Kaikki aineistot
Lisää
Tämä pro gradu -tutkielma tarkastelee Yleisradion tv-uutisten luomaa kuvaa Neuvostoliitosta vuosina 1975–1980. Tutkielma vastaa sisällöllisiin kysymyksiin Neuvostoliittoa käsittelevistä uutisista niin määrällisestä kuin laadullisestakin näkökulmasta. Tutkielmassa on järjestelmällisesti tarkasteltu Radio- ja televisioarkistossa säilyneitä lähetyksiä tarkastelujaksolta ja aiheeseen kuuluvat lähetykset on tilastoitu eri kategorioihin aiheiden mukaan. Lisäksi on muodostettu kokonaiskuva uutisoinnin sisällöstä sekä valittu yksittäisiä uutislähetyksiä, joista on laadittu tarkempi analyysi niiden sisällön perusteella. Uutislähetysten ohella tutkielma nojautuu lähdeaineistossa kattavaan tutkimus- ja metodikirjallisuuteen sekä aikalaisteksteihin, kuten lehtiartikkeleihin sekä Yleisradion virallisin asiakirjoihin. Tutkielma antaa lukijalle tarvittavat taustatiedot Yleisradion tv-uutisten toimitustyöstä sekä uutislähetyksen analyysistä ja tulkinnasta. Lisäksi tutkielma paneutuu televisiohistoriaan sekä Yleisradion historiaan aina 1940-luvulta alkaen. Tutkimusmenetelmät liittyvät aineiston tilastolliseen sekä laadulliseen tarkasteluun. Metodeina aineiston tarkastelussa on käytetty genre-analyysiä, sisällöllistä analyysiä sekä tilastollista analyysiä. Tutkimusmenetelmät ovat yhdistelmä uutislähetysten analyysiä sekä historian tutkimukseen liittyviä menetelmiä. Aiheena tämä tutkielma lukeutuu mediahistorian sekä poliittisen historian osa-alueille. Tutkielman johtopäätöksissä korostuu yhteiskunnan vaikutus Yleisradion tv-uutisten toimintaan. 1970-luvun yhteiskunnan poliittinen ilmapiiri tarkoitti käytännössä laajassa mittakaavassa sitä, että kaikilla yhteiskunnan sektoreilla käytiin ideologista taistelua Suomen suunnasta. Neuvostoliitto pyrki vaikuttamaan tähän suuntaan viestimällä oman yhteiskuntansa paremmuudesta asettamalla sen toistuvasti vastakkain läntisiin kapitalistisiin yhteiskuntiin. Osa tätä työtä oli viestintävälineiden ja erityisesti television käyttö. Tv-uutiset tavoittivat merkittävän osan suomalaisista ja niitä pidettiin virallisen valtiollisen informaation lähteenä. Uutisoinnissa korostuivat Suomen ja Neuvostoliiton välinen YYA-sopimus, Etyk-konferenssi, kauppasuhteet ja teollisuus. Uutiset korostivat ennen kaikkea Neuvostoliiton roolia Suomen tärkeänä kauppakumppanina, jonka johdosta Suomen teollisuus menestyy ja suomalaisille riittää työtä. Tässä tutkielmassa käytetystä aineistosta ei juurikaan nouse esiin Neuvostoliiton maakuvan kannalta kielteisiä aiheita. Neuvostoliitosta luotua kuvaa tv-uutisissa voidaan luonnehtia varsin propagandistiseksi ja myönteiseksi. Tämä kuitenkin kytkeytyy laajemmin osaksi suomalaista yhteiskuntaa ja lukeutuu siten ”ajan kuvaan”.
Tiivistelmä Tämä opinnäytetyö käsittelee laivalla tarjottavan ravinnon vaikutusta työntekijöiden hyvinvointiin ja työssä jaksamiseen. Lisäksi tarkastellaan työntekijöiden näkökulmasta, kuinka erityisruokavaliot ja kulttuuriset mieltymyserot otetaan laivalla huomioon. Tämän opinnäytetyön tavoitteena on korostaa monipuolisen ja eri kulttuurit huomioivan ruuan merkitystä ja näin lisätä työntekijöiden hyvinvointia. Teoriapohjana käytettiin miehistön ruokailuun liittyviä lakeja ja asetuksia, työkykytaloa ja merityöläisen psyykkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin liittyviä tekijöitä. Lisäksi on avattu suomalaisten ja filippiiniläisten ruokamieltymyksiä ja niiden keskeisiä eroja. Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä käytettiin kvantitatiivista verkkokyselylomaketta, jolla kerättiin kaiken kaikkiaan 177 henkilön vastaukset. Verkkokyselyyn vastasi Yrkeshögskola Novia:n merenkulkualan opiskelijoita sekä Tallink Silja Oy:n kahden laivan työntekijöitä. Aineisto analysoitiin käyttäen tilastollisesti kuvaavaa analyysiä sekä teemoittelua. Tutkimuksessa kävi ilmi, että suurin osa koki saavansa laivalla lautasmallin mukaista ruokaa. Kuitenkin tutkimuksessa löydettiin neljä riskitekijää, jotka aiheuttivat ainakin osittain ravintosuositusten ulkopuolelle jäämistä. Nämä riskitekijät ovat monikulttuurinen miehistö, kasvissyöjät, allergioista kärsivät ja yötyötä tekevät. Edellä mainitut kokivat saavansa liian yksipuolista, rasvaista ja eineksistä ruokaa. Tämä vaikutti heidän mielialaansa alentavasti ja aiheutti jaksamattomuutta työssä.
Pharmaceutical nanosuspensions are formed when drug crystals are suspended in aqueous media in the presence of stabilizers. This technology offers a convenient way to enhance the dissolution of poorly water-soluble drug compounds. The stabilizers exert their action through electrostatic or steric interactions, however, the molecular requirements of stabilizing agents have not been studied extensively. Here, four structurally related amphiphilic Janusdendrimers were synthesized and screened to determine the roles of different macromolecular domains on the stabilization of drug crystals. Physical interaction and nanomilling experiments have substantiated that Janus-dendrimers with fourth generation hydrophilic dendrons were superior to third generation analogues and Poloxamer 188 in stabilizing indomethacin suspensions. Contact angle and surface plasmon resonance measurements support the hypothesis that Janus-dendrimers bind to indomethacin surfaces via hydrophobic interactions and that the number of hydrophobic alkyl tails determines the adsorption kinetics of the Janus-dendrimers. The results showed that amphiphilic Janus-dendrimers adsorb onto drug particles, and thus can be used to provide steric stabilization against aggregation and recrystallization. The modular synthetic route for new amphiphilic Janus-dendrimers offers thus, for the first time, a versatile platform for stable general-use stabilizing agents of drug suspensions.
Pharmaceutical nanosuspensions are formed when drug crystals are suspended in aqueous media in the presence of stabilizers. This technology offers a convenient way to enhance the dissolution of poorly water-soluble drug compounds. The stabilizers exert their action through electrostatic or steric interactions, however, the molecular requirements of stabilizing agents have not been studied extensively. Here, four structurally related amphiphilic Janus-dendrimers were synthesized and screened to determine the roles of different macromolecular domains on the stabilization of drug crystals. Physical interaction and nanomilling experiments have substantiated that Janus-dendrimers with fourth generation hydrophilic dendrons were superior to third generation analogues and Poloxamer 188 in stabilizing indomethacin suspensions. Contact angle and surface plasmon resonance measurements support the hypothesis that Janus-dendrimers bind to indomethacin surfaces via hydrophobic interactions and that the number of hydrophobic alkyl tails determines the adsorption kinetics of the Janus-dendrimers. The results showed that amphiphilic Janus-dendrimers adsorb onto drug particles and thus can be used to provide steric stabilization against aggregation and recrystallization. The modular synthetic route for new amphiphilic Janus-dendrimers offers, thus, for the first time a versatile platform for stable general-use stabilizing agents of drug suspensions.