Kaikki aineistot
Lisää
Yritystulosten parantaminen on kaikille haasteellinen ja monipolvinen tehtävä. Malleja on moneksi, ja laatuympyröitä pyöritetään monin eri lähestymistavoin. Mutta olisiko myös hyvä korostaa sitä, että jokaisen yhteisön jäsenen pienillä kehitysaskeleilla voi olla suuri merkitys? Ja jos näitä askeleita saattelee työn ja tekemisen ilo, saamme polttoainetta tulosten parantamiseen. Nämäkin lähtökohdat istuvat hyvin laatuympyröihin.
This article focusses on the changes in the learning environments and how the higher education institutions have reacted to digitalization. We discuss some of the results of the eAMK project (www.eamk.fi/en), which has been conducted in Finland in cooperation with 23 universities of applied sciences.
According to OECD (2016), learning to learn and flexibility are the key competences in the future work. Education should train students to manage in a world, where they continuously need to adapt to new working methods, new technologies and new business models. The job description of young people can change approximately 25 times during their lifetime. According to OECD research about 65% of young people today will work in jobs which do not even exist now. The most important competences to success in working life will be skills for life-long learning, ability to recognize and assess own learning and ability to develop it. (OECD Forum 2016)
The purpose of the present article is to discuss the characteristics of an online learning network of experts. Further, the article discusses how to create a social community and interaction between people who share the same interest topics and the concerns attached to them. Expert groups often evolve within a project and work well through the lifecycle of the project. However, it is generally experienced that a group of experts is often dispersed at the end of the project. The participants easily lose interest towards collaboration when the funding is finished and the formal structure of the collaboration comes to its end. Can we find any personal characteristics of the participants or features of an expert group, which could support the cooperation to outlive the time span of a project? These are the main focus areas of the present article.
Keskustelua koulutuksen muutoksesta käydään aktiivisesti. Maailman menoa muuttavat monet eri ajurit, kuten digitalisaatio, ikääntyminen, globalisaatio ja massiivinen tiedonkäsittely, ja niiden vaikutuksia koulutussektorille pohditaan päivittäin. Aivan viime aikoina muutoksen keskusteluun on noussut voimakkaasti ilmastokriisi ja kestävän tulevaisuuden turvaaminen.
Korkeakoulut haluavat vaikuttaa nuorten mahdollisuuksiin kehittää tietoisuuttaan ja reagoida kestävän tulevaisuuden puolesta. Aihe on mitä ajankohtaisin, ja siksi korkeakouluissa haetaankin foorumeita keskustella kestävästä tulevaisuudesta sekä keinoja tarttua asiaan jokapäiväisessä työssä ja koulutuksessa.
Koulutus 4.0 (Education 4.0) on viime vuosina ollut suosittu aihe koulutuskeskusteluissa myös korkeakoulutuksen yhteydessä. Termillä viitataan siihen, miten koulutuksen on muututtava maailman muuttuessa. Muutosta koulutukseen ja koulutuksen aiempaa aktiivisempaa roolia muutoksen suunnan ohjaajana edellyttävät useat tekijät globaalissa toimintaympäristössä, ja niitä peräänkuuluttavat niin kansalliset kuin kansainväliset koulutuspoliittiset aloitteet ja kannanotot. Termillä koulutus 4.0 ei ole yksimielistä määritelmää tai eksaktia tieteellistä kuvausta, mutta yhtä kaikki sillä viitataan tiettyihin toimintaympäristön tekijöihin kuten globalisaatioon tai digitalisaatioon, jotka edellyttävät koulutuksen toimivan uusilla tavoilla, esimerkiksi ajasta tai paikasta riippumattomin ratkaisuin. Koulutus 4.0 korostaa usein myös koulutuksen ja työelämän läheisen yhteistyön tärkeyttä sekä uudenlaisen opettajuuden tarvetta painottaen tiedonjakamisen sijasta oppijan oppimisen ohjausta ja tukemista. (WEF 2020; Hussin 2018; Schwab 2016)
Maailma ympärillämme muuttuu, mutta voimme vaikuttaa siihen, millaisen maailman haluamme. Tässä koulutuksella on merkittävä rooli. Tulevaisuuden työssä tärkeää on oppimaan oppiminen sekä joustavuus. Koulutuksen tulee valmentaa opiskelijoita maailmaan, jossa on sopeuduttava jatkuvasti uusiin työskentelytapoihin, teknologioihin ja liiketoimintamalleihin. Työelämässä menestyminen ei ole koulutuksen ainoa tavoite. Onnistunut koulutus tuottaa onnellisempia yksilöitä ja toimivampia yhteiskuntia, parantaa taloudellista ja kestävää kehitystä sekä lisää hyvinvointia. Tämä on koulutukselle haaste ja mahdollisuus: voimme aktiivisesti vaikuttaa haluamaamme tulevaisuuteen. Tämän artikkelin tavoitteena on keskustella siitä, miten korkeakoulutuksessa voidaan vastata muuttuvan maailman haasteisiin. Viitekehyksenä on innovaatiopedagogiikka; lähestymistapa oppimiseen, joka tuottaa työelämässä tarvittavaa ja sitä kehittävää osaamista. Innovaatiopedagogiikka pyrkii kestävään osaamiseen, joka on helposti päivitettävissä ja yhdistettävissä uuteen osaamiseen. Kestävä osaaminen perustuu myös tavoiteltaviin arvoihin, ja koulutuksella onkin tärkeä rooli myös arvomaailman kehittämisessä. Tutkimusaineiston muodostaa Turun ammattikorkeakoulun strategiaan perustuva pedagoginen kehitystyö ja menetelmänä on ensisijaisesti osallistuva havainnointi. Artikkeli kuvaa kehitystyön tuloksia ja esittää paitsi arvojen, myös rakenteiden ja prosessien huomioimista tavoiteltavan osaamisen tuottamisessa.
ISO Colegío in Paraiba, Brazil, implemented Finnish innovation pedagogy from Turku University of Applied Sciences (TUAS) as a pedagogical strategy in their new primary school in early 2020. The implementation started in class teaching but due to the pandemic, it was transferred online, still using the new pedagogical approaches. Experiences by teachers and pupils have so far been mostly positive. Management has been satisfied with the overall success and plan to continue with innovation pedagogy as a strategy.
This handbook presents the overall approach for implementing innovation pedagogy as a pedagogical strategy in educational institutions. The handbook describes the main principles of innovation pedagogy that can be used as a tool when making a change in an educational institution. The change is needed, because traditional educational approaches no longer can lead to the competences required in the changing world for a sustainable future. The change can start from training teachers in the implementation of new teaching approach, or be more holistic, i.e., by implementing the strategic approach at the level of the whole institution for a more profound change. The holistic change and verification of the change through audit can lead to the certification of Certified Innopeda® School. Innopeda Quality Handbook is a tool for educational institutions, especially for their managers, teachers and education planners, for evaluating their processes, implementing the approaches of innovation pedagogy, and designing a development process for ensuring the quality and development of innovation pedagogy. Innovation pedagogy can provide tools for the change in all levels of education. The chapters of this handbook follow the common practice of quality work. The handbook includes templates that can help an institution in its quality assurance process regarding the implementation of innovation pedagogy.
This paper discusses the exploitation of open data in course projects for business information students. Open data has been used for several years in teaching business intelligence for second-year students of business information technology. Alternatives for using open data would be the use of teacher-created data, educational example data from a commercial software provider or proprietary data from a company. All of the aforementioned data types prove to be challenging when the goal is to offer students project-based learning with authentic and reuse permitting data. This paper provides a description of a model for a course on business intelligence that extensively uses open data. It presents an example of a successful course project implementing the model. Lastly, the experiences and feedback from all stakeholders that took part in the course implementation are presented.
Simulaatio-opetusta käytetään monilla aloilla, joilla työsuoritus tai työympäristö on haastava ja sisältää merkittäviä koulutusriskejä. Tässä HALO-katsauksessa arvioidaan uusimpien tietokoneavusteisten sappileikkaussimulaattorien käyttöä tähystysleikkausten oppimisessa. Systemaattiseen kirjallisuuskatsaukseen hyväksyttiin tietokoneavusteista sappileikkaussimulaattoria käsittelevät satunnaistetut (5) tai kontrolloidut (4) tutkimusasetelmat sekä järjestelmälliset katsaukset (3). Lisäksi arvioitiin seitsemän harjoituslaatikkoa (black box) käsitellyttä tutkimusta. Laadukasta tutkimustietoa oli niukasti. Tähän mennessä julkaistuissa tutkimuksissa ei ole seurattu potilaiden hoitotuloksia. Myös tiedot sappileikkaussimulaattorien kustannusvaikuttavuudesta puuttuvat. Etenkin opiskelun alkuvaiheessa simulaattoriharjoittelu nopeuttaa oikean suorituksen oppimista, ja tämä heijastuu myös ensimmäisiin sappileikkauksiin. Mitattavat tavoitteet ja validoitu koulutusohjelma edistävät tuloksellista harjoittelua. Oppimisen teoreettiset perusteet puoltavat leikkaussimulaattorien käyttöä, ja myös niukka tutkimustieto tukee niiden käyttöä kirurgikoulutuksen alkuvaiheessa. Simulaattoriharjoittelu antaa tilaisuuden teknisten taitojen oppimisen edellyttämiin toistoihin. Suorituksia rekisteröivien laitteiden avulla voi seurata taitojen kehittymistä ja kohdistaa harjoittelun tiettyihin tehtäviin. Siirtyykö oppi ja missä määrin oikeisiin potilastilanteisiin? Millaisesta laitteesta on (eniten) hyötyä? Millaista (kustannus)vaikuttavan simulaattoriharjoittelun pitäisi olla? Missä lääkärikoulutuksen vaiheessa simulaattoriharjoittelusta saadaan paras hyöty?
Turun ammattikorkeakoulu ennakoi tulevaisuuden tarpeita tekemällä alueellista tutkimus- ja kehittämistyötä etenkin T&K-ohjelmissaan sekä niihin liittyvissä projekteissa. Ammattikorkeakoulun ydinosaamisalueilla toimivat seitsemän ohjelmaa tuottavat parhaimmillaan aivan uusia ratkaisuja, innovaatioita ja toimintamahdollisuuksia yrityksille ja organisaatioille. Opiskelijat, työelämän edustajat ja opettajat ovat T&K-ohjelmissa yhteisen kehityshaasteen äärellä ja kukin osapuoli oppii kehitettävän asian lisäksi toistensa toimintamalleista ja vahvuuksista. ”Hermes”-ohjelman tavoitteena oli kehittää ICT-sovelluksia eri toimialoille sekä vahvistaa ICT-alan teknologista osaamista tulevaisuuden tarpeiden näkökulmasta. Ohjelman tuloksena Turun AMK:lle syntyi ICT-alaan ja tietotalouden kysymyksiin erikoistunut asiantuntija-, tutkija- ja kehittäjäryhmä, joka jatkaa työtään uudessa ”Soveltava ICT” -ohjelmassa. Julkaisu tarjoaa kokonaiskuvan ”Hermes”-ohjelman hankkeiden tuloksista vuosina 2007–2009. Yhdessä elinkeinoelämän kanssa toteutettujen hankkeiden keskeisinä teemoina olivat tietoliikenteen infrastruktuuriosaaminen, ohjelmistokehitys ja elektroniikka sekä sisältöjen ja palveluiden kehittäminen. Tämä julkaisu havainnollistaa yrityksille, julkiselle sektorille ja muille yhteiskunnan toimijoille ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehityspalvelujen mahdollisuuksia kehittäjäkumppanina. Samoin opiskelijat voivat löytää ideoita siitä, kuinka he voivat liittää projekteja opintoihinsa, oppia ratkomaan työelämän käytännön ongelmia sekä rakentaa suhdeverkostoaan jo opintojensa aikana.
”Kieli- ja viestintäosaaminen osana ammattitaitoa” -teos avaa näkökulmia ja toteutusmahdollisuuksia kielten ja viestinnän opetuksen sekä ammattiaineiden opetuksen integrointiin niin ammattikorkeakouluissa kuin ammatillisessakin koulutuksessa. Teoksessa tarkastellaan kieli- ja viestintäosaamista ja opetusta työelämälähtöisesti. Teoksen artikkelit perustuvat eri kielten ja viestinnän opettajien ja eri ammattialojen opettajien yhteistyössä toteuttamiin opintojaksoihin sekä muihin kieltenopettajien integrointikokemuksiin. Kirjoittajat toimivat opettajina Turun ja Satakunnan ammattikorkeakouluissa. Kieli- ja viestintäopintojen integroinnissa oppimisprosessit sidotaan aitoihin työelämäympäristöihin, tehtäviin ja kokemuksiin. Integroinnin vahvuutena on, että siinä kieli- ja viestintätaitoja kehitetään osana työelämän sosiokulttuurista kenttää eikä erillisenä saarekkeena. Näin saavutetaan hyviä oppimistuloksia ja pysytään ajan tasalla työelämän käytänteissä – samalla niitä uudistaen.