Kaikki aineistot
Lisää
Sydämen vajaatoiminta yleistyy väestön vanhetessa ja sydämeen liittyvien sairauksien hoidon parantuessa. Sydämen vajaatoiminnan tehokkaaseen hoitoon olennaisena osana kuuluu tehokas potilasohjaus. Onnistunut potilasohjaus parantaa potilaan hoitoon sitoutumista. Tämän tavoittamiseksi tulisi käyttää monimuotoisia ohjausmateriaaleja. Tämän toiminnallisen opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa tehokas ja voimaannuttava ohjausvideo potilaille joilla on juuri todettu sydämen vajaatoiminta. Tilauksen antoi osasto B5 Hatanpään sairaalasta. Tavoitteena oli luoda sydämen vajaatoimintapotilaille ja heidän läheisilleen ohjausvideo, sekä saada aikaan tehokas työkalu sairaanhoitajille potilaan ohjaukseen. Opinnäytetyön teoria koostuu keskeisistä käsitteistä jotka ovat sydämen vajaatoiminta, tehokas potilasohjaus ja DVD/video ohjausmateriaalina. Ohjausvideo sisältää selkeää visuaalista tietoa sydämen vajaatoiminnasta ja sen tärkeimmät hoitomuodot pähkinänkuoressa. Ohjausvideo tulee olemaan potilaiden käytössä myös Hatanpään sairaalan verkkosivujen kautta. Jatkotutkimuksia ajatellen hyödyttäisi tutkia sydämen vajaatoimintapotilaiden puutteita tautiin liittyvissä tiedoissa. Sydämen vajaatoiminta potilaita hyödyttäisivät myös videot joissa hoidon eri osa-alueet esitettäisiin lyhyemmin mutta käsitellen aihetta syvemmältä.
Tutkimus tehtiin Raahen Psyyke Ry:lle, joka on Raahen seudulla toimiva mielenterveysyhdistys. Tutkimuksen aiheena oli tutkia liikunnan merkitystä mielenterveyskuntoutujan toimintakyvylle. Työn tavoitteena oli tarkastella, kuinka liikunta tukee mielenterveyskuntoutujan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä. Tutkimuksella myös haluttiin selvittää, kuinka usealla vastaajista liikunta on osana kuntoutusta. Opinnäytetyössä kiinnitettiin huomiota siihen, miten kohderyhmän ikä vaikuttaa, suhteessa koettuun toimintakykyyn ja harrastettavaan liikuntamäärään. Tutkimuksen tietoperusta pohjautui toimintakyvyn osa-alueiden tarkastelulle. Mielenterveyttä ja mielenterveyden häiriöitä sekä niiden vaikutusta ihmiseen tarkasteltiin yleisellä tasolla. Tutkimusta ei ole kohdennettu tiettyyn mielenterveyden häiriöön. Liikuntaa on tarkasteltu osana mielenterveyskuntoutusta. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena eli määrällisenä tutkimuksena ja tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeiden avulla. Vastaajat olivat Psyyke Ry:n aktiivijäseniä. Kyselylomakkeen avulla kartoitettiin yksilön omaa arviota toimintakyvystään sekä syvennyttiin toimintakyvyn eri osa-alueisiin. Taustatietokysymyksenä tiedusteltiin, mihin ikäryhmään vastaaja kuuluu. Tutkimuksen tuloksena havaittiin, että liikunta tukee yksilön fyysistä ja psyykkistä toimintakykyä. Sosiaalisen toimintakyvyn tukemiseen ei nähty olevan vaikutusta liikunnasta. Valtaosa vastaajista hyödynsi liikuntaa kuntoutumisessaan. Havaittiin, että korkeamman iän saavuttaneet henkilöt harrastivat enemmän ja säännöllisemmin liikuntaa sekä kokivat toimintakykynsä eri osa-alueilla paremmaksi.
METAXIS - Nuori muoto. Näyttely Taideteollisuusmuseossa 16.10.-22.11.1987. Kaksiulotteinen paita, 100% silkki. Taideteollisen korkeakoulun ja sen edeltäjien toimintaan, opetukseen, toimipisteisiin, henkilöihin ja tiloihin liittyvä kokoelma (Taideteollinen korkeakoulu, valokuvat, TaiKV).
Tämän toiminnallisen opinnäytetyön tarkoituksena oli laatia Jorvin sairaalan osastolla L3 hoidossa olleiden lasten vanhemmille kirjallinen kotihoito-ohje ripulin hoidosta. Osastolta pyydettiin päivittämään ja selkeyttämään aikaisempaa lasten ripulin kotihoito-ohjetta. Tavoitteena oli kehittää vanhempien saamaa kotihoito-ohjausta. Opinnäytetyömme kirjallisuuskatsauksen pääaiheet olivat lasten suolistoinfektiot ja potilasohjaus. Lähdemateriaalina käytimme ajankohtaista suomalaista ja kansainvälistä tutkimuskirjallisuutta sekä kansainvälisiä lähteitä. Kotihoito-ohjeen teoriatieto perustuu kirjallisuuskatsauksessa käyttämiimme lähteisiin. Lisäksi otimme valokuvia, joita hyödynsimme kotihoito-ohjeessa. Tavoitteena oli tehdä ohjeesta selkeä ja myös lapsia kiinnostava. Laatimamme kotihoito-ohje tulee käyttöön Jorvin sairaalaan osastolla L3 ripulin hoidossa olleiden lasten vanhemmille. Ohje laadittiin osaston toiveiden mukaisesti tämän opinnäytetyön kirjallisuuskatsauksen luotettavia lähteitä käyttäen. Pyysimme osaston sairaanhoitajilta kirjallista palautetta kotihoito-ohjeesta. Ohjeen tarkoituksena on vastata vanhempien kysymyksiin toipilaan lapsen hoidosta.
Johanna Flinkman, Milla Luopakka & Matilda Moilanen. Kuvilla elämään – Visuaalinen virikemateriaali rippikoulun opetustuokioihin. Syksy 2014, 79 s., 5 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Sosiaalialan koulutusohjelma, Kristillisen lapsi- ja nuorisotyön suuntautumisvaihtoehto, sosionomi (AMK) + kirkon nuorisotyönohjaajan virkakelpoisuus. Opinnäytetyön tavoitteena oli luoda monikäyttöistä rippikoulun opetusmateriaalia, joka lisää oppimisen mielekkyyttä ja tehostaa rippikoulun vaikuttavuutta. Opinnäytetyön tuotteena syntyi Kuvilla elämään -virikemateriaali. Materiaali koostuu kolmesta videosta ja 151 valokuvasta sekä keskustelukysymyksistä ja toiminnallisista harjoitteista. Kuvamateriaalia on jokaiseen rippikouluopetuksen aiheeseen liittyen, minkä lisäksi materiaalissa on myös vaihtoehtoisia valokuvia. Työelämän yhteistyötahona toimi Helsingin Tuomiokirkkoseurakunta. Materiaalilla haluttiin tukea rippikoululaisten oppimista sekä tarjota rippikoulujen ohjaajille uutta opetusmateriaalia. Valokuvien ja videoiden tueksi laadittiin apukysymyksiä, joiden avulla kuvien pohjalta voi synnyttää keskustelua. Materiaali koottiin oppimiseen, rippikouluun ja kuvien tulkitsemiseen liittyvän teoriatiedon pohjalta. Materiaali suunniteltiin toimivaksi vuorovaikutuksellista oppimista virittävänä, muistia ja keskittymistä tukevana sekä pohdintaa ja mielenkiintoa herättävänä välineenä rippikouluopetuksessa. Materiaalin osien käyttöä opetustilanteissa kokeiltiin, ja käyttökokemusten pe-rusteella kuvat keskustelukysymyksineen piristivät opetusta. Materiaali auttoi keskittymään, hahmottamaan ja sisäistämään opetusten aiheita syvällisesti. Valokuvat herättivät keskustelua, ja nuoret saivat pohtia opetusten aiheita hen-kilökohtaisella tasolla sekä yhteisessä keskustelussa. Materiaali toi opeteltavan asian ihmiselämän kautta ymmärrettäväksi. Materiaalipakettia voi hyödyntää rippikoulutyön lisäksi myös nuorisotyössä esi-merkiksi nuortenilloissa, isoskoulutuksessa, ja hartauksissa. Materiaalipakettia voi vielä työstää jatkossa kuvien ja niihin liittyvien kysymysten vaikuttavuutta arvioimalla. Kuvia ja keskustelukysymyksiä voi korvata uusilla, paremmin tarkoitustaan palvelevilla, tai materiaalin kuvien määrää voi kasvattaa vaihtoehtojen lisäämiseksi. Visuaalisen materiaalin ja siihen liittyvän keskustelun käyttöä opetuksessa, sekä niiden vaikutuksia opetukseen ja rippikoulun vaikuttavuuteen voidaan tutkia. Asiasanat: dialogisuus, nuoruus, oppiminen, oppimistyylit, oppimisvaikeudet, pedagogisuus, rippikoulu, rippikoulutyö, sosiaalinen konstruktivismi, valokuva, virikemateriaali, visuaalisuus, vuorovaikutus
Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan Aku Ankka -sarjakuvalehden persoonamuotoisia verbejä ja niiden semantiikkaa. Koulumaailmassa Aku Ankka -lehteen, ja erityisesti sen kieleen, suhtaudutaan vaihtelevasti. Kieltä on pidetty köyhdyttävänä ja yksinkertaisempana verrattuna esimerkiksi kirjoihin. Kuitenkin Aku Ankka -lehti on saanut Helsingin yliopiston Kielihelmi-tunnustuksen monipuolisesta kielenkäytöstä. Tällaiset eriävät mielipiteet Aku Ankan kielestä antoivat innostuksen tutkimuksen tekemiseen. Tutkimuksen aineisto koostuu viidestä vuoden 1964 Aku Ankka -lehdestä ja viidestä vuoden 2014 lehdestä. Tutkimuksessa hyödynnetään Anneli Pajusen luomaa verbien semanttista luokittelua. Tämän luokittelun perusteella selvitetään, millaisiin semanttisiin luokkiin Aku Ankka -lehtien predikaattiverbit voidaan jakaa, ja painottuvatko aineiston verbit johonkin tiettyyn ryhmään. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan, ovatko aineistossa esiintyvät verbit tiheä- vai harvafrekvenssisiä. Tutkielmassa verrataan eri vuosikymmentein aineistoja toisiinsa ja pyritään selvittämään, onko sarjakuvalehden kieli nykyisin monipuolisempaa kuin viisi vuosikymmentä sitten. Tutkielmassa pohditaan myös sitä, voiko Aku Ankka -sarjakuvalehtien lukeminen laajentaa alakoulun oppilaiden sanavarastoa. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että Aku Ankka -sarjakuvalehdessä käytetään verbejä monipuolisesti eri merkitysryhmistä. Kummankin vuoden aineistossa esiintyy enemmän konkreettisia asiaintiloja kielentäviä verbejä kuin mentaaliverbejä. Eniten aineistoissa esiintyy liikeverbejä. Harvafrekvekvenssisten verbien määrä on lisääntynyt viiden vuosikymmenen aikana. Tutkimustuloksista voidaan tehdä varovaisia päätelmiä siitä, että Aku Ankan monipuolinen kieli voi rikastuttaa lasten sanavarastoa.
Kieli: | eng fin |
---|---|
Julkaisija: | Helsinki : Foundation for Psychiatric Research 2014- |
ISSN: |
2489-6152 |
Aiheet: | |
Tallennettuna: |
|