Kaikki aineistot
Lisää
Kieli: | mul fin eng |
---|---|
Julkaisija: | Tampere : e-Business Research Center 2001-2005. |
ISSN: |
1459-014X |
Tallennettuna: |
|
Puu on Suomessa merkittävä, ellei merkittävin rakennusmateriaali. Olemassa olevasta rakennuskannastamme suurin osa, 45%, on rakennettu puusta. Kaikesta rakennus- ja purkujätteestä yksi kolmasosa on puuta, toisen kolmasosan koostuessa betoni- ja tiilijätteestä ja lopun muista materiaaleista. Näin puuta voidaan jopa pitää merkittävimpänä purkujätejakeenamme.<br/><br/>Tällä hetkellä purkupuuta ei hyödynnetä lähes lainkaan materiaalina, vaan lähes kaikki siitä poltetaan energiaksi. EU:n jätedirektiivi, jonka määräykset on siirretty Suomen kansalliseen lainsäädäntöön vuoden 2011 jätelaissa, kuitenkin edellyttää, että kokonaisten tuotteiden uudelleenkäyttö on asetettava energia- ja uusiokäytön edelle. <br/><br/>Tämä raportti tarkastelee rakennuksista peräisin olevan puretun puumateriaalin uudelleenkäytön mahdollisuuksia rakentamisessa ko. materiaalin ominaisuuksien ja rakenteille sekä rakennuksille asetettavien vaatimusten näkökulmista. Purettua materiaalia määrittää voimakkaasti se, mistä rakennustyypeistä se on peräisin. <br/><br/>Määrällisesti merkittävin purettu puurakennustyyppi ovat pientalot. Niiden purkaminen kohdistuu erityisesti jälleenrakennuskauden ja 1900-luvun alun rakennuskantaan, jolloin pääasiallisia rakentamistapoja ovat olleet ranka- ja hirsirakentaminen. Muita merkittäviä purettuja puurakennustyyppejä ovat liike- ja toimistorakennukset, julkiset rakennukset, teollisuusrakennukset sekä varastot. Näissä rakennustyypeissä purkamisen volyymit kohdistuvat selvästi uudempaan rakennuskantaan, erityisesti 1980-luvun rakennuksiin. Näille leimallisia rakentamistapoja ovat liimapuiset pilari-palkkirakenteet sekä kolminivelkehät.<br/><br/>Raportissa esitellään em. rakentamistapojen ominaispiirteet, niissä käytetyt puiset rakennusosat tyypillisine mittoineen sekä tavanomaiset osien väliset liitostavat. Uusista puurakentamistavoista sivutaan lisäksi massiivipuulevyrakentamista (esim. CLT), koska sen käyttöä halutaan tällä hetkellä lisätä kerrostalotuotannossa, jolloin rakennusosien purettavuus ja uudelleenkäytettävyys olisi hyvä ratkaista jo ennen järjestelmien laajamittaista käyttöönottoa.<br/><br/>Selvityksessä arvioidaan puisten rakennusosien välisten liitosten purettavuutta ja purkamisen tuottamien rakennusosien ja puumateriaalin ominaisuuksia uusiin rakennusosiin ja neitseelliseen puutavaraan verrattuna. Lisäksi esitetään tiivistelmä rakentamista koskevien määräysten muuttumisesta, sillä normien kiristykset paitsi selittävät muutoksia rakentamistavoissa, myös asettavat reunaehtoja vanhojen rakennusosien käyttömahdollisuuksille. Alkuperäiseen rakennukseen verrattuna rakennusosien uudelleenkäyttö edellyttääkin usein muutoksia rakenteisiin tai rakennejärjestelmään, esimerkiksi eristyksen lisäämistä, jännevälin lyhentämistä tai palkiston tihentämistä.<br/><br/>Kaikista puurakenteista on saatavissa uudelleenkäytettäviä puuosia, mutta toiset rakennejärjestelmät soveltuvat silti uudelleenkäyttöön toisia paremmin. Uudelleenkäytön liiketoimintaedellytyksiä loisi erityisesti lainsäädännön selkiyttäminen uudelleenkäytettävien rakennusosien suhteen sekä lajittelu-, laatu- ja lujuusluokitusten luominen.
Perinteisessä sähköenergiajärjestelmässä vaihtelevaan kulutukseen on sopeuduttu tuotantoa säätämällä esim. vesivoima- ja lauhdevoimalaitosten avulla. Jatkossa yhä suurempi osa tuotannosta on sellaista, jota ei teknisesti voida tai ei taloudellisesti kannata säätää, kuten sääriippuva tuuli- ja aurinkovoima, sekä tasaisesti ajettava ydinvoima. Kuormitus tarjoaa edullisen ratkaisun lisätä järjestelmään joustavuutta ainoastaan säätökapasiteetiksi rakennettavan sähköntuotannon sijaan. Tuntitason tehotasapainon hallinnan lisäksi joustavasti ohjattavissa oleva kuormitus muodostaa merkittävän potentiaalin myös voimajärjestelmän erilaisille nopeille reserveille. Näiden tarve korostuu järjestelmässä olevan pyörivän massan (inertian) määrän vähentyessä.<br/><br/>Valtakunnallisten tehohuippujen aikaan sähköenergian hinta yleensä nousee selvästi. Samaan aikaan käytössä on yleensä paljon päästöjä aiheuttavia energiantuotantomuotoja. Kysynnän jouston avulla voidaan sähkönkulutusta siirtää kalliista tehohuipuista edullisempiin ajankohtiin. Mikäli kysyntäjouston seurauksena tuotanto muuttuu esimerkiksi hiililauhteella tuotetusta sähköstä vesivoimaksi, pienentyvät myös sähköntuotannon päästöt. Sähkönjakeluverkon tasolla saattaa kuitenkin esiintyä tilanteita, jolloin paikallisen verkon huippukuormitus osuu ajankohtaan, jolloin halpa energia ja kysynnän jousto lisäisivät entisestään verkon huippukuormitusta. Tämä lisää osaltaan kysynnän jouston problematiikkaa.<br/><br/>Ilmastonmuutoksen hillitseminen on taustalla myös uusissa rakentamiseen liittyvissä energiatehokkuusmääräyksissä, joiden tavoitteena on ohjata rakentamista yhä energiatehokkaampaan ja uusiutuvia energialähteitä hyödyntävään suuntaan. Energiatehokkuutta arvioitaessa tuleekin kiinnittää aikaisempaa enemmän huomiota myös hetkellisiin tehohuippuihin ja käyttöprofiileihin. Kysynnän jouston tarve ja tavoitteet tulee nähdä myös tarpeellisena osana tulevassa lähes nollaenergia eli nZEB-rakentamisessa.<br/><br/>Kysynnän jousto sisältää laajan joukon erilaisia toimintoja, joiden merkitys, tarve ja ansaintalogiikka vaihtelevat toimijan näkökulmasta. Kysynnän joustolla voidaan ymmärtää välillinen esimerkiksi hinnoittelurakenteilla toteutettava vaikuttaminen asiakkaan käyttäytymiseen, vaihtelevaan energian hintaan pohjautuvat suorat ohjaustoimenpiteet sekä siirto- ja jakeluverkon tarpeista tulevat ohjaukset, kuten. kuorman toimiminen kantaverkkoyhtiön reservinä tai yötariffiin kytketyn kuorman porrastaminen. Seuraavassa on kuvattu lyhyesti kysynnän jouston mahdollisuuksia ja tarpeita eri toimijoiden näkökulmasta:<br/><br/>- Kantaverkkoyhtiölle kysynnän jousto tarjoaa mahdollisuuksia tehotasapainon hallintaan ja taajuuden säätöön käyttö- ja häiriöreservien osalta sekä mahdollisesti myös joustavuutta tehopula -tilanteiden hallintaan.<br/><br/>- Sähkön vähittäismyyjä voi hyödyntää kysynnän joustoa sähkön hankinnan suunnittelussa, tasevastaavana oman taseensa hallinnassa muiden toimenpiteiden rinnalla, säätösähkömarkkinoiden tarjouksissa sekä uusien tuotteiden ja oman liiketoiminnan kehittämisessä.<br/><br/>- Jakeluverkkoyhtiö voi hyödyntää kysynnän jouston mahdollisuuksia pitkän aikavälin verkon suunnittelussa verkon mitoitustehon näkökulmasta sekä reaaliaikaisessa käyttötoiminnassa esim. poikkeustilanteiden aikaisen huipputehon hallinnassa.<br/><br/>- Sähkön loppukäyttäjän näkökulmasta kysynnän jousto mahdollistaa mm. sähkön käytön edullisen hinnan aikana, ostosähkön vähentämisen, oman pientuotannon täysimääräisen hyödyntämisen, huipputehojen pienentämisen sekä mahdollisesti liittymäkoon rajoittamisen.<br/><br/>- Laite- ja järjestelmätoimittajille sekä palvelun tarjoajille (esim. kuormia aggregoiva ”jousto- operaattori”) kysynnän jousto tarjoaa uusia tuote- ja liiketoimintamahdollisuuksia.<br/><br/>Kysynnän jouston laajamittainen hyödyntäminen edellyttää eri toimijoiden välistä yhteistyötä. Etäluettavat energiamittarit (AMR, Automated Meter Reading), joiden osalta Suomi on edelläkävijä maailmanlaajuisesti, mahdollistavat todelliseen tuntikulutukseen pohjautuvan taseselvityksen sekä vähittäismarkkinoille uusia tuntihinnoitteluun perustuvia hinnoittelumalleja. Nämä puolestaan mahdollistavat asiakkaan osallistumisen kysynnän jouston tuntimarkkinoille. Lisäksi etäluentajärjestelmää käytetään jo tänä päivänä kuormien ohjaamiseen asiakkaan käytössä olevien tariffien mukaisesti (esim. yö-/päiväsähkö). Olemassa olevaa AMR-infrastruktuuria on kansantaloudellisessa mielessä järkevää käyttää myös suoraan kuorman ohjaukseen siinä määrin kuin asennettu infrastruktuuri sen mahdollistaa.<br/><br/>Kysynnän jouston potentiaalia tarkasteltiin energian kulutuksen ja tyypillisimpien laitetehojen lähtökohdista. Vuodenajasta, vuorokaudesta ja vuorokauden tunnista riippuen potentiaalit vaihtelevat voimakkaasti. Suurimmat ohjauspotentiaalit ovat lämmityskaudella sähkölämmityksessä sekä käyttöveden lämmityksessä läpi vuoden. Mahdollisuuksia on myös isompien kiinteistöjen ilmanvaihdon, jäähdytyksen ja valaistuksen ohjauksessa sekä mm. ulkovalaistuksessa, autolämmityksissä, erilaisissa lisälämmitysvastuksissa sekä erikoiskohteissa, kuten kasvihuoneet.<br/><br/>Tehtyjen analyysien ja verkkoyhtiöille tehdyn kyselyn perusteella AMR-mittareiden ohjausaikatauluun kytketyn ohjausreleen kautta on ohjattavassa yli 1 000 MW pääosin erilaista sähkölämmitys- ja lämminvesivaraajakuormaa. Tämä ohjattavissa oleva kuormitus olisi otettavissa käyttöön hyvinkin nopeasti, ja hyödynnettävissä esim. day-ahead (Elspot) -markkinoilla toimittaessa. Käytännön toteutus vaatii kuitenkin vielä tietojärjestelmärajapintojen standardointia siten, että ohjaussignaalit kulkevat saumattomasti sähkönmyyjien ja verkkoyhtiöiden välillä. AMR-mittareiden ns. kuormanohjausreleeseen on kytkettynä samaa suuruusluokkaa oleva määrä ohjattavaa kuormaa, jota voitaisiin hyödyntää päivän sisällä tapahtuvissa ohjauksissa (intra-day (Elbas), säätösähkömarkkina). Riittävän nopeaan ja luotettavaan tiedonsiirtoon sekä mittareiden ja keskusten asennuksiin liittyy ohjausaikatauluun perustuvaan ohjaukseen verrattuna enemmän teknisiä haasteita. Jakeluverkkoyhtiöiden valvontamallia, esim. innovaatiokannustimen muodossa, tuleekin kehittää siten, että se luo kannusteita verkkoyhtiöille edistää AMR-mittareiden kautta ohjattavissa olevan ohjauspotentiaalin täysimääräistä hyödyntämistä.<br/><br/>Day-ahead ja intra-day markkinoita merkittävämmän taloudellisen potentiaalin tarjoavat kantaverkkoyhtiön olemassa olevat, maailmanlaajuisesti edistykselliset, käyttö- ja häiriöreservimarkkinat. Nykyistä AMR –teknologiaa ei voida sellaisenaan käyttää nopeisiin ohjauksiin, vaan reservimarkkinoille tarjottava kuorman ohjaus vaatii teknisesti kehittyneempiä ratkaisuja. Todennäköisesti reservimarkkinoille tarjottava kysynnän jousto laajenee ensin isompien kiinteistöjen kuormien ohjauksista; esim. reservimarkkinoille hyvin soveltuvat ilmanvaihto-, jäähdytys- ja valaistuskuormat muodostavat satojen megawattien suuruisen kuormituksen valtakunnan tasolla.<br/><br/>Isompien kiinteistöjen (palvelu-, liike ja toimistorakennukset) ohjauksissa kiinteistöautomaatiojärjestelmät ovat ensisijainen ratkaisu kysynnän jouston toimintojen kehittämiseen. Myös pienasiakkaiden (kotitalous- ja vapaa-ajan kiinteistöt) kuormien ohjauksissa tarvitaan AMR-mittaria kehittyneempiä järjestelmiä, jos halutaan tarjota ohjauksia reservimarkkinoille tai toteutetaan älykkäämpiä ohjauksia, esim. kun asiakkaalla on omaa pientuotantoa. Taloudellinen kannattavuus on yleisesti ottaen sitä parempi, mitä reaaliaikaisemmilla markkinoilla operoidaan.<br/><br/>Sähkön myyjän näkökulmasta Day-ahead tai intra-day markkinoihin tai tasehallintaan liittyvällä kysynnän joustolla saavutettavien taloudellisten hyötyjen realisoitumista edesauttaa se, että kysynnän jouston toteutukseen vaadittava infrastruktuuri on lähes valmiina. Mikäli kysyntäjoustotuotteen tarjoaa joku muu kuin asiakkaan sähkönmyyjä, tulee luoda menettely, jolla ratkaistaan tasevastuuseen liittyvät kysymykset.<br/><br/>Sähkönmyyjällä ja jakeluverkkoyhtiöllä on periaatteellinen eturistiriita suhteessa kysynnän joustoon. Kun kuormituksia ohjataan kaikille asiakkaille yhtenäisen ohjaussignaalin, kuten sähkön markkinahinnan perusteella, vähenee normaali kuormien risteily, mikä kasvattaa verkon tehoja. Tehopohjaisen maksukomponentin sisältävä siirtotariffi puolestaan luo asiakkaalle kannusteen kiinnittää huomiota myös omiin huipputehoihin. Todellisella jakeluverkolla ja kuormitustiedoilla tehdyissä simuloinneissa ilmeni, että tarkastellussa jakeluverkossa huipputehot (suurin tuntikeskiteho) kasvavat merkittävästi, mikäli kuormia ohjataan markkinaperusteisesti. Tätä kuormien kasvua on simulointien perusteella mahdollista tasoittaa tehopohjaisilla siirtotariffeilla. Tehopohjainen hinnoittelu voidaan toteuttaa esim. asiakkaan toteutuneeseen huipputehoon tai liittymispisteeseen määriteltyyn tehorajaan tai -kaistaan perustuvan maksukomponentin avulla. Sähkön myyjän hinnoittelu voi siitä huolimatta perustua edelleen tuntihinnoitteluun, esim. spot-hintaan, jolloin asiakkailla on kannuste optimoida kuormia myös markkinahintojen perusteella. Tehopohjainen hinnoittelu voidaan nähdä jopa edellytyksenä järjestelmän kokonaistehokkuuden toteutumisen näkökulmasta, jotta markkinahinta-pohjaisella ohjauksella saavutettava hyöty ei eliminoidu verkon kapasiteettitarpeen kasvamisena ja siten asiakkaiden korkeampina siirtomaksuina.<br/><br/>Keskeistä kysynnän jouston laajamittaiselle hyödyntämiselle on muodostaa kokonaisvaltainen näkemys kysynnän jouston toiminnallisuudesta ja eri toimijoiden mahdollisesti ristikkäisistäkin rooleista, kaikkien toimijoiden liiketoimintaa tukevasta markkinamallista, tiedonsiirtorajapintojen yhteensovittamisesta sekä kysynnän joustoa edistävän lainsäädännön kehittämisestä. Erityisesti kysyntäjouston ansaintalogiikka vaatii kehittämistä, asiakkaiden ymmärrystä tulee lisätä ja asiakkaille tulee tarjota kannusteita kysynnän joustoon osallistumiseen. Kuorman ohjauksen käyttöönotto edellyttää myös uusien ja uusittavien kiinteistöjen sähköverkon ja laitevalintojen suunnittelun tavoitteellista ohjausta. Lainsäädäntöön liittyvien kysymysten lisäksi keskeisiä esteitä kysynnän jouston toteutumiselle yleisesti ovat hajanainen toimialakenttä (suuri määrä erilaisia toimijoita), standardoimattomat prosessit, tietojärjestelmien rajapinnat ja toimintavasteiden suuri hajonta, sekä asiakkaan kuormien ohjattavuustiedon puuttuminen.<br/><br/>Tutkimusprojektin lopputuloksena esitetään lukuisa joukko toimenpiteitä, joilla voidaan edesauttaa laajamittaisen kysynnän jouston yleistymistä. Vastuu toimenpiteistä jakautuu laajasti toimialan yrityksille (mm. sähkön myyjät ja verkkoyhtiöt), toimialan järjestöjen edustajille sekä viranomaisille. Toimenpiteet liittyvät:<br/><br/>- kysynnän jouston tuotteistamiseen sähkön myyjän ja jakeluverkkoyhtiön toimintojen osalta,<br/><br/>- eri sidosryhmien informointiin ja koulutukseen,<br/><br/>- toimintatapojen yhtenäistämiseen toimintaprosessien sekä teknisten järjestelmien osalta,<br/><br/>- lainsäädännön, viranomaismääräysten ja ohjeiden kehittämiseen, joihin sisältyy erityisesti verkkoliiketoiminnan valvontamallin ja rakennusmääräysten kehittäminen.<br/><br/>Vaikka kysynnän jouston laajamittainen käyttöönotto edellyttää vielä paljon erilaisia toimenpiteitä, niin olemassa oleva infrastruktuuri ja markkinapaikat sekä meneillään oleva kehitystyö luo uskoa kysynnän jouston laajamittaisen toteutuksen käynnistymiselle lähitulevaisuudessa.
Tässä työssä perehdyttiin lineaarimoottoreihin ja niiden sovelluskohteisiin. Lineaarimoottoreiden teoriapohja on sama kuin tavallisilla pyörivillä sähkömoottoreilla. Erona tavalliseen pyörivään sähkömoottoriin, lineaarimoottorin roottori ja staattori on levitetty tasaiseksi levyksi. Lineaarimoottoreissa magneettikentässä olevan virrallisen johtimen ja magneettikentän välille syntyy lineaarinen työntövoima. Moottorin ensiöpuoli koostuu ajokäämeistä, joihin moottorityypistä riippuen johdetaan tasavirtaa tai vaihtovirtaa. Toisiopuolella induktiomoottorilla on häkkikäämitys, reluktanssimoottorilla uritettu teräslaminointi ja tasavirtamoottorilla sekä tahtimoottorilla sähkömagneetti tai kestomagneetti. Lineaarisessa tasavirtamoottorissa ja tahtimoottorissa voidaan magnetointi tuottaa yksi- tai kaksipuoleisella magneettiradalla tai magneetit voivat olla pyöreässä tangossa. Erityyppisillä magnetointitavoilla pyritään saavuttamaan mahdollisimman voimakas magneettikenttä ajokeloille. Magneettikenttää voidaan parantaa myös käyttämällä rautasydäntä ajokäämien kanssa. Tällä tavoin saadaan magneettikenttä keskittymään paremmin ja moottorista tulee näin häviöttömämpi. Lineaarimoottoreiden valttina erilaisissa sovelluskohteissa on niiden suuri kiihtyvyys, laaja-alainen liikenopeus sekä selkeä ja yksinkertainen rakenne. Jos tavallisella pyörivällä sähkömoottorilla halutaan saada aikaiseksi lineaarinen liike, vaatii se käyttöön vaihteita, kuularuuveja tai hihnoja. Tällaisissa käytöissä lineaarimoottorilla saavutetaan säästöjä, kun tarvitaan vähemmän osia sekä huoltokulut laskevat, kun on vähemmän kuluvia osia. Hyvien voima ja nopeus sekä tarkkuus ominaisuuksiensa takia lineaarimoottoreita on käytetty muun muassa Maglev-junissa sekä erilaisissa hissi- ja kärrykäytöissä. Lineaarimoottoritekniikka kehittyy edelleen ja mahdollistaa tulevaisuudessa moninaisten uusien lineaarisenliikkeen sovelluskohteiden rakentamisen ja kehittämisen, kuten esimerkiksi huippunopeiden Hyperloop yhteyksien luomisen.
Kieli: | eng |
---|---|
Julkaisija: | Tampere : Tampere University of Technology 2009-[2018] |
ISSN: |
1798-1875 |
Tallennettuna: |
|
Yliopistojen opetussuunnitelmissa keskitytään nykypäivänä opetussisältöjen sijaan oppimistuloksiin. Opiskelijoiden itse kokemaa oppimista ei arvioida. Samanaikaisesti opetuksessa korostuu tekniikan ydinosaamisen lisäksi työelämän kannalta välttämättömät taidot, kuten esimerkiksi poikkitieteellinen osaaminen, vuorovaikutus, kansainvälisyys ja organisaatio-osaaminen sekä arvot ja asenteet. Näiden taitojen mittaamiseksi ja tunnistamiseksi Tampereen teknillisen yliopiston teollisuustalouden ja tiedonhallinnan ja logistiikan laitokset toteuttivat yhdessä valmiusarviokyselyn TTY:n tietojohtamisen ja tuotantotalouden opiskelijoille. Valmiusarviokyselyn tavoitteena oli selvittää mitä tiedollisia ja taidollisia valmiuksia opiskelijat itse kokevat opintojensa aikana saavuttaneensa, miten he kokevat omien taitojensa karttuneen viimeksi kuluneen lukuvuoden aikana ja mitä he odottavat vielä jäljellä olevien opintojensa aikana oppivan. Kyselyn pilottiversio toteutettiin helmikuussa 2013. Kysely kohdennettiin kaikille vuonna 2005 tai sen jälkeen opintonsa aloittaneille läsnä oleville TTY:n tietojohtamisen ja tuotantotalouden koulutusohjelmien sekä kandidaatti- että maisterivaiheen opiskelijoille, joille lähetettiin sähköpostitse tiedote kyselystä, joka sisälsi linkin kysymyslomakkeeseen. Kysely lähetettiin yhteensä 565 opiskelijalle, joista 31 % (175 henkilöä) vastasi kyselyyn. Tutkimuksen perusteella tietojohtamisen ja tuotantotalouden opiskelijat kokivat osaamisensa olevan vahvimmillaan äidinkielessä, englannin kielessä sekä ryhmätyöskentelytaidoissa. Kehitettävää oli eniten ruotsin kielessä sekä yleensä muiden kielten osaamisessa sekä ohjelmointitaidoissa. Eniten viime vuosina oli kehittynyt taidot liittyen analyyttiseen ajatteluun sekä esiintymis- ja viestintätaitoihin. Ruotsin kieli oli sen sijana heikentynyt opiskelun aikana. Ammatillisen osaamisen osalta tulokset noudattavat koulutusohjelmien sisältöpainotuksia. Tietojohtamisen opiskelijat arvioivat ymmärryksen tietojärjestelmien liitynnästä liiketoimintaan vahvimmaksi osaamisekseen kun taas tuotantotalouden vastaava oli kokonaisvaltainen yritystoiminnan hahmottaminen. Koulutukselliset tavoitteet opiskelijat kokivat saavuttaneensa hyvin, mitä korostaa myös edellä mainitut seikat. Vastausten perusteella opintojensa alussa opiskelijoiden oli vaikea hahmottaa, mitä heille opetetaan ja miksi, mutta mitä pidemmälle opinnot etenivät, sitä paremmin ymmärrettiin myös alkuvaiheen opintojen merkitys. Kysely tuotti arvokasta opiskelijoiden kokemuksiin perustuvaa tietoa heidän osaamisestaan, osaamisen kehittymisestä sekä kehityskohteista koulutukseen liittyen. Kysely havaittiin toimivaksi keinoksi mitata opiskelijoiden osaamista sekä koulutuksen laatua inhimillisen pääoman karttumisen näkökulmasta. Tavoitteena onkin jatkaa systemaattisesti seurantaa siitä, millaisina opiskelijat kokevat tietonsa ja taitonsa eri osa-alueilla ja miten nämä taidot ovat kehittyneet kuluneen vuoden aikana.
Kieli: | eng |
---|---|
Julkaisija: | Tampere : Tampere University of Technology 2009- |
ISSN: |
1798-1875 |
Tallennettuna: |
|
This report gives an account of the results of a joint research effort between Tampere University of Technology, Department of Pervasive Computing and University of Applied Sciences and Arts Northwestern Switzerland, School of Engineering. The research was integrated with a seminar participated by PhD students at TUT. The aim was to identify working practices in software startups through interviews and formulate them as patterns. The results consist of the set of 63 found practices, their relationships, and a set of 14 patterns formulated for a selected set of the practices.
The causes of delamination and porosities during press forming of pre-consolidated flat laminates (blanks) made of carbon fiber-reinforced poly(ether ketone ketone) (PEKK) were addressed in this study. In particular, the quality of the blank laminate was investigated before and after infrared heating. The consolidation quality was evaluated by thickness measurements, non-destructive inspection (NDI), and optical microscopy. The experimental results confirmed that deconsolidation phenomena can be related to residual stresses formed during blank forming in an autoclave, then released during infrared heating (IR) of the blank, determining most of the defects in IR heated blanks. These defects, generated at the pre-heating stage, were not fully removed in the consolidation stage of the press forming process. An annealing treatment, performed on autoclave-consolidated blanks above the glass transition temperature of the matrix, was proposed to reduce the formation of defects during IR heating. The stress relaxation phenomena during annealing were modelled using a simple viscoelastic model.
Rakennusten purkaminen keskittyy Suomessa kasvukeskuksiin: sitä enemmän puretaan mitä enemmän rakennetaankin. Suurin osa 2000-luvulla purettujen betonirakennusten neliömetreistä on peräisin teollisuus- ja varastohalleista sekä liike- ja toimistorakennuksista. Asuinkerrostalojen purkaminen on toistaiseksi ollut vähäistä. On kuitenkin todennäköistä, että betonirakennusten purkaminen vain lisääntyy tulevaisuudessa. Betonirakentamisen volyymistä johtuen pienikin kasvu betonirakennusten purkamisessa lisää betonijätteen määrää ja prosenttiosuutta huomattavasti. <br/><br/><br/>EU:n jätedirektiivi vuodelta 2008, jonka mukaiseksi Suomen jätelakia muutettiin 2011, määrittelee, että kokonaisten tuotteiden valmistelu uudelleenkäyttöön on asetettava murskaavan materiaalikierrätyksen edelle. Vaikka useimpia elementtijärjestelmiä ei ole erityisesti suunniteltu elementtien ehjänä purkamista ja uudelleenkäyttöä silmälläpitäen, on erilaisissa koehankkeissa saatu siitä myös positiivisia kokemuksia. <br/><br/><br/><br/>Suomen varsin nuoresta rakennuskannasta huolimatta siinä esiintyy huomattavasti korjaustarvetta. Tällaisten säälle alttiina olleiden rakenteiden uudelleenkäyttö on aina selvitettävä tapauskohtaisesti. Sellaisenaan niillä ei ole mahdollista saavuttaa nykyisin yleisesti vaadittavaa vähintään 50 vuoden käyttöikää. Sen sijaan rakennusten sisäolosuhteissa olevat rungot ovat yleensä moitteettomassa kunnossa. Rakennusten sisäilmaongelmat ovat jo pitkään olleet yksi merkittävä korjaustarvetta ja usein myös rakennusten purkamiseen johtava tekijä. Sisäilmaongelmat ovat hyvin tyypillisesti paikallisia ja ne syntyvät usean eri tekijän yhteisvaikutuksesta. Rakenneosien uudelleenkäytön kannalta huomionarvoista on, että sisäilmailmaongelmaisissakin rakennuksissa on yleensä lukuisia rakenneosia, joissa ei ole minkäänlaisia kosteus- tai mikrobivaurioita. <br/><br/><br/><br/>Rakenneosien uudelleenkäyttöön vaikuttaa merkittävästi rakennuksen ja sen materiaalien ikä, rakennuksen käyttötarkoitus ja rasitus, jolle rakenteet ovat altistuneet sekä uusi käyttötarkoitus. Suurin uudelleenkäyttöpotentiaali on sellaisilla betonielementeillä, jotka voidaan irrottaa ja uudelleen asentaa helposti. Uudelleenkäyttöä suunniteltaessa pitää ottaa huomioon, että betonirakenteet, jotka on alun perin suunniteltu sisäympäristöön, eivät saa altistua uudessa käyttötarkoituksessa alkuperäistä ankarammalle rasitukselle. Runkorakenteiden merkittävin vaurioitumisriski on purkamisen ja kuljettamisen sekä muun käsittelyn aikana. Erityisesti aukollisten elementtien purkamisessa vaurioitumisriski on suuri. <br/><br/><br/><br/>Betonielementtirakentamista ohjaavat normit ja ohjeet ovat muuttuneet useasti elementtirakentamisen alkuajoista lähtien. Kuormitukset ja rakenteiden kapasiteetit on tarkistettava aina tapauskohtaisesti ja tarvittaessa suunniteltava rakenteiden vahvistukset. Nykyiset lämmöneristysmääräykset edellyttävät myös lisälämmöneristystä vanhoihin ulkoseinäelementteihin. <br/><br/><br/><br/>Pilari-palkkirunkoisen hallin hiilijalanjälkitarkastelut puoltavat hallin rungon uudelleenkäyttöä, sillä merkittävimmän hiilidioksidipäästöt syntyvät betonielementtien valmistamisesta. Elementtien kuljettamisen päästöt ovat vähäisiä verrattuna elementin valmistukseen, mutta ne on otettava huomioon hallin uudelleenkäytön hiilijalanjälkitarkasteluissa.<br/>
Tässä COMBI-tutkimushankkeen johdanto- ja yhteenvetoraportissa esitetään vuosina 2015—2018 toteutetun tutkimushankkeen keskeiset suositukset ja johtopäätökset. Hankkeen tavoitteena on ollut parantaa julkisten palvelurakennusten, kuten koulujen, päiväkotien ja vanhainkotien energiatehokkuutta turvallisesti ja kustannustehokkaasti. Hankkeessa on tarkasteltu sekä uudis- että korjausrakentamista.<br/><br/>Tutkittuja aihepiirejä on hankkeessa ollut suuri määrä. Arkkitehtuurin osalta on tarkasteltu palvelurakennusten arkkitehtisuunnittelun kehittämistä energiatehokkuuden ja tilasuunnittelun näkökulmista sekä ympäristöystävällisyyden ja kestävyyden huomioon ottamista arkkitehtisuunnittelussa. Rakenteiden osalta on tutkittu niiden lämpö- ja kosteusteknistä toimintaa ja määritetty kosteusteknisiä materiaaliominaisuuksia. Kenttätutkimuksissa on tarkasteltu sisäilman olosuhteita 24 palvelurakennuksessa Tampereen ja ympäristökuntien sekä Helsingin alueella. Myös palvelurakennusten laskennallista ja toteutunutta energiankulutusta on tutkittu Tampereen, Helsingin ja Oulun kohteista. Taloteknisten järjestelmien osalta on tarkasteltu niiden kustannusoptimaalisuutta, uusiutuvan energian etätuotantoa, taloautomaatiojärjestelmien toimintaa, aurinkosuojausta ja valaistusta. Rakennusprosessin osalta näkökulmina ovat olleet päätöksenteon prosessit, talotekniikan käytännön toteutus, rakennuksen toimivuuden varmistus sekä olosuhteiden ja energiankulutuksen seuranta. Lisäksi on kehitetty työkaluja rakennushankkeen taloudellisuustarkasteluihin.<br/><br/>Tämän johdanto- ja yhteenvetoraportin liitteenä on hankkeen tulosten pohjalta koottu COMBI 8 suosituslista, jossa esitettyjen toimenpiteiden katsotaan laajasti edesauttavan julkisten palvelurakennusten toimivuutta ja energiatehokkuutta. Raportin liitteenä on myös 45 kpl lyhyitä tuloskortteja sekä niihin liittyvät esitysaineistot, joiden tarkoituksena on helpottaa hankkeessa kerätyn tiedon leviämistä. Hankkeen alkuperäisjulkaisut on listattu tämän raportin liitteenä olevassa julkaisuluettelossa.<br/><br/>Keskeisenä johtopäätöksenä todetaan, että hyvä energiatehokkuus on ainoastaan yksi laadukkaan rakentamisen monista ominaisuuksista. Laadukas rakentaminen edellyttää kokonaisvaltaista ja oikeaaikaista asioiden tarkastelua sekä ehjän ketjun rakentamista suunnittelusta toteutukseen ja käyttöön. Tässä onnistumisen edellytyksenä ovat rakennushankkeessa ja sen jälkeen rakennuksen parissa toimivien henkilöiden hyvä ammattitaito ja yhteistyö sekä riittävät resurssit. COMBI-hankkeen tulosten tavoitteena on antaa eri osapuolille tietoa ja työkaluja turvallisen, taloudellisen ja energiatehokkaan lopputuloksen saavuttamiseksi.
Tämän tutkimuksen lähtökohtana oli selvittää yliopisto-opiskelijoiden kokemuksia opintoihinsa liittyvästä ohjaustarpeesta ja saamastaan ohjauksesta. Toisena tavoitteena oli kartoittaa opiskelijoiden opiskeluaikaista työssäkäyntiä sekä työssäkäynnin ja opiskelun yhdistämistä. Tutkimus toteutettiin sähköisenä kyselynä syksyllä 2010. Kyselyn kohderyhmänä olivat Tampereen teknillisen yliopiston (TTY) tutkinto-opiskelijat. Kyselyyn vastasi yhteensä 514 opiskelijaa. Kysely sisälsi sekä suljettuja että avoimia kysymyksiä. Kyselyn vastausten perusteella opiskeluaikainen työssäkäynti koetaan opintoja hidastavaksi, mutta silti myös opintoja edistäväksi tekijäksi. Etenkin ne opiskelijat, joilla työssäkäynti liittyi omaan opiskelualaan, kokivat työssäkäynnin opintojen kannalta hyödyllisenä. Tärkeimmät työssäkäynnin syyt olivat taloudelliset syyt, työkokemuksen saaminen sekä kontaktien saaminen työelämään. Valtaosa kyselyyn vastanneista koki joko tarvinneensa ja saaneensa ohjausta opintoihinsa TTY:llä tai arveli, että saisi ohjausta halutessaan, mutta ei ollut sitä tarvinnut. Opiskeluaikainen poissaolo (esimerkiksi asepalveluksen suorittaminen, vaihto-opiskelu tai vanhempainvapaa) lisäsi selvästi opiskelijoiden ohjaustarvetta, mutta opiskelijat olivat sitä vastaavasti myös saaneet tarvitessaan. Lisää ohjausta kaivattiin erityisesti aineopintokokonaisuuksien eli pää- ja sivuaineyhdistelmien suunnitteluun. Sanallisessa palautteessa kaivattiinkin enemmän tietoa siitä, miten ainevalinnat vaikuttavat työllistyvyyteen ja miten eri ainevalinnat tukevat toisiaan. Opintojensa etenemiseen vastaajat olivat pääsääntöisesti tyytyväisiä. Sen sijaan yhteiskunnan odotukset koettiin vaativina, sillä lähes kolme neljännestä vastaajista oletti opintojensa viivästyvän suhteessa yhteiskunnan asettamaan valmistumisaikatavoitteeseen. Huomattavaa on, että vain alle vuoden opiskelleistakin selkeä enemmistö oletti opintojensa viivästyvän yhteiskunnan tavoitteista.
Ilmastonmuutoksen torjuntaan tähtäävät velvoitteet kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi ovat kiristyneet. Samaan aikaan huoli väestön terveydentilasta (ylipaino, vähäinen liikunta) ja liikunnan kallistumisesta kasvaa. Kävelyn ja pyöräilyn suosiminen kulkutapoina edistää kansanterveyttä, on edullista ja vähentää liikenteen tuottamia kasvihuonekaasujen päästöjä, joten siksi kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen kannattaa panostaa yhteiskunnan taholta.<br/><br/>Tampereen teknillinen yliopisto on tehnyt useita eri kaupunkiseuduille (Tampere, Lahti, Oulu ja Jyväskylä) kohdistuvia henkilöliikennetutkimuksia. Tässä työssä näitä tutkimusaineistoja, analysoitiin lisää erityisesti liikunnan ja ikääntymisen mutta myös kestävän kehityksen näkökulmista. Tavoitteena oli kehittää uusia mittareita, joilla voidaan arvioida liikennejärjestelmien toimivuutta mutta myös kansanterveyden edistämisen näkökulmista, ja tuoda esille väestöryhmiä, joiden liikkumiskäyttäytymistä tulisi seurata tarkemmin tulevissa henkilöliikennetutkimuksissa. Työ on tehty Kaupunkirakenteen kokonaisvaltainen resurssitehokkuusmalli – WHOLE -hankkeen yhteydessä.<br/><br/>Väestön liikkumisaktiivisuuteen vaikuttavat luonnollisesti vuodenaika, ikä ja elämäntilanne. Liikkumisaktiivisuus on korkeimmillaan 30–44 ikävuoden iässä. Naisten liikkumisaktiivisuus on miehiä suurempi ennen keski-ikää, mutta vanhemmissa ikäluokissa miesten liikkumisaktiivisuus on vuorostaan naisia suurempi. Tampereella liikkumisaktiivisuuden erot eri ikäryhmissä eivät ole niin suuria kuin muissa kaupungeissa. Tampereella erityisesti yli 75vuotiaiden liikkumisaktiivisuus on Jyväskylää ja Oulua korkeampi. Oulussa liikkumattomuus eli nolla matkaa tekevien osuus ikääntyneiden naisten kohdalla on suuri. Ikääntyneet käyttävät pyöräilyyn ja kävelyyn soveltuvia väyliä erityisesti ulkoilulenkkeilyyn. Naiset tekevät miehiä enemmän lyhyitä matkoja, ja tämä sukupuolten välinen ero on havaittavissa jo nuoresta aikuisuudesta lähtien.<br/><br/>Naiset kulkevat matkansa käyttäen kestäviä kulkutapoja (kävely, pyöräily, joukkoliikenne) miehiä useammin. Vain osa tästä sukupuolten välisestä erosta selittyy sillä, että miesten tekemät matkat ovat naisia pidempiä. Kun matkojen tarkastelu rajoitettiin lyhyempiin matkoihin, naiset kulkivat edelleen miehiä useammin käyttäen kestäviä kulkutapoja. Tämä sukupuolten välinen ero kulkutapojen käyttämisessä on nähtävissä jo lapsuudessa ja nuoruudessa.<br/><br/>Verrattaessa kauppoihin ja liikuntapaikkoihin suuntautuvia matkoja, liikuntapaikkoihin kuljetaan useammin henkilöautolla kuin kestävillä kulkutavoilla. Liikuntapaikkoihin suuntautuvat matkat ovat pidempiä kuin kauppoihin suuntautuvat matkat.<br/><br/>Tulevaisuudessa liikuntapaikkojen sijaintiin yhdyskuntarakenteessa ja asemaan liikennejärjestelmässä tulisi kiinnittää enemmän huomiota, koska liikunta on tapahtuma, jota ei voi muuttaa sähköiseen muotoon, ja koska liikuntapaikkoihin suuntautuvaa liikennettä tulee kansanterveyden näkökulmasta edistää. Henkilöliikennetutkimuksissa tulee kiinnittää erityistä huomioita lasten ja nuorten kulkutapojen jakauman kehitykseen sekä nolla matkaa tekevien osuuteen ikääntyneiden osalta. Ulkoilulenkit tulee tarkastella erikseen muista matkoista, koska pyöräily liikuntamuotona yleistyy, ja siten nostattaa keinotekoisesti kestävien kulkutapojen osuutta henkilöliikennetutkimuksissa.<br/><br/>Jatkotutkimuksena ehdotetaan henkilöliikennettä niin, että tutkimusyksikkönä on kokonainen perhe tai asuntokunta yksittäisen asukkaan sijasta. Liikennettä tulisi tutkia myös sosiologisella tutkimusotteella.
Positioning techniques and algorithms have been studied for some years at the Tampere University of Technology within several research groups. The objective of this course hand-out has been to collect together the most important algorithms and mathematical tools used in positioning including examples and starting from the basics. We do not go into details of specialized techniques and equipment, but after this course student should be able to solve application dependent problems without having to “re-invent the wheel” again and again. This hand-out and course provide a strong basis for the course TKT-2546 Methods for Positioning. During the previous years courses MAT-45806 Mathematics for Positioning and TKT- 2546 Methods for Positioning had a common hand-out. For practical reasons, the earlier hand-out has been divided into two parts so that both courses now have their own hand-out. Still the courses in question are tightly connected and it is strongly recommended to take both courses the same school year. Prerequisites are first-year engineering mathematics and basics of probability. Additionally, the course TKT-2536 Introduction to Satellite Positioning is a useful but not compulsory prerequi- site. There is no official course text book in addition to this hand-out, mostly because the authors have not managed to find a single book to cover all the material on the level of abstraction we need. The arsenal of positioning computation methods is collected from different areas of mathematics and engineering sciences, and there are often discipline and interpretation differences between them, so we have tried to use common notations and represent connections between different ways of thinking as best as we could. The homepage of the course is http://math.tut.fi/courses/MAT-45806/ which contains additional information about the course and if necessary errata of this hand-out. The authors would like to thank Sami Tiainen for the initial translation of the manuscript, and professor Robert Piché, Helena Leppäkoski, Henri Pesonen, Hanna Sairo, Martti Kirkko-Jaakkola and others who have contributed to the hand-out. The sections excluded from this year’s implementation have been marked with an asterisk (*).
The City of Tampere is experiencing a great regeneration boom. Several central areas are under redevelopment. The Hakametsä area is one of them. The ice hockey hall of Hakametsä and the surrounding commercial areas will be redeveloped in the near future. The identity and integrated sustainable urban solutions unifying the entire Hakametsä area is becoming a key issue. <br/><br/>The Sustainable Design Studio 2014 looked at the opportunities related to sustainable redevelopment of the new city district. In particular, the focus was in the intersection of Hervannan valtaväylä and Sammon valtatie. Currently this intersection divides the area in separate and isolated sections with very scattered street scape and difficult accessibility for light-traffic. The restructuring of the entire city structure could offer several opportunities for more sustainable city district in connection to the new tram line. <br/><br/>The task for the students had to two parts with different objectives and urban scales. The first part included a group work analysis on the Hakametsä area and designing a new urban strategy for a sustainable city district. The lack of overall scheme for the area motivated the students to look at the intersection area as the point for connecting the four sectors divided by Hervannan valtaväylä and Sammon valtatie. <br/><br/>The second individual part of the assignment consisted of designing additional floors to an existing residential building next to the Hakametsä ice hockey rink. The work aimed at creating appealing typological solutions for attractive in-fill architecture thus increasing the opportunities for densification of the 70s residential areas at large. The starting point for the design was the structural system developed in KORKO research project of the Tampere University of Technology. The research project delivered a concept for a prefabricated steel structure allowing fast and affordable assembly of prefabricated wooden housing modules. The objective of the course was to connect university education and research in a mutually benefiting way that is motivating for the students. <br/><br/>The results of the studio provided a comprehensive overview of different approaches to reshape the urban plan for more sustainable city structure. The need for the new character of Hervannan valtaväylä became evident. Should the road be a main artery focusing on delivering the traffic flows, or, is it part of integrated city structure potentially lowering the speeds of vehicles and calling for improved lighttraffic conditions? The students’ works opened up a number of alternative perspectives – including engineering studies on sustainability issues. The Hakametsä area is a great potential for sustainable urban densification within the proximity of the city center, yet with a unique character making it a distinct and identifiable place.<br/>
Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa järjestettävät suurtapahtumat ovat haaste liikenteen sujuvuudelle ja pysäköintiratkaisuille. Etenkin suurimpien tapahtumien, kuten Alihankintamessujen aikaan liikenne- ja pysäköintijärjestelyiden toimimattomuus heijastuu laajalle katu- ja tieverkolle. Liikenne ja pysäköinti ovat myös esteitä messutapahtumien kasvulle.<br/><br/>Tässä hankkeessa Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksen liikenne- ja pysäköintijärjestelyiden toimivuutta tarkasteltiin vuoden 2016 Asta Rakentaja ja Alihankinta-messuilla. Lisäksi erilaisten toimenpiteiden vaikutuksia tutkittiin simuloinnin avulla. Kehittämistoimenpiteitä tunnistettiin haastattelujen ja aiempiin selvityksiin tutustumisen avulla. Tutkimuksen tavoitteena oli kehittää alueen liikenne- ja pysäköintijärjestelyitä sekä tunnistaa erilaisia toimintatapoja ja ratkaisuja, joilla ongelmiin voidaan vaikuttaa.<br/><br/>Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksen alueen liikennejärjestelmän toimivuuteen ja liikenteen sujuvuuteen vaikuttavat useat tekijät. Liikenteen toimivuus ja pysäköintikapasiteetin riittävyys vaihtelevat messukohtaisesti, sillä messujen vierailijaprofiilit eroavat toisistaan mm. kuluttaja- ja ammattimessuilla. Tärkeää on tarkastella liikennettä ja pysäköintiä yhdessä, sillä esimerkiksi pysäköintiratkaisut (lähipysäköinti, etäpysäköinti), pysäköinnin ohjaus ja pysäköintikapasiteetin riittävyys vaikuttavat messualueen liikenteen sujuvuuteen merkittävästi.<br/><br/>Suositeltavat kehitystoimenpiteet on jaettu lyhyen ja pitkän aikavälin mahdollisuuksiin. Lyhyellä aikavälillä, seuraavan kahden vuoden aikana mahdollisesti toteutettavia toimenpiteitä ovat kysyntään vaikuttaminen ja joukkoliikenteen markkinointi ensisijaisena kulkumuotona, etäpysäköinnin tehokkaampi markkinointi, pienten parannusten toteuttaminen alueen liikenneverkolla ja liikenteen hallintasuunnitelman toteuttaminen. Pidemmällä aikavälillä pysäköintiä on mahdollista kehittää esimerkiksi pysäköintilaitoksella ja pysäköinnin ohjausjärjestelmillä, suuremmilla liikenneverkon parantamistoimenpiteillä sekä mobiili- ja porttaalipohjaisen tiedotuksen toteuttamisella osana laajempaa alueellista opastamiskokonaisuutta.<br/><br/>Mass events at the Tampere Exhibition and Sports Centre (TESC) pose a challenge for the traffic fluency and parking arrangements in the vicinity of TESC. Problems related to traffic flow and parking can be observed especially during the Subcontracting trade fair. These problems can also be seen as issues limiting the further growth of TESC trade fair events.<br/><br/>The TESC traffic and parking conditions were observed during the Asta Constructor and Subcontracting trade fairs in 2016. Some suggested improvements were also studied with simulation. In addition, certain measures were recognized through conducting interviews and studying previous reports. The aim of this study was to suggest improvements to the traffic and parking arrangements and to recognize a set of measures and solutions that could help in tackling the traffic and parking problems.<br/><br/>Several factors affect the transport system and traffic flow around TESC area. Traffic fluency and parking capacity adequacy vary depending on the event type, i.e. consumer and professional trade fairs have differing visitor profiles. It is important to examine traffic and parking as a whole since e.g. parking arrangements, parking guidance and parking capacity have a direct and significant effect on traffic fluency in the area.<br/><br/>The recommended measures were divided to short and long term measures. Short term measures that can be implemented within the next two years include affecting the demand, promoting public transport as the primary mode, enhancing the remote parking promotion, implementing minor street infrastructure improvements and putting a traffic control management plan into service. Long term measures include building a multi-storey car park, utilizing a parking guidance system, implementing major street infrastructure improvements and implementing a mobile application and overhead sign support based traffic information system as a part of a citywide traffic guidance system.
Perinteisessä sähköenergiajärjestelmässä vaihtelevaan kulutukseen on sopeuduttu tuotantoa säätämällä esim. vesivoima- ja lauhdevoimalaitosten avulla. Jatkossa yhä suurempi osa tuotannosta on sellaista, jota ei teknisesti voida tai ei taloudellisesti kannata säätää, kuten sääriippuva tuuli- ja aurinkovoima, sekä tasaisesti ajettava ydinvoima. Kuormitus tarjoaa edullisen ratkaisun lisätä järjestelmään joustavuutta ainoastaan säätökapasiteetiksi rakennettavan sähköntuotannon sijaan. Tuntitason tehotasapainon hallinnan lisäksi joustavasti ohjattavissa oleva kuormitus muodostaa merkittävän potentiaalin myös voimajärjestelmän erilaisille nopeille reserveille. Näiden tarve korostuu järjestelmässä olevan pyörivän massan (inertian) määrän vähentyessä.<br/><br/>Valtakunnallisten tehohuippujen aikaan sähköenergian hinta yleensä nousee selvästi. Samaan aikaan käytössä on yleensä paljon päästöjä aiheuttavia energiantuotantomuotoja. Kysynnän jouston avulla voidaan sähkönkulutusta siirtää kalliista tehohuipuista edullisempiin ajankohtiin. Mikäli kysyntäjouston seurauksena tuotanto muuttuu esimerkiksi hiililauhteella tuotetusta sähköstä vesivoimaksi, pienentyvät myös sähköntuotannon päästöt. Sähkönjakeluverkon tasolla saattaa kuitenkin esiintyä tilanteita, jolloin paikallisen verkon huippukuormitus osuu ajankohtaan, jolloin halpa energia ja kysynnän jousto lisäisivät entisestään verkon huippukuormitusta. Tämä lisää osaltaan kysynnän jouston problematiikkaa.<br/><br/>Ilmastonmuutoksen hillitseminen on taustalla myös uusissa rakentamiseen liittyvissä energiatehokkuusmääräyksissä, joiden tavoitteena on ohjata rakentamista yhä energiatehokkaampaan ja uusiutuvia energialähteitä hyödyntävään suuntaan. Energiatehokkuutta arvioitaessa tuleekin kiinnittää aikaisempaa enemmän huomiota myös hetkellisiin tehohuippuihin ja käyttöprofiileihin. Kysynnän jouston tarve ja tavoitteet tulee nähdä myös tarpeellisena osana tulevassa lähes nollaenergia eli nZEB-rakentamisessa.<br/><br/>Kysynnän jousto sisältää laajan joukon erilaisia toimintoja, joiden merkitys, tarve ja ansaintalogiikka vaihtelevat toimijan näkökulmasta. Kysynnän joustolla voidaan ymmärtää välillinen esimerkiksi hinnoittelurakenteilla toteutettava vaikuttaminen asiakkaan käyttäytymiseen, vaihtelevaan energian hintaan pohjautuvat suorat ohjaustoimenpiteet sekä siirto- ja jakeluverkon tarpeista tulevat ohjaukset, kuten. kuorman toimiminen kantaverkkoyhtiön reservinä tai yötariffiin kytketyn kuorman porrastaminen. Seuraavassa on kuvattu lyhyesti kysynnän jouston mahdollisuuksia ja tarpeita eri toimijoiden näkökulmasta:<br/><br/>- Kantaverkkoyhtiölle kysynnän jousto tarjoaa mahdollisuuksia tehotasapainon hallintaan ja taajuuden säätöön käyttö- ja häiriöreservien osalta sekä mahdollisesti myös joustavuutta tehopula -tilanteiden hallintaan.<br/><br/>- Sähkön vähittäismyyjä voi hyödyntää kysynnän joustoa sähkön hankinnan suunnittelussa, tasevastaavana oman taseensa hallinnassa muiden toimenpiteiden rinnalla, säätösähkömarkkinoiden tarjouksissa sekä uusien tuotteiden ja oman liiketoiminnan kehittämisessä.<br/><br/>- Jakeluverkkoyhtiö voi hyödyntää kysynnän jouston mahdollisuuksia pitkän aikavälin verkon suunnittelussa verkon mitoitustehon näkökulmasta sekä reaaliaikaisessa käyttötoiminnassa esim. poikkeustilanteiden aikaisen huipputehon hallinnassa.<br/><br/>- Sähkön loppukäyttäjän näkökulmasta kysynnän jousto mahdollistaa mm. sähkön käytön edullisen hinnan aikana, ostosähkön vähentämisen, oman pientuotannon täysimääräisen hyödyntämisen, huipputehojen pienentämisen sekä mahdollisesti liittymäkoon rajoittamisen.<br/><br/>- Laite- ja järjestelmätoimittajille sekä palvelun tarjoajille (esim. kuormia aggregoiva ”jousto- operaattori”) kysynnän jousto tarjoaa uusia tuote- ja liiketoimintamahdollisuuksia.<br/><br/>Kysynnän jouston laajamittainen hyödyntäminen edellyttää eri toimijoiden välistä yhteistyötä. Etäluettavat energiamittarit (AMR, Automated Meter Reading), joiden osalta Suomi on edelläkävijä maailmanlaajuisesti, mahdollistavat todelliseen tuntikulutukseen pohjautuvan taseselvityksen sekä vähittäismarkkinoille uusia tuntihinnoitteluun perustuvia hinnoittelumalleja. Nämä puolestaan mahdollistavat asiakkaan osallistumisen kysynnän jouston tuntimarkkinoille. Lisäksi etäluentajärjestelmää käytetään jo tänä päivänä kuormien ohjaamiseen asiakkaan käytössä olevien tariffien mukaisesti (esim. yö-/päiväsähkö). Olemassa olevaa AMR-infrastruktuuria on kansantaloudellisessa mielessä järkevää käyttää myös suoraan kuorman ohjaukseen siinä määrin kuin asennettu infrastruktuuri sen mahdollistaa.<br/><br/>Kysynnän jouston potentiaalia tarkasteltiin energian kulutuksen ja tyypillisimpien laitetehojen lähtökohdista. Vuodenajasta, vuorokaudesta ja vuorokauden tunnista riippuen potentiaalit vaihtelevat voimakkaasti. Suurimmat ohjauspotentiaalit ovat lämmityskaudella sähkölämmityksessä sekä käyttöveden lämmityksessä läpi vuoden. Mahdollisuuksia on myös isompien kiinteistöjen ilmanvaihdon, jäähdytyksen ja valaistuksen ohjauksessa sekä mm. ulkovalaistuksessa, autolämmityksissä, erilaisissa lisälämmitysvastuksissa sekä erikoiskohteissa, kuten kasvihuoneet.<br/><br/>Tehtyjen analyysien ja verkkoyhtiöille tehdyn kyselyn perusteella AMR-mittareiden ohjausaikatauluun kytketyn ohjausreleen kautta on ohjattavassa yli 1 000 MW pääosin erilaista sähkölämmitys- ja lämminvesivaraajakuormaa. Tämä ohjattavissa oleva kuormitus olisi otettavissa käyttöön hyvinkin nopeasti, ja hyödynnettävissä esim. day-ahead (Elspot) -markkinoilla toimittaessa. Käytännön toteutus vaatii kuitenkin vielä tietojärjestelmärajapintojen standardointia siten, että ohjaussignaalit kulkevat saumattomasti sähkönmyyjien ja verkkoyhtiöiden välillä. AMR-mittareiden ns. kuormanohjausreleeseen on kytkettynä samaa suuruusluokkaa oleva määrä ohjattavaa kuormaa, jota voitaisiin hyödyntää päivän sisällä tapahtuvissa ohjauksissa (intra-day (Elbas), säätösähkömarkkina). Riittävän nopeaan ja luotettavaan tiedonsiirtoon sekä mittareiden ja keskusten asennuksiin liittyy ohjausaikatauluun perustuvaan ohjaukseen verrattuna enemmän teknisiä haasteita. Jakeluverkkoyhtiöiden valvontamallia, esim. innovaatiokannustimen muodossa, tuleekin kehittää siten, että se luo kannusteita verkkoyhtiöille edistää AMR-mittareiden kautta ohjattavissa olevan ohjauspotentiaalin täysimääräistä hyödyntämistä.<br/><br/>Day-ahead ja intra-day markkinoita merkittävämmän taloudellisen potentiaalin tarjoavat kantaverkkoyhtiön olemassa olevat, maailmanlaajuisesti edistykselliset, käyttö- ja häiriöreservimarkkinat. Nykyistä AMR –teknologiaa ei voida sellaisenaan käyttää nopeisiin ohjauksiin, vaan reservimarkkinoille tarjottava kuorman ohjaus vaatii teknisesti kehittyneempiä ratkaisuja. Todennäköisesti reservimarkkinoille tarjottava kysynnän jousto laajenee ensin isompien kiinteistöjen kuormien ohjauksista; esim. reservimarkkinoille hyvin soveltuvat ilmanvaihto-, jäähdytys- ja valaistuskuormat muodostavat satojen megawattien suuruisen kuormituksen valtakunnan tasolla.<br/><br/>Isompien kiinteistöjen (palvelu-, liike ja toimistorakennukset) ohjauksissa kiinteistöautomaatiojärjestelmät ovat ensisijainen ratkaisu kysynnän jouston toimintojen kehittämiseen. Myös pienasiakkaiden (kotitalous- ja vapaa-ajan kiinteistöt) kuormien ohjauksissa tarvitaan AMR-mittaria kehittyneempiä järjestelmiä, jos halutaan tarjota ohjauksia reservimarkkinoille tai toteutetaan älykkäämpiä ohjauksia, esim. kun asiakkaalla on omaa pientuotantoa. Taloudellinen kannattavuus on yleisesti ottaen sitä parempi, mitä reaaliaikaisemmilla markkinoilla operoidaan.<br/><br/>Sähkön myyjän näkökulmasta Day-ahead tai intra-day markkinoihin tai tasehallintaan liittyvällä kysynnän joustolla saavutettavien taloudellisten hyötyjen realisoitumista edesauttaa se, että kysynnän jouston toteutukseen vaadittava infrastruktuuri on lähes valmiina. Mikäli kysyntäjoustotuotteen tarjoaa joku muu kuin asiakkaan sähkönmyyjä, tulee luoda menettely, jolla ratkaistaan tasevastuuseen liittyvät kysymykset.<br/><br/>Sähkönmyyjällä ja jakeluverkkoyhtiöllä on periaatteellinen eturistiriita suhteessa kysynnän joustoon. Kun kuormituksia ohjataan kaikille asiakkaille yhtenäisen ohjaussignaalin, kuten sähkön markkinahinnan perusteella, vähenee normaali kuormien risteily, mikä kasvattaa verkon tehoja. Tehopohjaisen maksukomponentin sisältävä siirtotariffi puolestaan luo asiakkaalle kannusteen kiinnittää huomiota myös omiin huipputehoihin. Todellisella jakeluverkolla ja kuormitustiedoilla tehdyissä simuloinneissa ilmeni, että tarkastellussa jakeluverkossa huipputehot (suurin tuntikeskiteho) kasvavat merkittävästi, mikäli kuormia ohjataan markkinaperusteisesti. Tätä kuormien kasvua on simulointien perusteella mahdollista tasoittaa tehopohjaisilla siirtotariffeilla. Tehopohjainen hinnoittelu voidaan toteuttaa esim. asiakkaan toteutuneeseen huipputehoon tai liittymispisteeseen määriteltyyn tehorajaan tai -kaistaan perustuvan maksukomponentin avulla. Sähkön myyjän hinnoittelu voi siitä huolimatta perustua edelleen tuntihinnoitteluun, esim. spot-hintaan, jolloin asiakkailla on kannuste optimoida kuormia myös markkinahintojen perusteella. Tehopohjainen hinnoittelu voidaan nähdä jopa edellytyksenä järjestelmän kokonaistehokkuuden toteutumisen näkökulmasta, jotta markkinahinta-pohjaisella ohjauksella saavutettava hyöty ei eliminoidu verkon kapasiteettitarpeen kasvamisena ja siten asiakkaiden korkeampina siirtomaksuina.<br/><br/>Keskeistä kysynnän jouston laajamittaiselle hyödyntämiselle on muodostaa kokonaisvaltainen näkemys kysynnän jouston toiminnallisuudesta ja eri toimijoiden mahdollisesti ristikkäisistäkin rooleista, kaikkien toimijoiden liiketoimintaa tukevasta markkinamallista, tiedonsiirtorajapintojen yhteensovittamisesta sekä kysynnän joustoa edistävän lainsäädännön kehittämisestä. Erityisesti kysyntäjouston ansaintalogiikka vaatii kehittämistä, asiakkaiden ymmärrystä tulee lisätä ja asiakkaille tulee tarjota kannusteita kysynnän joustoon osallistumiseen. Kuorman ohjauksen käyttöönotto edellyttää myös uusien ja uusittavien kiinteistöjen sähköverkon ja laitevalintojen suunnittelun tavoitteellista ohjausta. Lainsäädäntöön liittyvien kysymysten lisäksi keskeisiä esteitä kysynnän jouston toteutumiselle yleisesti ovat hajanainen toimialakenttä (suuri määrä erilaisia toimijoita), standardoimattomat prosessit, tietojärjestelmien rajapinnat ja toimintavasteiden suuri hajonta, sekä asiakkaan kuormien ohjattavuustiedon puuttuminen.<br/><br/>Tutkimusprojektin lopputuloksena esitetään lukuisa joukko toimenpiteitä, joilla voidaan edesauttaa laajamittaisen kysynnän jouston yleistymistä. Vastuu toimenpiteistä jakautuu laajasti toimialan yrityksille (mm. sähkön myyjät ja verkkoyhtiöt), toimialan järjestöjen edustajille sekä viranomaisille. Toimenpiteet liittyvät:<br/><br/>- kysynnän jouston tuotteistamiseen sähkön myyjän ja jakeluverkkoyhtiön toimintojen osalta,<br/><br/>- eri sidosryhmien informointiin ja koulutukseen,<br/><br/>- toimintatapojen yhtenäistämiseen toimintaprosessien sekä teknisten järjestelmien osalta,<br/><br/>- lainsäädännön, viranomaismääräysten ja ohjeiden kehittämiseen, joihin sisältyy erityisesti verkkoliiketoiminnan valvontamallin ja rakennusmääräysten kehittäminen.<br/><br/>Vaikka kysynnän jouston laajamittainen käyttöönotto edellyttää vielä paljon erilaisia toimenpiteitä, niin olemassa oleva infrastruktuuri ja markkinapaikat sekä meneillään oleva kehitystyö luo uskoa kysynnän jouston laajamittaisen toteutuksen käynnistymiselle lähitulevaisuudessa.
Tämä opas jäsentää ja päivittää palvelualaan liittyvää mittaamisosaamista. Mittaaminen nähdään ensisijaisesti palveluiden johtamisen ja arvonluontiprosessin kehittämisen apuvälineenä. Näkökulmiksi valitaan asiakaslähtöisyys ja palvelujärjestelmät. Lisäksi oppaassa korostetaan henkilöstön roolia mittareiden kehitysprojektien menestystekijänä. Opas auttaa päivittämään oman organisaation mittarit palveluvaltaisen yhteiskunnan vaatimuksiin. Se tarjoaa konkreettisia malleja, muistilistoja ja työkaluja, jotka auttavat mittaristoprojektin läpiviennissä. Samalla kiteytetään yhteen kokemuksia kymmenestä palveluorganisaatiosta, joissa kehitettiin mittaamista vuosina 2011–2013. Nämä organisaatiot edustavat asiantuntijapalveluita, julkisia palveluita ja teollisuuden palveluita. Lisäksi oppaassa kuvataan suomalaisten palveluorganisaatioiden mittaamisen tilaa. Opas sopii perusteokseksi palveluorganisaatioiden johdolle ja kehittäjille sekä alan korkeakouluopiskelijoille.
Tämä tutkimus on esiselvitys suomalaisen meriteollisuuden verkostotoiminnan tilasta. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mitä aihealueita meriklusterin verkoston toiminnassa kannattaisi jatkotutkia. Tutkimuksen aikana suoritettiin kaksi kohdennettua kyselytutkimusta meriklusterin verkoston toimijoille. Kyselyt lähetettiin 392:en sähköpostiosoitteeseen vuoden 2009 lopulla ja kakkosvaiheessa vuoden 2010 alkupuolella. Vastausprosentti tutkimuskyselyyn oli 12 %. Tutkimuksen suunnitteli ja tutkimuskysymykset laati Tampereen teknillisen yliopiston tuotantotalouden sekä tiedonhallinnan ja logistiikan laitoksen yhteinen tutkimusryhmä. Yoso Oy avusti kyselyn laatimisessa ja kyselytutkimuksen tulosten analysoinnissa. Kysely toteutettiin Yoso Oy:n Internet-pohjaisella kyselytyökalulla. Tutkimuksessa löytyi useita tutkimuksen kannalta mielenkiintoisia osa-alueita koskien verkoston toimintaa. Tässä raportissa julkaistaan tutkimuksen tulokset ja raportin lopussa pohditaan johtopäätöksiä tuloksista. Yleisesti voidaan todeta, että meriklusterin verkoston toiminta on suomalaisen meriteollisuuden kilpailukyvyn näkökulmasta avainasemassa. Verkoston kilpailukykyyn vaikuttavia havaittuja potentiaalisia tutkimusalueita ovat mm. miten verkostossa synnytetään ja vaalitaan kilpailukykyä edistäviä innovaatioita (liiketoiminta- sekä teknologiainnovaatiot), miten arvontuotossa ilmeneviä ongelmia verkostossa kommunikoidaan sekä esim. kilpailukykyisen toiminnan vaatiman integraation aste verkostossa. Verkoston tehokkuuteen ja tuottavuuteen vaikuttavia tutkimuksen arvoisia tekijöitä havaittiin olevan mm. toimintojen kypsyys, horisontaalinen ja vertikaalinen dynamiikka verkostossa sekä arvonmuodostuksen mekanismit. Tulevaisuuteen tähtäävän globaalin verkottuneen toiminnan näkökulmasta tutkimisen arvoista olisi mm. luottamuksen synnyttäminen virtuaalisessa verkostossa (toimijat ovat maantieteellisesti ja kulttuurisesti etäällä toisistaan), verkostotoiminnan kypsyys pk-sektorilla sekä arvontuottokyvykkyys verkoston välityksellä.