Kaikki aineistot
Lisää
Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan, millainen on mediassa rakentuva johtajuuskuva pääministeri Sanna Marinista. Tutkimukseni kiinnittyy konstruktionistiseen maailmankuvaan ja vielä tarkemmin määriteltynä sosiaaliseen konstruktionismiin. Todellisuuden katsotaan tässä maailmankuvassa olevan sosiaalisesti rakentunut. Menetelmällinen traditio, johon kiinnityn, on diskurssintutkimus. Se sopii menetelmäksi tutkimukseeni, koska se tarkastelee nimenomaan kielenkäyttöä, kielen tapaa tuottaa merkityksiä ja suhdetta kielenkäytön ja sosiaalisen toiminnan välillä. Tutkimukseni ammentaa tutkimuskeskusteluista, jotka käsittelevät poliitikkojen ja median välistä suhdetta, poliitikkojen ja johtajien johtajuuskuvaa mediassa sekä näiden mediakuvien sukupuolittuneisuutta. Siellä tulee esille politiikkojen ja median riippuvaisuus toisistaan sekä se, millainen vaikutus median rakentamilla kuvilla on äänestyskäyttäytymiseen. Useassa tutkimuksessa nousee esille myös eroavaisuudet mies- ja naispolitiikkojen medianäkyvyydessä. Tutkimuksen aineisto koostuu 32 verkkoartikkelista. Verkkoartikkelit on kerätty Iltalehden, Yle-uutisten, MTV-uutisten ja Iltasanomien sivuilta. Verkkoartikkelit on valittu aikaväliltä 26.01.2019 – 23.11.2020. Tutkimuksen tuloksena löytyi neljä diskurssia, jotka ovat suurmiesdiskurssi, pragmaattisuusdiskurssi, rajojen rikkoja -diskurssi ja mediapelaajadiskurssi. Diskurssit rakentavat kuvaa karismaattisesta, sankarillisesta, käytännönläheisestä, pääministerin roolin rajoja näkyväksi tekevästä ja mediaa taidokkaasti ja tietoisesti hyödyntävästä johtajasta.
Tässä tutkielmassa tarkastellaan presidentti Sauli Niinistön representaatioita Ilta-Sanomien verkkouutisotsikoissa. Tavoitteena on selvittää, millaisia representaatioita Niinistöstä muodostuu sekä millaisilla kielellisillä keinoilla representaatioita rakennetaan. Tutkielman teoreettinen viitekehys muodostuu systeemis-funktionaalisesta kieliteoriasta, diskurssintutkimuksesta sekä poliittisten johtajien julkisuuskuviin liittyvistä teorioista. Tutkielman aineisto on kerätty Ilta-Sanomien verkkoversiosta vuosilta 2012–2021 ja koostuu yhteensä 63 verkkouutisotsikosta. Aineisto on analysoitu hyödyntämällä erityisesti representaation käsitettä ja tutkimalla otsikoiden luomia merkityksiä muun muassa kieliopillisesta näkökulmasta. Tutkielmassa selvisi, että Niinistö on representaatioiden perusteella inhimillinen ja nöyrä, hän osaa käyttää huumoria ja pitää urheilusta. Niinistö ei kaipaa erityiskohtelua ja häneen on helppo samaistua. Representaatioiden kielellisiä keinoja on käyttää epämuodollisia sanavalintoja, hyödyntää muun muassa kausatiivisia ja persoona-muotoisia verbejä, korostaa Niinistön aktiivista roolia esimerkiksi subjektin roolin kautta sekä nostaa esiin Niinistön tapaa suhtautua asioihin käyttämällä häneltä suoria lainauksia.
Twitter on myös vihapuheenvälittäjä. Tämä tutkimus käyttää laajaa, käsin luokiteltua twiittiaineistoa Marinin hallituksen ministereihin kohdistuvan vihamielisen puheen tutkimisessa. Tutkimuksen tavoite oli selvittää, kuinka yleistä ministereihin kohdistuva vihapuhe on, ja miten vihapuhe jakautuu sukupuolen, iän ja puoluekannan mukaan. Tutkin myös vihapuheen lähettäjien seurattavia ja tykkäyksiä. Tulosten perusteella valtioneuvostoon kohdistuva vihapuhe on yleistä, koska keskimäärin noin joka 20. ministerille lähetetty viesti on vihamielinen. Salkkujakauma vaikuttaa oletettavasti vihapuheen jakaumaan eikä tuloksista sen vuoksi voida yleistää, onko vihapuhe suunnattu erityisesti naisiin tai miehiin. Marinin hallitukseen kohdistuva vihapuhe on enimmäkseen lähtöisin perussuomalaisten seuraajilta. Noin 90 prosenttia aineiston käyttäjätileistä ei ole lähettänyt yhtään vihamielistä twiittiä, mutta muuten vihapuhe ei ole erityisen keskittynyttä. Vihapuheen esiintyvyys kasvaa viikonloppuisin.
Uuden hallituksen alku on ollut takkuinen, kun vitsailuksi väitetyt rasistiset huutelut ovat nousseet julkisuuteen. Ministereillä nauru on ollut tiukassa, kun kohu ei ota laantuakseen. Hallituskiista osoittaa, kuinka elimellisen tärkeä tekijä huumori on myös yhteiskunnallisella mittapuulla.