Kaikki aineistot
Lisää
Jatkuvan integrointi ja jatkuva toimittaminen on toimintamalli, jota on hyödynnetty sovelluskehityksessä sekä sovellusympäristöjen ylläpidossa. Se on osaltaan mahdollistanut sellaisten tietojärjestelmien kehityksen, joissa tänä päivänä pyritään automatisoimaan toistuvien tehtävien suorittamista, ja jotka ovat käytettävissä paikasta riippumatta. Tietoverkot ovat osa näitä tietojärjestelmiä, ja niiden ylläpidolta vaaditaan vastaavanlaista ketteryyttä, varmuutta ja täsmällisyyttä. Yhtenä mahdollisuutena kehittää tietoverkkojen hallintaa nähdään jatkuvan integroinnin ja jatkuvan toimittamisen toimintamallin hyödyntäminen. Tässä tutkimuksessa selvitetään millainen tietoverkon hallinnan toimintamalli voisi olla. Verkonhallinnan näkökulmasta mm. erilaiset verkkoympäristöjen valvontatyökalut ovat osa hallintakokonaisuutta, ja myös niissä on omat mahdollisuutensa tehdä ohjelmallisia konfiguraatioita automaattisesti. Tutkimuksessa toimintamallin hyödyntäminen on kuitenkin rajattu verkkolaitteiden konfiguraatioiden tekemiseen. Tutkimus suoritettiin käyttämällä suunnittelutieteellistä tutkimusmenetelmää. Tutkimusongelma asetettiin alfa-yrityksessä muodostuneen tarpeen mukaisesti. Suunnittelusykli aloitettiin kokoamalla jatkuvan integroinnin ja jatkuvan toimittamisen tutkimustiedosta vaatimukset, jotka toimintamallin sovitus verkonhallintaan tulisi teorian pohjalta täyttää. Sykli eteni toimintamallin rakentamisella, ja arviointivaiheessa havainnoimalla miten artefakti pystyi vastaamaan asetettuihin vaatimuksiin. Lopuksi artefakti esiteltiin tutkimusongelman asettaneelle organisaatiolle simuloimalla. Organisaation palautteen lisäksi havainnoitiin, miten artefakti vastasi alkuperäiseen asetettuun ongelmaan. Jatkuvan integroinnin ja jatkuvan toimittamisen toimintamallia hyödyntämällä on mahdollista toteuttaa käyttöönottoputki, jolla verkkolaitteiden konfiguraatioita voidaan kehittää, testata, provisioida ja todentaa toimiviksi. Verrattuna manuaalisesti tehtävään provisointiin, konfiguraatioiden ajaminen verkkolaitteisiin tapahtuu toimintamallin avulla täsmällisesti sekä useisiin laitteisiin yhtäaikaisesti skaalautuen. Provisioinnin jälkeinen automaattinen, konfiguroitujen palveluiden toiminnallisuuden testaus on oleellinen mallin tuoma etu. Tärkeää on konfiguraatioita määritellessä suunnitella myös niitä vastaava testaus-skripti. Kun muutos tehdään, kaikki testit ajetaan automaattisesti. Tämä on huomattava parannus manuaalisesti tehtäville ja silmämääräisesti tarkistettaville testeille.
Parvoviruses are an important platform for gene and cancer therapy. Their cell entry and the following steps including nuclear import are inefficient limiting their use in therapeutic applications. Two models exist on parvoviral nuclear entry: classical import of the viral capsid using nuclear transport receptors of the importin (karyopherin) family, or direct attachment of the capsid to the nuclear pore complex leading to local disintegration of the nuclear envelope. Here, by laser scanning confocal microscopy and in situ proximity ligation analysis combined with co-immunoprecipitation we showed that infection requires importin β-mediated access into the nuclear pore complex and nucleoporin 153-mediated interactions on the nuclear side. Importin β-capsid interaction continued within the nucleoplasm, which suggests that a mixed model of nuclear entry in which the classical nuclear import across the nuclear pore complex is accompanied by transient ruptures of the nuclear envelope allowing also passive entry of importin β-capsid complexes into the nucleus.