Kaikki aineistot
Lisää
Nämä videot on tuotettu Monikatsomukselliset oppimisen tilat varhaiskasvatuksessa –hankkeessa Helsingin yliopistossa. Hanke on opettajankoulutuksen kehittämishanke ja sen rahoittajana on Opetus- ja kulttuuriministeriö. https://blogs.helsinki.fi/monikatsomukselliset-tilat-varhaiskasvatuksessa/ Videoilla esitellyt pyhien tilojen työskentelyt on ideoitu ja vierailut toteutettu vuosien 2019-2020 aikana. Ne ovat olleet osa Helsingin yliopiston varhaiskasvatuksen opettajaksi opiskelevien Eettisen kasvatuksen ja katsomuskasvatuksen pedagogiikka -kurssin opintoja ja kurssin kehittämistä. Vierailujen toteuttamisessa ja suunnittelussa on tehty yhteistyötä katsomusyhteisöjen kanssa. Vierailuilla on ollut mukana helsinkiläisiä 3-6-vuotiaita päiväkotilapsia. Materiaali soveltuu varhaiskasvatukseen, esiopetukseen ja alkuopetukseen. Materiaalia voidaan hyödyntää myös alan opiskelijoiden koulutuksessa.
Monikatsomukselliset oppimisen tilat varhaiskasvatuksessa – Opettajan katsomuksellista osaamista kehittämässä julkaisu perustuu Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittaman (OKM/44/592/2018) kehittämis- ja tutkimushankkeen Monikatsomukselliset oppimisen tilat varhaiskasvatuksessa (2018–2021) taustan, tavoitteiden ja tulosten kuvaamiseen. Hankkeessa kehitettiin varhaiskasvatuksen opettajaopiskelijoiden ja opettajien osaamista katsomukselliseen moninaisuuteen ja katsomuskasvatukseen liittyen. Hanke on Helsingin, Oulun ja Itä-Suomen yliopistojen yhteishanke. Toimittaneet: Saila Poulter, Silja Lamminmäki-Vartia, Katja Castillo Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä. Kustantaja: Helsingin yliopiston kasvatustieteellinen tiedekunta ISBN 978-951-51-7757-5 https://blogs.helsinki.fi/monikatsomukselliset-tilat-varhaiskasvatuksessa/
Finland has a rather unique model of non-confessional worldview education that draws on pupils’ “own worldview”. Internationally this model has been applauded for ensuring freedom of religion and belief, but in Finland it is regularly debated. In this chapter we employ a wider notion of worldview education that takes into account the role of worldviews in school culture and allows scrutiny of how all education is nested in a system of values and can be analysed as education into (and from) worldview. We introduce the foundations of worldview education in Finnish basic education, and analyse negotiations about the inclusion of worldview plurality in the every-day life of schools in light of our empirical studies. We argue that, despite the official multiculturalist and inclusivist ideals, unrecognised monoculturalism prevails in Finnish schools as majority worldviews are not seen as worldviews but deemed universal and therefore neutral. This universalism induces perceptions of religions and worldviews as “the problem” in school: while more superficial cultural differences are celebrated, recognition of diversity at the more profound ethical, ontological and epistemological level would demand willingness to question the universality of the core values and ideals of the education system. We discuss the necessity and prospects of departing from monoculturalism and moving towards critical worldview education.
This paper examines how worldviews and national values are displayed in the national (Early Childhood Education and Care (ECEC) curricula of Sweden, Finland and Norway. The specific interest is to investigate what similarities and differences there are between these three ECEC curricula with regard to the position of religions and other worldviews. ECEC is often the first societal arena for children to enter and to negotiate their personal values, worldviews, and memberships in relation to the values represented in the surrounding social context. Countries employ different policies for dealing with diversity. Home languages for example, are often supported whereas for home cultures and worldviews, the policies and practices are more varied across contexts. By utilising a curriculum analysis informed content analysis, this study examines the curricular ECEC framework in each country context, highlighting the displayed national value preferences connected to worldviews. The study shows that these three Nordic countries have both similarities but also significant differences in the ways in which they approach the inter-relatedness of the aims of national values and worldview.
Pyhitä tiloja tutkimassa – Opas varhaiskasvatukseen on tuotettu Monikatsomukselliset oppimisen tilat varhaiskasvatuksessa -hankkeessa Helsingin yliopistossa. Hanke on opettajankoulutuksen kehittämishanke ja sen rahoittajana on Opetus- ja kulttuuriministeriö. https://blogs.helsinki.fi/monikatsomukselliset-tilat-varhaiskasvatuksessa/ Tekijät: Silja Lamminmäki-Vartia, Dani Lahtinen ja Saila Poulter Materiaalissa esitellyt pyhien tilojen työskentelyt on alun perin ideoitu ja vierailut toteutettu vuosien 2019–2020 aikana. Ne ovat olleet osa varhaiskasvatuksen opettajaksi opiskelevien Eettisen kasvatuksen ja katsomuskasvatuksen pedagogiikka –kurssia Kasvatustieteellisessä tiedekunnassa Helsingin yliopistossa. Haluamme tämän materiaalin myötä saattaa oppimamme avoimeen vuoropuheluun varhaiskasvatuksen henkilöstön ja uskonnollisten yhteisöjen kanssa sekä tarjota pedagogisen työvälineen katsomuskasvatukseen. Materiaalissa pohditaan myös uskonnottomuuden näkökulman huomioimista tilayhteistyössä. Työskentelyissä on hyödynnetty Tutki Tilaa-menetelmää ja siihen liittyvää materiaalia. Se on pedagoginen materiaali, joka sisältää eri tiloihin tutustumiseen soveltuvan pedagogisen mallin, interaktiiviset kuvat kolmesta eri tilasta, esinekortit, monialaiset kortit ja lisättyä todellisuutta. Tutki Tilaa-menetelmää on työskentelyissä muokattu ja sovellettu erityisesti pienten lasten oppimisen näkökulmasta. Vierailujen toteuttamisessa ja työskentelyjen suunnittelussa on lisäksi tehty yhteistyötä asianosaisten yhteisöjen kanssa. Teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä. Kustantaja: Helsingin yliopiston kasvatustieteellinen tiedekunta ISBN 978-951-51-7756-8
Tutkimusmatkoja katsomusten maailmaan: Materiaalia varhaiskasvatuksen katsomuskasvatukseen on tuotettu Helsingin yliopiston Monikatsomukselliset oppimisen tilat varhaiskasvatuksessa –hankkeessa. https://blogs.helsinki.fi/monikatsomukselliset-tilat-varhaiskasvatuksessa/ Hankkeen rahoittaja: Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM/44/592/2018) Materiaalin ovat toimittaneet Laura Hytti, Silja Lamminmäki-Vartia, Saila Poulter. Materiaali koostuu Helsingin yliopiston varhaiskasvatuksen opettajaopiskelijoiden laatimista työskentelysuunnitelmista Eettisen kasvatuksen ja katsomuskasvatuksen pedagogiikka -kurssilla vuonna 2020. Materiaaliin on lisäksi valittu mukaan vuonna 2019 samalla kurssilla laadittuja suunnitelmia. Suunnitelmat on muokattu ja toimitettu tässä teoksessa ilmestyvään muotoon. Materiaaliin on valittu työskentelysuunnitelmia, joiden avulla katsomusten moninaisuutta ja erilaisia näkökulmia voidaan ilmentää lapsiryhmässä. Mukaan on liitetty myös saamelaisuutta ja romanikulttuuria käsittelevät työskentelyt, jolla on haluttu huomioida kahden kulttuurivähemmistön merkitys moninaiselle suomalaiselle kulttuuriperinnölle; kulttuurit, kielet ja katsomukset ovat usein yhteen kietoutuneita. Lisäksi työskentelyissä on kiinnitetty huomiota uskonnottomuuteen yhtenä katsomuksena uskonnollisten katsomusten rinnalla. Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä. Kustantaja: Helsingin yliopiston kasvatustieteellinen tiedekunta ISBN 978-951-51-7755-1
Artikkelissa tarkastellaan lukiolaisten historiallista päättelyä tutkivan historian oppimisen viikolla tuotettujen tekstien kautta. Viikon aikana opiskelijat selvittivät ratkaisematonta historiallista tapahtumaa juhannukselta 1957. Tuolloin tasavallan presidentin kesäasuntoa kohti ammuttiin laukauksia, joiden tehtävä oli joko pelotella tai murhata presidentti Urho Kekkonen. Kurssille osallistui 24 opiskelijaa, jotka toimivat seitsemässä ryhmässä analysoiden primääri- ja sekundäärilähteitä ja muodostaen näkemystään Kultarannan tapahtumiin. Aineisto on analysoitu teorialähtöisesti käyttäen Carla van Boxtelin ja Jannet van Drien historiallisen päättelyn kehikkoa. Tulostemme mukaan lukiolaiset olivat taitavia historiallisten lähteiden tulkitsijoita, kun taas tulkintojen yhdistäminen laajempaan historialliseen kontekstiin oli haasteellista. Tähän arvioinnissa tulisi kiinnittää erityistä huomiota.
Tässä tutkimuksessa tarkastellaan, miten luokanopettajaopiskelijat (N = 76) arvioivat omaa tekstien tuottamistaan ja sen oppimista. Tutkimusaineistona olivat lomakekyselyn avoimet vastaukset. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisen ja teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin. Tulokset osoittavat, että opiskelijat lähestyvät tekstien tuottamista ja sen oppimista suhtautumis-, osaamis- ja kehittymiskeskeisesti. Kokonaisuudessaan itsearviointien taustalla on melko kokonaisvaltainen kirjoittamiskäsitys, jossa edustuvat selkeimmin genre- ja prosessidiskurssit ja vähiten sosiaalisen ja sosiopoliittisen toiminnan diskurssit. Yksilöiden välillä on eroja lähestymistapojen ja kirjoittamiskäsitysten monipuolisuudessa sekä reflektoinnin tarkkuudessa. Opettajankoulutuksessa tulee ohjata opiskelijoita käsitystensä monipuolistamiseen ja laajentamiseen sekä tukea reflektion taitojen kehittymistä.