Kaikki aineistot
Lisää
Kyseessä on toimintatutkimus, jossa kehitettiin Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsevaan kuntaan tutortoimintamalli. Kunnassa ei ole ollut ennen tutortoimintaa, vaan tutkimuksen myötä etsittiin kokemuksia ja toimivia käytänteitä tutortoimintamallin kehittämiseksi. Suomen hallitus tukee Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit -kärkihanketta 90 miljoonalla eurolla vuosien 2016-2018 välisenä aikana. Opetushallituksen yksi toimintamuoto on tutortoiminnan käynnistäminen Suomen peruskouluissa. Tutkimuksen teoreettisena lähtökohtana on perusopetuksen opetussuunnitelma ja samanaikais- ja yhteisopettaminen. Tutortoimintaa on tarkasteltu pedagogisen tuen näkökulmasta. Tutortoiminnan tavoitteet on kirjattu Opetushallituksen hankkeeseen, mikä ohjaa myös tutortoiminnan tavoitteita. Toimintatutkimus on pienimuotoinen kehittämisprojekti. Projektissa aikaisempi sykli muokkaa seuraavaan syklin tavoitteita. Tutkimus on toteutettu kahdessa jaksossa. Tutkimuksessa saatujen kokemusten ja opettajien kyselyiden vastausten perusteella kuntaan kehitettiin tutortoimintamalli, jossa on mukana toimivaksi koettuja käytänteitä niin opettajien koulu-tuksien kuin samanaikaisopetuksen järjestämiseksi. Tutkimuksen tulosten perusteella kokopäiväiselle tutorille/tutoreille on tarvetta. Tieto- ja viestintäteknisten taitojen opettaminen vaatii niin opettajien kouluttamista kuin pedagogista tukea koulun arjessa.
Tässä opinnäytetyössä laadittiin Componenta Finland Oy Suomivalimolle toimintamalli, jonka tavoitteena oli luoda jo olemassa oleviin prosesseihin uusi toiminta- sekä ajatusmalli, jolla parannetaan jälkikäsittelyosastolla tuotannon läpivirtausta. Opinnäytetyössä on tehty tutkimus jälkipuhdistuksen vähentämisen hyödyistä tuotannon läpimenoaikaan. Siinä on esitetty prosessikuvaukset ja niiden määritelmät sekä laatutekijöiden vaikutukset tuotantoon. Laatutekijöiden määrittelyssä on käytetty apuna Componenta Oyj laatujärjestelmää. Samalla on määritelty työn suorittamista ja sen valvontaa helpottavat ohjeet. Työssä on selvitetty jälkipuhdistuksen vähentämisen keinoja sekä muutoksia, joilla jälkikäsittelyosaston läpimenoaika saadaan lyhennettyä. Muutoksia syntyi toimintamalliin ja prosessiin, jolloin kaksi työvaihetta voitiin yhdistää. Opinnäytetyön tuloksena syntyi uusi toimintamalli, jossa kaksi työvaihetta voitiin yhdistää. Toimintamallin avulla tuotannon läpimenoaika, laadunvalvonta sekä virheiden havaitseminen jälkikäsittelyosastolla parantuivat. Tämän työn laajentaminen sekä soveltaminen uusiin tuotteisiin jatkuu kesällä 2011.
Tämä tutkimus pyrkii selvittämään, voidaanko säähavaintopallojärjestelmä tehdä ympäristöystävälliseksi. Kirjallisuuden ja patenttihaun avulla, yhdistettynä keksinnöllisten ongelmanratkaisumenetelmien (TRIZ) teoriaan, analysoidaan vaihtoehtoisia materiaaleja ja toimintoja nykyiselle järjestelmämallille. Kohdeympäristöön, tavoitteeseen ja budjettiin keskittyvien ratkaisujen kautta voidaan nykyisiin käytäntöihin ehdottaa muutoksia. Lisäksi löydöksiä testataan kahdella kenttäkokeella, joiden tavoitteena on tuottaa tutkimukseen empiiristä tietoa sekä esitellä konseptit vaihtoehtoina nykyiselle järjestelmälle. Keskittymällä järjestelmien keskeisimpiin piirteisiin tämä tutkimus pyrkii luomaan kokonaisvaltaisen kuvan nykyisistä ja tulevista toimintamalleista, jolloin asianosaisten organisaatioiden johto saa kaiken tarvittavan tiedon ehdotettuja muutoksia käsitellessään. Näihin muutoksiin lukeutuvat muun muassa nykyisen seurantamenetelmän parantaminen lähetettyjen radiosondien jäljittämisen ja palauttamisen helpottamiseksi, biohajoava kuorirakenne, värimuutokset, olemassa oleviin kenttälaitteisiin perustuva vastaanotinverkko, avoimen pääsyn tietokanta sekä julkinen laskeutumiskoordinaattien ennustus- ja raportointimalli. Tämä tutkimus tukee aihealueesta saatavilla olevaa kirjallisuutta sekä myös toimintamalleja ehdottamalla ympäristöystävällisempiä tapoja suorittaa ilmakehän radiosonditekniikkaan perustuvia säähavaintoja.
Tutkimushankkeessa selvitettiin verkko-opetusympäristön käyttöä lähiopiskelun tukena sekä oppilaiden kiinnostusta itsenäiseen ja omaehtoiseen verkko-opiskeluun. Tutkimushanke toteutettiin Kouvolan seudun ammattiopiston automaatiotekniikan opiskelijoiden ensimmäisen vuosikurssin tietotekniikan perusteiden kurssin yhteydessä. Työn tavoitteena oli tutkia lisääkö Moodle verkko-opetusympäristö oppilaiden kiinnostusta ja motivaatiota tukiessaan lähiopetusta, mikä pedagoginen ohjausmalli on soveltuvin opetettaessa tietotekniikan perusteita lähiopetuksen ja itsenäisen opiskelun yhdistelmänä sekä Tieken A-ajokortin oppiminen ja työskentely verkossa -moduulin suoritusta itsenäisenä opiskeluna. Tutkimuskysymyksiin saatiin vastaus kyselytutkimuksella, joka toteutettiin Moodle-kyselylomakeena. Kyselytutkimuksen tuloksena oppilaat kokivat verkko-opetusympäristön käyttämisen hyvänä yhdistelmänä lähiopetuksen kanssa. Kiinnostusta tai motivaatiota opiskeltavaa aihetta kohtaan se ei kuitenkaan nostanut. Oppilaat eivät olleet kiinnostuneita itsenäisen verkko-opiskeluun. Johtopäätös tutkimushankkeesta on, että verkko-opetusympäristön käyttäminen osana lähiopetusta oli oppilaiden mielestä hyvä ratkaisu. Se ei kuitenkaan lisää oppilaiden kiinnostusta tai motivaatiota, joten sen lisäksi opettaja tarvitsee muita keinoja pitääkseen yllä oppilaiden kiinnostusta ja motivaatiota. A-korttitutkinnon moduulin suoritus itsenäisenä ja itseohjautuvana opiskeluna ei onnistunut. Vapaaehtoisen ja itsenäisen verkkoopiskelun luominen ei ole soveltuvaa ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoille. Samoin johtopäätöksenä saatiin, että kognitiivinen oppipoikamalli on soveltuvin ohjausmalli toteutetun kurssin opetusmenetelmänä.
Opinnäytetyö keskittyy tarkastelemaan tämän päivän haasteita projektin johtamisessa globaalissa virtuaalisessa ympäristössä. Liiketoiminnan realiteetit edellyttävät kustannustehokkaasti johdettuja projekteja globaaleissa yrityksissä. Tämä edellyttää uusien työ- ja johtamismenetelmien käyttämistä, koska ihmiset sijaitsevat usealla paikkakunnalla ympäri maailmaa. Kansainvälinen toimintatapa vaatii erityistaitoja projektien johtajilta. Tässä työssä tarkastellaan teoriaosuudessa kirjallisuutta miten johtamista ja johtajuutta tulisi toteuttaa kansainvälisissä hankkeissa virtuaalisessa ympäristössä. Teoriaosuus tarkastelee erityisesti johtamistyylejä sekä etäjohtajuuden erityistaitoja ja -vaatimuksia. Työn tarkoitus on selventää miten kansainvälisiä hankkeita tulisi johtaa ja mitkä tekijät tekisivät hankkeista menestyksekkäitä. Teoriaosuuden perusteella laadittu haastattelututkimus selvittää eri teemojen kautta johtamista käytännön hankkeissa. Tutkimus on kvalitatiivinen haastattelututkimus. Tutkimuksen tuloksena havaittiin, että kansainvälisissä projekteissa johtaminen on haasteellisempaa ja asettaa johtajalle tarpeita uusien taitojen oppimiselle. Havaittiin myös, että perinteinen kontrolliin perustuva johtaminen ei ole soveliasta vaan johtaminen perustuu osallistavaan johtamiseen voimaannuttamalla projektitiimin jäseniä itsenäiseen päätöksentekoon.
Työelämä on murrosvaiheessa etätyön yleistymisestä johtuen. Tätä muutosta voidaan verrata merkitykseltään jopa teolliseen vallankumoukseen. Etätyön määrä oli kasvussa jo ennen COVID-19-pandemiaa, mutta sen seurauksena kasvu on kiihtynyt huomattavasti. Opinnäytetyön tavoitteena oli tukea käynnissä olevaa EU-rahoitteista PracDis-hanketta, jonka yhtenä tavoiteosiona on mahdollistaa etänä suoritettava työharjoittelu. Tähän liittyen järjestettiin kyselytutkimus etätyöharjoittelukokeiluun osallistuville opiskelijoille ja tehtiin sisällöntuottamista PracDis-verkkosivuille. Verkkosivuston sisällöntuottamiseen määriteltiin otsikko Yrittäjille, jota lähdettiin suunnittelemaan. Verkkosivuston sisällön muodostamisessa hyödynnettiin olemassa olevia prosessikaavioita ja PracDis-hankkeen selvitysraporttia. Sisältö rakennettiin markkinointihenkisenä ja helposti luettavana. Webropol-työkalulla rakennettua kyselytutkimusta hyödynnettiin tutkimusmenetelmänä. Vastaukset otettiin vastaan anonyymisti ja käsiteltiin sekä analysoitiin opinnäytetyöhön nähtäväksi. Tuloksina löytyi useita kehitettäviä kohteita, joita etätyöharjoittelussa tulee jatkossa huomioida. Opinnäytetyön tuloksien avulla etätyöharjoittelumallia voidaan kehittää siten, että se tukee paremmin niin työnantajia, Lapin ammattikorkeakoulua kuin työharjoitteluun osallistuvia opiskelijoitakin.