Kaikki aineistot
Lisää
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää kuluttajansuojalain 5 luvun soveltaminen käytettyjen autojen kauppaan. Työn tilaajana toimi lakiasiaintoimisto, joten työssä on pyritty teorian ja kahden oikeustapauksen avulla avaamaan lain soveltamista ja soveltamisongelmia. Ajoneuvoihin liittyvät yhteydenotot ovat vuodesta toiseen olleet suurin yksittäinen aihealue mistä kuluttajaneuvontaan otetaan yhteyttä. Opinnäytetyössä käydään läpi mitä käytettynä myydyn auton virhe tarkoittaa, kuinka ja missä ajassa kuluttajan tulee virheestä reklamoida, sekä mitkä ovat virheestä johtuvat seuraamukset. Opinnäytetyön teoriaosassa käydään läpi mitä oikeussuojakeinoja kuluttajalla on käytössä riitatilanteessa eli kun hän on ostanut elinkeinonharjoittajalta käytetyn auton ja siihen tulee jotain vikaa. Ongelmaa tarkastellaan kuluttajansuojalain ja EU-direktiivin näkökulmasta. Viimeisissä luvuissa käsitellään kaksi esimerkkitapausta, joiden avulla teoria muuttuu konkreettisemmaksi. Esimerkkitapauksista toinen on tuomioistuimesta ja toinen kuluttajariitalautakunnasta ja molemmissa tapauksissa aiheena on käytetyn auton kaupassa havaittu virhe. Opinnäytetyötä käsitellään oikeusdogmatiikan näkökulmasta. Oikeusdogmaattisessa eli lainopillisessa näkökulmassa tarkoituksena on tutkia voimassa olevaa oikeutta ja selvittää lain sisältö sekä sen tarkoitus käyttäen oikeuslähteitä. Tärkeimpinä lähteinä työssä toimivat lainsäädäntö, esityöt, oikeustapaukset sekä oikeuskirjallisuus. Kuluttajansuojalaki tarjoaa kuluttajalle melko hyvän suojan kulutustavaroille, mutta sen toteutumiselle käytännössä on kuitenkin useita esteitä. Elinkeinoharjoittajat voivat olla haluttomia noudattamaan kuluttajansuojalakia ja riitatilanteessa suurimmaksi esteeksi työtä tehdessä esille nousi kuluttajariitalautakunnan pitkät ratkaisuajat. Mikäli taas kuluttaja haluaa viedä asiansa yleiseen tuomioistuimeen ratkaistavaksi, hän joutuu usein kantamaan kohtuuttoman suuren kuluriskin saadakseen asiansa oikeudenmukaisesti käsitellyksi.
XML on merkkauskielten keskuudessa johtavassa asemassa. Se on erityisesti internetissä käytävää sovellusten välistä tiedon vaihtoa ja siirtoa koskeva standardi. Monet tiedon esitystavat joko perustuvat suoraan XML:ään, kuten RDF, tai ovat siihen helposti muunnettavissa, kuten esimerkiksi HTML. Myös muihin tietomalleihin perustuvat järjestelmät, kuten relaatiotietokantajärjestelmät, tukevat XML-tiedon esittämistä. XML-pohjainen tietojen esittäminen ja käsittely ovat tämän Pro gradun kannalta keskeisiä teemoja. XML-tiedon hakuun, käsittelyyn ja kyselyyn on kehitetty useita erilaisia järjestelmiä, joista harvat ottavat hyvin huomioon loppukäyttäjien näkökulman. XML-kyselykielet on suunnattu enimmäkseen jo valmiiksi ohjelmointitaitoisille henkilöille, ts. henkilöille joilla on jo tarkka käsitys XML-syntaksista ja valmiudet käyttää monimutkaisiakin kyselyjen ilmaisuja. Tässä Pro gradussa luokitellaan yleisiä XML-kyselykieliä tavallisten loppukäyttäjien näkökulmasta. Erityistä huomiota kiinnitetään eri kielten yksityiskohtiin koskien niiden käyttämisen edellytyksiä ja ilmaisuvoimaa. Kielen ilmaisuvoimaa määritetään esimerkiksi kysymyksillä siitä tukeeko kieli tiedon aggregointia, harmonisointia, ryhmittelyä tai arvotusta. Tässä Pro gradussa tarkastelluista kielistä voidaan tehdä selkeitä päätelmiä siitä, millä kyselykielellä on suurempi ilmaisuvoima ja millä korkeampi deklaratiivisuuden aste.? Asiasanat:XML, kyselykielet, XPath, XQuery, XML-QL, RXQL, Xing, XML-GL
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Munuais- ja Siirtopotilaiden Liiton hoitorengaspalvelun tuomaa apua perheiden arjen sujuvuuteen. Vanhempien kokemukset ja odotukset ovat tärkeitä palvelua kehittäessä. Tutkimusaineisto kerättiin hoitorengaspalvelua käyttäneiltä perheiltä teemahaastattelulla. Aineisto analysoitiin laadullisella sisällön analyysillä. Opinnäytetyön tuottamaa tietoa voidaan käyttää kehitettäessä hoitorengashoitajapalvelua vastaamaan tämänhetkisiin perheiden tarpeisiin. Tulosten mukaan hoitorengaspalvelun tuoma apu oli lähes ainoa keino vanhempien oman ajan järjestämiseen. Tässä aineistossa perheiden luontaisen tukiverkoston antama tuki oli vähäistä. Läheisten taidot eivät riitä vaikeasti sairaan lapsen hoitamiseen. Tämä asettaa haasteita hoitotyöntekijöille pitkäaikaissairaan lapsen perheen auttamiseksi myös silloin, kun lapsi on kotihoidossa.
Opinnäytteessä tutkitaan motivaation vaikutusta myyjän henkilökohtaisen työn tehokkuuteen ja sitä kautta hänen tulokseensa. Tutkimus on tehty esimiehen näkökulmasta, ja siinä selvitetään motivoinnin keinoja ja niiden hyödyntämistä työelämässä. Tavoitteena on näyttää motivaation ja tuloksellisuuden välinen yhteys. Tämä näyttäisi motivoinnin merkityksen johtajalle ja antaisi hyvän välineen esimiestyön tueksi. Tutkimuksen avulla pyritään toteamaan hypoteesi ”motivoitunut myyjä tekee parempaa tulosta” joko todeksi tai kumotuksi eräässä Yritys X:n myymälässä. Tarkoituksena on perehtyä motivaation ja motivoinnin teoriaan, sen vaikutukseen myyntityössä ja sen luomiin uusiin mahdollisuuksiin esimiestyössä. Opinnäytetyö alkaa myyntityön sekä motivaation teorioihin perehtymisellä. Teorioiden pohjalta suoritetaan tutkimus Yritys X:n myymälässä. Tutkimus toteutetaan kyselyn avulla kvantitatiivisesti. Tutkimuksessa on myös kvalitatiivisen tutkimuksen piirteitä esimerkiksi tutkimuksen tekijän oman havainnoinnin kautta. Tuloksia analysoidaan taulukoiden avulla. Sen jälkeen tehdään johtopäätökset ja todetaan hypoteesi paikkansa pitäväksi, mutta hieman puutteelliseksi. Lopuksi voidaan muokata hypoteesi muotoon ”oikealla tavalla motivoitu myyjä tekee parempaa tulosta”, jolloin se voidaan todeta tutkimuksen perusteella todeksi. Yritys X:n myymälän on hyvä ottaa esimiestyössä huomioon se, miten työntekijöitä motivoidaan. Kaikki ihmiset ovat erilaisia ja johtuen vaikuttimien voimakkuuksista, uskosta omiin vaikuttamismahdollisuuksiin, psykologisesta aikaperspektiivistä ja tunteista, ihmiset tulee ottaa yksilöinä, jotka tietyssä ajassa motivoituvat tietyllä tavalla.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli aloittaa toimeksiantajan Raakapaikka Oy:n tuotteistamisprosessi. Työtä rajattiin kuitenkin koskemaan vain tuotteistamisprosessin alkupäätä, eli työssä keskityttiin kysynnän kartoittamiseen ja toimeksiantajan ehdottaman tuotekonseptin mukaisen ruokintasovelluksen testaamiseen. Tuotteistamisprosessi on laaja, joten resurssimme eivät olisi riittäneet koko prosessin läpivientiin. Idea koiran ruokintaa tukevasta sovelluksesta saatiin toimeksiantajalta. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, onko tuotekonseptin mukaisella koiran ruokintasovelluksella kaupallista potentiaalia. Kyseessä oli kvantitatiivinen kyselytutkimus. Kyselylomake julkaistiin sähköisenä kolmella eri koiran ruokintaan keskittyneellä foorumilla kesällä 2014. Vastauksia kertyi parissa päivässä 238 kappaletta. Kyselyn tulosten mukaan koiran ruokintaa tukevalle sovellukselle löytyy kysyntää. Yli puolet vastaajista koki kuvatun tuotekonseptin kiinnostavaksi ja hyödylliseksi. Koiran ravinnontarpeen täyttämisen vaivalloisuus koettiin vaihtelevasti. Mieluisin sovelluksen jakelukanava oli nettisivupohjainen sovellus, josta oltaisiin keskimäärin valmiita maksamaan reilut 10 €. Tutkimuksen tuloksena voidaan nähdä peruste koiranruokintasovelluksen kehittämiselle markkinoille.
Neuroimaging studies of the reading process point to functionally distinct stages in word recognition. Yet, current understanding of the operations linked to those various stages is mainly descriptive in nature. Approaches developed in the field of computational linguistics may offer a more quantitative approach for understanding brain dynamics. Our aim was to evaluate whether a statistical model of morphology, with well-defined computational principles, can capture the neural dynamics of reading, using the concept of surprisal from information theory as the common measure. The Morfessor model, created for unsupervised discovery of morphemes, is based on the minimum description length principle and attempts to find optimal units of representation for complex words. In a word recognition task, we correlated brain responses to word surprisal values derived from Morfessor and from other psycholinguistic variables that have been linked with various levels of linguistic abstraction. The magnetoencephalography dataanalysis focused on spatially, temporally and functionally distinct components of cortical activation observed in reading tasks. The early occipital and occipito-temporal responses were correlated with parameters relating to visual complexity and orthographic properties, whereas the later bilateral superior temporal activation was correlated with whole-word based and morphological models. The results show that the word processing costs estimated by the statistical Morfessor model are relevant for brain dynamics of reading during late processing stages.
Opinnäytetyö on osa Laurean Ohjaus hoitotyössä -hanketta. Opinnäytetyön tarkoituksena oli toteuttaa magneettisairaalakonseptia sekä HUS/HYKS:n sitä koskevaa kansainvälisten akkreditaatioiden läpimurtohanketta avaavaa kirjallisuuskatsausta vasten opetusvideo käsikirjoituksineen. Opinnäytetyön tavoitteena oli selventää ja konkretisoida magneettisairaalaa ja sen käsittämää laatuajattelua valmistuville hoitoalan opiskelijoille ja haluttaessa siihen perehtyville hoitajille. Magneettisairaalamalli (Magnet Recognition Program®) on laajin hoitotyötä koskeva kansainvälinen laatumalli. Yhdysvalloissa sen laatuvaatimuksiin ylsi vuonna 2011 6,61 % sairaaloista. Ensimmäinen Eurooppalainen sairaala, Antwerpenin UZA saavutti sertifikaatin 2017. HUS:ssä sitä hakevat alkuun HYKS Syöpäkeskus, Lasten ja nuorten sairauksien tulosyksikkö sekä sittemmin Sydän ja keuhkokeskus sekä psykiatriakeskus. Muu organisaatio mukautetaan kevyemmin. Opinnäytetyö sai alkunsa HYKS:n hoitotyön kliinisen opettajan esiin nostamasta tarpeesta luoda magneettisairaalaa valmistuville hoitajille avaavaa opetusmateriaalia, mutta yhteistyökumppanina toimi koulutuksen ja työelämän liitoskohdassa Laurea. Opetusvideo käsikirjoituksineen löytyy opinnäytetyön yhteydestä. Käsiteltävän aiheen muuntuvaisen luonteen vuoksi video voi hyötyä pikaisestakin päivittämisestä, kunhan ensimmäiset yksiköt vakiinnuttavat laatutyön erityispiirteensä ja mittaristonsa. Opinnäytetyön toiminnallisena osuutena työstettiin videokäsikirjoitus ja opetusvideo. Opetusvideota käsikirjoituksineen arvioitiin ja kehitettiin Laurea Otaniemen hoitotyön opiskelijaryhmän antaman palautteen tuella. Samoin se pääsi hyötymään prosessinsa kuluessa sekä yhteistyökumppani Laurean edustajan että HUS:in hoitotyön kliinisen opettajan palautteesta. Käsikirjoitusta ja opetusvideota taustoitettiin käymällä läpi sertifikaatin myöntäjän, ANCC:n magneettisairaalakonseptia avaavaa aineistoa, kansainvälisiä tutkimusartikkeleita aiheesta sekä HUS:n hoitotyön vuosikertomuksissa avattua hankkeen kulkua, virstanpylväitä ja tavoitteita.
Tässä opinnäytetyössä selvitetään, mikä auttaa läheissijoitettua nuorta selviytymään alkuvaiheen arjesta. Työssä kartoitettiin nuorten tarpeita, kokemuksia ja ehdotuksia siitä, kuinka sopeutumista uuteen perheeseen voidaan tukea. Työelämäkumppanina toimi Pesäpuu ry, joka tuottaa koulutusta ja tekee kehittämistyötä lastensuojelutyön tarpeisiin. Opinnäytetyön menetelmä oli kvalitatiivinen ja se toteutettiin puolistrukturoituna teemahaastatteluna. Aineisto koostui kolmen läheissijoitetun nuoren haastattelusta. Analyysimenetelmänä käytettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä. Teoreettisen viitekehyksen opinnäytetyöhön muodostavat osallisuus ja elämänhallinta. Osallisuus on nuoren itsensä kokemaa tunnetta tulla kuulluksi ja kohdatuksi sekä mahdollisuutta vaikuttaa itseään koskeviin päätöksiin sijoitusprosessin aikana. Elämänhallinta on nuoren pyrkimystä toteuttaa itseään ja vaikuttaa omilla valinnoillaan omaan elämäänsä ja tulevaisuutensa voimavarojensa mukaan. Opinnäytetyön tulosten perusteella nuoren alkuvaiheen sopeutumista tukee nuoren ja sosiaalityöntekijän avoin ja luottamuksellinen suhde, jossa sosiaalityöntekijän rooli aktiivisena toimijana korostuu. Nuoren sopeutumista tukee myös sijoitus entuudestaan tuttuun ja läheiseen perheeseen. Nuoren alkuvaiheen selviytymistä ja osallisuuden kokemusta vahvistaa ainakin yhden kuuntelevan aikuisen läsnäolo elämässä. Lisäksi sijoitusprosessissa osallisuuden kokemusta vahvistaa nuoren mielipiteen huomioonottaminen ja kuulluksi tuleminen. Nuoren tärkeimpiä omia sopeutumiskeinoja muutokseen ovat mahdollisuus itsensä toteuttamiseen harrastusten kautta, yhteydenpito itselle tärkeisiin ihmisiin sekä hänelle tarjotun tuen vastaanottaminen. Nuoren osallisuuden kokemiseen vaikuttaa oleellisesti siis aikuisten tapa kohdata ja kuunnella nuorta. Nuoren oman sosiaalityöntekijän rooli on ratkaiseva. Tarjottujen tukitoimien tulee olla oikea-aikaisia ja riittäviä, eivätkä taloudelliset resurssit saa rajoittaa tukitoimien saamista. Opinnäytetyön tuomaa tietoa voi suoraan hyödyntää Pesäpuu ry:n tekemässä kehittämistyössä.
Despite numerous functional neuroimaging and intraoperative electrical cortical mapping studies aimed at investigating the cortical organisation of native (L1) and second (L2) language processing, the neural underpinnings of bilingualism remain elusive. We investigated whether the neural network engaged in speech production over the bilateral posterior inferior frontal gyrus (pIFG) is the same (i.e., shared) or different (i.e., language-specific) for the two languages of bilingual speakers. Navigated transcranial magnetic stimulation (TMS) was applied over the left and right posterior inferior gyrus (pIFG), while early simultaneous bilinguals performed a picture naming task with their native languages. An ex-Gaussian distribution was fitted to the naming latencies and the resulting parameters were compared between languages and across stimulation conditions. The results showed that although the naming performance in general was highly comparable between the languages, TMS produced a language-specific effect when the pulses were delivered to the left pIFG at 200 ms poststimulus. We argue that this result causally demonstrates, for the first time, that even within common language-processing areas, there are distinct language-specific neural populations for the different languages in early simultaneous bilinguals.
Determining optimal units of representing morphologically complex words in the mental lexicon is a central question in psycholinguistics. Here, we utilize advances in computational sciences to study human morphological processing using statistical models of morphology, particularly the unsupervised Morfessor model that works on the principle of optimization. The aim was to see what kind of model structure corresponds best to human word recognition costs for multimorphemic Finnish nouns: a model incorporating units resembling linguistically defined morphemes, a whole-word model, or a model that seeks for an optimal balance between these two extremes. Our results showed that human word recognition was predicted best by a combination of two models: a model that decomposes words at some morpheme boundaries while keeping others unsegmented and a whole-word model. The results support dual-route models that assume that both decomposed and full-form representations are utilized to optimally process complex words within the mental lexicon.
Projektiluontoisen opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa Päihdeputki-tapahtumaan käsikirjoitus, jonka pohjalta laadittiin nuorten arkeen liittyvät toiminnalliset rastit. Päihdeputki on Säkylässä joka kolmas vuosi järjestettävä päihdevalistustapahtuma. Yhteistyökumppanina toimi Säkylän nuorisotyö. Päihdeputki-tapahtuma järjestettiin Säkylän seurakuntatalolla. Toiminnallisen päihdevalistustapahtuman tavoitteena oli nuorten terveydenlukutaidon vahvistaminen teoria- ja kokemusperäisen tiedon avulla. Toteutusmenetelmänä opinnäytetyössä käytettiin projektin menetelmää ja toiminnallisen opinnäytetyön ohjeistusta. Teoriaosuus käsitteli nuoruutta ja nuoren psyykkistä kehitystä, ehkäisevää päihdetyötä, nuorten päihteidenkäyttöä ja päihteitä. Päihdevalistuksella pyrittiin herättämään nuorten arkeen uusia keskusteluja sekä näkökulmia. Lisäksi tarkoituksena oli saada nuoret tiedostamaan päihteiden käytön vaikutukset heidän terveyteensä ja hyvinvointiinsa. Projektiluontoinen opinnäytetyö sai alkunsa marraskuussa 2015. Projektin alussa perehdyttiin Päihdeputki-konseptiin ja päätettiin vastuun jaosta. Varsinaiset opinnäytetyön toiminnalliset tapahtumapäivät järjestettiin huhtikuussa 2016. Käsikirjoituksen toteutuksessa huomioitiin terveyden edistämisen teorian merkitys ja Päihdeputki-konseptiin perehtyminen parhaan mahdollisen tuloksen mahdollistamiseksi. Opinnäytetyön toiminnallisten päivien käsikirjoitus koostui neljästä eri aiheesta, jotka olivat nikotiini, kiusaaminen sosiaalisessa mediassa, päihteet ja liikennekäyttäy-tyminen. Toiminnallisten rastien tarkoituksena oli nuorten terveydenlukutaidon vahvistaminen kokemusperäisen tiedon avulla. Opinnäytetyön toiminnallisiin tapahtumapäiviin osallistui 222 nuorta. Toiminnalliset päihdevalistuspäivät koettiin onnistuneiksi ja ajankohtaisiksi; tämä tuli esille palautelomakkeista, koulujen eri toimijoilta ja Säkylän nuorisotoimelta.
In the insurance industry, digital technologies have been harnessed in pursuit of three goals: personalising services for customers, obtaining information about them and nudging them towards behaviour that diminishes their risks. This article examines two Finnish companies that use self-tracking practices and sensor-generated data in life insurance products. It investigates the knowledges and practices mobilised in a design process that aims to transform the customer relationship from reactive to proactive. Insurers use three main strategies, educating, incentivising and partnering, in striving to align their aims with those of their customers. Instead of confirming narratives of ‘digital disruption’, this study argues that insurance should be understood as a historically specific technology within regulatory constraints and market frictions. The new policies’ most distinctive disruptive feature is the technological mediation of the customer relationship. Critical voices rightly point out that behaviour-based insurance carries the potential for discrimination and dataveillance. Our study shows, however, that critique remains abstract or even hypothetical if it does not consider existing practices and the difficulties that insurers face when implementing their ideas.
In this article, we study how people define, negotiate, and perform autonomy in relation to digital technologies, specifically in connection with behavioral insurance policies that involve forms of data tracking and health services. The article builds on focus group discussions, which we treat as a dynamic site of ethico-political deliberation to test ideas, talk about boundaries of acceptable control, and envision future scenarios. The ethico-political deliberations assess the legitimacy and usability of new behavioral tools. Concern over the nature and limits of autonomy is activated when people discuss how wellbeing-related decisions are delegated to algorithmically controlled systems. We argue for appreciating autonomy as a relational and ambiguous notion that is sensed and enacted in collaborations with devices in the form of distributed autonomy. Moreover, as reflected by the experiences of the insured, “autonomy” cannot be analyzed solely in the form transmitted by the liberal tradition; that is, as a clear-cut entity that can simply be “had”, “exerted”, or “controlled”. Consequently, research, ethical considerations, and governance initiatives should pay attention to how values are “done” in the affect-laden technologically mediated relations and practices.