Kaikki aineistot
Lisää
The purpose of the survey was to studythe interest of the personnel of the daycare centers in day trip to farms in Jyväskylä region. The aim of this work was to reveal their wishes, interests and earlier experiences about rural tourism. This research includes the theme of a berry picking trip to the countryside. Another purpose was to study what activities farms offer to daycare groups and then list the most potential farms based on their services. The data were collected with an email questionnaire and was sent to 47 daycare centers. Interviewing the daycare center employee in Hankasalmi completed the material. In total 20 daycare centers responded to the email questionnaire, the response percent was 43. The services of the farms were asked via email and phone interviews. The survey was both quantitative and qualitative. The results of the survey showed that the trips to the near environment are essential among the activities of daycare centers. The centers were greatly interested in day trips to farms and appreciated safe, child friendly places with a lot of farm animals and things to do. The berry picking trip was also a potential to be developed by the rural enterprises. The farms offer mainly individual activities to the children, ready packages are still a rarity. The day care centers will make trips also in the future, therefore it would be reasonable to improve the already existing packages. This survey gives guidelines to develop rural tourism so that it would be suitable to children. All those rural enterprises that have children as customers will benefit these results. Daycare centers will have information of the potential farms and their services.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena on laatia viitekehyksen kaltainen ehdotus, kuinka brändin lanseeraaminen sosiaalisen median kautta tapahtuisi käytännössä mahdollisimman onnistuneesti ja mitkä ovat onnistuneen lanseerauksen kriteerit. Opinnäytetyön kohdeyritys on Kurio Digital Marketing Think Tank, jonka toimintaa on digitaalisen markkinoinnin konsultointi, tutkimus ja suunnittelu. Opinnäytetyön toimeksiantaja Kurio huomasi, että aiheena brändien lanseeraaminen sosiaalisessa mediassa on vielä hieman tuntematon, mutta erittäin kiinnostava ja ajankohtainen aihe. Sosiaalisen median keinoin ennalta tuntematon ilmiö tai brändi voi levitä kohderyhmän tietoon erittäin tehokkaasti sekä perinteistä mediaa pienemmin kustannuksin. Työn tarkoituksena oli tutustua aiheeseen parhaiden käytäntöjen ja kahden teemahaastatellun esimerkkilanseeraus-casen perusteella. Näiden pohjalta syntyi viitekehys, joka kuvaa onnistuneen lanseerausprosessin sosiaalisessa mediassa. Viitekehyksen kehittely ja testaaminen toteutuivat esimerkki-casejen kautta ja yhdessä kohdeyrityksen kanssa hioen. Analysoidut esimerkkilanseeraukset olivat tarjoamaltaan ja toiminnaltaan erilaiset, mutta niistä onnistuttiin löytämään yleistettäviä menestystekijöitä ja kriteerejä.
Opinnäytetyön toimeksiantajana oli Suomen Voimisteluliitto. Työn tavoitteena oli tutkia, mikä seuratyössä väsyttää ja kuinka jaksamista voisi parantaa. Lisäksi tarkoituksena oli antaa mahdollisia kehitysideoita tutkimuksen pohjalta. Teoriaosuudessa käsitellään osa-alueita, joista työhyvinvointi ja työssä jaksaminen koostuu, kuten esimerkiksi stressi, työn imu ja motivaatio. Lisäksi paneudutaan asioihin, joilla työhyvinvointia voisi parantaa, kuten itsensä johtaminen, palautuminen, johtamisen vaikutukset ja stressin ehkäiseminen. Teoriaosuutta hyödynnettiin kyselylomakkeen teossa sekä kehitysideoissa. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena. Kyselylomake luotiin Google Forms -työkalulla. Se lähettiin saateviestin kanssa toimeksiantajan sähköpostista 111 henkilölle. Saateviestissä kerrottiin kyselyn tarkoitus, siitä löytyi myös linkki kyselylomakkeeseen. Pääosa kysymyksistä oli strukturoituja kysymyksiä. Lisäksi lomakkeessa oli myös muutama avoin kysymys. Tuloksen analysoinnissa käytettiin hyödyksi Microsoft Excel -työkalua, jonka avulla luotiin kuvioita tulosten havainnollistamiseksi. Lisäksi tulokset avattiin tekstin muodossa. Vastauksia kyselyyn tuli 43 kappaletta, joten vastausprosenttia voidaan pitää hyvänä, ja tulokset ovat tämän myötä melko luotettavia. Tuloksista kävi ilmi, että seuratyöntekijät ovat pääosin motivoituneita ja sitoutuneita työhönsä. Työntekijät itse pitivät kokonaisjaksamistaan melko hyvänä. Tuloksista nousi esiin muutama selkeä kehitettävä osa-alue. Työntekijät kokevat työssään paljon stressiä, eikä työstä ehdi palautumaan riittävästi. Stressiä aiheuttivat eniten tekemättömät työt ja liian iso työmäärä. Kävi myös ilmi, että johtamisen ongelmat heikentävät työntekijöiden jaksamista. Näihin kolmeen kehitettävään osa-alueeseen pohdittiin kehitysideoita.
Tässä työssä käsitellään käänteistä kolesterolin kuljetusta ja sen vaikutusta elimistön toimintaan. Työn lähtökohtana on käsitys siitä, että kaikki elimistön solut eivät kykene valmistamaan kolesterolia itse, vaan ovat kolesterolin kierrätyksen varassa. Työn tavoitteena on selventää käänteisen kolesterolin kuljetuksen vaiheita sekä tärkeitä tekijöitä reitin varrella. Lisäksi työssä esitellään eri tapoja tutkia käänteistä kolesterolin kuljetusta ja eri sairauksia, joita on yhdistetty reitin toimimattomuuteen. Lisäksi työn tavoitteena on perustella, minkä takia käänteistä kolesterolin kuljetusreittiä kannattaa tutkia, ja miksi reitin oikeanlainen toiminta on tärkeää ihmiselle. Käänteinen kolesterolin kuljetus on elimistön kolesterolin homeostasiaa säätelevä aineenvaihduntareitti. Käänteinen kolesterolin kuljetus tarkoittaa kolesterolin kulkeutumista perifeerisiltä kudoksilta maksaan. Käänteinen kolesterolin kuljetus sisältää eri vaiheita ja tekijöitä kuljetuksen onnistumiseksi. Aluksi kolesteroli siirtyy perifeerisistä kudoksista makrofagien kautta HDL-partikkeliksi. HDL tai jokin toinen lipoproteiini, kuten LDL, kuljettaa kolesterolin verenkierron mukana maksaan. Maksassa tapahtuvat loppureaktiot, joissa kolesteroli käsitellään ja ylimääräinen kolesteroli poistetaan ulosteen mukana. Osa kolesterolista palautetaan takaisin elimistöön, esimerkiksi sappinesteen mukana. Käänteistä kolesterolin kuljetusta tutkitaan ihmisillä ja koe-eläimillä. Esimerkiksi lämpötila ja liikunta vaikuttavat siihen, kuinka kolesterolia käsitellään elimistössä. Lisäksi tietyt taudit, kuten Tangierin tauti ja toimimaton HDL, aiheuttavat ongelmia kolesterolin kulkeutumisessa. Näitä tauteja on pyritty tutkimaan ja selvittämään, kuinka käänteistä kolesterolin kuljetusta voitaisiin tehostaa, jotta kolesterolia ei kertyisi elimistöön liikaa. Vaikka käänteistä kolesterolin kuljetusta on tutkittu yli 50 vuotta, on silti vielä paljon selvitettävää. Tutkimusta tarvitaan esimerkiksi kolesterolin varastomuodon selvittämiseen makrofagissa ja siihen, kuinka maksan reaktiot tarkalleen tapahtuvat. Työssä todetaan, että käänteinen kolesterolin kuljetus on tärkeä osa valtimonkovettumataudin kehitystä, sillä liiallisesta kolesterolin kertymisestä kudoksiin tai suoniin seuraa valtimonkovettumatauti. On löydetty, että kolesterolin kulkeutuminen käänteisen kolesterolin kuljetuksen avulla vähentää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin, kuten valtimonkovettumatautiin. Lisäksi todetaan, että muitakin sairauksia voidaan yhdistää toimimattomaan käänteisen kolesterolin kuljetukseen. Tämän takia on tärkeää tutkia käänteisestä kolesterolin kuljetusta. Työssä pohditaan, voisiko käänteisen kolesterolin kuljetusreitin tehostaminen olla keino parantaa sydän- ja verisuonitauteja.
Tämän tutkielman tarkoituksena on kuvata sosiaalityöntekijöiden ja työvoimaviranomaisten kokemuksia yhteistyöstä aktivointisuunnitelmien tekemisessä. Lakia kuntouttavasta työtoiminnasta on toteuttamassa kaksi hyvin erilaisesta organisaatiosta tulevaa viranomaista. Moniammatillisen yhteistyön onnistumiseksi viranomaiset ovat joutuneet luomaan yhteisen käsityksen aktivointisuunnitelmiin liittyvistä seikoista; sen sisällöstä ja tavoitteista sekä resurssien suuntaamisesta. Tutkimusaineisto koostuu Seinäjoen seudun neljän työvoimaviranomaisen ja neljän sosiaalityöntekijän sähköpostitse lähettämistä vastauksista teemojen mukaisiin kysymyksiin sekä kolmesta havainnoimastani aktivointisuunnitelmaneuvottelusta. Tutkielmassa olen pyrkinyt tuomaan esiin myös oman työkokemukseni sosiaalityöntekijänä aikuissosiaalityössä ja aktivointisuunnitelmissa. Tutkielman yhtenä tarkoituksena onkin kuvailla suhteellisen uutta sosiaalityön työkäytäntöä vaihe vaiheelta. Aineiston analysoinnissa olen käyttänyt sisällönanalyysia. Tutkielmaan osallistuneiden viranomaisten mukaan aktivointisuunnitelma tarvitsee onnistuakseen sekä työvoimaviranomaisen että sosiaalityöntekijän ammatillisen osaamisen. Yhteistyö aktivointisuunnitelmien teossa on joustavaa ja tasapuolista. Haasteena viranomaiset näkivät organisaatioiden erilaisten tavoitteiden yhteensovittamisen. Eniten kritiikkiä kohdistui liian vähäisiin resursseihin. Pulaa on niin työntekijöistä, ajasta, rahasta kuin tarjottavista vaihtoehdoistakin. Resurssien vähäisyyden vuoksi lain kirjain ei toteudu eikä aktivointisuunnitelmaa pystytä tekemään kaikille siihen oikeutetuille työttömille. Kunnissa on erilaisia käytäntöjä hoitaa lakia, ja tästä syystä työttömät voivat olla hyvinkin eriarvoisessa asemassa riippuen kotipaikkakunnasta. Tutkielman mukaan kuitenkin ne työttömät, jotka pääsevät mukaan aktivointisuunnitteluun, saavat osakseen asiakaslähtöistä ja hyvää palvelua viranomaisten taholta. Tämän tutkielman mukaan työvoiman palvelukeskuksissa (TYP) työskentelevät työntekijät olivat tyytyväisempiä sekä varattuihin resursseihin että johdon suhtautumiseen heidän työtänsä kohtaan. Organisaatio mahdollisti työntekijöiden kunnollisen paneutumisen asiakkaan tilanteeseen. Asiasanat: Kuntouttava työtoiminta, aktivointisuunnitelma, työvoimahallinto, sosiaalihallinto, yhteistyö, organisaatiokulttuuri, sisällönanalyysi
Hakutermit: tuoteseloste, käyttäjä, luettavuus, ymmärrettävyys, käytettävyys Tämän tutkimuksen lähtökohtana oli Kiilto Oy:n rakennustarvikeosaston tuoteselosteiden käännösten todettu huono laatu. Tapaustutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mistä se johtuu ja mitkä tekijät siihen vaikuttavat. Siksi tutkimuksessa oli myös syytä ottaa selville ne asiat, jotka tulee yleensäkin ottaa huomioon tuoteselosteiden laatimisessa ja kääntämisessä. Tutkimuksen teoreettisena lähtökohtana oli viiden T:n malli (= teksti, tavoitteet, työryhmä, työvälineet ja testaus). Mallin viitekehyksenä käytettiin M. Larsonin (1984) teoksesta Meaning-based Translation: A Guide to Cross-language Equivalence otettuja kääntämisstrategian tärkeimpiä tekijöitä, joita täydennettiin ottamalla huomioon erilaisten kommunikatiivisten käännösteorioiden ja teknisen viestinnän teoreetikoiden näkökulmia. Mallin peruskonseptin mukaan tuoteselosteiden käännösten laadun kannalta on välttämätöntä, että niihin kohdistetaan tarkkaan suunniteltu kääntämisstrategia ja että otetaan huomioon seuraavat tekijät: mitä käännetään, ketkä kääntävät ja millä keinoin sekä miten käännöstä testataan. Lisäksi laadukkaita tuoteselosteita laadittaessa ja käännettäessä on noudatettava EU:n jaVenäjän Federaation lainsäädäntöä. Tutkimuksen empiriassa käytettiin kvalitatiivista tutkimusotetta. Tutkimusmenetelminä olivat teema- ja lomakehaastattelut. Se, miten laatimis- ja kääntämisprosessi Kiilto Oy:ssä tapahtuu, selvitettiin käyttämällä teemahaastattelua. Venäjänkielisen käyttäjän tuoteselosteiden laatua koskevaa mielipidettä haettiin käyttämällä lomakehaastattelua. Aineiston analysointiin sovellettiin markkinoinnin tieteenalalta peräisin olevaa kuiluanalyysimallia. Tutkimus osoitti, että viiden T:n mallin edellyttämää strategiaa ei useinkaan tuoteselosteiden laatimisessa noudateta, ainakaan Kiilto Oy:ssä, ja että laatimis- ja kääntämisprosessin ja tuoteselosteiden käännösten lopputuloksen välillä on olemassa laatukuilu. Ajanpuute ja liiallinen rutiininomaisuus ja niistä johtuva kääntämisen keskeisten periaatteiden laiminlyönti, ei-käyttäjäkeskeinen ajattelutapa tuoteviestissä, toimimaton yhteistyö, ja nykyaikaisten kääntäjän työtä helpottavien työvälineiden rajallinen käyttö sekä testausmenetelmien väliin jättäminen vaikuttavat negatiivisesti tuoteselosteiden laatuun.