Kaikki aineistot
Lisää
Tutkimushankkeessa selvitettiin lähisuhdeväkivallan vaikutuksia terveys-, sosiaali-, ja oikeuspalveluiden käyttöön sekä kustannuksiin. Tutkimuksessa kerättiin tietoa perus- ja erikoissairaanhoidon, turvakotien, poliisin ja Kelan rekistereistä sekä Gender Based Violence -väestökyselystä. Rekisteritutkimuksessa tunnistettiin vuosina 2015–2020 yhteensä 33 000 lähisuhdeväkivallan uhria ja heille muodostettiin viisi kertaa suurempi vertailuryhmä. Väestötutkimukseen vastasi 2021–2022 yli 7 700 henkilöä. Lähisuhdeväkivallan aiheuttama terveydenhuoltopalveluiden lisäkustannus oli 1 024 €/hlö vuosittain verrattuna muuhun väestöön. Lisäkustannuksia kertyi 6 vuoden seurannan ajan. Viiden vuoden aikana naisten kokeman fyysisen parisuhdeväkivallan aiheuttamat suorat terveydenhuollon lisäkustannukset ovat 150 miljoonaa euroa vuodessa (väestötutkimuksen perusteella 146 000 naista fyysisen parisuhdeväkivallan uhrina). Väestötutkimuksen mukaan 16–74-vuotiaista suomalaisista parisuhdeväkivaltaa oli kokenut 44 % ja lapsuusajan lähisuhdeväkivaltaa 65 %. Naisista 48 % ja miehistä 39 % oli kokenut parisuhdeväkivaltaa. Parisuhdeväkivaltaa kokeneilla kustannukset olivat sosiaalipalveluissa 60–90 % ja oikeuspalveluissa (ml. poliisi) 70 % korkeammat verrattuna ei parisuhdeväkivaltaa kokeneisiin. Lapsuudessa koettu väkivalta näkyi puolestaan 50 % korkeampina sosiaali- ja oikeuspalveluiden kustannuksina aikuisuudessa. Julkaisu on läpikäynyt ulkopuolisen tieteellisen arvioinnin.
Suomen romanipoliittinen ohjelma (Rompo3) on voimassa vuosina 2023–2030. Rompo3 perustuu EU:n strategiseen puiteohjelmaan romanien yhdenvertaisuudesta, osallisuudesta ja osallistumisesta. Suomi EU:n jäsenmaana on sitoutunut puiteohjelman tavoitteisiin ja pyrkii edistämään romanien yhdenvertaisuutta ja osallisuutta eri elämänalueilla. Rompo3 -ohjelman läpileikkaavina tavoitteina on yhdenvertaisuus, osallisuus ja osallistuminen sekä syrjinnän poistaminen puuttumalla romanivastaisuuteen. Nämä painopisteet ohjaavat romanipoliittisten toimenpiteiden valtavirtaistamista. Rompo3- ohjelmassa on myös neljä sektoraalista tavoitekokonaisuutta liittyen koulutukseen, työllisyyteen, asumiseen sekä terveyteen. Rompo3 sisältää myös toimenpiteitä, joilla vahvistetaan romanien sosiaalisia, kielellisiä ja kulttuurisia oikeuksia. Rompo3 on toteutettu yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa ja toimenpiteiden oikein kohdentaminen toteutuu elinkaarimallin avulla. Euroopan komission ohjeistuksen mukaisesti täytäntöönpanosta raportoidaan kahden vuoden välein. Komissio seuraa edistymistä hyödyntäen Euroopan unionin perusoikeusviraston kyselyjä ja kansalaisyhteiskunnan antamaa palautetta. Nykyisestä EU:n 10-vuotissuunnitelmasta tehdään EU-tason perusteellinen väliarviointi ja Suomen osalta väliarviointi on kirjattu myös osaksi Rompo3 -ohjelmaa.
Suomen romanipoliittisen ohjelman 2018–2022 päätavoite oli tukea romanien osallisuutta sekä kielellisten, kulttuuristen ja sosiaalisten oikeuksien toteutumista. Toimintalinjat olivat EU:n romanistrategiaa myötäillen romanien koulutukseen osallistumisen vahvistaminen, työllisyyden edistäminen, yhdenvertaisen kohtelun ja palvelujen saavutettavuuden edistäminen asumisessa ja sosiaali- ja terveydenhuollossa, yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja hyvinvoinnin edistäminen sekä syrjinnän ehkäiseminen, romanikielen ja -kulttuurin vahvistaminen ja viestintä sekä kansainvälinen romanipolitiikka. Tämä raportti arvioi romanipoliittisen ohjelman toteutumista kahden kyselyn avulla, joilla on seurattu kunnissa toteutettua paikallisen tason sekä kansallisen tason romanityötä. Kunnat, joissa paikallinen Maaro-ohjelma on laadittu, ovat sitoutuneet parhaiten. Ohjelman vahvuus oli osallistava prosessi sen suunnittelussa. Parannettavaa on romanipolitiikan harmonisoimisessa kansallisiin ohjelmiin ja eurooppalaisen romanipolitiikan viitekehykseen. Toimeenpanon rahoituksen ja koordinaation systemaattisuutta sekä romaniväestön moninaisuuden ja osallistumisen huomioimista tulee kehittää. Tutkimustiedon hyödyntämistä erityisesti toimeenpanon seurannassa ja tulevien ohjelmien tietoperustaisuutta tulee vahvistaa.
KOKOSOPU-hankkeen tavoitteena oli tuottaa kokonaisarvio kansallisen sopeutumispolitiikan edistymisestä erityisesti kansallisen sopeutumissuunnitelman valossa ja kansainväliseen kehitykseen verraten. Lisäksi tarkasteltiin niitä haasteita, jotka tuleva ilmastollinen ja yhteiskunnallinen kehitys asettavat sopeutumistoiminnalle. Ennakoitu ilmastonmuutoksen eteneminen, Suomen ilmastolaki ja EU:n sopeutumispolitiikan vahvistuminen korostavat kansallisen sopeutumissuunnitelman merkitystä. Vuosien 2014–2022 sopeutumissuunnitelman keskeisenä tavoitteena oli suomalaisen yhteiskunnan sopeutumiskyvyn vahvistaminen. Tämä tavoite on edelleen ajankohtainen. Tavoitteen saavuttamisen lähtökohdat ovat kuitenkin osittain muuttuneet. Ensinnäkin globaalit ja rajoja ylittävät vaikutukset korostuvat. Toiseksi ilmastonmuutoksen vaikutusten ja niihin sopeutumiseen tarvittavien yhteiskunnallisten muutosten oikeudenmukaisuus on nousemassa keskiöön. Kolmanneksi sopeutumistoiminnan ja ilmastotyön kokonaiskestävyyteen kiinnitetään aikaisempaa enemmän huomiota. Sopeutumistoiminnan muuttuneen toimintaympäristön tulee näkyä resurssien kohdentamisena ja parempana koordinointina hallinnossa sekä hallinnon ja yksityisen sektorin välillä. Tarvitaan myös lisäpanostusta osaamiseen ja koulutukseen, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan sekä jatkuvaan edistymistä tukevaan seurantaan ja arviointiin.
Seksuaaliväkivaltaa kohdanneiden tutkimukset ja tukipalvelut ollaan Suomessa keskittämässä Seri-tukikeskuksiin. Tässä tutkimuksessa selvitettiin sekä rekisteri- että kyselytutkimuksen keinoin Seri-tukikeskuksen asiakkaiden taustatietoja, rikosprosessin etenemistä, rikosilmoituksen tekemiseen liittyviä seikkoja ja kokemuksia palveluista. Seri-tukikeskuksen asiakkaista 70% oli alle 30-vuotiaita ja 96% naisia. Rekisteritutkimuksessa tukikeskuksen 688 asiakkaasta 74% teki rikosilmoituksen. Tapauksista 36% eteni syyteharkintaan ja 22% tapauksista nostettiin syyte. Aikaa rikosilmoituksesta syyteharkinnan päätökseen kului yli vuosi. Kyselytutkimuksessa 235 (29%) asiakasta vastasi kyselyyn. Aiemmat väkivaltakokemukset ja mielenterveysongelmat olivat yleisiä. Poliisille ilmoittamisen motiiveina oli mm. toive estää saman tapahtumista muille tai toive oikeuden saamisesta. Rikosilmoitus jätettiin usein tekemättä, koska tapahtuma haluttiin unohtaa, siitä koettiin häpeää tai oikeusprosessin pelättiin olevan liian raskas. Seri-tukikeskuksen asiakkaat olivat tyytyväisiä saamiinsa palveluihin. Psykologin, sosiaalityöntekijän tai sairaalapastorin tukipalveluita käytti 75% vastaajista ja heistä 86% koki saamansa tuen riittävänä. Kuitenkin mm. parempaa jatkohoitoon pääsyä, pidempää tuen kestoa ja lähipalveluita olisi kaivattu. Yleisin syy palveluiden käyttämättömyyteen oli toive asian unohtamisesta.
Kansainvälisessä vertailussa Suomi on hyvin varautunut ilmastonmuutoksen vaikutuksiin ja seurauksiin. Tästä huolimatta ilmastonmuutokseen liittyy myös Suomessa merkittäviä riskejä. Tähän raporttiin on koottu uusin tieto ilmastonmuutoksen vaikutuksista ja sen aiheuttamista riskeistä luonnonympäristölle ja eri toimialoille. Raportti on tehty valtioneuvoston selontekona eduskunnalle annettun kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman 2030 taustaselvitykseksi. Tästä dokumentista löytyvät myös selonteon luvun 2.2 lähdeviitteet. Kansallinen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma 2030 on osa ilmastolain mukaista ilmastopolitiikan suunnittelujärjestelmää. Ilmastolaki 609/2015 ja 423/2022 edellyttävät, että riski- ja haavoittuvuustarkastelu ottaa huomioon uusimman tieteellisen tiedon. Ilmastonmuutokseen liittyvät riskit ja haavoittuvuudet Suomessa -raportti on kooste eri alojen ajankohtaisista julkaisuista ilmastonmuutokseen sopeutumista koskien. Se on toteututtu laajassa asiantuntijayhteistyössä. Raportti on koottu maa- ja metsätalousministeriössä vuoden 2022 aikana ja toimitettu julkaisuksi vuonna 2023.
Tutkimushankkeen tavoitteena oli selvittää vammaisten henkilöiden kokeman lähisuhdeväkivallan yleisyyttä ja siihen liittyviä tekijöitä. Hankkeen tulosten avulla huomioidaan lähisuhdeväkivallan ilmiö ja sen yleisyys sekä annetaan toimenpidesuosituksia. Aineistoina tutkimuksessa on käytetty väestötutkimusaineistoja, joita ovat FinLapset (2018), Kouluterveyskysely (2019, 2021) FinSote -tutkimukset (2018, 2020) ja FinTerveys 2017 -seurantatutkimus (2020). Näiden lisäksi aineistoina käytettiin hankkeessa kerättyjä Vammaisuus ja lähisuhdeväkivalta -kysely- ja haastatteluaineistoja (2021). Toimintarajoitteisiin henkilöihin kohdistuva lähisuhdeväkivalta yleisempää kuin muulla väestöllä ja väkivalta kohdistuu eri ikäisiin toimintarajoitteisiin ja vammaisiin henkilöihin. Sukupuolten välillä on eroja eri väkivaltamuotojen kokemusten yleisyydessä. Toimintarajoitteisten ja vammaisten henkilöiden kokema väkivalta voi alkaa jo lapsuudessa ja se on muuta väestöä yleisempää heidän joukossaan aikuisuuteen saakka. Lähisuhdeväkivalta voi aiheuttaa sitä kokeneelle etenkin psyykkisiä seurauksia. Avunhaun onnistuminen lähisuhdeväkivaltaan voi riippua vammasta, ympärillä olevista ihmisistä ja olosuhteista. Avunhakemiseen liittyy suuria haasteita, joihin on syytä kiinnittää huomiota ja toteuttaa toimenpiteitä sen parantamiseksi. Lähisuhdeväkivaltaa kokeneiden vammaisten henkilöiden aseman parantaminen yhteiskunnassamme alkaa ilmiön, sen moninaisuuden ja sen kokijoiden tunnistamisesta. Sivua 53 ja 55 on päivitetty 29.4.2022 ja aineisto korvaa aikaisemmin, 17.3.2022 julkaistun version.
Sosiaali- ja terveydenhuollon (sote) ympäristövaikutukset ovat merkittäviä. Sotessa kuluu suuria määriä energiaa ja materiaaleja, ja toiminta synnyttää suoria ja epäsuoria päästöjä. Sote kiihdyttää toiminnallaan ilmastonmuutosta kasvihuonekaasupäästöjen vuoksi. Ympäristövaikutusten vähentäminen vaatii kansallisesti koordinoitua ja soteen kohdennettua ohjausta. Tässä raportissa esitetään Ekologisesti kestävä sosiaali- ja terveydenhuolto (EKO-SOTE) -hankkeen tulokset. Hankkeen tarkoituksena oli muotoilla ehdotus kansallisesta tavoitteesta, ohjausmekanismeista ja seurantaindikaattoreista soten ympäristövaikutusten vähentämiseksi Suomessa. Tarkoitusta varten hankkeessa tehtiin koko soten kattava hiilijalanjälkilaskelma sekä koottiin monipuolinen kirjallisuus-, haastattelu- ja kyselyaineisto. Kansallinen tavoite ja ehdotus ohjausmalliksi muotoiltiin yhdessä eri asiantuntijoiden ja toimijoiden kanssa. Esitämme että ekologisesti kestävän soten kansalliseksi tavoitteeksi asetetaan ”Hiilineutraali ja ympäristökuormaa minimoiva sosiaali- ja terveydenhuolto vuoteen 2035 mennessä”. Alkuvaiheen ohjausmekanismeiksi ehdotamme tavoitteen sisällyttämistä soten valtakunnalliseen strategiseen ohjaukseen, STM:n koordinoimana kansallisen verkoston muodostamista sekä aiheeseen kohdistettua hankerahoitusta. Lisäksi ehdotamme asetettavaksi vähimmäisindikaattorit, joiden avulla soten ekologista kestävyyttä seurataan.
Seri-tukikeskuksissa hoidetaan seksuaaliväkivaltaa kohdanneita riippumatta siitä, onko hän ilmoittanut asiasta poliisille. Tässä tutkimuksessa selvitettiin sekä rekisteri- että kyselytutkimuksen keinoin Seri-tukikeskuksen asiakkaiden taustatietoja, rikosprosessin etenemistä, rikosilmoituksen tekemiseen liittyviä seikkoja ja kokemuksia palveluista. Hankkeen väliraportissa raportoitiin jo aiemmin, että kyselyssä tukikeskuksen asiakkaat olivat tyytyväisiä tukikeskuksen palveluihin, mutta mm. parempaa jatkohoitoon pääsyä ja pidempää tuen kestoa toivottiin. Asiakkaat jättivät rikosilmoituksen usein tekemättä, koska tapahtuma haluttiin unohtaa, siitä koettiin häpeää tai oikeusprosessin pelättiin olevan liian raskas. Tässä loppuraportissa täydennetään tukikeskuksen asiakkaiden rikosprosesseista saatua tietoa. Rekisteritutkimuksessa tukikeskuksen 688 asiakkaasta 74 % teki rikosilmoituksen. Mediaaniaika ilmoituksesta esitutkinnan päätökseen oli noin 5 kk, käräjäoikeuden tuomioon 1 v 9 kk ja hovioikeuden tuomioon 2 v 8 kk. Käräjäoikeuden tuomioita aineistossa oli 119 ja hovioikeuden tuomioita 37. Psykososiaalisen tuen palvelut tulee saada tarjolle tasa-arvoisesti koko maahan sekä Seri-tukikeskuksiin että muihin sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköihin, joissa hoidetaan seksuaaliväkivallan uhreja. Palveluiden tulee olla saatavilla riittävän pitkään huomioiden oikeusprosessien pitkä kesto.
Lynchin syndrooma, elämäntavat ja biomarkkerit -tutkimus selvittää, miten elämäntavat (fyysinen aktiivisuus ja ravitsemus) ja veripohjaiset biomarkkerit ovat yhteydessä syöpäriskiin. Tutkimus sisältää useita tietotyyppejä, kuten itseraportoituja kyselylomakkeita ja verinäytteitä, joista on määritetty erilaisia biomarkkereita. Soluvapaiden ei-koodaavien RNA-molekyylien määrät on selvitetty sekvensoimalla seeruminäytteitä. Ydinmagneettiresonanssispektroskopiaa on käytetty verenkierron metabolomiikan analysoinnissa. Tiedonkeruu, mukaan lukien kyselylomakkeet, verinäytteet ja verinäyteanalytiikka, mahdollistaa prospektiivisten syöpäriskin ennustemallien rakentamisen. Tutkimukseen osallistuvien henkilöiden kliiniset syöpään liittyvät tiedot saadaan Lynchin syndrooma -rekisteristä.