Kaikki aineistot
Lisää
Tässä opinnäytetyössä esitellään kokoillan elokuvaa varten toteutettavien piirrosanimaatioiden valmistusprosessia. Opinnäytetyön teoriaosuudessa esitellään lyhyesti piirrosanimaation historiaa ja keskeisiä periaatteita. Työn painopiste on kuitenkin oman työprosessin reflektoinnissa. Toiminnallisessa osiossa valmistetaan piirrosanimaatioita Yellow Film & TV:n tuottamaan, tammikuussa 2018 ensi-iltaan tulleeseen Supermarsu-lastenelokuvaan. Työn tilaaja halusi piirrosanimaatioiden näyttävän 11-vuotiaan tytön piirtämiltä, ja ne liitetään tuon elokuvassa esiintyvän tytön, Emilian, päiväkirjan sivujen pintaan jälkikäsittelyprosessin aikana. Elokuvassa yhdistetään tietokoneella piirrettyä materiaalia elokuvakameralla kuvattuun materiaaliin. Piirroshahmot muuttuvat katsojien silmien edessä eläviksi Emilian päiväkirjan sivuilla. Opinnäytetyön tekijä toimi projektissa piirrosanimaatio-osuuksien animaattorina ja hahmosuunnittelijana. Piirrosanimaatioiden ohjauksesta vastasi 2D-animaatioiden ohjaaja, Zero Tuonela. Animointiprojekti tuotti joitakin oivalluksia, joista voi olla apua vastaavien projektien parissa työskenteleville. Tehokkainta työskentely olisi, jos työskentely tapahtuisi samoissa työtiloissa, sillä sähköposti on kankea ja epätarkka kommunikointiväline. Elokuvan ohjaajan ja käsikirjoittajan kanssa olisi hyvä tavata ennen prosessia, vaikka se tuntuisi ajan haaskaukselta. Varsinkin tässä Supermarsu-projektissa se olisi ollut tärkeää, koska animaatioilla oli tarkoitus kuvata päähenkilön sisäistä ajatusmaailmaa.
Opinnäytetyön tarkoituksena on suunnitella siirrettävän höyrykeskuksen logiikkaohjelma Rauman Putkitekniikka Oy:lle. Työn tavoitteena oli ensin määritellä sopiva automaatiolaitteisto höyrykattilalaitokselle. Logiikkaohjaimia vertailtiin sekä niiden kanssa yhteensopivia laitteita löytääkseni parhaan mahdollisen kokoonpanon höyrykattilalaitokselle. Logiikkalaitteiston määrityksen jälkeen ohjelmoitiin logiikat sekä käyttöliittymät ja testattiin niiden toimivuus määritetyllä automaatiolaitteistolla. Määriteltyä auto-maatiolaitteistoa, ohjelmoitua logiikkaa sekä käyttöliittymää käytetään jatkossa tulevien kattilalaitosten ohjauksessa. Logiikkaohjelman rakenne ja toiminta tehtiin mahdollisimman helppokäyttöiseksi, jotta vähemmän kokemusta omaava käyttäjä eli operaattori osaisi sitä helposti käyttää. Lisäksi ohjelmakoodi kommentoitiin niin hyvin, että käyttöönottoinsinöörin olisi helppo ymmärtää ohjelman lohkoja sekä korjata helposti käyttöönotossa mahdollisesti ilmentyviä ohjelman virheitä tai parantaa ohjelman toimintaa. Työhön on tarkoitus myöhemmin lisätä etäkäyttö- ja valvomosovellukset, jotka helpottavat laitoksen käytettävyyttä ja valvontaa.
Tämän toiminnallisen opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa opetus-DVD leikkausalueen ihodesinfektiosta. Opinnäytetyön tavoitteena on opetus-DVD:n hyödynnettävyys hoitotyön koulutusohjelman opetuksessa. Opetus-DVD:n avulla opiskelijat perehtyvät leikkaussalissa suoritettavaan leikkausalueen ihodesinfektion perustekniikoihin ja toimintamalleihin. Opinnäytetyön alkuvaiheessa työ rajattiin käsittämään kolme yleistä leikkausalueen ihodesinfektiota sekä niiden alkuvalmistelut. Alueet ovat rinta, vatsa sekä alaraaja. Alueet valittiin niiden yleisen esiintyvyyden vuoksi. Aiheesta rajattiin pois pre- ja postoperatiiviset tutkimukset ja valmistelut sekä potilaan valintakriteerit. Rajaus loi myös lähtökohdat teoriatiedon hakemiselle ja ohjasi tiedon valinnassa. Opinnäytetyöprosessi on ollut tekijöille pitkä ja opettavainen. Erilaiset tiedonhakumenetelmät ovat tulleet tutuiksi, ja ammatillista kasvua on tapahtunut prosessin myötä. Ongelmia prosessin aikana tuli eteen varsinkin aikataulullisesti. Videon kuvaamisessa avustaneet yhteistyötahot ja heidän aikataulunsa viivästyttivät videon kuvauksen ja editoinnin suunniteltua ajankohtaa usealla kuukaudella. Yhteistyö opinnäytetyön tekijöiden kesken oli toimivaa ja työ eteni joutuisammin yhteisissä kokoontumisissa. DVD:n kansilehtiö suunniteltiin yhdessä. Kuva kansilehteen otettiin kuvakäsikirjoitusten kuvista. Kansilehtiö onnistui erittäin hyvin ja siitä tuli selkeä ja yksinkertainen. Sisällöllisesti DVD oli myös miellyttävä. Käyttövalikoista suunniteltiin tulevan yksinkertainen ja selkeä. Helppokäyttöisyys oli tärkeä asia ulkoasua suunniteltaessa.
Varhaiskasvatuksen parissa työskentelevät ovat vastuussa turvallisen, tavoitteellisen ja riittävän liikunnan tarjoamisesta alle kouluikäisille lapsille. Liikunta laajasuuntaisena kehityksen edistämisen välineenä omaksutaan nykyään osaksi päiväkotien kasvatustyön yleisiä periaatteita. Toiminnallinen opinnäytetyömme on toteutettu työelämähankkeena itse valitsemassamme päiväkoti Tuulikellossa. Tarkoituksenamme oli luoda arjen työtä helpottava työkalu liikuntatuokiokansion muodossa, yhteistyöpäiväkodin oman liikuntakasvatuksen rinnalle. Opinnäytetyön tavoitteena oli suunnitella, toteuttaa ja arvioida kymmenen liikuntatuokiota, joiden pohjalta kokosimme liikuntatuokiokansion. Opinnäytetyön teoreettisen viitekehyksen rajasimme liikuntakasvatukseen varhaiskasvatuksessa, lapsen kokonaisvaltaiseen kehitykseen ja lasten liikunnanohjaamiseen. Ohjasimme kymmenen liikuntatuokiota 12 lapsen sekaryhmälle joka koostui 4 - 6-vuotiaista lapsista. Otimme vuorotellen vastuun liikuntatuokioiden ohjaamisesta ja toisen ohjatessa toinen toimi apuohjaajana ja havainnoijana. Havainnoinnissa keskityimme kunkin yksittäisen toiminnan onnistumisen, kiinnostavuuden ja haastavuuden arvioimiseen ja perustelemiseen. Päiväkodin kaksi työntekijää osallistuivat vuorotellen tuokioihin palautteen antajan roolissa. Pyysimme palautetta kirjallisesti ohjauksessa käytetystä vuorovaikutuksesta, motivoinnista ja turvallisuudesta. Myös tuokion onnistumisesta, kiinnostavuudesta ja haastavuudesta pyysimme perusteltua palautetta. Kunkin tuokion päätteeksi keräsimme lapsilta palautetta yksitellen kolmen hymiön avulla. Nämä palautteet kirjasimme lasten henkilökohtaisiin ”liikuntareissareihin”, jotka lopulta jäivät muistoiksi lapsille. Toiminnallisen osuuden päätteeksi kävimme päiväkodin työntekijöiden kanssa arviointikeskustelun prosessin eri vaiheista. Keräämämme aineiston avulla muokkasimme ja kehitimme kansiosta päiväkoti Tuulikelloa monipuolisesti palvelevan liikuntatuokiokansion. Kansiota arvioitiin meidän sekä päiväkodin työntekijöiden toimesta. Opinnäytetyöprosessin olemme kuvanneet työn kannalta neljän keskeisen ajanjakson kautta: aloitus, opinnäytetyösuunnitelma, toiminnallinen vaihe sekä kirjoittaminen, kokoaminen ja viimeistely. Oppimispäiväkirjan pitäminen on ollut meille hyödyllinen työväline koko opinnäytetyöprosessin ajan. Sen avulla olemme pystyneet orientoitumaan etenkin kirjoitustyössämme käsillä olevaan tehtävään vaivatta. Yhteistyömme ja motivaatiomme ovat pysyneet koko prosessin ajan korkealla tasolla ja rakkautemme liikuntaa ja sen ohjaamista kohtaan on pitänyt työn mielekkäänä. Yhteistyötahojemme aktiivinen ja positiivinen suhtautuminen on ollut työmme onnistumisen kannalta korvaamaton tuki.
Huonosta sisäilmasta on tullut merkittävä ongelma sisäilmassa esiintyvien epäpuhtauksien lisäännyttyä sekä ulkoisista että sisäisistä lähteistä johtuen. Mikäli sisäilman laatua heikentävät ulkoilman tai sisäisten lähteiden tuottamat hiukkasmaiset ja kaasumaiset epäpuhtaudet, voidaan ilman laatua parantaa huonekohtaisilla ilmanpuhdistimilla. Ilmanpuhdistimien tehokkuus poistaa sisäilmassa esiintyviä epäpuhtauksia tulee määrittää, jotta voidaan vakuuttua laitteen toimivuudesta, tehdä tilakohtaisesti oikea laitevalinta, ja näin mahdollistaa huonosta sisäilmasta aiheutuvien terveyshaittojen väheneminen. Työn tavoitteena oli luoda laaja katsaus huonekohtaisten ilmanpuhdistimien suorituskyvyn määrittämisessä käytettyihin mittausmenetelmiin, jotta saataisiin tietoa, miten optimaalinen suorituskyky tulisi parhaiten todentaa. Suorituskykyä keskityttiin tarkastelemaan hiukkasmaisten ja kaasumaisten epäpuhtauksien suodatuskyvyn sekä mahdollisten sivutuotteena syntyvien epäpuhtauksien tuoton osalta. Tutkimus toteutettiin kirjallisuuskatsauksena, jossa lähteinä toimivat kansalliset ja kansainväliset standardit ja menetelmät sekä muut aiheeseen liittyvät julkaisut. Suorituskyvyn määrittämisen menetelmiä löytyi useita. Tarkemman tarkastelun kohteeksi valittiin kahdeksan menetelmää: kaksi yhdysvaltalaista, kiinalainen, japanilainen, ranskalainen, kaksi pohjoismaista sekä yksi kansainvälinen. Menetelmiä vertailtiin keskenään, jotta saatiin katsaus yleisesti käytössä olevista menetelmistä ilmanpuhdistimen suorituskyvyn arvioimiseksi ja niiden soveltuvuudesta ilmanpuhdistimen optimaalisen suorituskyvyn todentamiseksi. Huonekohtaisen ilmanpuhdistimen suorituskyvyn arviointimenetelmän tulisi sisältää puhdistimen tehokkuuden arvioinnin tilan kokoon ja ilmanvaihtoon nähden. Arvioinnin tulee perustua ilmanpuhdistimen puhtaan ilman tuoton määrään, joka on määritetty hiukkasilla ja kaasuilla. Lisäksi tulee varmistaa, että ilmanpuhdistin ei tuota sivutuotteena haitallisia epäpuhtauksia. Tässä tarkastelussa ei löytynyt menetelmää, joka olisi sisältänyt kaikki tarpeelliset menetelmät ja laskelmat. Parhaillaan kehitteillä oleva kansainvälinen ISO-standardimenetelmä tulee olemaan huonekohtaisten ilmanpuhdistimien suorituskyvyn tutkimukselle keskeinen ja tulee toivottavasti yhtenäistämään ja fokusoimaan tarkastelua.
Infection of the deep neck spaces is a life-threatening acute illness that requires prompt diagnosis and treatment. Magnetic resonance imaging (MRI) offers unsurpassed soft tissue discrimination and is therefore well suited for imaging neck infections. Recently, the feasibility, diagnostic accuracy, and clinical significance of this method have been documented in patients with acute neck infections. This review article summarizes the scientific evidence, provides a practical guide to image acquisition and interpretation, reviews the most common imaging findings, and discusses some difficult diagnoses and pitfalls in acute neck infections, to help both radiologists and clinicians in managing these critically ill patients.
Objectives: To determine the diagnostic accuracy of emergency magnetic resonance imaging (MRI) in odontogenic maxillofacial infections, the clinical and surgical significance of MRI findings, and whether MRI can identify the tooth responsible for the infection. Methods: A retrospective cohort study reviewed 106 emergency neck MRI scans of patients with neck infections of odontogenic origin. The diagnostic accuracy of MRI in identifying abscesses was studied relative to surgical findings. Correlations were analyzed between various MRI findings and clinical results and outcomes, such as the surgical approach (intraoral vs. extraoral). The ability of MRI findings to predict the causative tooth was assessed in a blinded multi-reader setting. Results: Of the 106 patients with odontogenic infections, 77 (73%) had one or more abscesses. Imaging showed a sensitivity, specificity, and accuracy of 0.95, 0.84, and 0.92, respectively, for MRI diagnosis of an odontogenic abscess. Among the imaging findings, mediastinal edema was the strongest predictor of extraoral surgery. MRI showed bone marrow edema in the majority of patients, and multi-reader assessment showed good reliability. MRI was also able to predict the causative tooth accurately. Conclusions: Emergency neck MRI can accurately detect odontogenic abscesses and reliably point to the causative tooth. These results can increase the utility and reliance on emergency MRI in clinical decision-making.
Background: Previous research on parastomal hernia repair following ileal conduit urinary diversion is limited. This nationwide cohort study aims to present the results of keyhole and Sugarbaker techniques in parastomal hernia repair in the setting of ileal conduit urinary diversion. Method: All patients in this cohort underwent primary elective parastomal hernia repair following ileal conduit urinary diversion in four university hospitals and one central hospital in Finland in 2007–2017. Retrospective clinical data were collected from patient registries to compare keyhole and Sugarbaker parastomal hernia repair techniques. The primary outcome was parastomal hernia recurrence during the follow-up from primary surgery to the last confirmed follow-up date of the patient. The secondary outcomes were reoperations during the follow-up and complication rate at 30 days’ follow-up. Results: The results of 28 hernioplasties were evaluated. The overall parastomal hernia recurrence rate was 18%, the re-operation rate was 14%, and the complication rate was 14% during the median follow-up time of 30 (21–64) months. Recurrence rates were 22% (4/18) after keyhole repair and 10% (1/10) after Sugarbaker repair. Re-operation rates referred to keyhole repair were 22% and Sugarbaker repair 0% during follow-up. The majority of reoperations were indicated by recurrence. Complication rates were 17% after keyhole and 10% after Sugarbaker repair during the 30 days’ follow-up. Conclusion: The results of parastomal hernia repair in the setting of ileal conduits are below optimal in this nationwide cohort comparing keyhole to Sugarbaker repair in elective parastomal hernia repair. Nonetheless, the Sugarbaker technique should be further studied to confirm the encouraging results of this cohort in terms of recurrence.
Suurten muutospaineiden alaisessa maailmassa alue- ja yhdyskuntarakenteen pitkäjänteinen kehittäminen tarvitsee tuekseen jatkuvan toiminnan ennakointijärjestelmän. Valtakunnallista aluerakenteen ennakointityötä on tehty aiemmin hankemaisesti muun muassa ALLI 2050 -hankkeessa. Nopeasti muuttuva toimintaympäristö edellyttää kuitenkin jatkuvaa ennakointityötä, jolla on herkkyyttä tunnistaa muutosilmiöitä sekä näiden epävarmuustekijöitä ja vaihtoehtoisia kehityskulkuja suhteessa alue- ja yhdyskuntarakenteen trendikehitykseen. Hankkeessa PERUS-SKENE on pilotoitu alue- ja yhdyskuntarakenteen kehityksen seurannan ja ennakoinnin toteutusta sekä kehitetty pilotista saatujen kokemusten pohjalta toimintamalli valtakunnalliselle alueidenkäytön kehityskuvatyölle jatkuvana toimintana. Sen elementtejä hallituskauden mittaisessa syklissä ovat muutosilmiökartoitus, trendinomaisen alue- ja yhdyskuntarakenteen kehityksen perusuran ja tämän rinnalla vaihtoehtoisten skenaarioiden laadinta, näiden kestävyysarviointi sekä tavoitteellisen kehityspolun määrittely tämän informaation pohjalta. Tätä työtä luonnehtivat hallintosektoreiden ja -tasojen välinen koordinoituminen, vuorovaikutteisuus ja yhteiskehittely sekä tilannehuonemainen reagointiherkkyys. Julkaisu on läpikäynyt ulkopuolisen tieteellisen arvioinnin. Sivua 116 on päivitetty 6.9.2022 ja aineisto korvaa aikaisemmin, 6.9.2022 julkaistun version.