Kaikki aineistot
Lisää
Opinnäytetyönäni suunnittelin ja toteutin oman fontin, sekä tarkastelin erilaisten fonttien luettavuutta ja luettavuuden merkitystä eri käyttötapauksissa. Fonttiini kuuluu suomalaisen aakkoston mukaiset versaalikirjaimet, välimerkit, numerot, sekä käytetyimmät erikoismerkit. Suunnittelin fontin ensisijaisesti mediafestivaali TAF:n festivaalijulkaisussa käytettäväksi. Aloitin työskentelyn perehtymällä luettavuustutkimuksiin ja kirjaintyylien historiaan seminaarityössäni. Selvitin ja vertailin kirjaintyylien ominaispiirteitä ja muuttujia, sekä niiden vaikutusta fontin luettavuuteen ja ilmeeseen. Keskityinkin teoreettisessa osuudessa tarkemmin luettavuuteen, mutta dokumentoin myös oman fontin suunnitteluprosessia. Oman fontin suunnittelu vaikutti mahdollisuudelta tehdä jotain mistä kukaan ei koskaan tulisi minulle maksamaan, mutta josta silti olisi hyötyä myöhemmin visuaalisen suunnittelijan urallani. Oppimisprojektilta, jolla ei olisi asiakasta ja jonka lopputuotteena olisi paitsi paljon uutta tietoa typografiasta, niin myös jotain konkreettista ja omaa myöhemminkin käytettäväksi. Työn teoreettinen osuus on valmistunut loppuvuonna 2009. Fontin suunnittelu ja toteutus, sekä em. prosessin dokumentointi valmistui keväällä 2010.
Tässä opinnäytetyössä oli tarkoitus perehtyä verkkokaupan kasvuun yleisesti, sekä muutoksiin asiakkaiden käyttämissä teknologioissa. Niistä voidaan opinnäytetyön perusteella sanoa, että verkkokauppa on myyntikanavana kasvanut tasaisen vauhdikkaasti, pandemiavuosina kehitystä kiihdyttäen. Lisäksi jo suurin osa verkko-ostoista tehdään mobiililaitteilla. Lisäksi tutkittiin käyttöliittymien responsiivista suunnittelua ja käytettävyyttä sekä niiden toteutumista verkkokaupoissa. Perehdyttiin nimenomaan mobiililaitteiden käytettävyydelle asettamiin haasteisiin sekä responsiivisen suunnittelun vahvuuksiin ja heikkouksiin. Havaittiin responsiivisen suunnittelun olevan toimiva tapa skaalata verkkosivujen tai -kaupan sisältö ja ulkoasu erilaisille laitteille sopivaksi. Projektia varten selvitettiin myös digitaalisen palvelun suunnitteluprosessin vaiheita. Niitä sovellettiin omaan projektiin luovasti yhdistellen. Opinnäytetyön projektiosion tavoitteena oli päivittää kasvavan Leikkien.fi -verkkokaupan ulkoasua ja käytettävyyttä mobiilikäyttäjät paremmin huomioiviksi. Asiakkaan kanssa ideoitiin ja käytiin läpi verkkokaupan haasteita. Lisäksi mobiiliverkkokaupan käyttäjille tehdyn käyttäjätutkimuksen avulla ongelmakohtia saatiin hyvin paikannettua. Ulkoasua raikastettiin ja käytettävyyttä parannettiin ottamalla huomioon mm. käyttäjätutkimuk-sessa saatu palaute. Ostopolkua pyrittiin tekemään mutkattomammaksi ja verkkokaupan käyttö helpoksi ja intuitiiviseksi. Projektin päätteeksi tehtiin vielä uusi käyttäjätutkimus, jonka tulosten perusteella pääteltiin projektin onnistuneen tavoitteissaan. Kehityskohteitakin toki tutkimuksessa löytyi ja niiden pohjalta kehitystyötä on hyvä jatkaa tulevaisuudessa.
Barn i 3–6-års ålder tränar aktivt sina emotionella kompetenser i att identifiera och benämna sina grundkänslor. Att lära sig dessa två kompetenser främjar barnets självkänsla och viktiga kunskaper. Kompetenserna utvecklas ändå inte av sig själva utan föräldrarna spelar en stor roll i att stöda barnets emotionella utveckling. Syftet med detta examensarbete var att utveckla ett material som kan användas av föräldrar för att stöda barnet i att identifiera och benämna grundkänslor. Arbetet strävade efter att svara på följande två frågeställningar: Hur kan föräldrarna stöda sina barn i att identifiera och benämna grundkänslor? och Hurdant stödmaterial ska Mella-påsen innehålla för att kunna hjälpa föräldrarna att stödja barnet i att identifiera och benämna grundkänslor? Examensarbetet är en del av Yrkeshögskolan Novias projekt Resursstarka barn. Metoden i arbetet var ett funktionellt examensarbete. Den teoretiska referensramen utgörs av relevant teori och tidigare forskning inom ämnet. Materialet utvecklades utgående ifrån den teoretiska referensramen och testades med tre frivilliga familjer. Familjerna och en grupp av professionella inom småbarnspedagogik svarade på frågor om materialet i en enkät. Utgående ifrån testen och intervjuerna vidare utvecklades och utvärderades materialet. Examensarbetet resulterade i en prototyp av stödmaterialet Mella-påsen. Påsen är avsedd för barn i åldern 3–6 år och deras föräldrar. Det är ett grundläggande material. Detta arbete tar alltså inte ställning till barns särskilda stödbehov.
Teimme opinnäytetyönämme tyypin 2 diabetesta käsittelevän ohjauskansion palvelutalo Abeliin Pieksämäelle. Kansion tarkoitus on koota yhteen ikääntyneen tyypin 2 diabeetikon hoitoon ja ohjaukseen liittyvä keskeinen tieto. Tavoitteena on tiedonsaannin helpottuminen, tiedon monipuolisuus ja sovellettavuuden paraneminen. Tätä kautta voidaan olettaa opinnäytetyöllämme olevan vaikutusta myös ikääntyneiden tyypin 2 diabeetikoiden hoitoon ja ohjaukseen palvelutalo Abelissa. Teoreettisena viitekehyksenä on tyypin 2 diabetes, riskitekijät, ennaltaehkäisy ja elintapamuutosten merkitys sekä ikääntyvän ohjaaminen ja omahoidon motivaation tukeminen. Tyypin 2 diabeteksen hoidon kannalta on ensiarvoisen tärkeää kartoittaa riskitekijät ja ennalta ehkäistä sairaus vaikuttamalla elintapamuutoksien kautta. Jotta tyypin 2 diabeteksen hoito ikääntyneen kohdalla onnistuu mahdollisimman hyvin, täytyy terveysalan ammattilaisilla olla tietotaitoa ohjata ja motivoida diabeetikkoa omahoitoon huomioiden ikääntymisen tuomat erityispiirteet. Kansion työstäminen lähti liikkeelle siitä, että palvelutalon henkilöstöllä oli tarve saada tiivistetysti koottuna tietoa ikääntyneen tyypin 2 diabeetikon hoidosta. Yhteistyössä henkilöstön kanssa pyrimme kehittämään mahdollisimman hyvin tätä tarvetta palvelevan ohjauskansion. Henkilöstö tavattiin kansion työstämisen eri vaiheissa. Aineistoa hankittiin prosessin edetessä. Tukena kansion työstämisessä olivat myös diabeteshoitajat Mikkelissä ja Pieksämäellä, kirjaston henkilökunta ja ylilääkäri Pirjo Ilanne- Parikka, joka auttoi kansion sisällön työstämiseen käytettävien lähteiden valinnassa. Kansion ensimmäisen version valmistuessa sen toimivuutta ja oikeellisuutta arvioi palvelutalon henkilöstö sekä diabeteshoitaja Taru Luukkola Pieksämäeltä. Valmis ohjauskansio luovutettiin palvelutalon henkilöstölle marraskuussa 2011. Raportissa olemme kuvailleet ohjauskansioon kehittämisprosessin etenemistä ja arvioineet kriittisesti sen onnistumista. Kansion työstämisessä yhteistyö palvelutalon henkilöstön kanssa ei sujunut suunnitellulla tavalla, joten henkilöstön rooli jäi pienemmäksi kuin mitä olimme suunnitelleet. Olemme kuitenkin kokeneet ohjauskansion kehittämisprosessin monella tapaa rikastuttavana tehtävänä ja voimme varmasti hyödyntää tulevaisuudessa opinnäytetyömme avulla hankkimaamme tietotaitoamme tyypin 2 diabeteksen hoitoon ja ikääntyvän ohjaamiseen liittyen.
Hyvinvoinnin alueellisen tiedontuotannon kehittäminen SOHVI-hanke oli vuosina.2012 – 2014 toteutettu kokemuksellisen hyvinvointitiedon tuottamiseen keskittynyt hanke. SOHVI-hankkeen tavoitteina oli kansalaisten hyvinvointia kuvaavan kokemustiedon tuottaminen sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisen tueksi, sektorirajat ylittävän yhteistyömallin kehittämiseen. Tarkoituksen oli kartoittaa lasten, nuorten ja lapsiperheiden kokemuksia elämäntilanteestaan ja hyvinvoinnistaan.