Kaikki aineistot
Lisää
Aurora 5 - moduulissa tärkeää on omakohtainen ja itseään kiinnostavan materiaalin kerääminen ja työstäminen. Moduulin aikana harjoitellaan mm. mielipiteen ja perustelujen muodostamista venäjäksi. Tehtävänä on myös vahvistaa opiskelijan taitoja esittää kysymyksiä ja etsiä vastauksia/ratkaisuja itsenäisesti tai ryhmän jäsenenä. Venäjän kielen AURORA-oppimateriaalisarja on tarkoitettu venäjän-/kaksikielisille Suomessa asuville lukion opiskelijoille. Moduulit noudattavat aihepiireiltään suomalaista lukion vieraiden kielten (A-venäjä) opetussuunnitelmaa, mutta huomioivat äidinkieleltään venäläisen nuoren (joka asuu vieraskielisessä ympäristössä) oman äidinkielen oppimisen ongelmat (mm. oikeinkirjoitus ja tyyliseikat). Aihepiirejä käsitellään syvemmin ja vaativammalla tasolla kuin vieraan kielen oppimateriaaleissa. Kielioppiasioissa keskitytään venäläisen nuoren kielellisiin ongelmiin unohtamatta erityisesti oikeinkirjoitusta. Aurora-oppimateriaali tähtää yleiseurooppalaiseen kielitaitotasoon B2-C1.
The tourism industry, as a dynamically growing socio-economic sector, directly influences on hospitality. Such demand requires the hotel industry to be organized in order to assure standardization and promise qualitative service to the guests. This research-oriented non-commissioned thesis strives to analyse hotel classification systems and critically discover customers’ attitude towards them, as well as to give a suggestion of how potential alternative tool could look like. The theoretical framework focuses on the exploration of various classification systems and finds out there is no unity of geographical application, assessment methods nor criteria which mainly focus on the evaluation of tangible aspects. Systems’ relevancy is also questioned due to consumers relying more on word-of-mouth. Also, the credibility of evaluation is doubted, since service is intangible & inseparable in its nature and assessment significantly varies on one’s perception & expectations, therefore the concept of service quality is highly subjective. The research was conducted through the quantitative method with non-probability sampling. Its results demonstrated that hotel category is an influential factor for the hotel decision-making process. However, consumers are unsure of what evaluation stands for and how in general systems operate. In addition, customer behaviour is changing and travellers prefer online ratings with user-generated content which they find more trustworthy. On the flip side, reviews sometimes miss context and judgment, as well as not always reflect enough about the reviewer so that potential consumers could trust him/her. For this reason, the solution is to provide customers with more credible and personality-reflecting evaluation from travellers with alike backgrounds, e.g. culture & travel experience, and needs, e.g. purpose of stay & travel mode. By receiving assessment based on not only others’ perception of service but own expectations, customers would get more reliable information and make a better choice, so the overall satisfaction from the experience would be more probable.
Opinnäytteen tavoite oli kartoittaa Unifem-nimisen järjestön tunnettavuutta Suomessa, erityisesti Varsinais-Suomessa. Tutkimuksen kohderyhmä oli nuoret aikuiset, noin 20–35 -vuotiaat, naiset. Tämä siksi, että kyseinen ryhmä on myös Unifemin kohderyhmää, ja sitä joukkoa, jonka järjestö toivoisi aktivoituvan mukaan toimintaansa. Työ pyrki myös mittaamaan kohderyhmän kiinnostusta yleisesti ottaen kansalaistoimintaa sekä Unifemin ajamia asioita, eli naisten oikeuksia, kohtaan. Sillä pyrittiin kartoittamaan lisäksi kohderyhmälle mieluisimpia osallistumistapoja sekä tärkeimmiksi koettuja ihmisoikeuksia. Työn tilaaja oli Suomen Unifemin Salon paikallisjaosto. Jaosto on toiminut jo muutaman vuosikymmenen ja on jonkin verran jumiutunut vanhoihin toimintatapoihinsa ja toimijoihinsa. Esimerkiksi tapahtumat järjestetään pitkälti sen kaavan mukaan, miten on aina ennenkin toimittu. Salon Unifem toivoi kartoitusta tunnettuudestaan sekä siitä, mitkä toimintatavat olisivat erityisesti nuoria, potentiaalisia jäseniä kiinnostavia. Mikäli Unifemin paikallisjaosto ei saa uusia, nuoria jäseniä mukaan, on uhkana että koko toiminta jopa loppuu luonnollisen poistuman kautta. Tämä opinnäyte on sikäli merkityksellinen ammattialalle, että se luo tutkimuksen kohteena olevalle järjestölle selkoa sen tunnettuudesta sekä siitä, mihin osa-alueisiin sen kannattaisi panostaa saadakseen lisää toivomansa kaltaisia jäseniä. Yleisesti ammattialan kannalta merkitystä on myös sikäli, että se antaa kuvaa tietyn ryhmän suhtautumisesta kansalaistoimintaan vaikutusväylänä ja osallistumiskeinona. Tutkimus pyrki myös luomaan käsitystä kohderyhmän näkemyksistä yleisesti kehitysyhteistyöstä, naisten tasa-arvoisen aseman tavoittelusta ja ihmisoikeuksista. Tutkimus suoritettiin kyselynä, jossa oli monivalintakysymyksiä, sekä yksi avoin kysymys. Kyseessä oli Internet-kysely, joka toteutettiin Webropol-tiedonkeruutyökalua käyttäen. Linkkiä kyselyyn jaettiin sosiaalisiin medioihin, ja saateviestissä toivottiin vastauksia vain naisilta, erityisesti varsinaissuomalaisilta. Vastauksia tuli 168, joten kyseessä oli melko laaja otanta. Saatuja vastauksia pyrittiin analysoimaan sekä määrällisesti että laadullisesti. Työn tulokset osoittivat sen tilaajalle, että sen tunnettuus ei ole huippulukemissa, mutta kuitenkin yllättävän korkea. Unifem voisikin pyrkiä hyödyntämään tunnettuuttaan enemmän kuin se on tähän mennessä tehnyt. Myös Unifemin ajamat asiat koettiin melko tärkeiksi, ja kohderyhmästä löytyi osallistumisesta kiinnostuneita. Näin ollen tätä opinnäytetyötä voidaan järjestön kannalta hyödyntää perusteena markkinoinnin ja viestinnän tehostamiseen, sekä uudenlaisten innovaatioiden ja toimintatapojen kehittämiseen.
Tiivistelmä Tämä opinnäytetyö käsittelee tanssia ja oheisharjoittelua. Opinnäytetyö painottaa liikkuvuutta lisää-vää oheisharjoittelua ja se on suunniteltu erityisesti nuorille kilpatanssin harrastajille. Opinnäytetyön tarkoituksena on liikkuvuutta lisäävän oheisharjoitteluohjelman tuottaminen Kuopiolaisella Tanssi-seura J & V:lle. Tarkoitus on, että seura jakaa oheisharjoitteluohjelma tavoitteelliselle tanssiryhmäl-le. Ryhmän tanssijat ovat iältään 11–16 -vuotiailta. Osa ryhmän varhaisnuorista tähtää ammattilais-tanssijoiksi. Oheisharjoitteluohjelma pääpainona toimii turvallisuus, omatoimisuus, kehittyminen ja tavoitteellisuus. Opinnäytetyön teoriaosuus on koottu hyödyntäen alan kirjallisuutta, tutkimustietoa sekä internetjul-kaisuja. Teoriatiedon pohjalta luotiin teoriaosuus, joka käsittelee liikkuvuutta lisäävän oheisharjoitte-luohjelman kannalta oleellista tietoa. Teoriaosuudessa käsitellään kilpatanssia lajina, varhaisnuorta urheilijaa, oheisharjoittelua ja liikkuvuuden lisäämistä oheisharjoittelun avulla. Oppaan asiasisältö ja liikeharjoitteet koottiin saadun teoriatiedon pohjalta. Oppaan asiasisältö on tiivistetympi, ja se on kirjoitettu kohderyhmä huomioon ottaen. Vaikka opas on suunniteltu nuorille kilpatanssin harrastajille, myös muiden tanssilajien harrastajat, voimistelijat, taitoluistelijat ja valmentajat voivat hyödyntää opasta. Opasta voivat hyödyntää myös fysioterapeutit, jotka työskentelevät tanssijoiden parissa.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia Suomen yleisten kirjastojen rekrytointiin liittyviä ulkonäkökysymyksiä, ja erityisesti sitä miten rekrytointiin vaikuttavat työnhakijalla olevat bodymodifikaatiot eli lävistykset ja tatuoinnit, sekä erikoisemmat hiusvärit ja -tyylit. Kvantitatiivisen tutkimuksen aineisto kerättiin verkossa tehdyllä kyselytutkimuksella, joka lähetettiin kaikkiin yleisiin kirjastoihin, ja vastaajiksi pyydettiin rekrytoinnista vastuussa olevia henkilöitä. Vastauksia tuli ympäri Suomen yhteensä 129 kpl. Kyselyssä kartoitettiin myös kirjastojen työntekijöilleen asettamia ulkoasuun liittyviä ohjeistuksia ja käytäntöjä. Tutkimustuloksista voidaan päätellä, että kohtuullinen määrä näkyviä tatuointeja ja/tai lävistyksiä ei pääasiallisesti ole kirjastoissa työnsaannin este, koska tärkeimpiä asioita rekrytoinnin näkökulmasta ovat hakijan ammattitaito ja persoona. Suhtautumisessa bodymodifikaatioihin on kuitenkin suuria eroja alueellisesti, ja joissain kirjastoissa ne saattavat vaikeuttaa työpaikan saantia.
Suomen kansallispuistojen käyntimäärät ovat jatkuvassa kasvussa, mutta puistojen kunnossapitoon, kehittämiseen ja kävijöiden asiakaspalveluun on yhä vähemmän resursseja. Vastatakseen tähän haasteeseen kansallispuistoja hoitava Metsähallitus on alkanut tehdä entistä tiiviimpää yhteistyötä paikallisten yrittäjien kanssa. Kansallispuistojen asiakaspalvelu on perinteisesti keskittynyt Metsähallituksen hoitamiin luontokeskuksiin. Monipuolistaakseen luontokeskuksien tarjoamia palveluita ja samalla parantaakseen omaa kustannustehokkuuttaan Metsähallitus on alkanut vuokrata soveltuvia luontokeskuksia yrittäjille. Tällä hetkellä neljä Suomen luontokeskusta toimii yrittäjävoimin. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, minkälainen prosessi luontokeskuksen toiminnan siirtäminen yrittäjälle on, mitä asioita prosessissa tulee huomioida ja miten sitä voitaisiin entisestään tehostaa ja sujuvoittaa. Työn tilaajana oli Metsähallituksen Luontopalvelut. Tutkimus toteutettiin laadullisten asiantuntijahaastatteluiden avulla. Haastateltaviksi valittiin kaikkien yrittäjävetoisten luontokeskuksien yrittäjät ja ne Metsähallituksen työntekijät, jotka olivat olleet vastuussa prosessista. Tavoitteena oli selvittää, minkälaisia eri toimintatapoja ulkoistamisprosessiin oli yrittäjävoimin toimivien Hossan, Hämeen, Seitsemisen ja Teijon luontokeskuksien kohdalla kuulunut. Lisäksi haluttiin tietää, minkälaisia haasteita ja ongelmia nykyiset yrittäjät olivat prosessin aikana ja sen jälkeen kohdanneet. Hossan luontokeskus oli toiminut yrittäjävoimin jo pidempään, mutta Etelä-Suomen luontokeskuksissa yrittäjävetoinen toiminta oli vasta alkuvaiheessa. Kaikkien luontokeskusten kohdalla ulkoistamisprosessi oli kuitenkin noudattanut pääosin yhtenäistä kaavaa. Vuokrayrittäjää etsittiin keskukseen joko tarjouskilpailun kautta tai neuvottelemalla suoraan jonkun alueella toimivan yrittäjän kanssa. Neuvottelut päättyivät liikehuoneiston vuokrasopimuksen, palvelusopimuksen ja mahdollisten muiden sopimusten allekirjoittamiseen. Neuvottelu- ja sopimuksentekovaiheessa oli tärkeää huomioida luontokeskuksen erityispiirteet ja sopia realistisesti tulevista investoinneista. Luontokeskuksen toiminnan alettua korostui perehdytyksen, Metsähallituksen toimittamien ennakkotietojen ja keskukseen sovellettavien markkinointitapojen merkitys. Luontokeskuksien yrittäjät olivat kohdanneet prosessissa haasteita ja ongelmia, jotka liittyivät suurimmaksi osaksi Metsähallituksen kanssa tehtävään yhteistyöhön. Merkittävimpiä niistä olivat Metsähallituksen henkilökunnan vaihtuvuuteen, tiedonkulkuun ja kommunikaatioon liittyvät ongelmat. Kyseessä olevien haasteiden ratkaiseminen on tärkeää Metsähallituksen ja yrittäjien yhteistyön sujuvuuden ylläpitämiseksi ja tehostamiseksi jatkossa.
Opinnäytetyöni kirjallisessa osioissa käsittelen omatekemää musiikkiteatteriesitystä Janoan värejä ja sen toteuttamista. Tutkin musiikkiteatteria suhteessa sosiaaliseen mediaan. Mitkä ovat sosiaalisen median hyödyt taiteellisessa työssä? Voiko sosiaalisen median käyttäminen olla keino saavuttaa suurempi ja nuorempi yleisö teatteritaiteessa? Tutkin myös interaktiivista teatteri sosiaalisen median avulla. Pohdin, miten aloittaa teatteriesitys ennen ensi-iltaa ja kuinka hyödyntää yleisöä teoksessa, joka on koko ajan esillä instagramissa ennen varsinaista ensi-iltaa. Ohjaajana teokselle toimi Anu Niemi. Bändissä olivat mukana Valtteri Aaltonen, Dóra Lukács, Veera Tapanainen ja Mikael Wilska. Yhteistyössä toimivat Tampereen Tyttöjen Talo sekä Tampereen Yhteiskoulun lukio.
Suomessa tutkitaan High Capacity Transport eli HCT-yhdistelmien soveltuvuutta kotimaan tavaraliikenteeseen. HCT-yhdistelmät ylittävät Suomessa suurimman sallitun massan ja/tai pituuden. HCT-kokeilujen tavoitteena on kehittää turvallisia, ympäristöystävällisiä ja energia-tehokkaita ajoneuvoyhdistelmiä. HCT-liikenne on luvanvaraista. Kokeiluluvan myöntää Trafi. Lupaan liittyy liikenteen seurantatietojen toimittaminen Trafille sekä tutkimusvelvoite. Kuljetusliike Y. Auramaa Oy aloitti huhtikuussa vuonna 2016 liikennöimään DUO2-tyyppisellä HCT-yhdistelmällä Kaukokiidon Turun ja Vantaan terminaalien välillä. Yhdistelmä on ylimittainen, mutta ei ylimassainen. Sen pituus on 33,78 metriä kokonaismassan ollessa 75 tonnia. Tämä opinnäytetyö on tehty osana Turun AMK:n ja Auramaan yhteistyöprojektia. Työn tavoitteena oli HCT-yhdistelmän liikennöintiin liittyvän seurantaraportoinnin kehittäminen sekä liikenne-turvallisuuteen ja energiatehokkuuteen liittyvä tutkimus. Työ toteutettiin hyödyntämällä Auramaan tietokantoja, seuraamalla kuljettajien täyttämiä kyselylomakkeita. Kuljettajaraportoinnissa käytetyn vuorokohtaisen lomakkeen lisäksi liikenneturvallisuutta seurattiin yhdistelmään asennetun kameran avulla. Kuljettajat ovat selvinneet hyvin HCT-yhdistelmän ensimmäisestä liikennöintivuodesta, eikä merkittäviä ongelmia tai eroja normaalimittaisiin yhdistelmiin ole havaittu. HCT:n vaikutuksesta liikenneturvallisuuteen ei löydetty poikkeamaa tavallisiin yhdistelmiin verrattuna. Tutkimus HCT-yhdistelmän energiatehokkuudesta tehtiin seuraamalla ajoneuvon polttoaineen kulutusta, jota verrattiin normaalimittaiseen täysperävaunuyhdistelmän kulutukseen. Kerättyjen kulutus- ja kuormatietojen pohjalta tehtiin polttoaineen kulutusfunktiot yhdistelmien kokonais-massojen mukaan. Kulutusfunktioiden pohjalta laskettiin HCT-yhdistelmän tuomat polttoaineen kulutussäästöt. Säästöt polttoaineen kulutuksessa liikkuvat 21–25 prosentin välillä, riippuen käytetystä laskentatavasta. HCT-yhdistelmän laskettiin vuoden aikana säästäneen polttoainetta yli 20 000 litraa suhteessa normaalilla yhdistelmällä liikennöintiin. Tämä tarkoittaa hiilidioksidipäästöjen osalta noin 60 tonnin vähenemää. Ajoneuvoyhdistelmien määrän laskettiin alenevan HCT:n käyttämällä tieosuudella melkein kolmanneksella. Polttoaineen kulutussäästöjä verrattiin muihin tutkimuksiin, joita on tehty Ruotsissa ja Suomessa. Lasketut polttoaineen kulutussäästöt ovat hieman suurempia kuin mitä muissa HCT:n kokeilututkimuksissa kappaletavaraliikenteen osalta on saatu. Johtopäätöksenä todettiin, että Auramaan HCT-yhdistelmä on hyvin energiatehokas. Auramaan tavallista pidemmällä HCT-yhdistelmällä voidaan vähentää liikenteen energiankulutusta ja kasvihuonekaasupäästöjä. Samanaikaisesti ei kuitenkaan ole vaikutettu negatiivisesti liikenneturvallisuuteen, vaan itse asiassa liikenneturvallisuuden voidaan olettaa parantuneen ajoneuvojen määrän vähentyessä.
Sars-CoV-2 on ihmisen patogeeni, joka aiheuttaa erityisesti hengitysteihin vaikuttavaa covid- 19-tautia. Tauti sai alkunsa joulukuussa 2019, ja se julistettiin pandemiaksi maaliskuussa 2020 taudin levittyä nopeasti ympäri maapalloa. Useat eri tutkimustahot ovat kehittäneet sars-CoV-2- rokotteita, ja kliinisiin tutkimuksiin on edennyt monta moderniin rokoteteknologiaan perustuvaa kandidaattia. Työn tarkoituksena on selvittää, millaisia molekyylityyppejä uusissa rokotekandidaateissa on, ja kuinka kandidaattien kliiniset tutkimukset ovat edenneet. Kirjallisuuskatsauksessa perehdytään erityisesti kolmeen eri rokotekandidaattiin. Modernan ja Cambridgen kehittämä mRNA-1273-rokote perustuu S-2P-antigeenia koodaavaan lähetti-RNA- juosteeseen, joka on kapseloitu lipidinanopartikkelien sisään. S-2P-antigeeni koostuu sars-CoV- 2:n täyspitkästä piikkiproteiinista, jossa on transmembraaninen ankkuri sekä S1- ja S2-alaosien pilkkoutumiskohta. Antigeeni on stabiloitu S2-alayksikön keskikierteen päältä kahden peräkkäisen aminohapon proliinisubstituutiolla. Pfizerin ja BioNTechin BNT162b2-rokote perustuu hyvin samankaltaiseen teknologiaan. Rokote sisältää sars-CoV-2:n täyspitkää piikkiproteiinia koodaavaa lähetti-RNA:ta. Piikkiproteiinia on modifioitu kahdella proliinimutaatiolla, jotta antigeeni pysyisi prefuusiokonformaatiossaan. AstraZenecan ja Oxfordin yliopiston kehittämän AZD1222-rokotteen vektorina toimii simpanssien ei-replikoituva ChAdOx1- adenovirus, johon liitetty insertti ilmentää sars-CoV-2:n piikkiproteiinia. Tutkimuskohteena olevat rokotekandidaatit ovat edenneet kliinisen tutkimuksen kolmanteen vaiheeseen ja pärjänneet keskenään hyvin tasaisesti. Marraskuussa 2020 julkaistujen ensimmäisten välianalyysien mukaan mRNA-1273-rokote on toiminut 94,5 %:n, BNT162b2- rokote 95 %:n ja AZD1222-rokote keskimääräisesti 70 %:n teholla. AZD1222-rokotetta on vielä viimeisessä vaiheessa testattu kahdella annosteluohjelmalla, joista toinen saavutti 90 %:n ja toinen 62 %:n tehon. Rokotteiden haittavaikutukset ovat olleet lieviä ja rokotteiden kesken hyvin samankaltaisia. Yleisimpiä oireita ovat olleet muun muassa väsymys, injektiopaikan kipu, päänsärky ja lihaskipu. Hälyttäviä haittavaikutuksia ei ole minkään rokotteen kohdalla toistaiseksi ilmennyt, vaan koehenkilöt ovat sietäneet rokotteita hyvin. Sars-CoV-2-rokotekandidaattien tutkimukset ovat edenneet lupaavasti, ja tulosten perusteella rokotteista vaikuttaa olevan hyötyä covid-19-torjunnassa ainakin lyhytaikaisesti. mRNA-1273-, BNT162b2- ja AZD1222-rokotteet ovat pärjänneet viimeisessä tutkimusvaiheessa erittäin tasavertaisesti tehokkuuden, haittavaikutusten sekä muiden tekijöiden osalta, joten parhaan kandidaatin valitseminen nykytiedon perusteella on erittäin haastavaa. Jokainen rokotteista vaikuttaa kuitenkin lupaavalta kandidaatilta ja hyvältä valinnalta rokotusohjelmaan sisällytettäväksi.
This dissertation addresses two major gaps discernible in contemporary entrepreneurship education (EE) research: firstly, the lack of comparative studies on different forms of EE, such as traditional and experiential, which would test the widely accepted assertion that experiential EE is more effective in generating the desired outcomes in learners; secondly, the lack of evidence of how objective expressions of entrepreneurial behaviour in self- or paid employment are dependent upon entrepreneurship-specific competences that can be developed throughout EE. In bridging these gaps, the dissertation proposes and tests the integrative framework for evaluating the outcomes of EE that conceptually relies on Bloom’s taxonomy of educational objectives (Kraiger et al. 1993; Bloom et al. 1964), human capital theory (Becker 1975), and teaching models in entrepreneurship for higher education (Béchard and Grégoire 2007, 2005b). The applied framework overcomes several trending points of concern in the literature on the impact of EE including the over-reliance on models of entrepreneurial intentions, overlooking, among others, the details of EE design and delivery in the evaluations performed. This novel evaluation framework puts forward the triad of cognitive, skill-based and affective outcomes of EE in the domain of education, and the triumvirate objective outcomes: employability, intrapreneurship and private early-stage entrepreneurial activity (EA) in the domain of entrepreneurship. It conceptualises experiential EE through the prism of demand and competence teaching models, while traditional EE is viewed as analogous of a supply model (ibid 2007). This study focuses on two small, open neighbouring post-transition economies: Estonia and Latvia. The analysis applies a mixed methods embedded design by combining multiple case study, cross-sectional and comparative designs. Data were collected from 16 entrepreneurship educators and from 559 final year bachelor students participating in business-related programmes, and recent graduates from these programmes taught at 8 local HEIs (4 per country). Purposive expert and homogeneous sampling were employed, respectively, at the qualitative and quantitative data collection stages that involved face-to-face semi-structured interviews and an online survey. The interview data were used to diagnose the prevailing form of intervention at each HEI. The survey data were used to test the hypotheses. Content analysis by means of data coding was performed to process the qualitative data. The structural equation modelling was applied to estimate cognitive, skill-based and affective outcomes. The analysis of co-variance was used to determine if statistically significant differences exist between predominantly traditional and experiential teaching and their learning outcomes. In addition, various regression models were run to estimate the association between learning outcomes and objective outcomes as well as between experiential EE and objective outcomes. The findings of the study question the common assumptions mentioned earlier, having brought partial support for the principal hypotheses. Experiential EE was associated with higher skill-based and affective outcomes than traditional EE, but only in Estonia. The analysis indicated that the experiential form of intervention does not necessarily lead to higher levels of learning outcomes – in some cases even being associated with adverse effects; and that other factors (e.g. prior entrepreneurial aspirations, attitudes to educators) exhibit a significant influence on these outcomes. Affective outcomes acted as a consistent predictor of graduate employability, private early-stage EA as well as increasing the propensity of graduates to engage into nascent intrapreneurship. However, none of the objective outcomes showed the hypothesized dependency upon cognitive and skill-based learning outcomes. As far as the objective expressions of entrepreneurial behaviour were concerned in the period of the study, it did not matter significantly whether entrepreneurship was studied traditionally or experientially in Estonia, and the attendance of more experiential EE even tended to be less beneficial in Latvia. These results were largely divergent from conventional wisdom within human capital theory implying that investments in entrepreneurship-related human capital assets do not quite meet the expectations in the given context. The discussion of the results advances our understanding of why experiential EE might not work as expected. The findings are appraised from the viewpoint of entrepreneurship pedagogy, external factors affecting the development of local EE as well as other dimensions pertaining to EE design, delivery and the transfer of learning in the two countries. In particular, I find pertinent the intervention volume, the pedagogical and entrepreneurial experience of educators, the learning habits of students, coherence among teaching aims, methods used and outcomes expected as well as government support, and the availability of EE infrastructure, among other contextual influences. The dissertation concludes with recommendations for educators and decision-makers at HEIs, prospective students, policy makers in charge as well as EE scholars. Overall, this work contributes to topical debates in EE research with novel theoretical, methodological and empirical results.