Kaikki aineistot
Lisää
Tutkimus esitetään usein lineaarisena prosessina, kun totuus on toinen. Tässä kirjoituksessa tarkastellaan korkeakoulutusta esimerkkinä monitasoisesta ja monipaikkaisesta politiikasta, jonka taakse pääsee usein vain harhapolkujen ja uusintayritysten avulla. Kirjoitus perustuu Jyväskylän yliopistossa 9.12. 2020 pidettyyn professorin juhlaluentoon.
Tässä kolumnissa keskustellaan ruotsista kouluaineena käyttäen esimerkkinä Juha Sipilän hallituksen kärkihanketta kieltenopiskelun lisäämisestä ja monipuolistamisesta. Kärkihankkeen yksi osa oli toisen kotimaisen kielen valinnaistamiskokeilu. Kirjoitus perustuu kirjoittajan puheenvuoroon SuomiAreenassa 2018, ja siinä on hyödynnetty myös paneelissa (ks. linkki alla) käytyä keskustelua. Aihetta taustoitetaan kuitenkin ensin suomalaisella kielipolitiikalla, sillä kaikki kokeiluun liittyvät, keskustelussa toistuvat argumentit ovat historiallisesti kierrätettyjä eli toistuvia puhetapoja Suomen kaksikielisyydestä.
Edistyksellisen tiedeliiton puheenjohtajat ovat luotsanneet liittoa monenlaisissa koulutus- ja tiedepoliittisissa tilanteissa. Taina Saarinen haastatteli ja keräsi muilla tavoin tietoa puheenjohtajilta eri vuosikymmeniltä. Haastateltaviksi lähtivät Kalervo Väänänen (puheenjohtaja vuonna 1999), Tytti Isohookana-Asunmaa (2004-2006) ja Veikko Halttunen (2020-2021). Sähköpostitse kysymyksiin vastasi Pekka Puska (1978-1980). Jutussa on myös hyödynnetty Olavi Borgin (1981) ja Pekka Neittaanmäen (2000-2003) julkaisuja.
Tässä kolumnissa keskustellaan ruotsista kouluaineena käyttäen esimerkkinä Juha Sipilän hallituksen kärkihanketta kieltenopiskelun lisäämisestä ja monipuolistamisesta. Kärkihankkeen yksi osa oli toisen kotimaisen kielen valinnaistamiskokeilu. Kirjoitus perustuu kirjoittajan puheenvuoroon SuomiAreenassa 2018, ja siinä on hyödynnetty myös paneelissa (ks. linkki alla) käytyä keskustelua. Aihetta taustoitetaan kuitenkin ensin suomalaisella kielipolitiikalla, sillä kaikki kokeiluun liittyvät, keskustelussa toistuvat argumentit ovat historiallisesti kierrätettyjä eli toistuvia puhetapoja Suomen kaksikielisyydestä.
Kieli, koulutus ja yhteiskunta -lehden lokakuun 2018 numero tarkasteli kielen ja nationalismin yhteyksiä. Tematiikka on kielen ja kielipolitiikan näkökulmasta tuttu. Ajankohta lokakuun nationalismi-teemanumerolle ei kuitenkaan ole sattumaa, sillä kieli ja suhtautuminen siihen heijastelevat aina suurempia yhteiskunnallisia käänteitä. Tällä hetkellä on nähtävissä selvä suuntaus: kiinnostus kansallisvaltioon on poliittisessa kasvussa Suomessa ja muualla. Suomessakin nousussa oleva keskustelu Suomen kielistä ja suomen kielestä heijastelee erilaisia poliittisia, taloudellisia ja kulttuurisia kehityksiä. Tarkastelen tässä artikkelissa nationalismia, jälkinationalismia ja uusnationalismia suomalaisessa kielipolitiikassa erityisesti oman erikoisalani, korkeakoulupolitiikan, näkökulmasta.