Kaikki aineistot
Lisää
Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluyksikön tilaaman selvityksen tavoitteena oli kartoittaa kaikki Tampereen kantakaupunkialueella sijaitsevat, uuden vesilain tarkoittamat pienvedet. Kartoituksen päämääränä oli selvittää alueen pienvesien sijainti, valuma–alue, hydrologis–morfologinen tila, fysikaalis–kemiallinen vedenlaatu, ekologinen tila, maisema- ja virkistysarvot, maankäyttö, muita huomionarvoisia asioita sekä laatia toimenpide–ehdotuksia. Jokaisesta pienvesikohteesta tuli koota kohdekortti selvitettyjen asioiden perusteella. Pienvesikohdekorttien aineisto kerättiin eri tietolähteistä. Sijainti, valuma–alue, ekologinen tila, maisema- ja virkistysarvot sekä maankäyttö selvitettiin Tampereen kaupungin rasterikarttojen sekä paikkatietokantojen avulla. Osa tiedoista saatiin asiantuntijoita haastattelemalla. Tietoja kerättiin myös Tampereen kaupungin arkistosta sekä maastokäynnein. Maastokäyntejä ei kaikkien kohteiden osalta voitu suorittaa lumen suuren määrän vuoksi. Toimenpide–ehdotukset laadittiin aineistosta ilmenneiden seikkojen perusteella. Selvityksen tuloksena syntyi 118 pienvesikohdekorttia, joista virtavesikortteja 46, lampikortteja 20 ja lähdekortteja 52 kappaletta. Kohdekortit ovat Tampereen kaupungin käytössä Excel–muotoisina. Pienvesikohteista koottiin paikkatietoaineistot, jotka ovat myös tilaajan käytössä. Paikkatietoaineistoa päivitettäessä päivittyvät myös kohdekortit. Selvityksen tuloksia voidaan hyödyntää jatkossa myöhemmin tehtävässä pienvesien kunnostusohjelmassa. Aineistosta selvisi, että pienvesiä koskevaa tietoa ei ole tarpeeksi, jotta niiden tilaa voitaisiin arvioida luotettavasti tai laatia kokonaisvaltainen kunnostussuunnitelma. Lisäselvityksiä tarvitaan varsinkin veden laatua sekä ekologista tilaa koskien. Joidenkin kohteiden sijainti tulee tarkistaa. Selvityksessä ei ole mukana kaikki kantakaupunkialueen pienvesikohteet, koska niitä ei ollut opinnäytetyön puitteissa mahdollista kartoittaa.
Pro gradu -tutkielmani aiheena on luontoblogidiskurssien uhkakuvat ja mahdollisuudet. Tutkimuskysymykseni on: Minkälaisia uhkakuvia ja mahdollisuuksia luontoon liitetään blogidiskursseissa? Jatkan kandityötäni Metsäluonnon lumo ja hyvinvoiva ihminen, ottamalla tarkasteluun kulttuuriperinnöllisen tarkastelukulman luontoblogien diskursseista. Tutkielman aineistona on viisi eri luontoblogia vuodesta 2013 vuoden 2022 loppuun asti. Aineistoni koostuu kolmesta yksityishenkilön kirjoittamasta luontoblogista ja kahdesta luontoliiton ylläpitämästä blogista. Tarkasteltavassa aineistossa on yhteensä 390 blogikirjoitusta. Tarkastelen aineistoani sisällönanalyysin menetelmän avulla etsien vastausta luontoblogien diskurssien uhkakuvista ja mahdollisuuksista. Hypoteesini luonnon pastoraalisista kuvauksista osoittautui hieman vaillinaiseksi, koska tutkielmassa nousi selkeästi esiin myös luontoon liittyvät uhkakuvat. Alkuperäinen mahdollisuuksien kenttä laajentui, kun oivalsin, että myös kulttuuri ja harrastukset ovat mahdollisuuksia luontokontekstissa. Luontoblogien diskursseissa oli löydettävissä erittäin houkuttelevia otsikoita, jotka innostavat lukemaan niitä. Sosiaalisessa mediassa blogialustat pyrkivät vaikuttamaan tunteisiin ja tämä seikka nousi esiin tutkimuksessa tunteisiin vaikuttavina kirjoituksina. Uhkakuvissa näyttäytyivät biodiversiteettikriisi, ilmastonmuutos, eläinkato, muovi, valosaasteet, haitalliset vieraslajit, tuulivoima, energia, melu, kaivokset, kasvihuonepäästöt ja lämpenevä maaperä. Mielenkiintoisiksi löydöiksi nousivat runsaat Talvivaaran kaivosta käsittelevät tekstit vuodelta 2013 sekä tänä päivänä ajankohtaiset Venäjään ja energiaan liittyvät kirjoitukset. Merkittävää oli myös se, että ilmastonmuutosta kuvattiin aineistossa vuodenaikojen ja eläimistä erityisesti lintujen kautta. Mahdollisuuksina tutkimuksessa näyttäytyivät luonnon kauneus, luonnon mystisyyden kokemukset, luontovaikutteinen taide ja kirjallisuus, luonnon suoma hyvinvointi sekä harrastusmahdollisuudet. Korona oli yllättävä löydös, joka tutkimuksessa näyttäytyi mahdollisuutena, joka soi ihmisille aikaa viettää enemmän aikaa luonnossa. Myös jokamiehenoikeudet ovat Suomessa arvokas aineeton kulttuuriperinnöllinen mahdollisuus luonnon kokemiseksi kaikille ihmisille tasa-arvoisesti. Kriittistä kulttuuriperintöä pohdittaessa aineistossa nousee esiin poliittiset ja yhteiskunnalliset tekijät sekä yksilöiden vaikutus luonnon kulttuuriperinnön säilyttämiseksi.
Viime vuosina asuntomarkkinat ovat kehittyneet historiallisen samansuuntaisesti useissa OECD-maissa. Myös Suomessa asuntojen hinnat ovat nousseet viime vuosina, mutta maltillisemmin kuin useissa muissa Euroopan maissa. Asuntojen hintakehitys on merkittävä tekijä, sillä asuminen muodostaa yhden kotitalouksien suurimmista menoeristä ja asuntovarallisuus on yleisesti kotitalouksien suurin varallisuuden muoto. Tutkielman tarkoituksena on selvittää vaikuttavatko asuntojen hintojen muutokset kotitalouksien kulutukseen. Tämän lisäksi tarkastellaan sitä, poikkeavatko Suomen tulokset kansainvälisestä vertailusta sekä pohditaan kysymystä siitä, mitä kautta vaikutus asuntojen hintojen muutoksesta kulutukseen syntyy. Tutkimusmenetelmänä tutkielmassa käytetään kirjallisuuskatsausta sekä empiiristä tutkimusta. Kirjallisuuskatsaus käsittelee asuntomarkkina- ja kulutusteoriaa sekä aiempaa tutkimusta. Empiirisessä tutkimuksessa menetelmänä käytetään regressioanalyysiä, jossa kulutusta selitetään asuntovarallisuudella sekä kotitalouksien käytettävissä olevilla tuloilla. Aineistona empiirisessä tutkimuksessa käytetään niin kansainvälistä paneeliaineistoa kuin aikasarjaaineistoa Suomesta. Kansainvälisessä vertailussa on mukana 13 OECD-maata, ja aineisto käsittää vuodet 1995–2006. Suomen aineisto on koottu vuosilta 1985–2007. Tulokseksi regressioanalyysista saadaan kansainvälisessä vertailussa kulutuksen 0,03–0,12 prosentin kasvu, kun asuntovarallisuus kasvaa prosentin. Pitkän aikavälin kasvuksi saadaan 0,09 prosenttia. Suomen osalta analyysin tulos on 0,21–0,25 prosentin kulutuksen kasvu. Tulokset ovat tilastollisesti merkitseviä viiden prosentin merkitsevyystasolla, eli asuntojen hintojen muutoksella on vaikutusta kulutukseen. Tulokset voidaan maltillisesti yleistää koskevaksi OECD-maita yleisesti, mutta ei-teollistuneiden maiden osalta päätelmiä ei voida tehdä. Tulosten perusteella ei voida päätellä yksittäisen maan asuntovarallisuuden vaikutusta kulutukseen. Tulokset ovat samansuuntaiset aiemman tutkimuksen kanssa. Aiemman tutkimuksen tulokset vaikutuksen suuruudesta asuntovarallisuuden noustua prosentin ovat vaihdelleet Yhdysvaltain 0,04–0,08 prosentin ja OECD-maiden 0,11 prosentin kulutuksen kasvun välillä. Kirjallisuuskatsauksen perusteella voidaan sanoa, että asuntojen hintojen muutosten vaikutus kulutukseen ei todennäköisesti ole puhdas varallisuusvaikutus, vaan taustalla on muita tekijöitä. On mahdollista, että kyseessä olisi pikemminkin lainauksen rajoitteiden lientymiseen tai marginaalikulutusasteiden eroihin liittyvä tekijä. Voidaan myös esittää, että varallisuusvaikutus on olemassa, kun hintojen muutokset tapahtuvat ns. asuntohintojen kuplassa.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata henkilökunnan kokemuksia työskentelystä työyksikössä määriteltyjen hoitotyön arvojen pohjalta ja niiden vaikuttavuudesta yksilöiden ja työyhteisön työhyvinvointiin sekä työssä jaksamiseen. Tavoitteena on saada tietoa siitä, millaiseksi henkilökunta kokee työnsä, kun hoitotyön arvoihin kiinnitetään huomiota työyhteisössä. Tämän opinnäytetyön pohjalta voidaan kehittää arvopohjaista työskentelyä ja näin mahdollisesti parantaa työhyvinvointia ja yksilöllistä työssäjaksamista. Tutkimus toteutettiin käyttäen kvantitatiivista menetelmää. Tutkimusaineisto kerättiin puolistrukturoidulla kyselylomakkeella syksyllä 2011 Webropol-ohjelmaa hyödyntäen. Kyselylomake sisälsi sekä suljettuja, että avoimia kysymyksiä, myös yhden väittämäkysymyksen Likert-asteikolla. Tutkimuksen aineistoa käsiteltiin avoimien kysymysten osalta sisällönanalyysin keinoin. Aineistosta nousi esiin työntekijöiden kokemuksia arvopohjaisesta työskentelystä, sekä siitä miten se vaikuttaa työhyvinvointiin. Arvojen pohjalta työskentely koettiin pääsääntöisesti näkyvän sitoutumisena työhön. Arvojen koettiin parantavan hoitotyön laatua. Työntekijät kokivat työyhteisön ilmapiirin parantuneen, yhteisesti sovittujen arvojen tukeneen tiimityöskentelyä. Tutkimuksen myötä on tultu johtopäätökseen, siitä että työskentely arvojen ohjatessa vahvistaa työyhteisöä ja tukee työhyvinvointia. Nähtävissä on, että arvopohjainen työskentelymalli hoitoalalla antaa keinoja ja voimavaroja työssäjaksamiseen.
Toiminnallinen opinnäytetyö on toteutettu yhteistyössä RUORI 2 - hankkeen kanssa, hankkeen järjestäjät mahdollistivat tilat ja välineistön opinnäytetyön toteuttamiseen. Opinnäytetyön kohderyhmänä olivat työttömät henkilöt. Opinnäytetyön tilaajan aiherajaus oli turvallisuus aiheinen iltapäivä aikuisille työttömille. Toiminnallinen osuus toteutettiin vapaaehtoisille työttömille osallistujille, aiheena kodin turvallisuus. Opinnäytetyön tavoite oli työttömien osallisuuden, kiinnostuksen ja tiedon lisääminen kodin turvallisuuteen liittyvissä asioissa. Opinnäytetyön teoreettisessa osuudessa on käsitelty työttömyyttä, sen vaikutuksia henkilön terveystilaan sekä työttömyyden ja sairastelun tilastoituja yhdistäviä tekijöitä. Teoreettisessa osuudessa olemme tuoneet esille myös pitkäaikaistyöttömyyden riskejä sekä työterveyspalveluiden puuttumisen tuomaa terveyspalveluiden piiristä jäämisen tuomia haittoja. Työttömät käyttävät vähemmän terveys- ja lääkäripalveluita, koska kuuluvat pienituloisiin, eivätkä kuulu työterveydenhuollon piiriin ja tämä taasen vähentää lääkärissä käyntejä. Opinnäytetyön toiminnallisen osuuden toteuttamisen tueksi teimme Power Point -esityksen, johon liitetty tieto on etsitty luotettavista lähteistä. Power Point - esitys toimi iltapäivän kulun viitoittajana sekä keskustelua ohjaavana tekijänä.This functional thesis has been completed by collaborating with project RUORI 2 , hence gaining access to work space and equipment suitable for the execution of this thesis. Target group for this research were unemployed individuals. Client whom this thesis was created for, wished to limit the topic into creating a safety afternoon for unemployed adults. The functional part of home safety was carried out with volunteering unemployed participants. The thesis aimed to increase involvement, interest and knowledge regarding safety issues at home. The theoretical part of this thesis is addressing unemployment and how it may have an affect on individual's health, but also the correlation between unemployed and sick leave. The theoretical part also highlights the risks of long-term unemployment and the disadvantages of not being able to acquire health services due to lack of services provided along with employment. Unemployed use less health and medical services since they obtain low-income and are not covered by occupational health care, hence reduced medical visits. A Power Point presentation with credible sources, was created to support the functional part of this thesis. The prese will act as a guide for the afternoon and for the conversation to follow after.
Toiminnallisen opinnäytetyömme kehittämistehtävänä oli suunnitella ja valmistaa materiaali yksilökeskeisen elämänsuunnittelun (YKS) havainnollistamiseksi sekä dokumentoida ja arvioida prosessia. Havaintomateriaalin tavoitteena on tukea kehitysvammaisen henkilön ja hänen lähi-ihmistensä keskustelua yksilökeskeisestä elämänsuunnittelusta. Tarve havaintomateriaalille nousi esiin kehitysvammaisten henkilöiden kanssa työskenteleviltä. Materiaaliin koottiin keskeisimpiä asioita yksilökeskeiseen elämänsuunnitteluun liittyen. Tämä materiaali keskittyy karttatyöskentelyyn. Havaintomateriaali koottiin kahden kuvitteellisen ja samaistuttavan esimerkkihenkilön ympärille. Materiaalin käyttö edellyttää käyttäjältä osallistuvan kehitysvammaisen henkilön ja yksilökeskeisen ajattelumallin tuntemusta. Kehitysvammaiselta osallistujalta materiaalin käyttö edellyttää aiempaa kokemusta symbolien käytöstä sekä selkokielisen puheen kohtalaista ymmärtämistä. Materiaalin tarkoituksena oli koota, selkeyttää ja konkretisoida käsitteitä. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys muodostuu yksilökeskeisen elämänsuunnittelun ajattelumallista, kuvakommunikaation, selkokielen ja olemuskielen perusteista, toiminnallisen menetelmän perusteista sekä käsinuken käytöstä pedagogisena välineenä. Materiaali on tarkoitettu yksilökeskeisen elämänsuunnittelun esittelyyn, ei omien elämän suunnitelmien tekemiseen. Matkalaukkuun pakattu havaintomateriaali sisältää kaksi käsinukkea, telineineen, jossa nukke odottaa vuoroaan, käsinukkejen roolit, käyttöohjeen, laminoidut karttapohjat, toimintasuunnitelmapohjan ja havainnointikuvat. Havaintomateriaali on kokeiluversio ja se jää tekijöiden omaan käyttöön. Yhteistyössä eri asiantuntijoiden kanssa voi valmistaa samankaltaisen materiaalin yleiseen käyttöön. Materiaalia voi myös laajentaa muihin yksilökeskeisen elämän suunnittelun työkaluihin ja siitä tehdä sähköisen version nuoremmille kohderyhmille. Materiaalin kaltaisen välineen voi suunnitella myös mm. lasten tai maahanmuuttajataustaisten henkilöiden tarpeisiin.
The purpose of this functional thesis was to create a clinical instruction material for immigrants in plain language. The instruction material is aimed to be used for dental hygienist students in the Turku University of Applied Sciences. The main purpose of the instructional material is to ease the communication with the immigrant patient into better oral health, both at the clinic and home environment. Theoretical framework focuses on topics such as immigrant, plain language and oral health. The oral health topics that are considered are nutrition, teeth brushing, sucking habits, gum diseases, tooth decay and the use of tobacco products. The topics concerning oral health were chosen based on interviewing dental hygienists working in the city of Turku and theoretical framework about immigrants oral health. Realization started by researching the common characters of plain language and the lack of oral health among immigrants. The interview was done for dental hygienists in order to frame the topics of this thesis, therefore it was not unintentional to transcribe the interviews. The same problems amongst immigrants' oral health were found in the interview and in the researches, therefore the interview was found relevant. Information retrieval was performed by using electronic sources and professional literature. Researched material was found largely. Additionally, it was found that internationally researched information concluded previous content used in the thesis. The thesis was put into practice as a functional thesis. The output was clinical instruction material in plain language for immigrants. Immigrant based people reviewed the instruction material and gave their anonymous feedback in order for us to finalize the output. The review was accomplished to group of ten adults and six children. The feedback was positive, and the instructional material was found clear, easy to understand and the visuality was liked. The instructional material was found useful in supporting interaction amongst patients. The instructional material in plain language will help communication and oral health care promotion between dental hygienist and immigrant-based patients at the clinic as well as at home.
Luonnonvarakeskus (Luke) tuottaa valtaosan Suomen maa- ja elintarviketaloutta, metsäsektoria sekä riista- ja kalataloutta koskevista tilastoista. Ruoka- ja luonnonvaratilastojen e-vuosikirjaan on koottu niiden keskeiset tiedot tuoreimpaan tilastovuoteen 2018 keskittyen. Tänä vuonna mukaan on otettu lyhyt katsaus alan kansainvälisiin tilastolähteisiin. Luken tilastollinen e-vuosikirja on vapaasti ladattavissa Luonnonvarakeskuksen tilastoverkkopalvelussa stat.luke.fi. Linkit verkkopalveluun ja tilastotietokannan taulukoihin takaavat käyttäjälle ajantasaiset tausta- ja tilastotiedot. Ohjeet tilastotietokannan käyttöön löytyvät verkkopalvelustamme. Lukija voi halutessaan tilata itselleen myös painetun version julkaisusta Luonnonvarakeskuksen verkkokaupasta. Kirja julkaistaan englanninkielisenä keväällä 2020.
Luomuvihannesviljelyssä viljelykierrolla on monta keskeistä tehtävää. Viljelykierron avulla ylläpidetään maan kasvukuntoa, varmistetaan ravinteiden riittävyys sekä pyritään kasvintuhoojien hallintaan, siten että viljelijä saisi riittävän toimeentulon. Luomuviljelykierrot ovat kuitenkin pitkiä, ja erilaisia kasviyhdistelmiä sekä viljelytoimia ajoituksineen on runsaasti, joten viljelykiertoja on hankalaa ja kallista tutkia kokeellisesti. Rikkakasvien määrää ja lajistosuhteita voidaan hallita viljelykasvin valinnalla, viljelytekniikalla sekä torjuntatoimenpiteillä kierron eri vaiheissa. Viljelykiertomallit tehostaisivat ongelmallisimpien rikkakasvien kurissapitoa sekä auttaisivat suuntaamaan voimavarat niihin kohteisiin, joissa on odotettavissa suurin hyöty. Riittävä ravinteiden saanti voi olla ongelma, varsinkin jos tilalla ei ole käytettävissä kompostoitua lantaa. Kasvinjätteissä peltoon jäävien ravinteiden säilyttäminen seuraaville viljelykasveille ja ravinnehävikkien vähentäminen on tärkeää. Lyhytaikaisista kokeista kerättyä tietoa voidaan hyödyntää arvioitaessa erilaisten viljelykiertojen ravinnetaseita ja ravinteiden vapautumisnopeutta. Tilan viljelykiertoa suunniteltaessa, kannattavuutta arvioitaessa tai uutta työkonetta hankittaessa tarvitaan laskelmia ja arvioita tilan työvoimatarpeesta. Dynaamisen mallin avulla saadaan vuosittaisen työntarpeen lisäksi ennakoitua päivittäiset työmenekit ja töiden kasautuminen. Luonnonmukaisesti tuotettujen puutarhatuotteiden tuotantokustannuksista ja viljelyn taloudesta on hyvin vähän tutkimuksia. Myös kierron välikasvien viljelykustannukset on katettava puutarhakasveista saatavilla tuotoilla. Julkaisussa esitetään esimerkki luomukierron talouslaskelmasta 25 hehtaarin tilalla, jossa on kuusivuotinen viljelykierto. Vaikka viljelykierto suunnitellaan harkiten, voivat esimerkiksi kevään ja syksyn epäedulliset sääolot ja muuttunut markkinatilanne aiheuttaa muutoksia laadittuun viljelykiertoon. Vuosittain laadittava tuotantosuunnitelma päivittää viljelykiertosuunnitelman muuttuneiden tilanteiden tasalle.
The Natural Resources Institute Finland (Luke) produces most of the statistics concerning the Finnish agriculture and food processing industry, the forest sector, and the game and fisheries industry. This E-yearbook of Food and Natural Resource Statistics presents key figures for the 2018 statistical year. This year, the e-yearbook also includes a brief description of international statistics concerning the sector. Luke’s statistical e-yearbook is freely available for downloading in Luke’s statistics portal at stat.luke.fi/en/. Links to tables in the online service and in the statistics database provide access to background data and statistics. Instructions on using the statistics database are available in our online service. A printed version can be ordered via Luke’s online shop. The statistics, analyses and other data concerning the bioeconomy in Luke’s statistical services were produced as a result of joint efforts by the unit staff. We also work closely with other experts, reporting enterprises and our customers. This year’s e-yearbook was compiled by a team of around 30 experts and statistics specialists. The contributors are listed on the back cover of the yearbook.
Abstract Here we describe a protocol to utilize human benign leiomyoma tissue in in vitro 3D model that enables an assessment of cell invasion. The chapter also describes detailed instructions for image analysis to quantify the results. Leiomyoma is a benign tumor of the uterus which mimics authentic components of the tumor microenvironment including fibroblasts, vessels, collagen fibers, and extracellular protein composition. The leiomyoma invasion model represents a superior 3D model for cell invasion studies compared to the other non-human organotypic models.
Background and ObjectivesSerum creatinine is typically used to assess kidney function. Impaired kidney function and thus high serum creatinine increase the risk of poor cognitive performance. However, serum creatinine might have a nonlinear association because low serum creatinine has been linked to cardiovascular risk and impaired cognitive performance. We studied the longitudinal association between serum creatinine and cognitive performance in midlife.MethodsSince 2001, participants from the Cardiovascular Risk in Young Finns Study were followed up for 10 years. Serum creatinine was measured repeatedly in 2001, 2007, and 2011. Sex-specific longitudinal trajectories for serum creatinine among participants without kidney disease were identified with latent class growth mixture modeling. Overall cognitive function and 4 specific domains-working memory, episodic memory and associative learning, reaction time, and information processing-were assessed with a computerized cognitive test.ResultsFour serum creatinine trajectory groups with clinically normal serum creatinine were identified for both men (n = 973) and women (n = 1,204). After 10 years of follow-up, cognitive testing was performed for 2,026 participants 34 to 49 years of age (mean age 41.8 years). In men and women, consistently low serum creatinine was associated with poor childhood school performance, low adulthood education, low adulthood annual income, low physical activity, and smoking. Compared to the men in the low serum creatinine trajectory group, those in the high serum creatinine group had better overall cognitive performance (β = 0.353 SD, 95% CI 0.022-0.684) and working memory (β = 0.351 SD, 95% CI 0.034-0.668), while those in the moderate (β = 0.247 SD, 95% CI 0.026-0.468) or normal (β = 0.244 SD, 95% CI 0.008-0.481) serum creatinine groups had better episodic memory and associative learning. No associations were found for women.DiscussionOur results indicate that in men, compared to low serum creatinine levels, consistently high levels may be associated with better memory and learning function in midlife.
Abstract Matrix metalloproteinases (MMPs) have traditionally been considered as tumor promoting enzymes as they degrade extracellular matrix components, thus increasing the invasion of cancer cells. It has become evident, however, that MMPs can also cleave and alter the function of various non-matrix bioactive molecules, leading to both tumor promoting and suppressive effects. We applied systematic review guidelines to study MMP8 in cancer including the use of MMP8 as a prognostic factor or as a target/anti-target in cancer treatment, and its molecular mechanisms. A total of 171 articles met the inclusion criteria. The collective evidence reveals that in breast, skin and oral tongue cancer, MMP8 inhibits cancer cell invasion and proliferation, and protects patients from metastasis via cleavage of non-structural substrates. Conversely, in liver and gastric cancers, high levels of MMP8 worsen the prognosis. Expression and genetic alterations of MMP8 can be used as a prognostic factor by examination of the tumor and serum/plasma. We conclude, that MMP8 has differing effects on cancers depending on their tissue of origin. The use of MMP8 as a prognostic factor alone, or with other factors, seems to have potential. The molecular mechanisms of MMP8 in cancer further emphasize its role as an important regulator of bioactive molecules.
Abstract Background: Research on employee satisfaction and rehabilitation care practice models in elderly care is scarce, and no previous studies exist regarding the effects of implementation of Kinaesthetics on psychosocial factors at work. Aim: This study aimed to describe job satisfaction among employees in elderly care after implementation of Kinaesthetics as a patient mobility support model in rehabilitation care. The target organisation was a joint collaboration area of four municipalities in Finland. Methodology: A descriptive cross-sectional design was used. The data were part of a larger occupational wellbeing survey, the Hospital Personnel Study. Psychosocial factors at work, including job characteristics, team climate and organisational justice, among elderly care staff were examined in 2012 (N=336), 2014 (N=326) and 2017 (N=370). At the end of 2012, a development project was implemented and during 2013 all employees of geriatric wards underwent basic training in Kinaesthetics. The geriatric ward employees were compared with employees in home care and nursing home in the same organisation. Results: In general, job satisfaction was rather good in all units, and the differences between the units were minor regardless of statistical significance. The change was different between the units only regarding relational justice. Between the baseline and the first follow-up measurement, relational justice improved in all work units, and improvement was more pronounced in geriatric wards where Kinaesthetics was implemented than in other elderly care units. Innovation increased among geriatric ward staff, but not statistically significantly. Conclusion: The study indicated that the implementation of Kinaesthetics seems to effect relational justice positively in elderly care. The implementation of Kinaesthetics possibly gave managers an opportunity to maintain a presence in everyday work. During the study, a nation-wide health and social services reform was being prepared and a larger scale effect of the intervention may have been overridden by other changes in the organisation.
Objective: An adverse psychosocial environment in childhood may harm cognitive development, but the associations for adulthood cognitive function remain obscure. We tested the hypothesis that adverse childhood psychosocial factors associate with poor cognitive function in midlife by leveraging the prospective data from the Young Finns Study. Method: At the age of 3–18 years, the participants’ psychosocial factors (socioeconomic and emotional environment, parental health behaviors, stressful events, child’s self-regulatory behavior, and social adjustment) were collected. In addition to the separate psychosocial factors, a score indicating their clustering was created. Cognitive function was measured at the age of 34–49 years with a computerized test addressing learning and memory (N = 1, 011), working memory (N = 1, 091), sustained attention and information processing (N = 1, 071), and reaction and movement time (N = 999). Results: We observed an inverse association between the accumulation of unfavorable childhood psychosocial factors and poorer learning and memory in midlife (age, sex, education, adulthood smoking, alcohol drinking, and physical activity adjusted β = −0.032, SE = 0.01, p =.009). This association corresponded approximately to the effect of 7 months aging. Specifically, poor self-regulatory behavior (β = −0.074, SE = 0.03, p =.032) and social adjustment in childhood (β = −0.111, SE = 0.03, p =.001) associated with poorer learning ability and memory 30 years later. No associations were found for other cognitive domains. Conclusions: The findings suggest an association of childhood psychosocial factors with midlife learning ability and memory. If these links are causal, the results highlight the importance of a child’s self-regulation and social adjustment as plausible determinants for adulthood cognitive health.
Raportissa luodaan katsaus Suomen pohjoisille alueille kaukokulkeutuvista ympäristömyrkyistä, niiden esiintymisessä tapahtuneista muutoksista ja tulevaisuuden kehityksestä. Elohopeaa ja pysyviä orgaanisia ympäristömyrkkyjä (POP-yhdisteitä) esiintyy nykyään kaikkialla. POP-yhdisteitä kulkeutuu Pohjois-Suomeen ilman välityksellä, mutta myös ihmisen kuljettamana materiaaleissa Elohopean ja POP-yhdisteiden pitoisuudet ympäristössä ovat yleensä Pohjois-Suomessa matalampia kuin etelämpänä. Osa POP-yhdisteistä esiintyy elinympäristössämme ennen kaikkea erilaisissa tavaroissa, kuten muoveissa ja tekstiileissä, ja niille altistumisessa kaukokulkeuman osuutta on vaikea erottaa lähiympäristön päästöistä. Pohjois-Suomen olosuhteissa ihmisen altistuminen ravintoketjun kautta ympäristömyrkyille on nykytiedon mukaan selvästi vähäisempää kuin varsinaisen Arktisen alueen väestöllä, jonka merellisen ruokavalion ympäristömyrkkypitoisuudet ovat huomattavasti korkeammat. Ilmastonmuutos voi kuitenkin vaikuttaa aineiden kulkeutumiseen Lappiin, mikäli jo kierrosta poistuneita aineita vapautuu esimerkiksi jäätiköiden sulamisessa. Tulosten perusteella on tehty joukko toimenpide-ehdotuksia, jotka liittyvät kansainvälisten sopimusten velvoitteiden hoitamiseen, haitallisten kemikaalien seurantaan, riskien hallintaan, biomonitorointiin ja viestintään. Haitallisten aineiden mittaamiseksi ja aineiden käyttäytymisen mallintamiseksi annetaan suosituksia. Tiedon kerääminen on osa globaalia kemikaalien riskien arviointi- ja hallintatyötä, johon Suomen tulee osallistua omalla osuudellaan. Suomen kannalta keskeiset riskitekijät voidaan tunnistaa vain tuottamalla omaa tietoa ja osallistumalla kansainvälisiin arviointeihin. Viestinnän tulisi jatkossa perustua entistä enemmän tutkittuun tietoon, todellisten riskien tunnistamiseen ja avoimeen, monisuuntaiseen kommunikointiin. Hankkeen tuloksia ja päätelmiä voidaan hyödyntää puhtaan luonnon virkistyskäytön ja luonnosta saatavien elintarvikkeiden hyödyntämisen edistämiseen
Kasvien riittävä veden saanti on hyvän ja laadukkaan sadon edellytys puutarhatuotannossa. Kastelu on tarpeen useimpina vuosina, mutta sen mahdollisuuksia ei ole täysin hyödynnetty. Tihkukastelu on yleistynyt suomalaisilla puutarhatiloilla nopeasti. Tässä tutkimuksessa pyrittiin ohjeistamaan marjakasvien ja avomaankurkun tihkukastelua ja siihen liitettyä kastelulannoitusta, kokoamaan tietoa kastelutekniikoista ja niiden työnmenekistä sekä arvioimaan tihkukastelun taloudellisuutta. MTT puutarhatuotannossa Piikkiössä tutkittiin tihkukastelun ja siihen liitetyn kastelulannoituksen soveltamista avomaankurkun, mansikan, mustaherukan ja vadelman viljelyyn. MTT taloustutkimuksessa selvitettiin tihkukastelumenetelmän taloudellisuutta. Työtehoseurassa tutkittiin eri kastelumenetelmien työnmenekkiä ja koottiin niihin liittyvää tietoutta. Tulosten mukaan kaikki koekasvit vadelmaa lukuunottamatta hyötyivät tasaisesta maan kosteudesta, joka saavutettiin aloittamalla kastelu, kun maan kosteutta mittaavat tensiometrit osoittivat noin -150--300 hPa:n imua. Vadelma kärsi talvivaurioita, kun maa pystyi jatkuvasti kosteana. Kastelulannoituksesta saatiin marjakasveilla hyviä tuloksia. Kurkun lannoitukseen kastelulannoitusta hyödyntäen laadittiin suositukset. Käytännön työnmenekissä on suuri vaihtelu, koska tihkukastelulaitteiston kokoamiseen ja purkamiseen käytettävät koneet ovat enimmäkseen itse tehtyjä. Laitteiston asennuksessa tarvitaan viljelijäperheen lisäksi ammattitaitoista, usein ulkopuolista työvoimaa. Tihkukastelu lisää yrityksen tuotantokustannuksia, mutta laskee kustannuksia satokiloa kohden, mikäli tihkukastelulla saadaan suurempi sato. Satotasojen tulisi olla tihkukastellussa tuotannossa varsin korkeita, jotta tuotanto olisi kannattavaa. Mansikalla kannattavan tuotannon satoraja on noin 8-9 t/ha, herukalla 6-9 t/ha ja avomaankurkulla 55 t/ha.
Introduction: The role of risk factor profile in childhood and adolescence on adulthood cognitive function and whether it differs by genetic risk is still obscure. To bring this evidence, we determined cognitive domain-specific youth risk factor profiles leveraging the childhood/adolescence data from the Cardiovascular Risk in Young Finns Study and examined whether genetic propensity for poor cognitive function modifies the association between the risk profiles and adulthood cognitive function. Methods: From 1980, a population-based cohort of 3,596 children (age 3-18 years) has been repeatedly followed up for 31 years. Computerized cognitive test measuring (1) memory and learning, (2) short-term working memory, (3) reaction time, and (4) information processing was performed for 2,026 participants (age 34-49 years). Cognitive domain-specific youth risk profile scores, including physical and environmental factors, were assessed from the data collected at baseline and categorized into favourable, intermediate, and unfavourable. A polygenic risk score for a poor cognitive function was categorized into low, intermediate, and high risk. Results: At all genetic risk levels, a favourable youth risk factor profile is associated with better learning and memory, short-term working memory, and information processing compared to unfavourable risk profile (e.g., β = 0.501 SD, 95% CI: 0.043-0.959 for memory and learning among participants with high genetic risk). However, no significant interactions were observed between the youth risk factor profile score and genetic propensity for any cognitive domain (p > 0.299 for all). Conclusion: A favourable youth risk factor profile may be beneficial for cognitive function in adulthood, irrespective of genetic propensity for poor cognitive function.