Kaikki aineistot
Lisää
Tämä opinnäytetyö on tehty ABB oy Service Nosturikeskukselle. Tavoitteena oli selvittää uusia keinoja siltanosturin modernisaation sähköisten ohjausten yksinkertaistamiseen, kustannusten pienentämiseen ja huollon tarpeen arviointiin. Opinäytetyön tarkoituksena oli myös selvittää logiikan hyödyntämisen mahdollisuuksia siltanosturin sähköisten modernisaatioiden osana sekä mahdollisuutta hyödyntää lo-giikkaa teollisuusnosturin huollon tarpeen määrittelyyn. Menetelminä käytettiin siltanostureiden tarkastusten yhteydessä havaittujen vikojen ja puutteiden ana-lysointia. Lisäksi selvitettiin logiikoiden ominaisuuksia sen teknisistä tiedoista ja Siemens LOGO! Soft Comfort -ohjelmalla tehtyjä ohjelmia koeajettiin simulointi ohjelmalla. Työn edetessä tuli esille, ettei logiikan käyttö siltanostureiden modernisaatiossa ole aina perusteltua. Käytännössä vain prosessinosturit ja useassa vuorossa toimivat nosturit ovat turvallisuuden ja taloudelli-suuden näkökulmasta katsottuna perusteltua varustaa logiikkaohjauksella. Nosturien huollon tarpeen määrittelyyn ei tarvita logiikkaa niissä nostureissa, jotka toimivat valmistajan suunnitteleman koneisto-luokituksen mukaan ja nostureille tehdyt huollot ja tarkastukset ovat huolellisesti dokumentoitu.
Suomalaiset japanilaisen populaarikulttuurin harrastajat ovat muodostaneet oman joukkonsa, joka elää, viestii ja harrastaa siinä missä minkä tahansa muunkin populaarikulttuurin ilmiön edustajat. Heillä on omanlaisensa ulkoinen tyyli, kieli, harrastukset ja sosiaaliset verkostonsa. Suomessa ilmiön huippuhetket koettiin 2000-luvun alkupuoliskolla, mutta silti japanilaiset populaarikulttuurin ystävät toimivat aktiivi-sesti omalla kentällään. Ilmiöön vahvasti kuuluvat japanilainen sarjakuva (manga) ja piirrosanimaatio (anime) ovat olleet mukana monen suomalaisen nuoren elämää. Myös japanilaisen populaarikulttuurin muut muodot vaikuttavat edelleen esimerkiksi harrastuksiin, sosiaalisiin suhteisiin ja jopa yhdistystoimintaan. Laadullisessa tutkimuksessa perehdytään suomalaisten harrastajien kokemuksiin ja tottumuksiin. Tutki-muksessa tutustutaan siihen kuinka harrastajat ovat aloittaneet ilmiöön liittyviä harrastuksia ja millainen on japanilaisen populaarikulttuurin harrastusten merkitys nuorille. Ilmiön edustajien lisäksi tutkimuk-sessa perehdytään myös siihen, kuinka japanilainen populaarikulttuuri toteutuu suomalaisten harrasta-jiensa keskuudessa. Tutkimus keskittyy harrastajien omiin kokemuksiin ja näkökulmiin. Tutkimuksessa käy ilmi, että japanilaisen populaarikulttuurin harrastaminen on monipuolinen ilmiö, joka sisältää erilaisia harrastamisen muotoja. Harrastaminen tapahtuu myös eri voimakkuudella, joka on riip-puvainen harrastajan motivaatiosta. Japanilaisen populaarikulttuurin harrastaminen on moderni ilmiö, joka käsittää värikkään harrastajakunnan.
Opinnäytetyössä tehtävän ohjelmointityön tarkoituksena on olemassa olevan PHP-verkkosovelluksen ohjelmointi uudelleen käyttäen Symfony2-sovelluskehystä. Opinnäytetyössä tutustutaan lyhyesti sovelluskehysten historiaan yleisesti sekä tarkastellaan niiden tuomia hyötyihin ja haittoihin. Lisäksi tutustutaan MVC-arkkitehtuuriin ja sen merkitykseen etenkin verkkosovelluksissa. Kehitettävä sovellus on opinnäyteyön toimeksiantajana toimivan Punavaara Oy:n käyttöön kehittämäni työajanseuranta- ja työnkirjausjärjestelmä nimeltään Altima. Olen kehittänyt sovellusta jo muutaman vuoden ajan omatoimisesti, mutta ajan myötä sovelluksen ylläpitämisestä on tullut erittäin haasteellista, johtuen huonosti suunnitelluista ja toteutetuista ohjelmointiratkaisuista. Ratkaisuna ongelmaan päädyttiin kirjoittamaan koko sovellus uudelleen hyödyntäen modernia PHP-sovelluskehystä, Symfony2:ta. Opinnäytetyössä käydään vaihe vaiheelta läpi uuden Symfony2-projektin luominen sekä yhden suuremman sovelluksen osakokonaisuuden kehittäminen, käsittäen yleisimpiä verkkosovelluksessa tarvittavia toimintoja. Lisäksi tarkastellaan Symfony2:n tietoturva-ominaisuuksia sekä sovelluksen käyttöönottoa tuotannossa. Samalla verrataan sovelluskehyksen käytäntöjä Altiman vanhaan versioon. Kehityksen tuloksena valmistui uusi versio Altimasta, joka tarjosi valtavia parannuksia kaikilla sovelluksen osa-alueilla. Lopputuloksena todetaan Symfony2:n olleen oikea valinta Altiman uuden version kehitykseen, huolimatta sen varsin jyrkästä oppimiskäyrästä ja projektin aloituksessa syntyneistä ongelmista. Symfony2 mahdollistaa helpomman jatkokehityksen ja tässä mielessä Altiman tulevaisuus näyttää nyt hyvältä.
Kehittämistyön tavoitteena oli tunnistaa ja kuvata Karpalon aluekeittiön ruokatuotantoprosessit. Prosessi on tapahtumaketju, jonka tuloksena syntyy hyöty asiakkaalle. Prosessit ovat olleet olemassa vaikka niitä ei ole kuvattu. Esimieheni Helena Vaahtoluoto oli tehnyt vuonna 2008 opinnäytetyön Hallinnon ruokatuotantoprosessien tunnistaminen ja kuvaaminen Savonlinnan ruoka- ja siivouspalveluissa. Hänen työnsä tavoitteena oli tunnistaa ja kuvata Savonlinnan ruoka- ja siivouspalvelun yhteiset ruokatuotantoprosessit. Työ oli toiminnallinen opinnäytetyö. Prosessikuvaukset ovat hyödyksi, kun tarvitaan riskien entistä helpompaa ja nopeampaa tunnistamista ja vaativien työvaiheiden tunnistamista ja niiden tarkempaa määrittelyä, muutosten hallintaa koulutuksen nopeampaa ja tehokkaampaa suunnittelua. Työssä tutkittiin työn kuormittavuutta nykyisten tuotantomenetelmien mukaan. Kuvaamalla prosessit päivittäiseen ja viikoittaiseen työhön muodostui konkreettinen sisältö Karpalon aluekeittiöön. Samalla pystytään selkeyttämään henkilöstölle Karpalon keittiön toimintaa ja havaitsemaan kehittämisen kohteita, esimerkiksi kylmävalmistuksen suurempi hyödyntäminen ja erikoisruokavalioiden prosessien kehittäminen. Kylmävalmistusta ja erikoisruokavalioiden prosesseja tullaan jatkossa kehittämään.
Opinnäytetyöni tarkoituksena oli kehittää matkailuyritys Anttolanhovin sähköistä markkinointia sosiaali-sessa mediassa. Työni keskittyi venäläisiin asiakkaisiin, joten valitsin tarkastelukohteekseni Venäjän suu-rimman sosiaalisen median, Vkontakten, ja siellä tapahtuvan markkinoinnin. Työni teoria pohjautuu aihettani käsitteleviin opinnäytetöihin, tutkimusta ja markkinointia käsittelevään kirjallisuuteen, nettiartikkeleihin sekä matkailutilastoihin. Käytin myös apuna venäjänkielisiä lähteitä saadakseni toisen näkökulman hyvinvointimatkailusta ja pääteemastani, Vkontaktesta sekä neuvoja venä-jänkielisen saatekirjeen tekoon. Tutkimuksessani käytin kvantitatiivista menetelmää, eli laadin Webropol-ohjelmalla kyselyn venäläisille asiakkaille. Kvalitatiivinen tutkimusmenetelmä oli lisäapuna, kun havainnoin Saimaa Holiday Oravin sekä kylpylähotelli Peurungan toimintaa Vkontaktessa sekä analysoin tuottamaani sisältöä Anttolanhovin Vkontakte-yhteisössä. Kyselyllä selvitin venäläisten sosiaalisen median käyttöä, heidän kiinnostuksen kohteitaan sekä pyysin ideoita parempaan Vkontakte-markkinointiin. Linkki kyselyyn lähetettiin asiakkaille sähköpostitse. Vas-tausprosenttia en pystynyt määrittelemään, koska sähköposteista vain osa meni perille sekä sain kouralli-sen vastauksia myös Vkontakten ja Facebookin kautta. Vähäisistä vastauksista (49) huolimatta useat vas-taukset toistivat itseään, joten sain kerättyä helposti aineistoa kehittämistyötäni varten. Kyselyn tulokset ja havainnointi näyttivät, että markkinointi Vkontakte-yhteisössä vaatii aktiivista sisällön tuottamista tekstin, kuvien ja hyvän asiakaspalvelun kera. Asiakkaat kaipasivat tarjouksia ja arvontoja sekä tietoa Etelä-Savon tapahtumista. Lisäksi asiakkaille oli tärkeää, että yritys panostaisi jatkossa enem-män venäjänkielisiin aktiviteetteihin, joiden parissa loma sujuisi mukavasti. Tulevaisuudessa yritys voisi käyttää työtäni hyödyksi miettiessään some-markkinoinnin laajentamista Instagramiin ja harkitessaan venäjänkielisen Facebook-sivun perustamista. Jatkossa voitaisiin tutkia myös muita ulkomaalaisryhmiä ja heidän toiveitaan palvelujen suhteen.
Tämä opinnäytetyö tutkii miten kulttuuria ja taidetta voidaan hyödyntää muistisairaan hyvinvoinnin välineenä. Opinnäytetyön toimeksiantaja on Annakoti, yksityinen vanhusten palvelutalo Mikkelissä. Palveluta-loon haluttiin luoda yksinkertainen työkalu, jonka avulla hoitajat voisivat tuoda asukkaille kulttuuri- ja taidetoimintaa hoitotyön lomaan. Työkalun luomista varten tutkin miten kulttuuria ja taidetta on käytetty muistisairaiden parissa ja mitä hyötyä siitä muistisairaille on. Keräämäni tiedon pohjalta suunnittelin kolme työpajaa, jotka pidin Annakodissa pienryhmälle. Työpajojen onnistumista ja toimivuutta kartoitin omien kokemusteni sekä osallistujilta saamani palautteen kautta. Näiden pohjalta kokosin matalan kynnyksen työkalun, jota hoitajat voivat käyttää työnsä tukena. Tässä opinnäytetyössä esittelen yleisimmät muistisairaudet, muistisairaan kohtaamisen periaatteet, muistisairauden vaikutuksia arjen sujumiseen, aikaisempaa tutkimustietoa kulttuurin ja taiteen käytöstä palvelutaloissa sekä kulttuurin ja taiteen hyödyistä muistisairaalle. Lisäksi kuvaan työpajatoiminnan suunnittelua, toteutusta ja onnistumista. Jatkotutkimusta on mahdollista tehdä selvittämällä onko työkalua käytetty hoitotyön lomassa. Miten sen käyttö on vaikuttanut palvelutalon asukkaiden arkeen ja hoitajien työssä jaksamiseen? Miten toiminta on onnistunut ja mitkä kohdat ovat olleet vaikeita toteuttaa? Millaista tukea ja ohjausta hoitajat toivoisivat kulttuuri- ja taidetoiminnan järjestämisessä? Lisäksi työkalua voi päivittää ja siihen lisätä uusia ideoita.
Opinnäytetyöni aiheena on brändi. Brändit ovat nykyaikana oleellinen osa liiketoimintaa ja parhaimmil-laan jopa yritystensä kallisarvoisinta omaisuutta. Brändi-identiteetti on tulevaisuuden tavoite, johon yritys pyrkii. Se kertoo, millaisena yritys toivoisi ulkopuolisten tahojen, kuten asiakkaiden, näkevän sen brändin. Brändi-imago taas kuvaa sitä, millaisena yrityksen ulkopuoliset tahot näkevät sen brändin juuri tällä het-kellä. Opinnäytetyöni tavoitteena oli selvittää, miten Ravintola Tallin brändiä tulisi kehittää niin, että sen brändi-imago vastaisi sen brändi-identiteettiä mahdollisimman hyvin. Tutkimusongelmani oli selvittää, millaisia ovat Ravintola Tallin tämänhetkinen brändi-identiteetti ja -imago sekä kuinka hyvin ne kohtaavat toisensa. Saatujen tulosten perusteella esitän kehittämisehdotuksia siihen, kuinka brändi-imagoon voitaisiin vaikut-taa niin, että se saataisiin vastaamaan enemmän haluttua brändi-identiteettiä. Tutkimus kohdennettiin toimeksiantajan toiveesta Ravintola Tallin asiakkaille. Teoreettinen viitekehykseni koostuu brändistä. Käsittelen sitä ensin yleisesti ja sitten paneutuen tarkemmin brändi-identiteettiin ja -imagoon. Koska toimeksiantajani on ravintolayritys, perehdyn viitekehyksessä myös palvelubrändin erityispiirteisiin. Tutkimukseni koostui sekä laadullisesta brändi-identiteettitutkimuksesta että määrällisestä brändi-imagotutkimuksesta. Brändi-identiteetin tutkimisessa käytin aineistonkeruumenetelmänä haastatteluita ja brändi-imagoa tutkittaessa sähköistä kyselyä. Brändi-imagokyselyssä tutkin myös sitä, kuinka hyvin brändi-imago vastaa tällä hetkellä brändi-identiteettiä. Brändi-identiteettihaastatteluiden tulokset toimivat pohjana kyselylomaketta luodessa. Tutkimukseni tuloksista kävi ilmi, että Ravintola Tallin brändi-imago vastaa melko hyvin sen brändi-identiteettiä. Kehittämiskohteitakin kuitenkin löytyi. Tutkimuksestani paljastui, millaisia mielikuvia asiak-kailla on yrityksestä tällä hetkellä. Työni näyttää toimeksiantajalleni ne brändin kehityskohteet, joita paran-tamalla haluttu brändi-identiteetti on mahdollista saavuttaa.
The marketing as well as the other business areas have faced significant changes. A new era of digi-talization forces companies to review their operations. In order to be competitive, companies use various tactics and strategies. These methods allows them to proceed with their daily operations and increase the overall profit. The goal of the thesis was to attract potential customers by applying digital marketing channels. In this study I have used quantitative and qualitative research approaches. The primary data was col-lected from the questionnaire of different groups of people, from my personal observations and the interview with the company’s representative. The survey was held during the research process and was carefully analyzed. The secondary data was collected from reliable resources: books, articles, and reliable websites. I decided to use SOSTAC model as a core framework for the whole study. Each step of this model is described in detail and employed. To support this study, 4P model as well as SWOT analysis were used. These elements were selected in order to recognize the performance of the project. Some modern technologies were involved to get a clear view about the current situation in the project: the heat map and the waterfall chart. In the conclusion I summarize all of the results and come to the conclusion that the digital marketing provides great opportunities to the project for the growth and development. I suggest to establish the digital marketing campaign which would utilize the social network implementation, the design and the usability of the website, as well as the work with the most popular search engines.
Tämän opinnäytetyön aiheena on palvelujen kehittäminen. Työ toteutetaan Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa, Kotkassa, sijaitsevalle opiskelijaravintola Junnulle. Palvelukonseptia kehitetään palvelukyselyn avulla, joka on kohdistettu Metsolan kampuksen opiskelijoille ja henkilökunnalle. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, mitä palveluita ravintolan asiakkaat toivovat ravintolan toimintaan. Selvityksen avulla ravintola Junnulle pohdittiin kehitysideoita, jotta ravintola vastaisi kohderyhmänsä vaatimia palveluita. Tutkimusongelmana oli tutkia, miten opiskelijoita saataisiin asioimaan enemmän ravintolassa. Lisäksi palvelukonseptia pyritään kehittämään niin, että ravintola Junnulle saadaan lisää asiakkaita, näkyvyyttä sekä yhteistyötä opiskelijoiden kanssa. Työn teoriaosuus koostuu palvelusta ja konseptoinnista. Luvuissa käsitellään muun muassa palvelun määritelmää, palvelun hyötyjä ja arvoja asiakkaille, palvelun laatua, laajennettua palvelutarjoomaa, palvelumuotoilua sekä asiakkaan palvelutarpeita. Konseptointiin liittyvässä teoriaosuudessa esitellään palvelun konseptointia, palvelun saatavuutta, käyttäjälähtöisyyttä, asiakaskokemusta sekä asiakasyhteistyötä ja asiakkaan osallistamista. Tutkimus oli kvantitatiivinen tutkimus, joka toteutettiin sähköisenä verkkokyselynä. Kysely toteutettiin keväällä 2015 ja uusintana syksyllä 2015. Vastauksia saatiin yhteensä 173 kappaletta. Tuloksien tallentamisessa ja analysoinnissa apuvälineenä käytettiin Webropol-ohjelmaa. Tutkimuksen perusteella nousi esille, että ravintola Junnun asiakkaat eivät ole täysin tyytyväisiä ravintolan viihtyvyyteen, tunnelmaan sekä palvelun vaihtelevaan laatuun. Kehittämiskohteisiin on opinnäytetyössä ehdotettu ratkaisuja ravintolan ympäristöä ja resursseja huomioon ottaen. Kehitysehdotukset liittyvät pääosin viihtyvyyteen, palvelun saatavuuteen, tiedotukseen ja yhteistyöhön. Näitä voidaan kehittää muun muassa sisustuksella, uusia teknologioita hyödyntämällä sekä sujuvalla kommunikaatiolla puolin ja toisin.
Tämä opinnäytetyö käsittelee mikkeliläisen ratsastusseuran Sairilan Ratsastajat Ry:n jäsenten kokemaa asiakastyytyväisyyttä, jota tutkitaan asiakastyytyväisyystutkimuksen avulla. Lisäksi tarkoitus on tulosten pohjalta kehittää mahdollisia kehitysideoita. Sain tämän aiheeksi työlleni toimeksiantona suoraan Sairilan Ratsastajat Ry:ltä, sillä seura halusi selvittää nykyisen asiakastyytyväisyyden tilan meneillään olevan kehitysuudistuksen vuoksi. Opinnäytetyön tavoite on saada mahdollisimman paljon tietoa Sairilan Ratsastajat Ry:n nykyisestä asiakastyytyväisyyden tilasta. Lisäksi saatujen tulosten perusteella on tarkoitus luoda kehitysehdotuksia. Tutkimusongelmana on selvittää asiakastyytyväisyyttä sekä sitä, miten seuran toimintaa voitaisiin kehittää jäsenten toiveiden pohjalta. Tämän työn teoriaosuus koostuu asiakastyytyväisyydestä sekä nonprofit-organisaatioista. Teoriassa luodaan pohjaa tutkimusosuudelle selvittämällä muun muassa, mitä asiakastyytyväisyys on ja miten se voidaan saavuttaa sekä käsittelemällä nonprofit-organisaatioiden toimintaa ja eritysominaisuuksia. Itse tutkimus toteutettiin hyödyntäen kvantitatiivista kyselytutkimusta sekä Webropol-ohjelmaa. Sähköinen verkkokysely jäsenille toteutettiin 3.4.2015–24.4.2015 välisenä aikana ja vastauksia siihen saatiin yhteensä 76 kappaletta. Lopuksi tulokset analysoitiin hyödyntäen SPSS-ohjelmaa. Tehty tutkimus antoi ymmärtää, että seuran jäsenet olivat pääosin tyytyväisiä seuraansa. Toiminta koettiin kohtuullisen mielenkiintoiseksi ja seuraan kuulumisen katsottiin olevan hyödyllistä. Lisäksi tulokset antoivat positiivista tietoa jäsenten halukkuudesta toimia seuran hyväksi. Kyselyyn vastanneiden määrä oli kuitenkin suhteellisen pieni, mikä on otettava huomioon tuloksia tulkitessa. Saatuja tutkimustuloksia ei siis voida kyseenalaistamatta yleistää.
The aim of this thesis was to create a business plan to understand the potential of the business idea and offer guidance when establishing a new business. The basis was to study the business environment in Finland and what factors need to considered in business planning process. Entrepreneurship is one pos-sibility for the author in the future. Large generations are retiring and the market has place for new entrepreneurs and ideas. The Technology industry is constantly evolving and new ideas are needed to make processes and everyday life easier. Con-sumers value products that ease their everyday problems. The theoretical framework of the thesis is based on entrepreneurship in Finland and business planning process. The research was conducted by using quantitative and qualitative methods. As the quantitative method, a survey was conducted through Webropol, the themes in the survey were online services, mobile applications and ecological issues. The survey was made to find out the potential customers and their consuming behaviour. The Qualitative research consists of interviews with business professionals: Marjo Niittuaho-Nastolin who is a Development Manager at Miksei Oy and Kimmo Hartikainen, the entrepre-neur of Verkkoverstas and Happo Solutions. The topics in the interviews were business establishment, financial requirements, demand and entrepreneur’s capabilities. In addition to the survey and interviews, a business plan was made and it is mostly confidential due to trade secrets. The results introduce the research material from the interviews and from the survey. Starting a start-up in Finland, business plan and the customer segment will be viewed in the section. The main parts of the business plan are introduced and other important factors in the business planning process and entrepre-neurship. Based on the results, conclusions are made whether the business environment in Finland is suitable for the business and whether the business idea is feasible in real life.
Mikkelin Jukureiden jääkiekko-otteluiden sisällön tutkiminen ja vertailu Kouvolan sekä Jyväskylän otte-luihin oli tärkeää, jotta Jukureilla olisi mahdollisuus löytäää kehittämisideoita omiin ottelutapahtumiinsa. Vertailussa on käytetty Jyväskylässä katsojille tehdyn jääkiekko-ottelutapahtuman tyytyväisyyskyselyn tuloksia ja tehty havaintoja sen perusteella. Mikkelin jäähallilla on mediatuotannoissa ollut käytössä Mikkelin ammattikorkeakoulun Canon XF 305-kamerat. Miehitettyjä kameroita otteluissa on viisi, joilla kuvataan laajaa sekä tiivistä pelikuvaa. Me-diakuution sisältö koostuu otteluissa pääasiassa ottelunaikaisesta pelikuvasta, mutta siellä esitetään myös mainoksia, hidastuksia ja muiden otteluiden tuloksia ja tilanteita. Jäähallille tarvittiin myös ohjeistus AV-tekniikan käyttöönottoon. Ohje on tarkoitettu kokemattomille hallin AV-tekniikan ja mediakuution käyttäjille. Ohje löytyy työstä pitkänä versiona päätekstistä ja varsi-nainen hallille tarkoitettu versio on liitteinä työn lopussa. Ohje koostuu selkeästä tekstiosuudesta ja oh-jeistavista kuvista. Opinnäytetyön teoriaosuus sisältää asiaa näyttöpäätteissä käytettävistä tekniikoista, lyhyesti resoluutiois-ta sekä H.264- ja MPEG-4-tiedostomuodoista. Näyttöjen tekniikassa selvitetään, miten LED-, OLED-, Plasma- ja LCD-näytöt toimivat. Resoluutio-osassa käydään lyhyesti läpi, mitä käsite tarkoittaa ja esite-tään erikokoisten resoluutioiden eroja kuvan avulla. Tiedostomuodoista H.264 ja MPEG-4 käydään läpi niiden kehityksestä ja ominaisuuksista.
Opinnäytetyönaiheena oli tutkia energiapuupaalien kuivumis ta ja varastointia. Opinnäytetyön toimeksiantajana oli Fixteri Oy, joka on pienläpimittaisen puun korjuuteknologio ihin ja kokonaisvaltaisen toimitusketjun kehittämiseen erikoistunut yhtiö. Tutkimustehtävänä oli selvittää varastointit apojen yhteyttä energiapaalien mitattuun kosteuteen valaisemalla energiapuun varastoinnille suotuisimpia olosuhteita a neljän tutkimuskysymyksen avulla. Näitä kysymyksiä olivat: 1) miten energiapuupaaleja varastoidaan (selvittämäll ä millaisia ominaisuuksia varastointipaikoissa on sekä millaisia varastointimenetelmiä käytetään), 2) mikä on energiapuupaalien varastointitavan ja mitatun kosteuden yhteys, 3) mitkä ovat energiapuun varastoinnille suotuisimmat olosuhteet sekä viimeisimpänä 4)miten tämän opinnäytetyön tulokset vertautuvat kerättyyn vertailuaineistoon. Tutkimuksen näytteet kerättiin neljästä pinosta Konnevedeltä Keski-Suomesta. Jokaisesta neljästä pinosta otettiin kustakin kolme näytettä. Samoista pinoista otettiin myös vertail unäytteet. Tämän opinnäytetyön näytteet murskattiin ja kuivattiin Mikkelissä. Vertailuaineiston näytteet käsiteltiin Jyväskylässä. Kuivauksen jälkeen näytteistä laskettiin kosteusprosentit. Opinnäytetyön tulosten perusteella voidaan tulkita, että varast oinnin olosuhteilla on vaikutusta energiapuun kuivumiselle. Tuloksissani kaikista paras, eli kuivin pino, oli toukoku un pino neljä. Samassa pinossa (pino 4) varastointi on ollut onnistunein myös jokaiselta muultakin kolmelta tutkimus kuukaudelta (huhtikuulta kesäkuuhun). Myös kerätyssä vertailuaineistossa samassa pinossa mitattiin alhaisin kosteus. Kun yhdistettiin oma ja vertailuaineisto, eroa kuukausittaisten alimman ja korkeimman kuukausittaisen keskiarvon välillä oli 12,8 %. Eroa yksittäisten suurimman ja pienimmän mitatun kosteuden välillä oli jopa 32,58 %. Voidaankin päätellä että eroja kuivumisessa tapahtuu eri varastointiolosuhteiden välillä. Analyysia varten on kerätty kirjallisuudesta kahdeksan onnist uneen varastoinnin edellytystä. Nämä varastoinnin kulmakivet (kustannustehokas ja turvallinen etäisyys, riittävä v apaa ilmatila pinon alla, pieni kastumiselle altis pintaala, sopiva varastointiaika, luonnon oman lämmitystehon hy ödyntäminen, ilman kierto, hyvä varastointipaikka sekä peittely) toteutuivat suurimmaksi osaksi kuivimman pino nel jän kohdalla. Tässä kuivimmassa pinossa onnistuneen varastoinnin voidaan nojata yksityiskohtaisemmin etenkin s euraaviin seikkoihin: elävä puusto oli pinosta sopivan kaukana, pino oli tukeva ja peitelty sekä hyvällä hiekkapohjalla.
Raskasmetallien tiedetään kulkeutuvan ympäristöstä kasveihin ja sieniin, ja kaivosympäristöissä metalleja on jo luontaisesti enemmän. Luonnontuotteiden sisältämiä ja rikastamia raskasmetalleja on tutkittu Suomessa jo aikaisemminkin, ja muutamia tutkimuksia on tehty nimenomaan kaivosalueiden näkökulmasta. Taustaerotteluun perustuvia tutkimuksia on tehty vähemmän, joten ongelmallista on ollut se, kuinka iso osa luonnontuotteiden raskasmetalleista on peräisin luontaisesti maa- ja kallioperästä. Tutkimuksen kohteena olivat Lieksan Mätäsvaaran ja Tainiovaaran vanhojen kaivosalueiden marjojen ja ruokasienten raskasmetallipitoisuudet. Tavoitteena oli tuottaa tietoa siitä, missä määrin raskasmetallit kertyvät kaivosalueiden lähiympäristöstä maaperän ja ilman kautta luonnontuotteisiin ja arvioida, onko niiden käyttö turvallista. Tutkimus toteutettiin keräämällä humus-, rikastushiekka-, sammal-, marja- ja sieninäytteitä molempien kaivosalueiden lähiympäristöstä sekä niiden geologiselta verrokkialueelta ja analysoimalla niistä raskasmetallipitoisuudet. Analysoidut raskasmetallit olivat antimoni, arseeni, eloho-pea, kadmium, kromi, kupari, lyijy, molybdeeni, nikkeli, seleeni, sinkki, tina ja vanadiini. Analysoinnit toteutettiin röntgenfluoresenssimenetelmään (XRF) perustuvalla kenttäanalysaattorilla ja tulosten luotet-tavuus tarkistettiin Ramboll Analytics:n analysoimilla vertailunäytteillä. Näytteiden kenttäanalysaattorilla mitatut raskasmetallipitoisuuksien lukuarvot todettiin vertailunäytteiden perusteella liian suuripiirteisiksi. Niiden pitoisuuksista voitiin kuitenkin laskea yleisiä trendejä lajikohtaisista kertyvyyksistä ja levinneisyyksistä kaivosalueilla sekä vertailla kaivos- ja verrokkialueiden raskasmetallipitoisuuksia. Näiden havaintojen ja vertailunäytteistä laskettujen turvallisten syöntimäärien perusteella todettiin, että vanhojen kaivosten lähialueiden luonnontuotteiden käyttämisestä ravintona ei tutkittujen raskasmetallipitoisuuksien perusteella aiheudu merkittävää terveyshaittaa normaalin kulutuksen puitteissa. Tutkimuksella tuotettiin tietoa Pohjois-Karjalan kaivosympäristön luonnontuotteiden ja talousvesien raskasmetallit -hankkeelle. Tutkimustuloksista on hyötyä myös kaivosten lähiseutujen asukkaille ja mahdollisille luonnontuotealan yrityksille, jotka keräävät luonnontuotteita kaivosalueiden läheisyydestä.
Opinnäytetyö on tehty Metsäsairila Oy:n toimeksiannosta kesän ja syksyn aikana 2015. Tarkoituksena oli selvittää MBR-lietteen soveltuvuus anaerobiseen käsittelyyn. Lisäksi selvitettiin maatalous- ja teollisuuslietepohjaisten seosten, teollisuuslietteen ja rasvanerotuskaivolietteen metaanintuottopotentiaalit. Selvitysten tuloksia on tarkoitus hyödyntää Metsäsairila Oy:n tulevan biokaasulaitoksen suunnittelussa. Biokaasutuksesta on runsaasti tietoa saatavilla, ja kirjallisuudessa on esitetty arvoja eri materiaalien metaanintuottopotentiaaleista. MBR-lietteen biokaasun ja metaanin tuottopotentiaaleista ei ollut ennestään tietoa, johtuen ainakin osittain siitä, että MBR-tekniikkaa ei vielä ole juurikaan sovellettu Suomessa käytäntöön. Muutama pilottiprojekti on kuitenkin käynnissä. Biokaasukokeet toteutettiin mädättämällä materiaaleja 2 litran panospulloissa termofiilisessa (55 oC) lämpötilassa 26–33 vrk. Käytetyistä materiaaleista määritettiin TS, VS, pH ja typpipitoisuus ja ne esikäsiteltiin mädätykseen sopiviksi. Biokaasun ja metaanin määrää mitattiin säännöllisesti kokeen aikana. Tuloksena saatiin selville MBR-lietteen soveltuvuus biokaasutukseen sekä teollisuuslietteen, rasvanerotuskaivolietteen ja kahden syöteseoksen metaanintuottopotentiaalit. MBR-lietteen metaanintuotto oli 50 m3 CH4/tVS. Metaanintuotto jäi alhaisemmaksi kuin perinteisen puhdistamolietteen metaanintuotto, eikä sitä yksinään voi suositella mädätettäväksi. Syynä saattaa olla MBR-lietteen mahdollisesti sisältämät metaanintuottoa inhiboivat aineet. MBR-lietteen koostumusta kannattaakin tutkia tarkemmin. Seospanosten sekä teollisuusliete- ja rasvakaivolietepanosten kaasuntuotto oli alhaisempi kuin laskennallisesti oli odotettavissa. Seospanoksissa osa raaka-aineista oli saattanut menettää osan biokaasuntuottopotentiaalistaan ja siten myös metaanintuottopotentiaalistaan jo ennen koetta. Lisäksi kaasuntuottoa saattoivat alentaa virheet koejärjestelyissä, riittämätön sekoitus sekä metanogeenibakteereille riittämätön aika sopeutua. Seospanoksissa käytettävien materiaalien suhteet seoksessa vaikuttavat metaanintuottoon oleellisesti. Niihin kannattaa panostaa suunniteltaessa biokaasulaitoksen materiaalivirtoja ja lopputuotteiden hyötykäyttöä.
The economic which crisis started at the end of 2014 in Russia affected the hospitality industry significantly, the amount of tourists decreased, and issues of customer satisfaction and new cus-tomers’ attraction have become very important for hotel businesses. The main objectives of this thesis were to evaluate the current level of customer satisfaction and suggest some new ways of communication with the potential customers for the Business-Hotel “Karelia”. This hotel, located in Saint-Petersburg made a request for research for a better under-standing of the current problems in the service. First of all, the literature review was done for the determination of a theoretical background about customer satisfaction, its aspects and measurement methods. Also marketing communications in the hospitality industry and their planning principles were described in detail. Furthermore, three types of research methods were used: quantitative research was conducted in the hotel and via Internet, two semi-structured interviews were carried out with the managers of the hotel and the hotel restaurant, and finally electronic research was done as a supporting method. Some significant results were produced on the basis of a thorough analysis of the theoretical and empirical data. These results helped to formulate several conclusions about the general level of satisfaction and discovered the reasons of customer dissatisfaction. The main reasons were con-nected to the quality of the rooms and supplies, quality of the service itself, and some supporting services. Therefore, some recommendations were produced for the improvement of the customer satisfaction level. Moreover, most popular marketing communication channels were identified and suggestions for the marketing communications system development offered.
Opinnäytetyöni toimeksiantaja oli Juvan kulttuuri ry. Yhdistyksen tarkoituksena on tukea juvalaista kulttuurielämää. Opinnäytetyöni tavoitteena oli löytää keinoja yhdistyksen strategian mukaisen toiminnan kehittämiseen. Opinnäytetyöni tutkimusongelma oli, kuinka yhdistyksen jäsenet haluaisivat yhdistyksen strategian mukaista toimintaa kehitettävän. Opinnäytetyössä käytin kvantitatiivista tutkimusmenetelmää, jota täydensin kvalitatiivisella tutkimusmenetelmällä. Aineistonkeruu tapahtui kyselyllä ja sähköpostihaastatteluin. Tutkimuksesta selvisi, että Juvan kulttuuri ry:n jäsenten kiinnostus hallitustyöskentelyyn ja kokouksiin osallistuminen on vähäistä. Osasyynä tähän saattaa olla, että jäsenistön keski-ikä on varsin suuri ja osa jäsenistä asuu muualla. Kuitenkin Juvan kulttuuri ry:n järjestämiin tapahtumiin jäsenet osallistuvat varsin aktiivisesti. Tutkimuksesta selvisi, että jäsenet toivovat yhdistyksen järjestävän jatkossa monipuolisemmin kulttuuritapahtumia eri-ikäryhmille. Jäsenkyselyn tulosten kautta hallitus sai tietoonsa jäsenten näkemykset yhdistyksen kehittämisestä. Lisäksi kyselyn ja haastatteluiden tuloksista yhdistyksen hallitus sai paljon toteuttamiskelpoisia ideoita yhdistystoimintaan ja sen kehittämiseen liittyen.
Opinnäytetyön aiheena on jalkaterapeuttien ja ravitsemusterapeuttien yhteistyö. Työssä kerättiin moniammatillista asiantuntijuutta kannustavaa teoriapohjaa ja kartoitettiin haastattelemalla julkisen terveydenhuollon ravitsemusterapeuttien ja jalkaterapeuttien yhteistyötä sekä sen mahdollisuuksia. Aiheesta ei ole tehty aiempaa tutkimusta. Opinnäytetyön teoriaosuudessa kerrotaan yleisimmistä jalkaterapeutin työssä kohdattavista sairauksista, joiden hoidossa ravitsemus on yhtenä tärkeänä osana. Tavoitteenamme on kannustaa jalkaterapeutteja käyttämään ravitsemusohjausta enemmän potilaskohtaamisissa sekä tuoda näkyvyyttä kyseisille ammattikunnille. Opinnäytetyömme toimeksiantajana toimi Mikkelin ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyömme oli kvalitatiivinen tutkimus, jonka aineisto kerättiin puolistrukturoidulla haastattelulla. Haastattelimme kahden keskussairaalan jalkaterapeutteja ja ravitsemusterapeutteja. Saatu aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että kyseisten ammattiryhmien välisessä yhteistyön toteutumisessa on alueellisia eroja. Yhteistyö koettiin pääsääntöisesti tärkeäksi asiaksi potilaiden hoidossa. Yhteistyön toteutumiseen ei nähty ylitsepääsemättömiä ulkoisia rajoitteita, vaan haastateltavat kokivat suurimmiksi haasteiksi henkilökohtaiset asiat. Jokainen vastaajista kuitenkin näki yhteistyöllä tulevaisuuden näkymiä. Jatkotutkimusaiheina voisi olla laajempi selvitys yhteistyön alueellisista eroista, jalkaterapeuteille suunnattu ravitsemusopas ja jalkaterapeuttiopiskelijoiden ravitsemustietämyksen kartoittaminen. Lisäksi ehdotamme jalkaterapeutin ammatinkuvan esille tuomista ravitsemusterapeuteille.
Animoinnin merkitystä web-kehityksessä ei yleisesti ottaen huomioida riittävästi. Ilman animointia websivut ovat kuolleet ja elottomat. Animointi on se tekijä, joka herättää sivut eloon ja käyttäjä kokee sivujen olevan vuorovaikutuksessa itsensä kanssa. Opinnäytetyöni tarkoitus on tutkia, mitkä ovat nykyaikaisimmat animointitekniikat web-kehityksessä tällä hetkellä ja mikä on niiden merkitys web-sivuilla. Työni valottaa animaatioiden hyödyntämisessä huomioitavia seikkoja, joita ei muutoin tule välttämättä edes ajatelleeksi. Käsittelen animaatioita visuaalisuuden ja käytettävyyden kannalta sekä perehdyn animaatioiden suunnitteluun. Työtäni varten tein asiantuntijahaastatteluita ja kyselyn. Asiantuntijoiden näkemyksistä sain reaaliaikaista tietoa animointien käytöstä web-kehityksessä. Keskityn työssäni käsittelemään kyselyssä ja haastatteluissa esiin nousseita tekniikoita ja käsittelen 2D-animointia ohjelmointikielien kannalta. Esittelen erilaisia HTML5, CSS3, JavaScript ja SVG-animaatioita, joista olen kasannut käytännönosiossa myös esimerkkisivun, miten animaatioita voidaan hyödyntää käytännössä.
Environmental management is common nowadays in most industries and the events industry makes no exception. In an increasingly standardized world, the first standard to systematically manage sustainability in events came quite late, in 2007. In Finland, EcoCompass environmental management system was first created for small and medium size enterprises and in 2012 – 2014 further adapted to suit events. Because the way non-repetitive events are planned differs significantly from repetitive events, which resemble more continuous businesses, there was a need to assess EcoCompass´ suitability specifically for non-repetitive events. The research method was explanatory case study with the case being World Gymnaestrada 2015, a big, international gymnastics festival, which was organized in Helsinki in July 2015. Benchmarking to two other non-repetitive events was made. Data was acquired from interviews, participant observation and documentation made for the event. Although World Gymnaestrada was able to pass the external audit leading to the certificate, some incompatibilities were identified resulting in improvement suggestions for two of the criteria, initial assessment of performance and final report, along with advice on how to make event management more suitable for EcoCompass. It was seen that starting the environmental work early, efficient communication and organizing a pilot event are the best ways to integrate EcoCompass into event planning. Having the environmental management system was definitely beneficial for the event since it helped to concentrate the resources efficiently, guided the work and was an effective way to communicate about the environmental work to stakeholders resulting in very positive feedback from staff, participants and authorities. Therefore, EcoCompass is a very welcome addition to the event industry.
Kansainvälistä Ravintolapäivää vietetään neljänä päivänä vuodessa, alkaen keväästä 2011. Värikäs Ravintola -tapahtuma puolestaan on järjestetty Oulussa nyt yhteensä kymmenen kertaa. Opinnäytetyön aiheena on Värikäs Ravintola -tapahtuman ja konseptin kehittäminen sekä nykytilan kuvaaminen. Tapahtumassa kotikokit eri puolilta maailmaa järjestäytyvät Monikulttuurikeskus Villa Victorin koordinoimana ja valmistavat omien kotimaidensa ruokia myyntiin yhteiseen ravintolapäivän ta-pahtumaan: Värikkääseen Ravintolaan. Tapahtuma toimii kaksisuuntaisen kotoutumisen, yhteisöllisyyden ja osallisuuden tukena maahanmuuttajille, jotka samalla saavat mahdollisuuden osoittaa omaa osaamistaan ja tuoda esiin omaa kulttuuriaan. Opinnäytetyössä keskityn Värikäs Ravintola -tapahtuman nykytilaan ja kvalitatiivisen tutkimusotoksen sekä osallistuvan havainnoinnin kautta saatujen kehittämisehdotusten pohjalta käydään läpi tapahtumakonseptin kehittämistä. Kyselyt asiakkaille sekä eri maiden edustajille toteutettiin toukokuussa 2015. Erikokoisille, hyvin organisoiduille tilaisuuksille ja tapahtumille löytyy kysyntää ja tarvetta, sen kysely osoitti selvästi. Havainnointien perusteella esille nousee myös paljon asioita, jotka tapahtumassa ovat onnistuneita nykyisellään kuten toimiva konsepti, herkullinen ja monipuolinen ruoka, yhdessä tekeminen ja lämmin ilmapiiri. Työ toimii myös oman työn kehittämisenä, sillä työskentelen Monikulttuurikeskus Villa Victorissa, jonka tavoitteena on edistää yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta ja monimuotoisuutta sekä ihmisten hyvinvointia ja kansainvälisyyttä; samoja asioita jotka Värikäs Ravintola tapahtumissa ovat tavoitteena.
Opinnäytetyöni tarkoituksena oli kartoittaa Osuuskauppa Suur-Savon ravintoloiden sisäisen vies-tinnän nykytila sekä ensisijaisesti keskittyä työntekijöiden näkökulmaan sisäisen viestinnän toimi-vuutta ja kanavia kohtaan. Pyrin myös löytämään mahdollisia kehitysehdotuksia, joiden avulla sisäistä viestintää kohdeorganisaatiossa voidaan parantaa. Opinnäytetyöni on tutkimus, joka to-teutettiin haastattelujen sekä kyselylomakkeen avulla. Työssäni käytin sekä kvalitatiivista eli laa-dullista että kvantitatiivista eli määrällistä tutkimusotetta. Työni teoreettisessa viitekehyksessä perehdyin viestintään käsitteenä sekä erityisesti sisäiseen viestintään ja siihen, kuinka sisäinen viestintä vaikuttaa koko organisaation toimintaan. Esittelin myös erilaisia kanavia, joiden avulla sisäistä viestintää voidaan yrityksessä toteuttaa sekä pereh-dyin sisäisen viestinnän toimijoihin ja häiriöihin. Lisäksi esittelen opinnäytetyöni toimeksianta-jayrityksen, eli Osuuskauppa Suur-Savon, joka monialainen Mikkelin, Savonlinnan ja Pieksämäen talousalueilla toimiva yli 62 000 asiakasomistajan omistama yritys. Haastattelujen ja kyselyn perusteella voidaan todeta, että Osuuskauppa Suur-Savon ravintoloiden sisäinen viestintä on pääosin toimivaa. Sisäisen viestinnän muutamat epäkohdat liittyivät tiedon paljouteen sekä monimutkaisiin tiedotuskanaviin.
The purpose of this research was to create quality procedures for Oilon US Inc. It is a subsidiary of a Finnish company Oilon Oy, and it started operations a little over a year ago. The objective is not to implement a full quality management system, but rather create procedures that help the employees at everyday work tasks. There are yet not established procedures for work, which may cause errors in operations. The procedures that were created will be part of the subsidiary’s quality management system in the future, and supposedly also part of Oilon’s other subsidiaries as well. The approach that was used for this study was action research, as the purpose of the process was to improve the work procedures of Oilon US Inc. This type of approach involves several different methods, and the methods used in this study were a literature review, discussions, participant observation, training sessions as well as Oilon’s official documents. The procedures were written based on the requirements of standard ISO 9001:2008 in order to make the future process of implementing a new quality management system easier. The data collection and processing were carried through at Oilon Oy in Lahti in June and August as well as in Oilon US Inc. in Thomasville in July. The quality procedures were added to the intranet of Oilon US Inc. at the end of August along with some important links and documents related to the content.
Metsätalouden hyviin toimintatapoihin kuuluu mahdollisimman pienet ympäristövaikutukset. Metsiä tulee hoitaa ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla. Yhteiskunta asettaa lakien muodossa vähimmäisvaatimukset, joita tulee noudattaa. Pelkästään lakeja noudattamalla ei voida edistää tarpeeksi metsätalouden ekologista kestävyyttä. Vesiensuojelun tehostamiseksi Mikkelin ammattikorkeakoulu on yhdessä Tapio Oy:n kanssa aloittanut hankkeen Metsätalouden vesiensuojelun tehostaminen biosuotimilla - Vetu. Tässä hankkeessa on tarkoitus kehittää edullinen ja tehokas menetelmä, jolla voidaan vähentää metsätaloudesta johtuvia ravinne- ja kiintoainesvalumia. Opinnäytetyössä esitellään uusia mahdollisuuksia kustannustehokkaaseen ja mahdollisimman huoltovapaaseen menetelmään. Monia esiteltävistä menetelmistä on jo kokeiltu maataloudessa, sillä siellä typpi- ja fosforipäästöt ovat suurempia lannoituksen takia. Monet maatalouden menetelmät vaativat erilaisia kemikaaleja toimiakseen. Kemikaalit eivät sovellu metsätalouden ratkaisuiksi, sillä kemikaaleja täytyy lisätä lyhyen ajan välein ja ne ovat kalliita, eikä niiden käyttö tue metsätalouden kestävän käytön tavoitteita. Pohdinnassa käydään läpi, kuinka eri vaihtoehdot toimivat ja mitä hyviä ja huonoja puolia eri menetelmissä on. Lisäksi kerrotaan syyt, miksi projektissa käytetään valittuja suodinmateriaaleja. Metsätalouden ratkaisuiksi soveltuvat paremmin biosuodattimet, sillä niiden mahdollinen käyttöikä on pidempi ja niiden huoltotarve käyttöaikana on vähäinen. Suodattimissa käytetään kierrätettäviä luonnollisia materiaaleja, joten niistä aiheutuu mahdollisimman vähän kuormitusta ympäristölle. Tässä työssä esitellään metsätalouden jo käytössä olevia vesiensuojelu ratkaisuja sekä hankkeen käyttöönottama biohiili- ja lehtipuuhakesuodattimet, joiden avulla saadaan lisää tietoa suodattimien toiminnasta.
Opinnäytetyön toimeksiantajana oli Savonlinnassa toimiva lujitemuovituotteisiin erikoistunut valmistusyritys Oy Esmarin Composites Ltd. Yrityksellä on ollut SFS-EN ISO 9001:2008 -mukainen sertifiointi vuodesta 2012. Yrityksen laatujärjestelmä kattaa kaikki yrityksen toiminnot, ja ne on dokumentoitu toimintakäsikirjaan. Opinnäytetyön tavoitteena oli perehtyä laatujohtamiseen valmistavassa teollisuudessa ja uudistaa yrityksen toimintajärjestelmää. Yrityksen selainpohjaisella alustalla oleva toimintakäsikirja liitteineen siirrettiin uudelle alustalle. Toimenpiteen tavoitteena oli toimintakäsikirjan käytön selkeyttäminen ja maksullisesta selainpohjaisesta dokumentoinnista eroon pääseminen. Toimintakäsikirjan ja sen liitteiden uusiksi alustoiksi valikoituivat Microsoft Office –ohjelmistot yleisyytensä vuoksi. Toimintakäsikirjan tekstidokumentaatioiden ulkoasu päivitettiin ja tarvittavia tiedonkeruulomakkeita tehtiin Microsoft Wordin ja Excelin avulla; muun muassa poikkeamista johtuvien kustannusten seurantaan asiakaskohtaisesti tehtiin Excelillä toimiva tiedonkeruumenetelmä. Opinnäytetyön teon aloitusajankohdan vuoksi opinnäytetyössä ei ole vielä otettu huomioon SFS-EN ISO 9001:2015:n päivityksiä. Yrityksen on nyt kuitenkin selkeämmän dokumentaation avulla helpompi päivittää johtamisjärjestelmäänsä uusien vaatimuksien mukaiseksi.
This work studies moisture problems in the basement. What possible outside and inside factors create having moisture in the basement. Furthermore, possible solutions of how it is possible to lower moisture in the basement. The study is carried out on an existing building in Kuopio, Fin-land. The existing building has moisture problems in the basement, to decrease moisture problems fan was installed to take drier air from the outside and bring it inside to dehumidify the basement. In order to study this situation, calculations are carried out. Data of relative humidity and temperature is collected from the eleven months. The graphs are carried out in order to understand the better situation. Moisture content calculations are carried out to find out real situation in the basement. The main conclusions of this work are to find out the fan operating principle and does it runs correctly. During this work findings, show that fan operating principle is incorrect. Possible solutions are carried out in order to lower moisture problem in the basement.
Tibialis posteriorilla tiedetään olevan tärkeä vaikutus jalkaterän joustopronaatiossa, jalan takaosan resupinaatiossa ja mediaalisen pitkittäiskaaren hallinnassa. Tibialis posteriorin toimintahäiriöstä ei suomenkielellä ole juurikaan kirjallisuutta tai tutkimuksia saatavilla. Opinnäytetyön tavoitteina on tuottaa aiheesta lisää suomenkielistä kirjallisuutta, jota alan ammattilaiset voisivat hyödyntää toimintahäiriön degeneratiivisen prosessin tunnistamisessa ja aikaisessa interventiossa. Päämääränä on tuoda esille uusimmat, mutta myös käytetyimmät kliiniset diagnosointimenetelmät ja konservatiiviset hoitokeinot. Tibialis posteriorin toimintahäiriöön altistavia tekijöitä ovat esimerkiksi ylipaino, naissukupuoli, diabetes, poikkeukset alaraajan anatomiassa ja verenkierrollinen heikkous tarsaalitunnelin alueella. Tibialis posteriorin toimintahäiriö jaetaan neljään eri asteeseen, riippuen tibialis posteriorin jänteen degeneraation ja jalkaterän deformiteettien progressiivisesta tilasta, sekä ST-nivelen liikkuvuudesta. Pitkittyneen ylirasituksen seurauksena jänne voi tulehtua, venyä, revetä tai jopa katketa. Tibialis posteriorin toimintahäiriötä voidaan diagnosoida kliinisesti anamneesilla, palpaatiolla, toiminnallisilla testeillä sekä manuaalisilla lihastestauksilla. Hoitona käytetään konservatiivisia ja invasiivisia menetelmiä riippuen toimintahäiriön asteesta ja degeneratiivsesta prosessista. Konservatiivisia hoitomenetelmiä ovat liiallisen tibialis posteriorin jänteen pronaatiorasituksen esto ortooseilla tai immobilisaatiolla, sekä jänteen tulehdustilan hoito anti-inflammatorisilla lääkkeillä tai kylmähoidolla. Kun ylirasitus on saatu estettyä ja jänteen tulehdustila poistettua, voidaan eksentrisillä lihasharjoitteluilla ja pohjelihasten venyttelyllä saada aikaan hyviä hoitotuloksia ainakin tibialis posteriorin toimintahäiriön ensimmäisillä asteilla. Pitkälle edenneissä tibialis posteriorin toimintahäiriötapauksissa käytetään invasiivisia hoitomenetelmiä, joita ovat esimerkiksi nivelten jäykistämis-, ja jänteiden siirtoleikkaukset. Opinnäytetyön menetelminä on käytetty suomen-, ja englanninkielisiä kirjalähteitä sekä tibialis posteriorin toimintahäiriön kliinisestä diagnosoinnista ja konservatiivisesta hoidosta tehtyä kirjallisuuskatsausta. Tuloksena on tibialis posteriorin toimintahäiriön diagnosoinnissa ja konservatiivisessa hoidossa avustava ohje alan ammattilaisille.
Tuotimme opinnäytetyönämme opastusvideon, jonka tarkoituksena on antaa Vaalijalan kuntoutuskeskuksen henkilökunnalle tietoa siitä, miten asiakkaan siirtymistä voidaan avustaa ergonomisesti. Videon perusajatuksena on, että avustaminen toteutetaan mahdollisimman vähäisellä fyysisellä kuormituksella ja asiakkaat osallistuvat siirtymistilanteisiin niin aktiivisesti, kuin pystyvät. Näin siirtyminen on miellyttävää niin avustajalle kuin asiakkaallekin. Videomme sisältö perustuu muodostamaamme kirjallisuuskat-saukseen, johon olemme koonneet mahdollisimman tuoretta ja luotettavaa tietoa siirtymistilanteita koskien. Hoitotyö on fyysisesti kuormittavaa työtä ja erityisesti asiakkaiden siirtymisen avustaminen sisältää paljon kuormitustekijöitä, jotka tulee huomioida erilaisten vammojen ja työtapaturmien ehkäisemiseksi. Siirtymis-tilanteiden ergonomian periaatteita noudattamalla, siirtymisen apuvälineitä hyödyntämällä sekä asiakasta aktivoimalla voidaan hoitajien kuormittumista vähentää merkittävästi. Ergonomisten ja asiakasta aktivoivien siirtymismenetelmien positiiviset vaikutukset voidaan nähdä niin yksilötasolla kuin laajemmassakin mittakaavassa; hoitajien kuormitus vähenee, asiakkaiden omatoimisuus lisääntyy ja koko organisaation toiminta on tehokkaampaa erilaisten työperäisten vammojen määrän vähentyessä. Opastusvideon taustalla olevassa tietoperustassa käsittelemme hoito-ja kehitysvammatyötä, ergonomiaa, asiakkaan siirtymisen avustamista ja sen kuormittavuutta sekä ergonomisia siirtymisen avustamisen menetelmiä. Itse opastusvideon teossa hyödynsimme videomateriaalin tuottamisen ohjeita sekä tuotekehitysprosessin vaiheita. Toimeksiantajana on erityisryhmille suunnattu Vaalijalan kuntoutuskeskus Pieksämäellä ja videomateriaali on suunniteltu yhteistyössä kuntoutuskeskuksen fysioterapeuttien kanssa. Video esitestattiin niin fysioterapeuteilla kuin hoitohenkilökunnan jäsenillä. Opastusvideo tulee koko kuntoutuskeskuksen henkilökunnan käyttöön ja sitä voidaan hyödyntää niin vanhojen työntekijöiden työskentelyn tukena kuin uusien työntekijöiden perehdytyksessä.
Aivoverenkiertohäiriö (AVH) on Suomessa yleinen sairaus ja siihen sairastuu vuosittain noin 25 000 henkilöä. Päivittäin 68 henkilöä saa aivoverenkiertohäiriön. AVH on kolmanneksi yleisin kuolinsyy Suomessa. Puolelle aivoverenkiertohäiriön saaneista jää pysyvä haitta, mutta 20 % sairastuneista kuntoutuu täysin oireettomiksi. Oikein ajoitettu ja vaikuttava kuntoutus mahdollistavat sen, että puolet sairastuneista toipuu omatoimisiksi sekä kotioloissa pärjääviksi. Vaikka kaikki eivät kuntoutuksesta huolimatta kykene kävelemään, pyörätuoli mahdollistaa heidän osallistumisensa yhteiskuntaan tasavertaisina yksilöinä. Opinnäytetyömme tavoitteena on tukea toimintakyvyn ylläpitovaiheessa olevia AVH-kuntoutujia päivittäisissä toiminnoissaan. Tarkoituksena oli tuottaa tuotekehitysprosessin mukaisesti kotiharjoitteluopas pyörätuolia käyttäville AVH-kuntoutujille. Kotiharjoitteluoppaan tavoitteena on motivoida kuntoutujia liikkumaan ja osallistumaan arkipäivän toimintoihin pyörätuolista huolimatta. "Pyörätuoli osana arkea" oppaan avulla harjoittelua voi jatkaa omatoimisesti kotiutumisen jälkeen. Opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuronin kanssa. Tarkoituksena on, että Neuronin fysioterapeutit voivat jakaa opasta omille kuntoutujilleen ja soveltaa sitä yksilöllisesti jokaisen kuntoutujan tarpeisiin. Opas on koottu mahdollisimman tuoreen tutkimustiedon perusteella. Oppaan harjoitukset on jaettu neljään osioon: kestävyys-, lihasvoima-, tasapaino- ja liikkuvuusharjoitteluun. Osioille on valittu teemavärit selkeyttämään harjoittelua. Oppaaseen on myös sisällytetty liikuntapäiväkirja, jonka avulla kuntoutujan on helppo seurata omaa harjoitteluaan sekä saavuttaa liikunnalle asettamiaan tavoitteita. Opas on tehty mahdollisimman selkeäksi ja helppolukuiseksi. Oppaasta voivat hyötyä myös kuntoutujan omaiset sekä muut kuntoutustiimin jäsenet.
Vesistöjen veden laadun arvioinnissa tarkastellaan veden fysikaalis-kemiallisia ominaisuuksia ja niiden muutoksia, kuten vesistöjen happitilannetta tai siihen liuonneiden aineiden määrää. Perinteisesti veden laadun parametreja on seurattu analysoimalla näytteitä laboratoriossa, mutta online-monitoroinnilla niitä voidaan seurata etänä ennalta määriteltyjen tietokantojen kautta. Työssä tarkasteltiin online-mittausten käyttöä veden laadun arvioinnin työkaluna. Tarkastelua varten valituissa tutkimuskohteissa tehtiin mittauksia online-mittalaitteilla ja saatua mittausdataa verrattiin laboratorioanalyyseillä saatuihin tuloksiin. Tutkimuskohteina työssä olivat kolme vesistökohdetta Pankajoki, Veturitallinlahti ja Kenkäveronniemen jätevedenpuhdistamon alueella sijaitseva hulevesilammikko, joihin sijoitettiin online-mittaussondit YSI 6920 V2-2 ja YSI 6820 V2-1. Online-sondeilla mitattiin veden laadun parametreista sähkönjohtavuutta, sameutta, happamuutta, lämpötilaa, liuennutta happea, nitraattia ja kloridia. Eri antureiden käyttöön ja kalibrointiin liittyy erilaisia haasteita ja antureita varten suoritetuilla esikäsittelyillä oli vaikutuksia tulosten laatuun. Tulosten perusteella voidaan kuitenkin todeta online-mittauslaitteilla olevan mahdollisuus päästä erittäin tarkkoihinkin tuloksiin. Laitteiden käyttö riippuu suuresti käyttäjän kokemuksesta ja laitteiden huollon onnistumisesta. Tutkimuksella tuotettiin tietoa työn tilaajan Mikkelin ammattikorkeakoulun (Mamk) Veden ja ilman monitorointi ympäristön tilan turvaamiseksi Etelä-Savossa –hankkeen eli VIM-hankkeen käyttöön. Työ tarjoaa myös näkökulmia ja kokemuksia online-monitoroinnista.
Tämä opinnäytetyö toteutettiin hämeenlinnalaiseen Tuulosen Hyvinvointikeskukseen ja sen aiheena on asiakastyytyväisyys. Yritys tarjoaa monipuolisia palveluita, ja sen nimen alle kuuluu mm. kuntosali, par-turi-kampaamo, hierontapalvelut ja ryhmäliikuntatunnit. Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia Tuulosen Hyvinvointikeskuksen asiakkaiden tyytyväisyyttä tarjottuihin palveluihin ja niiden laatuun. Tulosten perusteella toimeksiantajalle tehtiin myös kehittämisehdotuksia. Opinnäytetyön tutkimusongelmana oli selvittää, miten tyytyväisiä Hyvinvointikeskuksen asiakkaat ovat palveluun tällä hetkellä ja palvelun laatuun sekä kuinka asiakastyytyväisyyttä voitaisiin parantaa. Tutki-muksen kohderyhmänä olivat Tuulosen Hyvinvointikeskuksen asiakkaat. Tutkimuksessa käytettiin kvantitatiivista lähestymistapaa, ja se toteutettiin kyselylomakkeen ja sähköisen verkkokyselyn avulla. Kysely sisälsi monivalintaväittämiä sekä avoimia kysymyksiä. Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että Hyvinvointikeskuksen asiakkaat ovat tyytyväisiä palve-luun ja sen laatuun. Vastauksista kävi ilmi, että asiakaspalvelu koetaan hyväksi ja henkilöstö ammattitai-toiseksi. Liikkeen sijainti, aukioloajat ja hinta-laatusuhde houkuttelevat asiakkaita käyttämään yrityksen palveluita. Kyselyyn vastasi vain pieni määrä asiakkaita, joten tutkimuksen tuloksia ei voida yleistää. Kehittämisehdotuksissa ehdotettiin muun muassa imagon muuttamista mainostoimiston palveluiden avulla nykyaikaisemmaksi. Henkilöstön kouluttautumista ehdotettiin, jotta tarjonta monipuolistuisi ja uudistuisi, varsinkin parturi-kampaamon puolella.
Vain yksi kymmenestä suomalaisesta liikkuu terveysliikuntasuositusten mukaisesti. Suomen väestötasolla tämä tarkoittaa sitä, että miltei 4,9 miljoonaa suomalaista liikkuu liian vähän oman terveytensä ylläpitämiseksi. Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan fyysinen inaktiivisuus on maailman neljänneksi yleisin kuolinsyy. Aktiivisen työmatkan teko säännöllisesti voidaan nähdä lähes täydelliseksi perusliikunnaksi. Fyysistä inaktiivisuutta voidaan torjua helposti sisällyttämällä aktiivinen työmatka osaksi päivittäisiä rutiineja. Tämän opinnäytetyön tavoitteena on selvittää kävelyn ja pyöräilyn osuutta koulu- ja työmatkaliikunnasta sekä niiden valintaan vaikuttavia tekijöitä. Tutkimuskohteeksi valitsimme Mikkelin Ammattikorkeakoulun Savonlinnan yksikön henkilökunnan ja opiskelijat. Teoriaosuudessa käsittelemme kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutuksia. Tuomme myös esille fyysisen inaktiivisuuden haittoja ja keinoja, joilla fyysistä aktiivisuutta voidaan helposti lisätä. Opinnäytetyön kirjallinen osio koostuu fyysisen aktiivisuuden tarkastelusta, kävelystä ja pyöräilystä liikuntamuotona sekä liikunnan harrastamisen syyn taustoista. Pureudumme kävelyn ja pyöräilyn biome-kaniikkaan sekä suomalaisten liikuntatottumuksiin. Avaamme kävelyn ja pyöräilyn biomekaniikkaa, jotta lukijalle syntyisi kuva liikkeen ja liikkumisen mahdollistavista tekijöistä. Tutkimusmenetelmäksi valitsimme kyselytutkimuksen, jonka perusteella halusimme selvittää Mikkelin Ammattikorkeakoulun Savon-linnan yksikön opiskelijoiden ja henkilökunnan koulu- /työmatkan liikkumistapoja ja niihin vaikuttavia tekijöitä. Opinnäytetyömme toimeksiantajana toimii Mikkelin Ammattikorkeakoulun liikunnan ja harras-tamisen tiimi, joka käyttää tutkimustuloksia korkeakoululiikunnan kehittämiseen. Webropol-kyselyymme osallistui 191 vastaajaa, joista 162 vastaajaa oli opiskelijoita ja 29 vastaajaa henki-lökuntaa. Henkilökunnan keskuudessa suosituin liikkumismuoto oli henkilöauto tai muu moottoriajoneuvo. Enemmistö opiskelijoista liikkui koulumatkansa kävellen tai pyöräillen. Vastaajat, jotka valitsivat kävelyn ja pyöräilyn pääsääntöiseksi kulkutavaksi mainitsivat vaikuttaviksi tekijöiksi muun muassa fyysiset terveysvaikutukset ja lyhyet välimatkat. Ne vastaajat, jotka eivät valinneet kyseisiä liikuntamuotoja pää-sääntöisiksi kulkutavoiksi, mainitsivat vaikuttaviksi tekijöiksi muun muassa pitkät välimatkat ja ajanpuutteen.
Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää lastenpsykiatrian poliklinikalle laadun arvioinnin mittari. Mittarin tarkoituksena on tuottaa tietoa Mikkelin lastenpsykiatrian poliklinikalle masentuneen lapsen lähiaikuisen sosiaalisen tuen saannista ja sen tarpeesta poliklinikalla. Tarkoituksena on, että mittarilla voidaan kartoittaa, mitä sairastuneen omaiselle tutkitusti merkittäviä sosiaalisen tuen muotoja lähiaikuinen kokee saaneensa poliklinikan henkilökunnalta. Lisäksi mittarilla pyritään saamaan tietoa siitä, millaista sosiaalista tukea lähiaikuinen on poliklinikalla jäänyt kaipaamaan. Kyselylomake laadittiin yhteistyössä työn tilaajan kanssa. Teoreettisessa osuudessa käsitellään masennusta sairautena ja lapsen masennuksen erityispiirteitä. Lisäksi tarkastellaan sairastuneen lapsen lähiaikuisen kuormittumista ja sosiaalista tukemista. Kyselylomake on laadittu teoreettisen viitekehyksen perusteella. Teoriatieto on operationalisoitu eli teoriasta on hahmoteltu, rajattu ja määritelty tutkimusongelman kannalta keskeiset käsitteet sekä pohdittu, millaisista osa-alueista käsitteet muodostuvat. Kyselylomake sisältää saatekirjeen ja kyselyn. Kyselylomake on testattu kahdessa vaiheessa ja siitä on saatu palautetta opinnäytetyön suunnitelmaseminaarissa, testauksen ensimmäisessä vaiheessa sekä toimeksiantajalta. Toisessa testausvaiheessa kyselylomakkeen täytti kolme elo-syyskuussa 2015 lastenpsykiatrian poliklinikalla vieraillutta masentuneen lapsen lähiaikuista. Opinnäytetyön jatkotutkimusaiheeksi sopisi kyselyn teettäminen ja tulosten analysointi.
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin erään lastensuojelun sijaishuoltoyksikön työntekijöiden työssä jaksamista pohjautuen heidän omiin kokemuksiinsa. Tutkimuskysymyksillä haluttiin selvittää, millaiseksi työntekijät kokevat työnsä sijaishuoltoyksikössä sekä mitä työssä jaksamista tukevia ja edistäviä voimavaroja työstä löydetään. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jossa haastateltiin sijaishuoltoyksikön kah-deksaa työntekijää teemahaastattelu-menetelmällä syys-lokakuussa 2015. Opinnäytetyön tärkeimpiä käsitteitä ovat sijaishuolto, työssä jaksaminen ja työilmapiiri. Opinnäytetyössä määriteltiin työssä jaksamisen dynamiikkaa Salomäen teoksen mukaan ja lisäksi luotiin katsauksia aiem-piin tutkimuksiin liittyen työssä jaksamiseen eri aloilla. Aiempien tutkimuksien tuloksia vertailtiin ja ana-lysoitiin tämän tutkimuksen tuloksiin. Työn luonnetta kuvaavat asiat jaoteltiin tutkimuksessa positiivisiin ja negatiivisiin tekijöihin. Tutkimustu-loksista selvisi, että sijaishuoltoyksikön työntekijät viihtyvät työssään ja kokevat sen merkitykselliseksi, koska työ on ihmisläheistä ja siinä autetaan muita. Työntekijät kokivat, että työ haastaa tekijäänsä, koska välillä joutuu tilanteisiin, joissa oma persoona ja tunteet joutuvat koetukselle. Välillä työ koettiin myös hieman turhauttavana ja junnaavana, jolloin oma asenne työtä kohtaan on tärkeää. Työssä jaksamista tukevat ja edistävät voimavarat jaoteltiin neljään eri osa-alueeseen, jotka erottuivat tutkimusaineistosta selkeästi. Työssä jaksamista tukevia ja edistäviä tekijöitä ovat nuoret, työilmapiiri, esimiestyö ja työnohjaus. Nuorten kanssa työskentely koettiin mielekkääksi ja arjessa esiintyvät pienet asiat, kuten onnistumiset nuorten kasvattamisen suhteen ovat tärkeitä asioita työssä jaksamisen kannalta. Työilmapiiri koettiin toi-mivana ja kannattelevana, kun kommunikointi on esteetöntä ja huumoria voidaan käyttää apuna työssä. Tutkimuksessa kävi myös ilmi, että esimiehen positiivinen ja kannustava olemus sekä häneltä saatava oikeanlainen palaute ja kiitoksen osoittaminen motivoivat työhön ja lisäävät siihen mielekkyyttä. Haasta-tellut työntekijät kokivat työnohjauksen merkityksen korostuvan tällä alalla, koska kyseessä on ihmislähei-nen työ, joka vaikuttaa sijaishuollossa kasvatettavien lasten ja nuorten elämään sekä tulevaisuuteen. Tä-män vuoksi työntekijöiden yhteinen visio ja päämäärä työssä koettiin tärkeäksi.
Opinnäytetyömme tarkoituksena oli kartoittaa Varkauden kuntoutusosaston hoitohenkilökunnan lääkkeettömien kivunhoitomenetelmien käyttöä. Ehdotuksen opinnäytetyömme aiheeksi saimme työelämän edustajalta. Kuntoutusosasto on terveyskeskussairaalan akuuttisairaanhoitoa antava osasto, joka on erikoistunut erilaisten kuntoutusasiakkaiden kuntoutukseen ja hoitoon. Osastolla hoidetaan myös saattohoitopotilaita sekä sairaalahoitoa tarvitsevia pitkäaikaispotilaita. Kyselyn avulla kartoitimme kuntoutusosaston hoitohenkilökunnan lääkkeettömien kivunhoitomenetelmien käyttöä ja lisäkoulutuksen tarvetta. Kysely kohdistettiin 25 hoitajalle, joista 17 vastasi kyselyyn. Tavoitteenamme oli kyselyn avulla selvittää Varkauden kuntoutusosaston hoitohenkilökunnan mahdollista lisäkoulutuksen tarvetta lääkkeettömistä kivunhoitomenetelmistä. Tavoitteenamme oli myös, että Varkauden kuntoutusosaston hoitohenkilökunta saisi lisää tietoa lääkkeettömistä kivunhoitomenetelmistä. Teoriaosuudessa käsittelimme kipua yleisesti ja kivunhoitotyön eri osa-alueita. Lisäksi on koottu tietoa sekä fysikaalisista että kognitiivisista kivunhoitomenetelmistä. Valitsemistamme lääkkeettömistä kivunhoitomenetelmistä kerroimme, kuinka niitä käytetään, mitkä ovat menetelmien käyttö- ja vasta-aiheet. Lisäksi kerroimme kvantitatiivisesta tutkimusmenetelmästä. Tutkimustulosten mukaan kaikkia valitsemiamme lääkkeettömiä kivunhoitomenetelmiä oli kuntoutusosastolla käytetty, lukuun ottamatta akupunktiota. Käytetyimpiä lääkkeettömiä kivunhoitomenetelmiä olivat huumori, asentohoito ja kylmähoito. Lisäkoulutusta kaikkiin lääkkeettömiin kivunhoitomenetelmiin koettiin tarvittavan. Vähiten käytettyihin menetelmiin haluttiin eniten lisäkoulutusta, mutta myös paljon käytettyihin asento- ja kylmähoitoon kaivattiin lisäkoulutusta. Tutkimus osoittaa, että Varkauden kuntoutusosaston hoitohenkilökunnalla on halukkuutta käyttää lääkkeettömiä kivunhoitomenetelmiä sekä kehittää osaamistaan.
Metsätalousinsinööri (ylempi AMK) tutkinto on ollut mukana Mikkelin ammattikorkeakoulun tutkintovaihtoehtona vuodesta 2008 lähtien. Metsätalousinsinöörin (ylempi AMK) tutkinnon suorittaneita oli vuoteen 2015 mennessä koko maassa 71 henkilöä, joista 42 valmistui Mikkelin ammattikorkeakoulusta (Tilastokeskus 2016). Se, että tutkinto on suhteellisen uusi ja tutkinnon suorittaneita ei ole vielä kovin monta, asettaa sille haasteita tunnettuuden ja arvostuksen suhteen, jotta tutkinto saisi vakiintuneen paikan ylempänä korkeakoulututkintona myös metsäalalla. Ammattikorkeakoulututkintoja on aina pidetty työelämäläheisinä tutkintoina. Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen on tarkoitus vahvistaa tätä ajattelua. Tämä edellyttää sen, että koulutusohjelmien sisällöt suunnitellaan niin, että ne vastaavat mahdollisimman kattavasti työelämän osaamistarpeisiin. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää Mikkelin ammattikorkeakoulun osalta, kuinka hyvin metsätalousinsinööri (ylempi AMK) tutkinto on työelämässä tunnettu ja kuinka tutkinnon suorittaneet ovat sijoittuneet työelämään sekä millaista osaamista työnantajien mielestä metsätalouden liiketoiminnan koulutusohjelman sisällössä tulee painottaa. Tutkinnon suorittaneilta selvitettiin muun muassa tyytyväisyyttä opintojen sisältöön, mitkä olivat syyt heidän koulu-tukseen hakeutumiselle, millaisiin työtehtäviin he ovat sijoittuneet ja kuinka he näkevät tutkinnon vaikutuksen omaan työuraansa. Tutkimuksen aineisto kerättiin lähettämällä sähköiset kyselyt sekä työelämän edustajille että tutkinnon suorittaneille. Tutkimuksen tuloksena selvisi, että metsätalousinsinööri (ylempi AMK) tutkinnosta ovat työnantajat kyllä kuulleet, mutta sen tarkempi tunteminen ei ole vielä ole kovin korkealla tasolla. Pääasialliseksi syyksi koulutukseen hakeu-tumiselleen tutkinnon suorittajat kertoivat halun kehittää ja lisätä omaa alan asiantuntijuutta. Tutkinnon sisältöön ja sen vaikutukseen työelämäosaamisen kehittymiseen oltiin yleisesti erittäin tyytyväisiä. Metsätalousinsinööri (ylempi AMK) tutkinnon uskotaan parantavan työmarkkina-asemaa ja lisäävän uralla etenemisen mahdollisuuksia. Mikkelin ammattikorkeakoulu on onnistunut hyvin rakentaessaan metsätalouden liiketoiminnan koulutusohjelman sisältöä. Metsätalousinsinööri (ylempi AMK) tutkinto vastaa monelta osin niin työelämän edustajien kuin tutkinnon suorittaneidenkin ajatuksiin tämän päivän osaamistarpeista, joita vaativissa asiantuntijatehtävissä edellytetään. Tutkimuksen mukaan työnantajien edustajat odottavat metsätalouden liiketoiminnan koulutusohjelmalta syvempää substanssiosaamista, talousosaamista, markkinointi- ja viestintä osaamista, johtamisosaamista sekä palvelu- ja myyntiosaamista.
Tutkimus toteutettiin Rejlers Oy:n toimeksiantona ja tavoitteena oli selvittää Rejlers Oy:n nykyiset työterveys- ja työturvallisuuskäytännöt, tunnistaa nykyisen järjestelmän puutteet ja esittää tarvittavat toimenpiteet puutteiden korjaamiseksi OHSAS 18001 -standardin vaatimukset täyttäväksi järjestelmäksi. Lisäksi pohdittiin menetelmiä, joilla parannetut työterveys- ja työturvallisuuskäytännöt saadaan jalkautettua yrityksen henkilökunnalle ja edistää työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmän yhdistämistä ympäristöjärjestelmään HSE (Healthy, Safety, Environment) -käsikirjan laatimiseksi. Tutkimuksen lähestymistapana käytettiin toimintatutkimusta ja aineisto kerättiin haastattelemalla työsuojelutoimikunnan jäseniä, lähettämällä terveys- ja työturvallisuuskysely henkilöstölle sekä tutustumalla yrityksen olemassa oleviin dokumentteihin. Tulosten mukaan Rejlersillä on jo olemassa TTT (työterveys- ja työturvallisuus) -järjestelmä, mutta se ei kaikilta osin vastaa OHSAS 18001 -standardin vaatimuksia. Ongelmana on mm. toiminnan epäyhtenäisyys sekä tiedon ja toiminnan jalkauttamisen puute. Suurimmat puutteet ovat vaarojen tunnistamisessa sekä riskin arvioinnissa, erityisesti työmaatyöskentelyn osalta, sekä koti- että ulkomailla. TTT-päämäärien saavuttamiseksi ei myöskään ole luotu suunniteltua ohjelmaa. Puutteita on myös työturvallisuuteen liittyvissä vastuukysymyksissä, erityisesti asiakkaan tiloissa, yhteisillä työmailla sekä ulkomailla työskenneltäessä. Lisäksi työturvallisuusasioiden perehdyttäminen erityisesti työmaille sekä ulkomaille mentäessä vaatii parantamista. Toiminnan kehittämiseksi esitettiin ne toimenpiteet, jotka yrityksen tulee toteuttaa saattaakseen työterveyden ja työturvallisuuden OHSAS 18001 -standardin vaatimalle tasolle. Standardin vaatimia toimenpiteitä ovat mm. vaarojen tunnistamisen ja riskin arvioinnin toteuttaminen, vastuukysymysten selkiyttäminen ja perehdytyksen lisääminen. Lisäksi esitettiin jalkauttamistoimenpiteitä toimenpiteiden käytäntöön viemiseksi, kuten viestinnän tehostamista tietoiskuin, kampanjoinnein ja esittein. Terveyden edistämiseksi päätettiin toteuttaa ns. Terve Rejlers -ohjelma, jolla aktivoidaan erityisesti vähemmän liikkuvia työntekijöitä. Erityisen tärkeäksi koettiin johdon viestintä asian tärkeydestä ja sitoutuminen järjestelmän toimintaan. Tämä tutkimus loi hyvän pohjan yrityksen työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmän rakentamiselle. Työstä löytyy myös aineksia TTT-järjestelmän yhdistämiseksi ympäristöjärjestelmän kanssa HSE-käsikirjan laatimiseksi. Jatkossa on tärkeää pitää yllä keskustelua terveydestä ja työturvallisuudesta sekä toteuttaa suunnitellut toimenpiteet ja kehittämisehdotukset, jotta saavutettu taso pystytään ylläpitämään ja työntekijöiden luottamus säilyttämään.
Neurodynamiikkaa voidaan testata erilaisilla neurodynaamisilla testeillä, joilla voidaan havaita mahdolliset neuraalikudoksen toiminnan häiriöt. Näitä häiriöitä puolestaan voidaan hoitaa neuraalikudoksen mobilisoinnin tekniikoilla, jotka lukeutuvat neurodynaamisiin menetelmiin. Neuraalikudoksen mobilisointi nähdään yhtenä fysioterapian menetelmänä muiden joukossa ja tutkimuksen mukaan neurodynamiikassa kouluttautuneisuus lisää neurodynaamisten menetelmien käyttöä. Opinnäytetyömme tavoite on parantaa tietämystä neuraalikudoksen mobilisoinnista ja sen tarkoituksena on tarjota suomenkielistä tietoa neuraalikudoksen mobilisoinnista fysioterapian opiskelijoille sekä fysioterapeuteille. Opinnäytetyön pohjalta olemme tuottaneet itseharjoitteluoppaan Physiotoolsiin neuraalikudoksen itsemobilisoinnista toimeksiantajamme, Kuntoutuskeskus Kankaanpään käyttöön. Oppaan tavoitteena on edesauttaa kuntoutujien itseharjoittelua ja sen tarkoituksena on tuoda tietoa kuntoutujille siitä mitä hyötyä neuraalikudoksen mobilisoinnista on, sekä tarjota oikeanlaiset tekniikat itsemobilisoinnin suorittamiseen. Olemme rajanneet opinnäytetyömme kahden suurimman hermopunoksen, plexus brachialiksen ja plexus lumbosacraliksen hermojen itsemobilisointiin, sillä suurimmaksi osaksi tutkimuksissa käsitellään juuri kyseisten hermojen mobilisointia. Rajaus itsemobilisointiin on tullut toimeksiantajaltamme. Opinnäytetyömme teoriaosuus sisältää tietoa neuraalikudoksen anatomiasta, fysiologiasta, neuraaliku-doksen toiminnan häiriöistä, mobilisoinnista ja itsemobilisoinnista. Itsemobilisoinnin harjoitteet on jaettu hermojen mukaisesti ja monista mobilisoinnin tekniikoista on esitelty sekä varovaisempia että tehokkaampia harjoitteita. Olemme pyrkineet selventämään teoriatietoa kuvilla. Opinnäytetyön liitteenä on tutkimustaulukko käyttämistämme tutkimuksista sekä itseharjoitteluopas.
Toiminnallisen opinnäytetyön tarkoituksena oli laatia yleinen itsemääräämisoikeussuunnitelma vanhusten tehostetun palveluasumisen yksikölle ja kuvata sen laatimisprosessi. Yleisen itsemääräämisoikeussuunnitelman tavoitteena on edistää itsemääräämisoikeutta tukevaa toimintakulttuuria, auttaa henkilökuntaa työmenetelmien valinnassa ja toimia ohjeena, kun joudutaan käyttämään rajoittamistoimia. Työ-elämän tavoitteena oli kehittää toimintaohje työntekijöille ja vastata lain velvoitteeseen. Yleisen itsemääräämisoikeussuunnitelman laatiminen perustui hallituksen esitykseen eduskunnalle laiksi sosiaalihuollon asiakkaan tai potilaan itsemääräämisoikeuden vahvistamisesta sekä rajoitustoimenpiteiden käytön edellytyksistä. Suunnitelman laatimisessa huomioitiin kyseisen lakiehdotuksen yleiselle itsemääräämisoikeussuunnitelmalle asettamat sisältövaatimukset. Yleisen itsemääräämisoikeussuunnitelman sisältö perustui voimassa oleviin lakeihin, määräyksiin ja suosituksiin sekä aikaisempiin tutkimuksiin ja palvelutalon olemassa oleviin ohjeistuksiin. Yleisessä itsemääräämisoikeussuunnitelmassa on kuvattu keinoja, joiden avulla tuetaan itsemääräämisoikeuden vahvistamista. Siinä on kuvattu myös menettelytapoja, joiden avulla ylläpidetään itsemääräämiskykyä sekä käytäntöjä, joiden avulla pystytään vähentämään rajoittamistoimenpiteiden käyttöä. Suunnitelma ohjaa huomioimaan turvallisuuteen liittyviä asioita ja lisää asukkaan ja henkilökunnan turvallisuutta rajoittamistilanteissa. Siinä on myös määritelty vastuuhenkilöt ja heidän toimenkuvansa, joiden avulla varmistetaan asianmukainen palvelutoiminta ja henkilökunnalle riittävä tuki ja ohjaus. Opinnäytetyön tutkimuksellinen osuus liittyi yleisen itsemääräämisoikeussuunnitelman arviointiin sen soveltuvuudesta ohjeeksi ja sen käytettävyydestä sille asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Arviointi tapah-tui ryhmähaastatteluna ja kirjallisella kyselylomakkeella, jotka osoitettiin palvelutalon hoitohenkilökunnalle. Saatu aineisto käsiteltiin sisällönanalyysia käyttäen. Saatujen tulosten perusteella voitiin todeta, että yleinen itsemääräämisoikeussuunnitelma ohjaa huomioimaan lupa-asiat, hoitotahdon, yhteistyön läheisten kanssa ja toimii käytännöllisenä ohjeena vähentäen rajoittamistoimia ja ohjaten työmenetelmien valinnassa. Jatkossa tulisi selvittää, miten käytännöt muuttuivat tai vähenikö rajoitteiden käyttö yleisen itsemäärää-misoikeussuunnitelman käyttöönoton jälkeen.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää palvelumuotoilun keinoin kotona asuvien ikääntyneiden ihmisten mahdollisuuksia kokeilla teknologiaa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa palvelumuotoilun tiedonkeruumenetelmillä saatujen tietojen avulla kotona asuvien ikääntyneiden ihmisten teknologialainaamon malleja. Opinnäytetyö liittyi Kotiturva-hankkeeseen, joka on Vanhustyön keskusliitossa 2015–2017 toteutettava Raha-automaattiyhdistyksen tukema käytännönläheinen hanke. Kotiturva-hankkeen tarkoituksena on edistää kotona asumista tukevan teknologian käyttöönottoa ja käyttöä siten, että teknologia auttaa ikääntynyttä ihmistä päivittäisessä arkielämässä ja edistää kotona selviytymistä. Toimeksiantajan toiveena oli saada kotona asuvien ikääntyneiden ihmisten teknologialainaamon malleja. Teknologialainaamon ideana on mahdollistaa erilaisiin teknologisiin laitteisiin tutustuminen ja laitteiden lainaaminen kotiin kokeiltavaksi matalan kynnyksen periaatteella. Opinnäytetyön kohderyhmänä ovat Mikkelissä yli 65-vuotiaat kotona asuvat ikääntyneet ihmiset. Opinnäytetyön lähestymistapana oli palvelumuotoilu. Tässä opinnäytetyössä palvelumuotoiluprosessi koostui kolmesta vaiheesta: määrittely-, tutkimus- ja suunnitteluvaiheesta. Tutkimus- ja suunnitteluvaiheessa työskentelytapana oli innopaja, johon osallistui toimeksiantaja ja sidosryhmät. Innopajan tavoitteena oli innovoida ikääntyneiden ihmisten teknologialainaamon malleja palvelun käyttäjien ja palveluntuottajien näkökulmasta ja saada kehitystyöhön käyttäjien ääni kuuluviin. Innopajan työkaluna ja aineistokeruumenetelmänä oli palvelupolku. Innopaja sisältyi Kotiturva-hankkeeseen, ja innopajassa kerätty tieto oli osa tätä opinnäytetyötä. Opinnäytetyön tuloksena oli ikääntyneiden ihmisten teknologialainaamon mallit, jotka Kotiturva-hanke voi jatkossa hyödyntää ikääntyneiden ihmisten teknologialainaamon käynnistämisessä Mikkelin kaupungissa.
Idea opinnäytetyöhön lähti puhtaasti omasta kiinnostuksesta kuvalliseen ilmaisuun ja videokuvaukseen. Tutkimusongelmana on oppia ymmärtämään mahdollisimman selkeästi monimuotoista kuvakerrontaa. Opinnäytetyössä on perehdytty yleisesti länsimaiseen kuvakerrontaan. Tietyt kuvakerronnan säännöt ja määritelmät pätevät niin pienissä uutisinserteissä kuin kokoillan elokuvissakin. Työn pääpaino on kuvaus-tilanteen ja sitä edeltävän suunnittelun kuvakerronnassa. Teoriaosuudessa perehdyn kuvakerronnan perusasioihin ja myöhemmin edistyneempiin asioihin. Käyn läpi myös tärkeimmät ja perinteisimmät kuvailmaisuun liittyvät kameratekniset keinot. Teoriaosuudessa olen käyttänyt itse hankkimaani tutkimusmateriaalia. Opinnäytetyön käytännön osuudessa syntyi DVD, jossa käsitellään muutamia eri kuvakerrontaan liittyviä asioita. Opinnäytetyössä avustajina olivat Mikkelin ammattikorkeakoulun opiskelijoita. DVD on tarkoitettu mediatekniikkaa aloitteleville opiskelijoille opetusmateriaaliksi. Kirjallinen osuus sopii myös manuaaliksi esimerkiksi CampusTv:n työympäristöön, missä tehdään erilaisia ohjelmakokonaisuuksia Internet – sivuilla toimivaan televisioon.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää sosionomikoulutuksen ja lastentarhanopettajakoulutuksen suorittaneiden henkilöiden näkemyksiä koulutuksensa antamista valmiuksista työskennellä lastentarhaopettajana. Opinnäytetyön tavoitteena oli myös kartoittaa heidän näkemyksiään koulutuksensa kehittämistarpeista. Opinnäytetyön aineisto kerättiin lähettämällä kyselylomakkeet kaikille Kuopion kaupungin päiväkotien johtajille, jotka jakoivat kyselylomakkeen kaikille päiväkodeissa lastentarhanopettajana työskenteleville sosionomeille sekä sosionomien määrää vastaavalle joukolle lastentarhanopettajia, jotka ovat suorittaneet lastentarhanopettajakoulutuksen. Kyselyyn vastasi yhteensä 11 lastentarhanopettajana toimivaa henkilöä, joista viidellä oli suoritettuna sosionomin koulutus, neljällä lastentarhanopettajan koulutus ja kahdella kasvatustieteen kandidaatin tutkinto, johon sisältyy lastentarhanopettajan koulutus. Kyselyn vastausten perusteella osa sosionomeista on lähtenyt työelämään epävarmoina opetus- ja ohjaustaitojensa riittävyydestä. Lähes jokainen heistä kaipasi lisää opetus- ja ohjaustaitojen teoriaopintoja. Sosionomikoulutuksen tuottamaksi tärkeimmäksi vahvuudeksi lastentarhanopettajan työhön nousi perheiden kanssa tehtävä työ. Koulutus näytti antavan valmiuksia erilaisten lasten ja perheiden kohtaamiseen ja tukemiseen. Suurin osa kyselyyn vastanneista lastentarhanopettajakoulutuksen suorittaneista lastentarhanopettajista koki saavansa koulutuksestaan riittävät valmiudet toimia työssään. Lastentarhanopettajakoulutuksen suorittaneiden lastentarhanopettajien tärkeimmäksi vahvuudeksi työssään nousi tietämys lapsen normaalista kasvusta ja kehityksestä, mikä antoi suuntaa myös päiväkodin toiminnan suunnittelulle. Lastentarhanopettajakoulutuksen suorittaneet lastentarhanopettajat toivoivat koulutukseensa enemmän erityistä tukea tarvitsevien lasten kasvattamiseen ja perheiden tukemiseen liittyviä opintoja.
The thesis will cover a literature review and a practical project management plan. The literature review part is theoretical learning about project management. In this theoretical part, I will discuss about the definition of a project and the nature of project management. The main reference for the theory is the book of Guide to the Project Management Body of Knowledge which covers about twelve chapters that go through every perspective of how the project should be managed. However, in this paper, I will discuss about the project lifecycle overview and its relationship with the organization, five project management process groups. In the practical part of this thesis, the project is subjected to the Supplier Conference which was exhibited by one of the five largest trading companies in the world – Metro Cash & Carry. The event was held in Sai Gon – Vietnam, where Metro C&C has been expanding its business in the nation. The purpose of this Conference is to introduce the concept of business and to establish the business to business relationship between Metro Cash & Carry and its suppliers in Vietnam. The outline of this project will comprehensively cover the executive plan and implemental work for the entire event.
Erityistä tukea tarvitsevan lapsen syntymisen myötä perheen elämään tulee mukaan ammattihenkilöistä koostuva verkosto, jonka kanssa yhteistyö on tiivistä. Perhe tarvitsee ammattihenkilöiltä tukea, ohjausta ja tietoa pystyäkseen toiminnallaan tukemaan lapsen kokonaisvaltaista kuntoutumista. Opinnäytetyömme tarkoituksena oli kuvailla erityistä tukea tarvitsevan lapsen vanhempien kokemuksia fysioterapeutin antamasta ohjauksesta. Tavoitteenamme oli tuottaa tietoa, jonka avulla voimme kehittää fysioterapeutin antamaa ohjausta työssämme perheitä tukevaan suuntaan, jotta yhteisesti sovitut pää-määrät kuntouttavan toiminnan osalta kohtaisivat perheen arjessa. Opinnäytetyömme on laadullinen ja tiedot kerättiin vanhemmilta teemahaastattelujen avulla. Aineiston analyysi tehtiin sisällönanalyysillä. Tutkimusjoukon muodostivat kolme eritystä tukea tarvitsevan lapsen perhettä. Teoreettisena viitekehyksenä työssämme on ekokulttuurinen teoria, jonka mukaan elämää tar-kastellaan kiinteänä osana koko perheen elämää. Tuloksista nousi vanhempien kritiikki alkuvaiheen ohjausta kohtaan. Ohjauksen kerrottiin olevan perheen arjesta irrallista ja ammattihenkilöjohtoista. Moniammatillisen yhteistyön toimivuus koettiin myös puutteellisena. Erityistä tukea tarvitsevan lapsen vanhemmat kaipaisivat tukea ja ohjausta kuntoutuspro-sessin alusta alkaen heidän omassa arjessaan. Parhaiten vanhemmat olivat pystyneet hyödyntämään oh-jausta, joka kohdistui arkisiin asioihin kotona. Ohjausmenetelmänä kotona toteutettavat ohjauskäynnit koettiin tarpeellisina. Ohjauksessa tulisi huomioida perheiden yksilöllisyys, eikä toteuttaa sitä kaavamai-sesti jonkun tietyn mallin mukaan. Fysioterapeutilla tulisi olla kyky aistia ja kuunnella perheen muuttuvia tarpeita. Työmme tulokset olivat hyvin samansuuntaisia aiempien tähän aihepiiriin liittyvien tutkimusten kanssa. Ensisijaisesti kuntouttava toiminta tulisi olla perhelähtöistä ja arjessa selviytymistä tukevaa. Huomiota tulisi kiinnittää perheen arkirutiinien merkitykseen lapsen kehityksessä sekä erityisesti kehitystä ja kun-toutumista edistäviin ja estäviin tekijöihin. Työmme tulosten hyödynnettävyys kohdistuu ensisijaisesti oman työmme ja työtapojemme kehittämiseen. Jatkotutkimusaiheena voitaisiin jatkossa selvittää, kuinka vanhemmat itse yhdessä erityistä tukea tarvit-sevan lapsensa kanssa järjestäisivät arkensa kuntouttavaksi. Mielenkiintoista olisi myös selvittää erityistä tukea tarvitsevien lapsien omia kokemuksia kuntoutuksen toimivuudesta.
Ympäristötietoisuuden lisääntyessä ja puhdistustekniikoiden kehittyessä on alettu kiinnittämään entistä enemmän huomiota jäteveden käsittelyn puhdistustuloksiin, esimerkiksi tehokkaampaan ravinteiden poistoon, ravinteiden kierrätykseen ja mikropollutanttien poistoon. Ohjausjärjestelmien kehittäminen on yksi potentiaalinen keino vähentää prosessissa tarvittavien materiaalien käyttöä ja tehostaa puhdistustulosta. Tämä opinnäytetyö on tehty auttamaan ohjausjärjestelmien kehitystyötä. Jätevesiprosessin ohjauksessa tärkeää on tietää, mihin asioihin tulee kiinnittää huomiota ja tuntea tietyn jätevedenkäsittelymenetelmän erityispiirteet. Jätevedenkäsittelyn tehokkuutta voidaan seurata tapauskohtaisesti määritettyjen suorituskykymittareiden avulla. Suorituskykymittarit eli tunnusluvut antavat tärkeää tietoa prosessin toiminnasta ja auttavat jätevedenpuhdistuslaitoksen optimoinnissa. Opinnäytetyön tuloksia käytetään hyödyksi Mipro Oy:n vesihuollon ohjausjärjestelmien tuotekehityksessä. Suomessa tällä hetkellä yleisesti käytössä oleva jätevedenpuhdistusmenetelmä on perinteinen aktiivilieteprosessi (CAS). Kyseisessä prosessissa on tehostamisen tarvetta, useilla laitoksilla puhdistetun jäteveden laatu ei yllä ympäristöluvassa vaaditulle tasolle. Membraanibioreaktorilla (MBR) on potentiaalia tehostaa puhdistustuloksia. Membraanibioreaktori yhdistää aktiivilieteprosessin ja kalvosuodatuksen. Suomalaisilla puhdistamoilla on eniten parannettavaa typenpoistossa. Lisäksi perinteisellä aktiivilieteprosessilla lääkejäämien puhdistusteho on osittain heikko. MBR-puhdistetun jäteveden hygieeninen laatu on hyvällä tasolla, paremmalla kuin CAS-puhdistetulla jätevedellä. MBR:llä on saatu lupaavia tuloksia lääkejäämien ja haitta-aineiden poistosta. MBR:ssä tapahtuu myös typen poiston tehostuminen korkeamman lieteiän ja kiintoainepitoisuuden vuoksi. Pidempi viipymä edesauttaa MBR:lle ominaisen mikrobikannan syntyä. MBR-prosessin energiankulutus on melko samalla tasolla kuin CAS, johon on yhdistetty tertiäärinen puhdistus. Tällä tavalla vertailtaessa MBR:n energiankulutus on kirjallisuustietojen mukaan 10–30 % korkeampi kuin CAS:in. Opinnäytetyöhön liittyvässä selvityksessä selvisi, että MBR:n energiankulutus on noin 0,5–1,1 kWh/m3 ja CAS:n 0,13–2,16 kWh/m3. MBR:n käyttöön siirtyminen ei välttämättä lisäisi energiankulutusta. Se kenties joissain tapauksissa jopa tehostaisi energiankäyttöä, koska puhdistamoille voitaisiin asentaa uutta energiatehokkaampaa tekniikkaa vanhentuneen tilalle.
Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää moduulihammasklinikkaa yhdessä Smartclinics-hankkeen muiden osapuolten kanssa. Työssä käsiteltiin hammasklinikan kehittämistä LVI-tekniikan saralla. Suomessa ei ole aiemmin toteutettu eikä suunniteltu moduulirakenteista hammasklinikkaa. Hammasklinikasta tulee todennäköisemmin vientituote, ja tämä ajatusmaailma on tuotu esiin myös työn sisällössä. Kiinnostusta projektille on esimerkiksi Lähi-idässä. Tutkimusmenetelminä on käytetty haastatteluja ja dokumentteja. Haastattelut ovat olleet keskeisessä roolissa työn läpikäynnissä. Moduulihammasklinikan suunnittelua koskevat vaatimukset määrittävät Suomen rakentamismääräyskokoelmat ja laitevalmistajien tekemät oppaat. Suunnittelussa hyödynnettiin MagiCAD-ohjelmistoa ja Granlundin RIUSKA-ohjelmistoa. RIUSKA-ohjelmistolla suoritettiin lämmitys- ja jäähdytystehontarvesimulointien lisäksi myös energiasimulointeja. Simulointeja ajettiin Suomen olosuhteissa Jyväskylään ja Saudi-Arabiaan Riyadhiin. Opinnäytetyössä on vertailua jäähdytystehontarpeista ja vuotuisista energiantarpeista eri säävyöhykkeillä. Saudi-Arabian tilannetta on havainnollistettu Suomen rakentamismääräyskokoelman mukaisilla rakenteiden u-arvoilla, sekä muunnetussa tilanteessa on pyritty muuttamaan u-arvot vastaamaan saudiarabialaista rakennus-mallia. Opinnäytetyössä käsiteltiin modulaarisen rakennustavan tuomia haasteita suunnittelutyöhön, järjestel-mien vaatimuksia ja teoriaa sekä esiteltiin luonnossuunnitelmat. Kehitysprojektin edetessä on tullut ja tulee olemaan paljon erilaista pohdintaa laite- ja suunnitteluratkaisujen osalta.
Työssä aiheena oli laatia perustilaselvitys Lappeenrannan Joutsenossa sijaitsevalle Pappilankorven ampumaradalle. Alueelta löytyy haulikkorata, joka sisältää skeet ja trap radat sekä luodikkorata, johon kuuluu liikkuvan hirven rata, seisovan hirven rata, 100 metrin luodikkorata sekä 50 metrin pienoishirvirata. Radan ja maa-alueen omistaa Joutsenon riistanhoitoyhdistys ja selvityspyynnön sekä tutkimusvaatimukset esitti Lappeenrannan seudun ympäristötoimi. Kohteessa otettiin maa-, vesi- ja sedimenttinäytteitä kahtena eri päivänä marraskuussa 2015. Maaperänäytteenotto käsitti luodikkoratojen taustavallit sekä ampumapaikkojen etumaaston sekä haulikkoratojen haulien laskeutumisalueen. Selvityksen ensisijaisena kohteena oli ampumaratojen lyijypitoisuudet, sillä lyijy on merkittävin haitta-aine ampumaradoilla. Raskasmetalleista maanäytteiden osalta tutkittiin myös antimonin, sinkin ja kuparin pitoisuuksia. Mittauksissa käytettiin röntgenfluoresenssispektrometriaa eli XRF-analyysia. Vesi- ja sedimenttinäytteitä otettiin haulien laskeutumisalueen läpi kulkevasta ojasta, niin rata-alueelta kuin myös sen ulkopuolelta. Haulikkoammunnassa käytetyistä savikiekoista ympäristöön päätyvien polysyklisten aromaattisten hiilivetyjen eli PAH-yhdisteiden pitoisuuksia myös tutkittiin tässä työssä. Tuloksissa ilmeni korkeita, ohjearvoja ylittäviä raskasmetallipitoisuuksia maanäytteiden osalta niin haulikkoradalla kuin myös luodikkoradoilla. Haitta-aineet olivat pääasiallisesti sitoutuneena pintamaahan eivätkä täten liiku rata-alueen ulkopuolelle. Ampumaradan aiheuttama ympäristöriski voidaan siis arvi-oida olevan paikallinen. Ympäristöriskien ennaltaehkäisemiseksi olisi syytä luodikkoradoilla vaihtaa tai seuloa taustavallien maa-aines sekä seurata haulien laskeutumisalueen läheisen pohjavesialueen tilaa. Tutkimuksella tuotettiin tietoa ampumarata-alueen tilasta Lappeenrannan seudun ympäristötoimelle sekä Joutsenon riistanhoitoyhdistykselle. Saatuja tietoja voidaan hyödyntää ympäristöhaittojen ennaltaehkäisyyn ja jatkotoimenpiteiden suunnitteluun. Työ tarjoaa myös tietoa ampumaratojen ympäristönäytteenottoon liittyen.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia ABB Oy:n valmistaman DMS 600 tietojärjestelmän liittämistä osaksi Virtaveikot Oy:n kehittämää SLIMO Power Grid Analyzer luotettavuuslaskentaohjelmistoa. Verkkotietojärjestelmän relaatiotietokannan tutkimiseen on käytetty Microsoft SQL Server 2014 Management Studio -ohjelmistoa sekä DMS 600 NE verkkotietojärjestelmää. Työssä keskityttiin etsimään SLIMO-mallitiedoston mukaisia tietoja jakelumuuntajista, erottimista, johto-lähdöistä ja johto-osista. Löydettyjä tietotauluja verrattiin keskenään ja DMS 600 NE verkkotietojärjestelmän esittämään sisältöön. Tietotaulujen välisillä avaimilla pystyttiin yhdistämään verkkosolmun eri tauluissa olevaa informaatiota. Työn tuloksena syntyi raportti, taulukkomuotoiset SLIMO-yhteensopivat listaukset keskijänniteverkon tiedoista, sekä neljä dokumentoitua SQL-kyselyä.