista pääsääntöisesti vältetään ja yksilön tunteiden tasolle siirtyvä keskustelu palautetaan nopeasti takaisin yhteiskunnalliselle tasolle. Jos keskustelija vetoaa tunteisiin, väite hyväksytään ainoastaan silloin, jos argumentissa käytetään myös muita keinoja.
Kartoittavana opinnäytetyönäni oli kyselylomakkeen avulla saada kehittämisideoita vanhemmilta vanhempainiltoihin Kalevan päiväkodissa. Opinnäytetyö sai alkunsa päiväkodin johtajan toiveesta. Kalevan päiväkodissa järjestetyissä vanhempainilloissa vanhempien osallistuminen on välillä ollut niukkaa ja toiveena oli kehittää vanhempainiltoja niin, että osallistujamääriä saataisiin nostettua. Kehittämisideoiden avulla oli myös tarkoitus saada vanhempainiltoihin jotakin uutta sisällöllisesti tai itse vanhempainiltojen toteuttamiseen. Vanhempainillat sisältävät yleensä tietoa ajankohtaisista asioista päiväkodissa sekä päiväkodin toimintatavoista. Se on osa kasvatuskumppanuutta, jota päiväkodin työntekijät tekevät kokoajan yhteistyössä lasten vanhempien kanssa. Vanhempainillat ovat niitä hetkiä kun on mahdollisuus yhdessä lasten vanhempien kanssa keskustella yleisistä käytännöistä ja toimintatavoista päiväkodissa. Erityisesti uusien lasten vanhemmat saavat yleensä paljon tietoa päiväkodista vanhempainilloissa. Tavoitteena oli tehdä kyselylomake vanhemmille, jossa oli mahdollisuus antaa kehittämisideoita tulevia vanhempainiltoja ajatellen. Kyselylomakkeen sekä käyttämäni kirjallisuuden avulla oli tarkoitus tehdä pienimuotoinen opas Kalevan päiväkodin henkilökunnalle. Opas sisälsi kehittämisideoita tulevia vanhempainiltoja varten. Kehittämisideoita sisältävän oppaan kokoamiseen käytin kyselylomakkeiden vastauksia, aiheeseen liittyvää kirjallisuutta sekä muutamia internetsivuja, joiden linkit löytyvät oppaasta. Valmis opas toimitettiin sekä sähköisenä että paperiversiona Kalevan päiväkotiin. Kalevan päiväkodin henkilökunta voi hyödyntää jatkossa oppaan kehittämisideoita suunnitellessaan vanhempainiltoja.
Opinnäytetyön lähtökohtana on yhteiskunnallinen muutos sähköisten medioiden käytössä, lasten aikaistunut ja lisääntynyt mediankäyttö, sekä lapsen mediasuhteeseen liittyvät suoja- ja riskitekijät. Vanhempien merkitys lapsen mediataitojen kehittymisessä ja median haittojen ehkäisemisessä on merkittävää. Opinnäytetyön tavoitteena on tarjota vanhemmille tietoa lapsesta mediankäyttäjänä suhteessa varhaiskasvatusikäisen lapsen kehitykseen sekä tietoa siitä, kuinka he voivat tukea lapsen mediataitojen kehittymistä. Teoriaosuudessa käsitellään varhaiskasvatusikäisen lapsen kehitystä lapsen mediataitojen näkökulmasta. Varhaiskasvatusikäisen lapsen kehityksen tuntemus tukee ymmärrystä lapsen mediankäyttötaidoista. Opinnäytetyössä kehitetään ja toteutetaan varhaiskasvatusikäisten lasten vanhemmille kaksi samansisältöistä teemailtaa aiheena lapsi mediankäyttäjänä. Teemaillat toteutettiin Vantaalla Lintukallion varhaiskasvatusyksikössä ja Nurmijärven Klaukkalan avoimessa varhaiskasvatuksessa. Voittaaks hyvikset aina? -teemailtojen toteutus perustui sosiokonstruktiiviseen opppimisnäkemykseen. Teemailtojen rakenne koostui luennon ja keskustelujen vuorottelusta. Teemaillat toteutettiin loka–marraskuussa 2015. Teemailtojen aiheina olivat 1) lapsen mielenkiinnon kohteet mediassa, 2) lapsen kyky erottaa taru ja todellisuus mediassa, 3) lapsen tunteet ja media sekä 4) lapselle kohtuullinen median käyttö. Teemailtojen tarkoituksena oli lisäksi tarjota vanhemmille mahdollisuus keskustella ja jakaa kokemuksia aiheesta toisten vanhempien kanssa. Teemailtojen onnistumista arvioitiin palautekyselyn avulla. Palautekyselyn perusteella vanhemmat kokivat saaneensa tietoa lapsesta mediankäyttäjänä. Vanhemmat kokivat teemaillan hyväksi tavaksi käsitellä aihetta ja he pitivät mahdollisuudesta keskustella ja jakaa näkökulmia muiden vanhempien kanssa. Havainnot ja palautteet tukivat palautekyselyn tuloksia. Teemailta soveltuu toteutettavaksi myös muihin varhaiskasvatusikäisten lasten toimintaympäristöihin, kuten lastenneuvoloihin. Sisällöltään sitä voisivat hyödyntää vanhempien lisäksi myös esimerkiksi varhaiskasvattajat.
Huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö on osa varhaiskasvatustyötä sekä varhaiskasvatuksen sosionomin erityisosaamista. Huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö mainitaan varhaiskasvatustyötä ohjaavassa varhaiskasvatuslaissa sekä varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa. Opinnäytetyön tavoitteena oli päiväkodin ja huoltajien välisen yhteistyömuotojen esille tuominen ja kehittäminen. Opinnäytetyön tarkoitus oli järjestää vanhempainilta, jolla tuodaan huoltajille tiedoksi yhteistyön eri muotoja ja annetaan mahdollisuus vaikuttaa päiväkodin toimintaan. Opinnäytetyön tuotoksena järjestettiin vanhempainilta. Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena opinnäytetyönä ja sen suunnittelussa hyödynnettiin tutkimuksia ja muuta kirjallisuutta sekä aivoriihtä. Päiväkodin ja huoltajien välisen yhteistyön kehittämiseksi vanhempainillassa kerättiin tietoa huoltajilta erilaisilla toimintapisteillä, jotka sisälsivät kirjallisia menetelmiä, kuvallisia tekniikoita sekä seinätekniikkaa. Huoltajien palaute vanhempainillasta kerättiin sähköisen palautekyselyn avulla. Palautekyselyn vastausten sekä itsearvioinnin perusteella voidaan todeta, että vanhempainilta toi esille päiväkodin ja huoltajien välisiä yhteistyömuotoja. Vanhempainillan toimintapisteiltä saatua tietoa päiväkoti voi hyödyntää huoltajien kanssa tehtävän yhteistyön kehittämisessä.
Tutkimuksessa tarkastellaan Idols- todellisuustelevisio-ohjelmaa kulttuurintuotantojärjestelmänä, joka tuottaa henkilöbrandeiksi kutsuttuja kulttuurisia tuotteita. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten tunnettujen henkilöiden julkisuuskuvat rakentuvat median sisällöissä niin, että niistä voidaan alkaa käyttää nimitystä henkilöbrandi. Teoreettisena taustana toimivat mediatutkimus, kulttuurinen kulutustutkimus sekä branditeoria ja empiiristä kohdeilmiötä lähestytään diskurssianalyysin keinoin. Tutkimusaineisto on kerätty kevään 2007 aikana kahdesta iltapäivälehdestä, Ilta-Sanomista ja Iltalehdestä ja aineisto koostuu finalistikaksikko Ari Koivuseen ja Anna Abreuun liittyvästä uutisoinnista rajatulla aikavälillä. Analyysin avulla löydettiin tutkimusaineistosta diskursseja, joiden kautta Idolskilpailijoita merkityksellistettiin erilaisista näkökulmista niin, että löydetyt diskurssit yhdessä muodostivat median sisällöissä rakentuvan henkilöbrandin. Todellisuustelevisio-ohjelmissa tuotettava rakennettu julkisuus on tyypillistä modernia julkisuutta, joka pyritään esittämään yleisölle ansaittuna julkisuutena. Julkisuudessa on mahdollista tehdä kilpailijoista merkityksellistämisen avulla ikonisia henkilöitä, kulttuurissa jaettuja tunteita ja ideaaleja edustavia symbolisia hahmoja. Näin heistä rakentuu diskursiivisesti henkilöbrandeja, joiden kautta ihmiset voivat kokea voimakkaita myyttejä, joiden voimaa voi verrata jopa uskontoon ja yhteisöllisyyteen ja jotka kilpailevat keskenään kulttuurisesta tilasta. Idolsiin sovelletaan kulttuurintuotantoprosessin mallia, jossa kyseinen cross-mediahanke muodostaa oman kulttuurintuotantojärjestelmänsä onnistuen valtaamaan huomattavan aseman kulttuurisesta tilasta. Tällaisilla hankkeilla monimediakonsernit tavoitelevat synergiaetuja ja tuotettavat itse sisältöä omien medioidensa tarpeeseen niin, että kulttuurintuotantojärjestelmän luonne muuttuu erityisesti kulttuuristen portinvartijoiden suhteen perinteiseen, ei-rakennettuun kulttuurintuotantoprosessiin verrattuna. Kulttuuristen portinvartijoiden tehtävä on seuloa yleisön tietoisuuteen pääseviä kulttuurisia tuotteita, mutta Idolsin tapauksessa kulttuurisina portinvartijoina normaalisti toimivat iltapäivälehdet ja televisiokanava ovatkin portinvartijan sijaan viestintäjärjestelmän roolissa. Todellisuustelevision kautta tähteyteen nousevan artistin kohdalla taustavoimat rakentavat artistille oikotien julkisuuteen motiivina voitontavoittelu ja synergiaedut.
The term Integrated School Day (ISD) refers to a school day in which extracurricular activities and children’s care are organized at the school before and after lessons, and sometimes between lessons. In a three year project, the extracurricular activities consisted of two types of activities for each child as selected by the parents and child: 1) adult-supervised, mostly self-organized recreation and indoor and outdoor activities in the morning before school hours and/or in the afternoon after school hours, and 2) hobby clubs available for children to attend a few times per week to enrich the activities offered in the morning and afternoon. Seven schools with students in grades 1 - 9 (from age 7 to 15) participated in the 3 year ISD project. Activities organized at school significantly reduced the amount of unsupervised time spent by children. They also increased students’ satisfaction with school as estimated by 89% of teachers. In lower grades (from 1 to 4, ages 7 to 10), children who participated in the ISD programme for three years showed lower incidence of internalizing problem behaviours such as anxiety than children in schools where this programme was not available. In middle grades (from 4 to 6, ages 10 to 12), participation in arts and crafts and music was related to children’s higher prosocial behaviour, academic achievement, and working skills such as concentration and persistence. The chapter also describes the process which resulted in the school research project, and a collaboration of a researcher with politicians. The process affected Finnish school legislation. From the autumn of 2004, the law mandated that supervision of children’s activities in the mornings and afternoons should be available for all first- and second-grade children and should be financially supported by the government.
Tässä tutkielmassa tarkastellaan narratiivisuutta katoamistapausten ympärillä suomalaisessa iltapäivälehdistössä 1987–1991. Tarkoituksena on hahmottaa, miten uutisoinnissa ilmennetään katoamistapausten kulkua, ja millaisia henkilökuvia kadonneista on muodostettu. True crimen eli todellisista rikoksista kertovan median suosio on noussut viime vuosina, ja samalla myös katoamistapaukset ovat olleet näkyvästi esillä uutisissa. Katoamisuutisoinnin tarkastelu tarjoaa mahdollisuuden yhteiskunnallisen ilmapiirin tarkasteluun ja samalla voidaan selvittää katoamistapausten viihteellistymisen pidempää kehityskaarta. Tutkimuksessa on hyödynnetty narratiivista eli kerronnallista tutkimusotetta. Kerronnalliselle tutkimukselle ominaista on keskittyä kerronnalliseen prosessiin eikä pelkästään sen lopputulokseen. Aineistona on Päivälehden arkistosta löytyvät Ilta-Sanomien katoamistapauksia käsittelevät artikkelit vuosilta 1987–1991. Kaikista artikkeleista valikoitiin tapaukset, jotka olivat saaneet muita tapauksia enemmän mediahuomiota. Näitä oli kaksi: Ensimmäisessä tapauksessa kadonneiksi ilmoitettiin kaksivuotias tyttö ja hänen isoäitinsä, toisessa tapauksessa taas nelihenkinen perhe. Tapauksissa tarkasteltiin erikseen katoamisista muodostettua kerrontaa ja kadonneista muodostettuja henkilökuvia vertaamalla niitä aikakauden poikkeusuutisointiin. Tarkastelun ohessa tutkielmassa analysoitiin syitä uutisoinnin diskurssin taustalla. Tutkielman tapausten uutisoinnit erosivat toisistaan jonkun verran. Ensimmäisen tapauksen uutisointi noudatti pitkälti aikakaudelle tyypillistä poikkeusuutisointia, ja sitä koskevat julkaisut olivat pääasiassa informoivia. Toisessa tapauksessa sen sijaan nähtävissä selviä eroja poikkeusuutisointiin, sillä se sisälsi enemmän viihteellisiä ilmaisutapoja. Kummassakaan tapauksessa ei luotu kadonneista selkeitä henkilökuvia. Molemmissa tapauksissa on nähtävissä, että osa kadonneista roolitetaan uhrin ja osa taas syyllisen asemaan. Näin ollen katoamisuutisointi on rinnastettavissa aikakauden rikosuutisointiin.
Sosiaalinen media on merkittävä osa nykyistä mediatyötä. Aihetta on kuitenkin tutkittu pääasiassa sen mukaan, kuinka mediat voisivat hyödyntää sosiaalista mediaa parhaiten sisään tulevan liikenteen osalta. Tämän työn tarkoitus on selvittää, millaisia sosiaalisen median strategioita, joilla tähdättäisiin nimenomaan uusien lukijaryhmien tavoittamiseen, on olemassa. Työn kohteeksi valikoitui neljä pohjoismaista iltapäivälehteä ja tarkastelen aihetta myös alustoitumisen sekä innovaatioiden kautta. Työn aineistona toimivat puolistrukturoidut haastattelut Ilta-Sanomien, Aftonbladetin, Verdens Gangin ja Ekstra Bladetin edustajien kanssa. Jo haastateltavien moninainen asemoituminen toimitusten sisäisissä organisaatioissa osoitti, että sosiaalisen median työlle ei ole vielä vakiintunutta paikkaa toimituksissa. Haastattelut analysoitiin teemallisen sisällönanalyysin avulla. Tässä analyysissä nousi esille viisi teemaa, jotka hallitsivat lehtien sosiaalisen median strategista työtä. Nämä teemat ovat: Henkilöstöresurssit, alustojen vaikutus toimintaan, journalistiset rajanvedot, lukijoihin vaikuttaminen sekä lukijoiden vetäminen pääsivustolle. Aineistoanalyysissä selvisi myös, että iltapäivälehtien strategiat ovat jo ainakin suunnitelmien tasolla siirtyneet käsittelemään sosiaalista mediaa brändin rakennustasolla, sen sijaan että alustoja katsottaisiin tärkeänä sisään tulevan liikenteen lähteenä. Kuitenkin käytännön työssä suurimpana liikenteen ohjaajana toimiva Facebook näkyy edelleen vahvasti sekä resursseja vievänä tahona että alitajuisesti toimintaan vaikuttavana toimijana. Haastateltavat myös epäilevät, että sosiaalisten medioiden alustat tulevat tulevaisuudessa vaikuttamaan myös journalismin muotoihin peruuttamattomasti.
Tämän toiminnallisen opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää kasvatuskumppanuutta liikunnan avulla. Tämän lisäksi tavoitteena oli tukea perheitä huomaamaan liikkumisen ilo ja kartoittaa heille mahdollisesti uusia harrastus- ja liikuntamuotoja. Toiminnallisena osuutena suunniteltiin ja toteutettiin liikunnallinen tutustumisilta, joiden teemana olivat olympialaiset. Kasvatuskumppanuus, eli vanhempien ja päivähoidon henkilökunnan välinen yhteistyö lapsen hyvinvoinnin, kasvun ja oppimisen tukemiseksi, on aina ajankohtainen aihe. Toteutusta suunniteltaessa voimaan astui uusi liikuntasuositus, jonka mukaan lasten tulisi liikkua päivittäin vähintään kolme tuntia. Suuressa merkityksessä lasten liikkumiseen on vanhempien ja päivähoidon henkilökunnan esimerkki sekä liikkumiseen kannustavat puitteet. Tutustumisillat järjestettiin Haminan uuden liikuntapainotteisen päiväkodin ja esikoulun lapsille ja heidän perheilleen. Palaute toteutuneista tutustumisilloista saatiin kirjallisesti vanhemmilta ja henkilökunnalta sekä haastattelemalla lapsia. Palautteiden perusteella liikunnallinen ilta koettiin pääasiassa positiivisena ja mukavana yhdessäolon kannalta. Lapset pitivät iltoja kivoina ja kaikille löytyi ainakin yksi mieleinen laji. Palautteista kävi ilmi, että kasvatuskumppanuuden kehittämiseen yksi ilta vaikuttaa positiivisesti, mutta osalla se on muodostunut jo päivittäisissä kohtaamisissa. Kasvatuskumppanuuden kehittämiseen liikunnan avulla henkilökunta ideoi esimerkiksi vanhempainvarttien pitämistä lenkkeilyn lomassa sekä erilaisten liikuntaan keskittyvien tapahtumien järjestämistä myös pelkästään isille ja lapsille tai äideille ja lapsille. Tutkimuksen tavoitteet saavutettiin osittain. Osa perheistä ja etenkin työntekijöistä koki tutustumisillan vaikuttaneen kasvatuskumppanuuteen positiivisesti. Perheistä osa koki saaneensa ideoita yhteiseen liikuntaan. Lapset kertoivat harrastusten ja liikunnan suhteen toiveitaan, joita on työssä avattu. Aineiston luotettavuudessa mietityttää se, että osa siitä on peräisin alle kouluikäisiltä lapsilta. Toisaalta heiltä kerättyä aineistoa varmennettiin toisen menetelmän avulla. Työntekijöiltä ja vanhemmilta kerätty aineisto toisti itseään riittävästi, jotta voitiin todeta kyllääntymispisteen saavutus. Tutkimustulosten siirrettävyyteen liittyen pyrittiin tutkimuksen lähtökohtatilanne ja tutkimusprosessi kuvaamaan mahdollisimman tarkasti.