Kaikki aineistot
Lisää
Opinnäytetyön tarkoituksena oli luoda selkeä kaavio erilaisista iäkkäiden potilaiden kotiutustilanteista Rauman sairaalalle. Tavoitteena oli ohjata uutta henkilökuntaa erilaisissa kotiutustilanteissa sekä auttaa henkilökuntaa toteuttamaan tasalaatuisia ja turvallisia iäkkäiden kotiutuksia. Opinnäytetyöni kuului yhtenä osaprojektina Rauman sairaalassa vuoden 2016 lopulta vuoden 2017 kevääseen kestäneen kotiutuksen kehittämisen projektiin. Opinnäytetyön projektissa hyödynnettiin Rauman sairaalan kotiutuksen kehittämistyöryhmässä esille tullutta tietoa sekä siellä luotuja työtapoja ja sovittuja käytäntöjä. Tämän projektimuotoisen opinnäytetyön tuotoksena oli kaavio sekä kirjallinen ohje erilaisista kotiutustilanteista Rauman sairaalassa. Kaaviossa huomioidaan kotiin siirtyvien potilaiden lisäksi myös jatkohoitopaikkaa tarvitsevat potilaat. Kaavio luotiin yhdelle paperiarkille, jotta se on helposti esille laitettava sekä helppolukuinen. Kaavioon kirjattiin myös eri tahojen yhteystietoja. Ohjeeseen laitettiin kotiuttamisessa tarvittavat tiedot ja numerot tarkemmin kirjallisena. Työn teoriaosa koostuu kansallisista laeista ja suosituksista, jotka ovat turvallisen kotiutuksen lähtökohtia. Lisäksi laadittiin kirjallisuuskatsaus suomalaisista ja kansainvälisistä tutkimuksista, jotka selvittivät mistä tekijöistä muodostuu turvallinen kotiutus ja mitä ongelmakohtia kotiutukseen liittyy. Työssäni tarkasteltujen tutkimusten mukaan tiedonsiirron ongelmat ovat keskeisimpiä ongelmia suomalaisissa kotiutuksissa. Suurimmat Raumalla koetut kotiutuksen ongelmat olivat myös tiedonsiirron ongelmia. Kaavion ja ohjeen mukainen kotiutuksen kulku edistää kotiutusten tiedonsiirtoa, turvallisuutta sekä helpottaa kotiutusten suunnittelua ja toteutusta. Opinnäytetyön tuloksena syntynyttä kaaviota ja tietoja voidaan jatkossa hyödyntää esimerkiksi virallisen kotiutuksen prosessikaavion luomisessa tai muuhun kotiutuksen kehittämiseen.
Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli tutkia ja kehittää iäkkään muistisairaan potilaan hoitoa sairaalassa. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää hoitajien mielipiteitä muistisairaan hoidosta ja kohtaamisesta sekä saada tietoa hoitajien kokemasta muistisairaan potilaan hoidon osaamisesta ja koulutuksen tarpeesta. Kehittämistyö toteutettiin Rauman terveyspalveluille ja työn kyselyosuuteen vastasivat osastojen ja kiirevastaanoton hoitajat. Kysely toteutettiin paperisena. Kaikilla osastojen sekä kiirevastaanoton hoitajilla oli madollisuus siihen vastata. Kysely sisälsi sekä strukturoituja, että avoimia kysymyksiä. Kyselyaineiston strukturoitujen kysymysten vastaukset analysoitiin tilastollisesti ja avointen kysymysten vastaukset analysoitiin sisällönanalyysillä. Kyselyn vastausten pohjalta luotiin muistisairaan iäkkään potilaan hoidon kehittämissuunnitelma. Kyselyyn vastanneet hoitajat (n=72) kokivat, että iäkkään muistisairaan potilaan hoito sairaalassa vie paljon aikaa ja vaatii erityisosaamista. Sairaalaympäristön ja työyhteisön ilmapiirin ei koettu tukevan iäkkään muistisairaan potilaan hoitoa. Hoitotyössä tärkeäksi nousivat ajan antaminen ja turvallisuuden tunteen luominen. Haasteiksi koettiin sairaalan virikkeetön ja meluisa ympäristö. Hoitotyöhön liittyviä haasteita olivat kiire, lääkityksen ja rajoitteiden käyttö sekä heikko ravitsemus. Hoitajien negatiivinen asenne, ymmärtämättömyys, potilaan yhteistyöhön pakottaminen ja vähättely nousivat esille vastuksissa. Alle puolet hoitajista koki, että heillä on riittävästi tietoa muistisairauksista. Suurin osa hoitajista koki tarvitsevansa koulutusta käytösoireisen iäkkään muistisairaan potilaan hoidosta. Hoitajien mielestä muistisairautta ei aina huomioitu potilaan hoidossa ja tieto muistisairauksista koettiin vanhentuneeksi. Kehittämissuunnitelma luotiin hoitajien vastauksista nousseiden aiheiden pohjalta. Kehittämisalueita muotoutui viisi kappaletta: muistisairaan potilaan sijoittaminen, muistisairaan potilaan hoitotyön kehittäminen, organisaation toiminnan kehittäminen, henkilökunnan koulutus. Jokaiseen kehittämisalueeseen muodostettiin menetelmiä, jonka avulla kyseistä kohdetta lähdetään kehittämään.
Positiivista pedagogiikkaa käytetään Joensuun seudun varhaiskasvatuksessa. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tehdä positiivista pedagogiikkaa tutuksi Ollilan päiväkodin huoltajille ja innostaa heitä käyttämään sitä sekä luonteenvahvuuksia perheen kotona. Tarkoituksena oli myös tukea varhaiskasvattajien ja huoltajien välistä yhteistyötä. Tavoitteena oli järjestää toiminnallinen vanhempainilta sekä opas, jotka lisäisivät huoltajien käsitystä positiivisesta pedagogiikasta ja luonteenvahvuuksista. Opinnäytetyö oli toiminnallinen ja tavoite syntyi Ollilan päiväkodin tarpeesta. Tietoa kerättiin lapsilta, huoltajilta sekä varhaiskasvattajilta ja menetelminä käytettiin ryhmähaastattelua, havainnointia, sadutusta ja kyselylomaketta. Näistä saatuja tuloksia hyödynnettiin vanhempainillan ja oppaan suunnittelussa. Vanhempainillasta muotoutui koko perheen Vahvuusjahti-tapahtuma, jossa perheet pääsivät yhdessä tutustumaan luonteenvahvuuksiin toiminnallisilla tehtäväpisteillä. Opinnäytetyön tuotoksena valmistui opas: Positiivisen pedagogiikan hyödyntäminen kotona. Oppaassa on teoriatietoa positiivisesta pedagogiikasta ja luonteenvahvuuksista sekä keinoja, kuinka näitä voi käyttää ja harjoitella kotona. Vahvuusjahti-tapahtumassa kerätyn palautteen perusteella tapahtuma lisäsi huoltajien ja varhaiskasvatuksen yhteistyötä sekä huoltajien tietoa positiivisesta pedagogiikasta. Varhaiskasvatuksessa voidaan hyödyntää Vahvuusjahti-tapahtumaan tuotettua materiaalia erilaisissa tilanteissa. Oppaan avulla voidaan jakaa tietoa huoltajille positiivisesta pedagogiikasta sekä varhaiskasvatuksessa että sen ulkopuolella. Jatkossa voitaisiin tutkia, kokevatko vanhemmat positiivisen pedagogiikan hyödylliseksi ja käyttävätkö he sitä kotona.
Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata nuorten alkoholin käyttöä ja tietämystä alkoholin vaikutuksista. Tavoitteena oli tuottaa tietoa nuorten alkoholitietämyksestä yläkoululaisten parissa toimiville ammattilaisille, kuten opettajille ja terveydenhoitajille. Tavoitteena oli lisäksi saada tietoa nuorten alkoholikäyttötottumuksista ja alkoholitietämyksestä. Tavoitteena oli myös saada tietää, mistä nuoret ovat saaneet tietoa alkoholista ja sen vaikutuksista sekä mistä ja millaista tietoa he haluaisivat saada aiheesta lisää. Opinnäytetyö on kvantitatiivinen tutkimus. Tutkimukseen osallistuivat Kuopiossa sijaitsevien Hatsalan klassillisen koulun ja Kalevalan koulun 8.-luokkalaiset oppilaat (n=263). Tutkimusaineiston keräsimme strukturoidulla kyselylomakkeella syksyllä 2013 ja aineisto analysoitiin SPSS-ohjelmalla. Lisäksi kyselylomakkeessa oli yksi avoin kysymys, josta saadut tiedot luokiteltiin ja ryhmiteltiin neljännen tutkimuskysymyksen mukaisesti. Tutkimustulosten mukaan noin 89 % nuorista on raittiita. Alkoholia käyttävien nuorien tyypilliset alkoholiannosten kertamäärät vaihtelevat yhdestä alkoholiannoksesta riskikäytön ylittäviin annoksiin. Nuoret käyttävät alkoholia yleensä kavereiden seurassa. Tutkimustuloksista kävi ilmi, että nuorilla on hyvä tietämys alkoholin vaikutuksista. He tietävät alkoholin fyysisistä, psyykkisistä ja sosiaalisista vaikutuksista. Nuoret toivoisivat lisätietoa muun muassa alkoholin aiheuttamista sairauksista. Nuoret ovat saaneet tietoa alkoholin vaikutuksista monista eri lähteistä. Huomattava osa nuorista oli saanut tietoa sosiaalisesta mediasta tai keskustelupalstoilta ja elokuvista. Eniten he olivat saaneet tietoa vanhemmilta tai sukulai-silta, opettajalta ja kouluterveydenhoitajalta. Nuoret toivovat saavansa tietoa alkoholin vaikutuksista opettajalta, vierailijalta eli kokemuskouluttajalta ja vanhemmilta tai sukulaisilta. Noin 39 % nuorista koki, että alkoholiin liittyvästä tiedosta on ollut hyötyä. Jatkotutkimuksena voisi selvittää, millaisia nuorten alkoholiasenteet ovat.
Kieli: | mul fin eng |
---|---|
Julkaisija: | Helsinki : Suomen biologian seura Vanamo 1995- |
ISSN: |
0024-7383 |
Aiheet: | |
Tallennettuna: |
|