Kaikki aineistot
Lisää
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää Yritys X:n johtoryhmän osaaminen sekä kehittää arjen työkaluja esimiestyön tueksi. Yhtenä tavoitteena oli luoda työnjako esimiesten kesken. Opinnäytetyön tarkoituksena oli lisätä esimiesten työn tehokkuutta, työhyvinvointia sekä saavuttaa parempaa taloudellista tulosta yritykselle. Teoreettisena viitekehyksenä tässä opinnäytetyössä oli osaamisen johtaminen ja kehittäminen. Työn toimintaympäristönä oli perheyritys. Työ toteutettiin laadullisena kehittämishankkeena. Kehittämisosuus vaiheistettiin käyttämällä suppeaa Moritzin palvelumuotoilumallia, ymmärrä, kehitä ja toteuta. Kehittämisvaiheessa lähdettiin kokeilemaan sellaisia menetelmiä, jotka ymmärtämisvaiheen jälkeen tuntuivat merkityksellisiltä. Toteuttamisvaiheessa konkretisoitiin kehittämisvaiheen menetelmät, ja arvioitiin kuinka ne ovat toimineet käytännössä. Menetelmänä toteuttamisvaiheessa käytettiin SWOT-analyysia. Tämän opinnäytetyön tuloksena syntyi Yritys X:n johtoryhmän käyttöön arjen työkaluja, joiden on koettu helpottavan johdon esimiesten työtä, arjen sujuvuutta ja keskinäistä viestintää. Keskeisiä kehittämisprosessin tuotoksia olivat työtehtävälista, työnohjaus, To do –taulu sekä uudet palaveri käytänteet. Kehitettyjen menetelmien voidaan katsoa vaikuttaneen positiivisesti myös tilaajan liikevaihtoon. Tärkeänä nähdään, että työnohjaus jatkuu nyt aloitetussa muodossa. Työhyvinvointia kehitetään edelleen, mistä on tullut johtoryhmän yhteinen tavoite ja päämäärä. Jatkossa kehittämistyötä on hyvä laajentaa koko organisaation tasolle.
Tämän opinnäytetyön aiheena oli valmennusmateriaalin tuottaminen Lehtipiste Oy:lle. Val-mennusmateriaalia käytetään tukimateriaalina Lehtipisteen asiakkaiden opastuksessa sekä Lehtipisteen organisaation materiaalipankkina erilaissa asiakastapaamisissa. Opinnäytetyön taustalla oli tekijän havainto, että lehtipisteeltä puuttui valmis ketjuostajan valmennusmateriaali, vaikka sille oli tarvetta. Jokainen kaupallisen organisaation henkilö oli joutunut tekemään tarvittavaa aineistoa jokaiseen asiakastapaamiseen aina uudelleen keräämällä joko omista tai työkaverinsa aineistoista hyväksi havaittuja asiakokonaisuuksia. Valmennusmateriaalin tarkoituksena oli antaa ketjuyhteistyöhenkilölle perustiedot lehtikau-pasta ja komissiokaupan pääperiaatteista, jotta hänen ammattitaitonsa olisi riittävä oman työnsä hoitamiseen. Komissiokauppa ei ole tyypillinen tapa tehdä päivittäistavarakauppaa Suomen vähittäiskauppojen ketjuissa, mikä luo omat haasteensa asiakkaiden osaamiselle. Tutkimusongelmana oli asiakkaiden hyvin vaihteleva komissio- ja lehtikaupan osaamisen taso sekä yhtenäisen materiaalipankin puuttuminen. Valmennusmateriaali toteutettiin PowerPoint-muodossa, jolloin siitä on helppo poimia tarvittavia sivuja erilaisiin tarkoituksiin. Se on tallennettuna Lehtipisteen yhteiselle verkkoasemalle, jolloin sitä voi jokainen kaupallisen orga-nisaation jäsen hyödyntää ja kehittää. Valmennusmateriaalin toteutuksen pohjana on käytetty Lehtipisteellä olleita valmiita materiaaleja ja tekemiäni henkilöhaastatteluita. Valmennusmateriaalin sisältö on luotu haastatelta-vien henkilöiden asiantuntemuksen pohjalta. Haastateltaviksi henkilöiksi on valittu kaupallisen organisaation henkilöitä, jotka ovat itse valmentaneet asiakkaiden henkilöstöä. Haastatel-tavien henkilöiden asiantuntemus ja valmennuskokemukset ohjasivat aineiston sisällön valin-taa. Valmennusmateriaalissa on useita erillisiä kokonaisuuksia: Lehtipisteen historia, lukemisen muuttuminen vuosien varrella ja sen tulevaisuus, lehti- ja komissiokaupan perusteet, toimin-tamallien mahdollisuudet sekä käytännön neuvoja miten lehtikauppaa tulee tehdä, jotta se on kannattavaa kaikille osapuolille. Opinnäytetyö oli toiminnallinen kehittämistyö, jonka tavoitteena oli tehdä Lehtipisteen käyttöön ketjuasiakkaan valmennusmateriaali ja kaupallisten asiakastapaamisten materiaalipankki.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa yrityksen X kuluttaja-asiakaspalvelun henkilöstön tietoturvatietoisuutta sekä listata mahdolliset riskitekijät, joihin kyseinen yksikkö altistuu päivittäisessä työtehtävissä tietojärjestelmiin sekä asiakasdatan käsittelyyn liittyen. Tavoitteena on kehittää kohdeyrityksen henkilöstöturvallisuutta sekä minimoida itse henkilöstön työskentelystä johtuvat riskitekijät. Yrityksen kehityskohteena on ollut itse henkilöstön perehdyttäminen, jonka vuoksi tämä opinnäytetyö toimii yrityksen kehittämistavoitteiden tukena. Tämän tapaustutkimuksen päätavoitteena on tuottaa kohdeyritykselle tietoa tietoturvauhkista henkilöstön päivittäisessä työssä. Tiedon sekä prosessin tavoitteena on luoda tarkoituksenmukaiset ja tehokkaat tavat kohdeyrityksen henkilöstön tietoturvallisen työskentelyn kehittämiseen koulutuksien sekä perehdyttämisen muodossa. Opinnäytetyö toteutettiin työelämälähtöisenä projektina, jossa teoreettisena viitekehyksenä toimii Valtiovarainministeriön VAHTI- ohjeistukset sekä kirjallinen materiaali. Työ koostui neljästä osasta, johon kuuluivat: haastattelut, tutkimus, koulutus sekä arviointi. Koko opinnäytetyö toteutettiin yhteistyönä yrityksen tietoturvapäällikön sekä kohdeyksikön johdon kanssa. Teknisen tietoturvallisuuden keskiössä on tietojärjestelmien käyttäjät eli itse henkilöstö. Henkilöstöturvallisuuteen kohdistuvien riskitekijöiden taustalla suurimpana tekijänä on käyttäjän ajattelemattomuus tai riittämätön tietoturvallinen tietotaito. Asiasanat, Henkilöstöturvallisuus, tietoturva, riskienhallinta, koulutus, oppiminen
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia, onko teknologian keinoin mahdollista tuoda turvaa kotona asuvalle ikääntyneelle. Ikäihmisillä on arkielämässä monenlaisia haasteita. Muistisairaudet ovat yksi lisääntyvä ongelma, ja yleisin tapaturma ikääntyneillä on kotitapaturma. Koska vanhukset haluavat asua kotona mahdollisimman pitkään, on tärkeää tarjota heille apuvälineitä kotona selviytymisen tueksi. Nykyteknologia mahdollistaa monien erilaisten laitteiden avulla ikääntyneiden ja muistisairaiden turvallisen kotona asumisen. Saatavana on erilaisia välineitä, joiden avulla pystyy hälyttämään apua. Teknisen järjestelmän avulla hälytyksen saava henkilö pystyy myös paikallistamaan avun tarvitsijan kartalta. Näin turvataan mahdollisimman nopea avun saanti. Tutkielman myötä oli myös mahdollista edistää yhdessä mHealthBooster – hankkeen kanssa ikääntyneiden tietoisuutta erilaisista turvallisuuslaitteista ja niiden saatavuudesta. Tutkielmalla saatiin tietoa siitä, mitä ikääntyneet odottavat nykyteknologialta, millaiset heidän tarpeensa ovat ja miten laitteita pitäisi vielä kehittää. Opinnäytetyötutkimus oli luonteeltaan kvalitatiivinen eli laadullinen. Haastateltavia oli yhteensä seitsemän henkilöä, jotka olivat iältään 67 – 84 -vuotiaita. Ennen laitteiden koekäyttöä käydyt alkuhaastattelut tehtiin kesäkuussa 2014 ja loppuhaastattelut koekäytön jälkeen syyskuussa 2014. Aineisto analysoitiin teema-analyysilla, jossa aineisto ryhmiteltiin erilaisten aihepiirien mukaan. Tulosten mukaan ikääntyneet kaipaavat yksinkertaista ja helppokäyttöistä teknologiaa tuomaan turvallisuutta jokapäiväiseen elämään. Paikannustoiminto on tärkeä ominaisuus, mutta yhtä tärkeitä ovat laitteen koko ja sen hinta. Turvallisuuden tuomista ja mahdollisimman pikaisen avun saamista pidettiin kaikista tärkeimpinä ominaisuuksina. Tulokset antavat viitteitä siitä, että ikääntyneillä ei ole suuria ennakkoluuloja nykyteknologiaa kohtaan. He kuitenkin kaipaavat opastusta ja käyttötukea uusien laitteiden käyttöön.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia digitalisaation vaikutusta tallennemyyntiin musiikkialalla. Tutkimuksen keskeisimpiä kysymyksiä olivat, miten musiikkialan toimijat näkevät digitalisaation vaikuttaneen alaan ja miten tallennemyynti on muuttunut digitalisaation myötä. Työn tavoitteena oli selvittää, miten suomalaiset musiikkialan toimijat näkevät digitalisaation vaikutuksen alan ansaintamalleihin ja tallennemyyntiin sekä tulokanavien tärkeysjärjestykseen. Opinnäytetyön teoreettisessa viitekehyksessä käsiteltiin digitalisaatiota, liiketoimintamallia ja ansaintalogiikkaa sekä yleisellä tasolla että musiikkialan kannalta. Teoriassa käsiteltiin myös musiikkialan rakennemuutosta, sekä digitaalisen myynnin muutosta latauskaupasta suoratoistopalveluihin. Teoreettinen viitekehys rakennettiin kirjallisuuden, artikkelien ja musiikkialan ammattilaisten sekä internetlähteiden avulla. Tutkimus tehtiin laadullisena teemahaastatteluna. Haastatteluihin valittiin kuusi musiikkialan ammattilaisia eli levy-yhtiöiden edustajia, artisteja sekä musiikkituottajien järjestön IFPI:n edustaja. Tutkimuksessa selvisi, että digitalisaatio on vaikuttanut musiikkialaan. Musiikinkulutuspalvelut ovat muuttuneet ja tämän myötä myös tulorakenteet. Digitalisaatio on muuttanut kustannusrakenteita halvemmaksi, mutta fyysisten tuotteiden myynnistä tuloutui enemmän rahaa artisteille kun nyt suoratoistopalveluista. Tallennemarkkinat ovat olleet pitkään laskusuuntaisia, mutta tulevaisuudelta odotetaan markkinoiden kasvua. Suoratoistopalveluista saatavien tulojen odotetaan kasvavan samalla kun kuluttajat siirtyvät käyttämään palveluiden maksullisia versioita. Tutkimukseen osallistuneet näkevät musiikkialan tulevaisuuden hyvin positiivisena ja valoisana. Johtopäätöksissä työn osa-alueet koottiin yhteen. Teoreettinen viitekehys tukee tutkimusta ja tutkimustuloksia. Digitalisaatio ja teknologian muutos ovat tulevaisuus, mikä täytyy kohdata myös musiikkialalla. Digitaalisessa maailmassa selviää asioiden mittaamisella ja analysoimalla näitä mittaustuloksia. Muutoskykyisyys on myös tärkeää musiikkialan tulevaisuutta ajatellen. Artistien ja levy-yhtiöiden väliset sopimukset täytyy tehdä niin, että niissä huomioidaan digitaalinen tallennemyynti ja musiikinkulutus. Jatkotutkimusaiheeksi ehdotettiin suoratoistopalveluiden myyntiä ja markkinointia kuluttajille. Tutkimusaihe vastaisi tämän tutkimuksen kautta esille tulleeseen ongelmaan, miten kuluttajat saataisiin käyttämään suoratoistopalveluita ja miten niitä jo käyttävät saataisiin siirtymään maksulliseen ohjelman käyttöön.
Tässä opinnäytetyössä on selvitetty tulevaisuuden kotisairaanhoitoyrityksen asiakastyön perustellut tarpeet ja kehittymisen mahdollisuudet. Työn tavoitteena on lisätä asiakaslähtöistä ja yksilöityä kotisairaanhoidon palvelua, sekä kannustaa terveydenhuollon ammattihenkilöitä yrittäjyyteen. Sosiaali- ja terveysalan palvelurakenne uudistukset ja valtakunnalliset linjaukset vanhustenhuollosta ovat motivoineet tämän työn tekijöitä kehittämään kotiin annettavia hyvinvointi- ja terveyspalveluita. Lähde aineistona on käytetty sosiaali- ja terveysalan valtakunnallisesti keskeisiä suunnitelmia, ohjeistuksia ja säädöksiä. Näiden pohjalta on luotu vision tulevaisuuden kotisairaanhoitoyritykselle ja laadittu liiketoimintasuunnitelman yrityksen perustamiseen. Visiossa määritellään, että tulevaisuuden hyvinvointi- ja terveyspalveluja tarjoavan kotisairaanhoitoyrityksen asiakaskunnaksi on hyvä valita vanhukset, joiden toimintakyky on osittain heikentynyt. Tulevaisuuden Suomessa vanhusten kotisairaanhoitopalvelun kysyntä tulee kasvamaan, sillä ikärakenteen muutos väestössä voimistuu jyrkemmin seuraavien 20 vuoden aikana. Vuonna 2030 ennustetaan Suomessa olevan kaksinkertainen määrä 75 – vuotiaita verrattuna nykyhetkeen. Myös hoitohenkilökunnan merkittävä ikääntyminen tuo tarjontavajetta kotisairaanhoitoon. Huoltosuhteen merkittävä muutos tulevaisuudessa herättää tarvetta tarkastella ja kehittää opittuja toimintatapoja ja malleja, mikäli vanhuuksille halutaan taata asiakaslähtöistä ja valinnan vapautta mahdollistavaa kotisairaanhoitoa. Yrittäjyyden uskotaan olevan yksi merkittävä vaikuttava tekijä, jolla vanhusten hoivapalvelu saadaan tarvetta vastaavaksi. Yrittäjyyden kynnystä on pyritty pienentämään luomalla selkeä liiketoimintasuunnitelma, josta yrittäjäksi ryhtyvä voi halutessaan ottamaan mallia oman yrityksen perustamiseen. Liiketoimintasuunnitelmassa on pyritty selkeyteen ja siinä on esitetty ne asiat, mitkä oleellisesti vaikuttavat kotisairaanhoitoyrityksen perustamistoimintoihin. Suunnitelma laadittiin osakeyhtiölle, jossa työskentelee yksi sosiaali tai terveysalan ammattihenkilö. Jatkoa varten olisi mielenkiintoista selvittää, kuinka suuri osa sosiaali- ja terveyshuollon ammattihenkilöistä olisi halukas siirtymään yrittäjäksi ja kuinka suuri osa olisi valmis tekemään sen esimerkiksi seuraavan vuoden sisällä. Näillä tiedoilla pystyttäisiin kartoittamaan yrittäjäksi halukkaiden määrää ja mahdollista yrittäjäverkostotoiminnan tarvetta.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää ekokampaajakoulutuksen tarve ja ajankohtaisuus sekä tutkia luonnonkosmetiikkaa globaalina trendinä. Tämä opinnäytetyö tulee osaksi tutkintoha-kemusta, johon on koottu yhteistyökumppanin toimesta perusteita ekokampaajan koulutuksen muuttamiselle omaksi ammatti- tai erikoisammattitutkinnoksi. Työn teoriaosuudessa perehdytään kestävään kehitykseen, luonnonkosmetiikkaan sekä kuluttajien tottumuksiin. Kampaajan työura ja työskentelyn haasteet on myös otettu esille. Kampaaja työskentelee alalla keskimääräisesti vain noin yhdeksän vuotta. Lyhyeen uraan vaikuttavat erilaiset altistumiset ja allergiat, jotka ovat hyvin yleisiä hiusalalla. Työssä käsitellään myös hiusalan ammatti- ja erikoisammattitutkintoja, jollaisena ekokampaajakoulutus tulevaisuudessa nähdään. Näiden lisäksi käsitellään ekokampaajakoulutuksen sisältöä nykyisellään sekä tarkastellaan ekologisia hiusalan koulutuksia Euroopassa. Toiminnallisessa osuudessa toteutettiin ekokampaajille ja ekokampaajaopiskelijoille kvalitatiivinen tutkimus, jossa selvitettiin koulutuksen ja uusien palveluiden vaikutusta liiketoimintaan sekä eko-kampaajien käsitystä asiakaskunnan suhtautumisesta ekokampaajan palveluihin. Tutkimushenkilöt valittiin yhdessä yhteistyökumppanin kanssa. Tutkimuksen perusteella ekokampaajan osaamiselle on selkeä tarve ja koulutus on kehittänyt ammattilaisten liiketoimintaa. Erikoistuminen on tuonut mahdollisuuden erottua kilpailijoista sekä vastata kuluttajien kysyntään. Myös perinteisille kampaamotuotteille allergisoituneet ammattilaiset olivat voineet jatkaa työskentelyä alalla.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena on tutkia ja kehittää tarjousvaiheen eri toimintatapoja pienelle palvelutoimintoja toteuttavalle yritykselle Inter Electric Oy:lle. Mallin tavoitteena on edistää yrityk-selle arvoa tuottavien, kannattavien sekä yhteisten toimintatapojen rakentamista, käytössä olevien sopimuksien mukaisesti. Inter Electric Oy toimii pääosin YSE 1998 sekä KSE 1995-mukaisilla sopimuksilla. Työssä tutkitaan yleensä käytettävää YSE 1998-sopimusehtojen mukaista sisältöä, joka selventää yrityksen toiminta-tapaa sekä antaa aihetta kehittämiseen sopimuksen edellyttämällä tavalla. Yrityksen osto- ja hankintatoimien keskittäminen tulevaisuudessa, suunnitteilla olevan yhteenliitty-män kautta antaa lisää voimaa markkinoilla. Työssä kerrotaan jossain määrin yhteenliittymän suunnitteluasteella olevan asiakastietojärjestelmän integroimisesta yhdeksi työkaluksi. Kehittämistehtävä koostuu Inter Electric Oy:n haastattelusta, jonka avulla kerättiin tietoa yhteis-työyrityksien aikaisemmista ja nykyisistä asiakassuhteista (tarjoukset, hyväksytyt ja hylätyt), liike-toiminnallisista tavoitteista, tarpeista sekä toimintatavoista. Haastatteluissa nousseita asioita verrat-tiin valittuun teoreettiseen tavoitteeseen, tunnistettiin niiden välisiä yhteneväisyyksiä sekä eroavai-suuksia ja etsittiin uusia innovaatioita. Tuloksena oli kolmivaiheinen tarjouskäytäntöjen malli. Tästä ollaan tekemässä kehitysversiota ja Inter Electric Oy on arvioinut sen vastaavan kehittämistehtävälle asetettuja tavoitteita. Kehittämistehtävä toteutettiin vuoden 2014 elokuun ja 2015 toukokuun välisenä aikana.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia olemassa olevia palvelusopimuksia ja niistä saadun tiedon perusteella suunnitella ja koostaa sopimusmalli ruokapalvelutuotannon tarpeisiin. Sopimusmallin tarkoituksena on auttaa palvelua ostavia yrityksiä ottamaan huomioon erilaisia tekijöitä, jotka vaikuttavat heidän tiloissaan toimivan henkilöstöravintolan onnistumiseen palveluntuotannossa. Palveluntuottajalle on tarkoitus tuottaa ajatuksia siihen, mitä onnistuneella sopimuksella voidaan saavuttaa ja mikä pitäisi olla yhteistyön tavoite. Sopimusyhteistyön tavoitteena tulisi olla pitkäaikainen kumppanuus sekä erinomainen asiakastyytyväisyys. Palveluntuottajan näkökulmasta tärkeää on myös toiminnan kannattavuus. Opinnäytetyön tietoperusta loi pohjan onnistuneen sopimuksen laatimiselle: mitä on palvelu, asiakaslähtöisyys ja asiakkaan kokema laatu ja minkälaisia vaatimuksia ne asettavat sopimuksen sisällölle. Tietoperusta on koottu palveluiden tuottamista käsittelevästä kirjallisuudesta sekä artikkeleista ja tutkimuksista. Opinnäytetyössä tuotiin esille myös ruokapalvelualan erityispiirteitä, joilla on vaikutusta ravintolatoiminnan kannattavuuteen ja sitä kautta sopimuksen sisältöön. Tällaisia erityispiirteitä ovat muun muassa elintarvikelainsäädännön ravintolatoiminnalle asettamat vaatimukset sekä ravintolatoiminnan suuret raaka-aine- ja henkilöstökustannukset. Palvelusopimusmallin ensimmäiselle versiolle pyydettiin asiantuntijakommentteja palvelu- ja ruokapalvelualan asiantuntijoilta. Kommenttien tuloksena sopimusmalliin löydettiin muu-tamia tärkeitä lisäyksiä, joita mallina käytetyissä palvelusopimuksissa ei ollut otettu huomi-oon. Johtopäätöksenä voidaan todeta että palvelusopimuksella on merkittävä rooli siinä, millaiset mahdollisuudet palveluntuottajalla on onnistua erinomaisen palvelun tuottamisessa. Sopimus määrittää sopimuskumppanien roolit. Palveluntuottajan tulee muistaa että tilaaja-asiakkaan eli sopimuskumppanin tyytyväisyys palveluun ja yhteistyöhön on yhtä tärkeää kuin käyttäjäasiakkaan tyytyväisyys tuotteeseen ja asiakaspalveluun. Tilaaja-asiakkaan taas on oivallettava että ilman hyviä toimintaedellytyksiä palveluntuottajan on mahdotonta tuottaa laadukasta palvelua. Palveluntuottamisen tulee olla yhteistyötä, ei keskinäistä kilpailua. Ei ole olemassa yhtä sopimusmallia, joka kattaisi kaikki yhteistyömallit. Sopimuksen laajuus ja sisältö riippuu tuotetun palvelukokonaisuuden laajuudesta sekä tuotettavan palvelun laadusta.
Uuden työntekijän hyvä perehdyttäminen on koko työyhteisön etu. Hyvin suunnitellun ja toteutetun perehdytyksen avulla uuden työntekijän on mahdollista aloittaa itsenäinen työskentely nopeasti. Perehdytys voi koostua monista erilaisista keinoista, joista perehdytysopas on vain yksi osa. Sen tarkoituksena on tarjota uudelle työntekijälle konkreettinen apuväline ja tuki itsenäiselle työnteolle. Tämän toiminnallisen opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa ortopedisen potilaan hoitotyötä koskeva perehdytysopas Jorvin sairaalan osastolle K4. Opinnäytetyön tavoitteena on yhden-mukaistaa hoitotyön perehdytystä ja käytäntöä kyseisellä osastolla. Perehdytysoppaan tarkoi-tuksena on tarjota keskeistä tietoa, joka on helposti saatavilla yhdestä paikasta. Tämä opinnäytetyö on toiminnallinen ja se lähestyy aihetta kvalitatiivisesta näkökulmasta. Tutkitun teoriatiedon pohjalta luotiin perehdytysopas, jonka on tarkoitus toimia käytännön hoitotyön apuvälineenä uudelle työntekijälle Jorvin sairaalan osastolla K4. Käytettyjen lähteiden avulla selvitettiin hoidon keskeiset osa-alueet pre- ja postoperatiivisesti kirurgisen potilaan osalta. Tutkitun tiedon perusteella olemme myös selvittäneet, millaista on hyvä perehdytys sekä millainen on hyvä opas. Valmis perehdytysopas arvioitiin hoitohenkilökunnalle suunnatun kyselyn avulla, joka sisälsi sekä numeerisen arvioinnin että avoimen kysymyksen. Arvioinnin perusteella perehdytysopas on käytännönläheinen ja helpottaa uuden työntekijän perehtymistä. Oppaasta pidettiin sen tarjoaman tiedon vuoksi, lisäksi kiitosta sai oppaan selkeys. Jatkokehittämisideoiksi nousivat arviointikyselyn perusteella pieni alaan liittyvä sanasto ja yleinen tieto eri potilasryhmistä helpottamaan uuden hoitajan perehtymistä. Lisäksi oppaasta toivottiin muunneltua versiota opiskelijoita varten.
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, kuinka hyvin designvaatelainaamo Vaatepuu tunnetaan nykyään ja kuinka yrityksen näkyvyyttä voitaisiin jatkossa parantaa. Lisäksi tutkittiin, oliko järjestetyllä tapahtumalla vaikutusta yrityksen näkyvyyteen. Tutkimustulosten perusteella saimme tietoa yrityksen tunnettavuudesta ja järjestetty tapahtuma toi lisäarvoa yrityksen näkyvyyteen. Teoreettisena pohjana tutkimukselle käytimme markkinoinnin ja tapahtumamarkkinoinnin teoriaa. Tutkimuksessa käytettiin kvalitatiivista eli laadullista tutkimusta. Halusimme saada vastauksia kokonaisvaltaisesti ja todellisissa tilanteissa. Teimme tutkimusta kenttätutkimuksena paikan päällä tapahtumassa avoimenhaastattelun ja havainnoinnin keinoin. Haastatteluiden avulla selvisi, että suurin osa osallistujista ei ollut tutustunut yritykseen aikaisemmin ja yritys voisi parantaa näkyvyyttään. Markkinointia voisi kohdentaa entistä enemmän eri kanaviin ja opasteita voisi lisätä Järvenpään kävelykadulle tiedottamaan yrityksen sijainnista. Järjestämästämme tapahtumasta voisi tulla jokavuotinen tapahtumamarkkinoinnin keino yrityksen tunnettavuuden lisäämiseksi. Lisäksi sillä voidaan houkutella uusia asiakkaita tutustumaan yrityksen toimintaan.
Lähtevien vaihto-opiskelijoiden tyytyväisyys Laurea-ammattikorkeakoulussa Tässä opinnäytetyössä tutkittiin Laurea-ammattikorkeakoulusta vuosina 2013 ja 2014 opiskelijavaihtoon ja ulkomaille työharjoitteluun lähteneiden opiskelijoiden tyytyväisyyttä. Tutkimuksen toimeksiantaja oli Laurea-ammattikorkeakoulun kansainvälinen toimisto. Opinnäytetyössä keskityttiin tutkimaan opiskelijaliikkuvuutta, joka tapahtuu osana korkeakoulujen koulutusohjelmaa ja joka kestää vähintään kolme kuukautta ja enintään yhden vuoden. Opinnäytetyössä käsiteltiin ulkomailla vaihto-opiskelua ja työharjoittelua yleisesti ja minkälaista hyötyä ja kilpailukykyä opiskelija voi saavuttaa opiskelijaliikkuvuuden aikana. Opinnäytetyössä tarkasteltiin myös tapahtumasarjaa, jonka opiskelijaliikkuvuuteen osallistuva Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelija käy läpi pyrkiessään vaihtoon. Vaihtoon lähdön syyt ja suomalaisten työnantajien suhtautuminen kansainvälisen tietotaidon omaaviin entisiin vaihto-opiskelijoihin olivat yksi mielenkiinnon kohteista. Lisäksi tässä työssä tarkasteltiin, miten globalisaatio ja kansainvälistyminen on vaikuttanut suomalaisiin korkeakouluihin ja suomalaiseen työelämään. Tutkimus suoritettiin hyödyntäen kvantitatiivista eli määrällistä tutkimusmenetelmää. Toimeksiantaja antoi kyselylomakkeen, jonka opiskelijaliikkuvuuteen osallistuneet Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat joutuneet täyttämään, ja tulokset, joita hyödynnettiin tutkimuksessa. Tutkimus keskittyi tekijöihin, joissa käsiteltiin opiskelijaliikkuvuuteen osallistuneiden tyytyväisyyttä kolmella eri osa-alueella: kohdemaan, opiskelijaliikkuvuuden tyypin ja vaihto-ohjelman mukaan. Jotta voitiin tutkia opiskelijoiden tyytyväisyyttä, oli oleellista tarkastella vaihtoon lähdön syitä ja tutkia, toteutuivatko asetetut tavoitteet opiskelijaliikkuvuuden aikana. Oli myös tärkeää ottaa selvää, millaisia mahdollisuuksia vastaanottava korkeakoulu tai työpaikka tarjoaa opiskelijoille, ja arvioida mitä näkökohtia opiskelijat arvostavat eniten. Tulokset osoittivat, että vaihtoon lähtö Laurean kautta on helppoa ja organisoitu hyvin. Sekä kansainvälinen toimisto että muut opiskelijat ja lehtorit koettiin voimavarana ja hyvänä tiedon lähteenä. Syyt vaihtoon lähdön takana olivat monipuoliset, mutta suurimmat syyt ovat henkilökohtaisessa kasvussa, uusien kulttuurien kokemisessa ja vieraiden kielten opiskelussa. Tyytyväisyyserot opiskelijaliikkuvuuden tyyppien, eli vaihto-opiskelijoiden, ulkomailla työharjoittelun suorittaneiden ja nämä kaksi yhdistäneiden opiskelijoiden välillä olivat vähäiset, mutta pientä hajontaa oli havaittavissa arvioitaessa vaihtokokemuksen akateemista ja ammatillista hyödyllisyyttä. Vaihto-ohjelmien tyytyväisyyserot olivat suuremmat, ja osoittivat selkeästi, että Nordplus-opiskelijat olivat vähiten tyytyväisiä kokemukseen, kun taas FIRST-ohjelman kautta tai Bilateral-sopimuksen tehneet antoivat korkeimmat pisteet jokaisessa kategoriassa. Maiden vertailussa opiskelijamäärältään suositummat maat, Espanja, Saksa, Iso-Britannia ja Alankomaat pärjäsivät hyvin, mutta eivät saavuttaneet korkeimpia pisteitä. Tutkimuksen mukaan parhaimmat kohdemaat olivat Meksiko, Ghana ja Indonesia. Heikoiten vertailussa menestyivät Latvia, Slovenia ja Vietnam
Rakennekynsien ja ripsienpidennyksien teossa käytetään erityisesti akrylaattiyhdisteitä. Lisäksi rakennekynsien teossa käytetään N,N-dimetyyli-para-tolueenia (DMPT), formaldehydiä, ftalaattiyhdisteitä, isopropanolia ja asetonia. Rakennekynsien ja ripsienpidennyksien tekijän on syytä lukea käyttöturvallisuustiedotteet ja tuotevalmistajien laatimat ohjeet. Kemikaaleilta kannattaa suojautua suojakäsineitä ja hengityssuojainta käyttäen. Tehokasta koneellista ilmanvaihtoa ja kynsipöydän imuria aktiivihiilisuodattimella suositellaan. Rakennekynsien ja ripsienpidennyksien teossa käytettäviltä aineilta suojautumisessa on tutkimuksen mukaan parantamisen varaa. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kerätä tietoa rakennekynsien ja ripsienpidennyksien tekijöiden tämän hetkisestä suojautumisen tasosta tehdessään rakennekynsiä ja ripsienpidennyksiä. Osa vastaajista teki näitä ainoastaan harrastuksenaan. Tutkimus toteutettiin internetissä e-lomakkeen avulla, ja vastauksia saatiin 61 kappaletta. Suurin osa vastaajista ei käyttänyt suojakäsineitä, eikä noin puolet vastaajista käyttänyt minkäänlaista hengityssuojainta. Koneellinen ilmanvaihto oli suurimmalla osalla vastaajista, mutta tehokkuusvaatimuksen täyttymisestä ei ollut tietoa. Yli 50% vastaajista käytti kynsipöydän imuria, ja 20 %:lla oli imurissaan aktiivihiilisuodatin. Tutkimuksen mukaan oli tarvetta asiantuntijoiden tarkastaman tiedon levittämiselle rakennekynsiä ja ripsienpidennyksiä työkseen tai harrastuksenaan tekeville.
Digitaalinen markkinointi on tullut jäädäkseen. Se muodostuu suuresta valikoimasta erilaisia markkinointikanavia. Nämä kanavat antavat mahdollisuuden markkinoida aivan uusilla tavoilla, vaikka perinteet muuten olisivat toiminnassa mukana. Toisaalta nämä uudet kanavat pakottavat organisaatiot opettelemaan uutta, jos ne haluavat pysyä kehityksen mukana. Tässä opinnäytetyössä käsiteltiin digitaalisen markkinoinnin kehittämistä Keravalaisessa B2B-yrityksessä Mainoste Print Oy. Työn tarkoituksena oli hahmottaa kehityskohteita digitaalisessa markkinoinnissa. Työn lopputuloksen avulla pyritään kehittämään yhteistyössä Mainoste Print Oy:n kanssa heidän digitaalista markkinointiaan, erityisesti verkkosivuja. Työn tutkimusongelma kiteytettynä yhteen lauseeseen oli seuraava: Miten Mainoste Print Oy voi kehittää digitaalista markki-nointiaan suhteessa kilpailijoihin? Työssä tarkasteltiin markkinoinnin suunnitteluprosessia digitaalisen markkinoinnin kannalta. Tämän lisäksi työssä rajattiin digitaalisen markkinoinnin kanavat kolmeen. Näitä käsiteltiin työssä tarkem-min. Verkkosivujen käytettävyys, hakukoneoptimointi ja hakukonemarkkinointi Google AdWords -ohjelmistolla soveltuivat Mainoste Print Oy:n kehittämistä ajatellen käsiteltäviksi kokonaisuuksiksi. Työssä tehdyn benchmarkingin ja teoriaan tutustumisen perusteella esitettiin lukuisia kehitysehdotuksia Mainoste Print Oy:lle. Kehitysehdotukset olivat konkreettisia, yksinkertaisia ja niiden toteut-taminen onnistuu yrityksen nykyisillä resursseilla. Sivuston hakukonenäkyvyyden parantamiseksi sisällön avainsanatoistuvuutta tulee lisätä, tuoteryhmien nimeämistä jaotella, tuote-esitteet muuttaa html-muotoon ja kuvien alt-tunnisteet lisätä. Lisäksi sivustolle voidaan luoda laadukkaita artik-keleita, mutta se on vaativampaa. Hakukonemainonnassa Mainoste Print Oy voisi käyttää kohden-nettuja avainsanoja Googlessa, esimerkiksi erilaisten LKV-markkinointituotteiden nimiä.
Tämä opinnäytetyö on tapaustutkimus. Case Tilli Toukka on tutkimus Tilli Toukka -vertaisryhmätoiminnasta ja toiminnan käynnistämiseen vaikuttavista tekijöistä ohjaajien kertomana. Tapauksena on vertaisryhmämalli ja tutkimuksen kohteena Tilli Toukka -ohjaajat. Tapaustutkimus on tutkimuksen muoto, jossa tarkastellaan tutkittavana olevaa ilmiötä ja tehdään siitä johtopäätökset siinä kontekstissa, jossa ne ovat tutkimuksen tekijälle näyttäytyneet. Tutkimukseni päämääränä oli kehittämistä tukevan tutkimustiedon tuottaminen NEro-hankkeelle sekä YAMK-opinnäytteen tekeminen, jossa korostuu työelämälähtöisyys. Tilaus työlle on tullut NEro-hankkeelta. Tässä opinnäytetyössä käytettiin sekä kvalitatiivista että kvantitatiivista tutkimusotetta. Kvantitatiivinen aineisto luo tutkittavalle ilmiölle yleiset kehykset, raamit, joita syvensin ja tukevoitin laadullisten aineistojen avulla. Keskeinen tutkimuksen aineisto on laadullista. Tutkimusmetodiksi valikoitui menetelmätriangulaatio, jossa tiedonhankintamenetelminä olivat kyselylomake ja avoin haastattelu. Kyselytutkimus toteutui verkkokyselynä 253 ohjaajalla (N=92). Vastausprosentiksi muodostui 36 prosenttia. Kyselylomake sisälsi sekä strukturoituja, että avoimia kysymyksiä. Avoimen haastatteluun osallistui viisi Tilli Toukka ohjaajaa Tilli Toukka -ohjaajien perusjoukosta. Kyselylomakkeen strukturoitu aineisto on analysoitu tilastollisen SPSS -ohjelman avulla. Kyselylomakkeen avoimet kysymykset sekä avoimen haastattelun aineistot on analysoitu sisällönanalyysiä käyttäen. Tilli Toukka -vertaisryhmä toiminta paikantuu ohjaajien käsityksissä osaksi oman työn sisältöä, joka vaatii tekijältään ammatillista osaamista. Vastaajista (N=92) vain 8 prosenttia oli valmis tekemään vapaaehtoistyötä. Vastaajista (N=92) 38 prosenttia oli valmis aloittamaan Tilli Toukka -vertaisryhmän ohjaajana. Tilli Toukka- vertaisryhmätoiminnan käynnistymisen esteet jakautuivat kolmeen pääluokkaan, jotka olivat yksilölliset, hankkeeseen sekä yhteiskunnallisiin reunaehtoihin liittyvät tekijät. Yksilölliset reunaehdot liittyivät vastaajan elämäntilanteeseen ja elämäntapaan, joissa keskeisesti nousi esille vastaajan työhön liittyvien tekijöiden vaikutukset ja työantajan suostumuksen puute. Hankkeeseen liittyvissä reunaehdoissa korostui ryhmien käynnistymiseen liittyvien käytännöntekijöiden esteet, kuten sopivan ohjaajaparin puute. Vertaisryhmämalli sai osakseen myös joitakin eriäviä näkemyksiä, joissa korostui vastaajan erilainen ammatillinen orientaatio. Strukturoidun kyselyn mukaan 52 % vastaajista koki ajan puutteen estävän ryhmätoiminnan käynnistämisen. Ryhmien käynnistymistä tuki yhteistyön tekeminen muiden toimijoiden kanssa, työnantajan suostumuksen saaminen sekä ohjaajan tietyt persoonallisuuden piirteet. Ryhmätoiminnan käynnistymistä edisti myös järjestön paikallisyhdistystoiminta, jolloin toiminta linkittyi vapaaehtoistyön kontekstiin.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia 7. luokkalaisten tuntemuksia yläkoulun alussa. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä yhden pääkaupunkiseudun koulun kanssa. Tutkimuksemme oli osa koulun ryhmäytysprosessin kehittämishanketta. Tavoitteena oli tuottaa tietoa 7. luokkalaisten tuntemuksista yläkoulun alussa, muun muassa heille tärkeistä asioista sekä heidän toiveistaan, odotuksistaan ja peloistaan. Tutkimuksen keskeinen tavoite oli oppilaiden äänen kuuluville saaminen ja tätä kautta heidän osallisuutensa lisääminen. Tutkimuskysymykset olivat ”Mitkä asiat ovat tärkeitä oppilaille 7. luokan alussa?”, ”Millaisia odotuksia ja toiveita 7. luokkalaisilla on yläkoulun alusta?” ja ”Mitkä asiat pelottavat 7. luokkalaisia yläkoulun alussa?”. Opinnäytetyömme oli määrällinen tutkimus, johon sisältyi myös laadullisia elementtejä. Tutkimusaineisto kerättiin kyselyllä ja otokseksi muodostui 151 oppilasta. Kysely sisälsi sekä monivalinta että avoimia kysymyksiä. Teoreettinen viitekehys muodostui nuoruudesta, koulusta ympäristönä, nivelvaiheesta alakoulusta yläkouluun ja osallisuudesta. Tutkimuksen tuloksista selvisi, että 7. luokkalaiset pitävät tärkeimpinä asioina yläkoulussa uusia kavereita, mukavia opettajia ja miellyttävää kouluympäristöä. Oppilaat odottivat ja toivoivat yläkoulun aloitukselta eniten uusia kavereita, mukavia opettajia tai luokanvalvojaa sekä uusia aineita ja haasteita niissä. Oppilaiden pelot yläkoulun alussa eivät nousseet merkittävään rooliin tässä tutkimuksessa. Tuloksista selvisi, että oppilailla ei ole kovin suurta halua vaikuttaa koulun eri asioihin. Vastauksissa nousi esille oppilaiden kehittämisehdotus koulun henkilökunnalle, joka oli kiu-saamiseen puuttuminen. Tämän vuoksi koemme, että kiusaamisen vastaisten projektien toimivuudesta voisi tehdä edelleen lisätutkimusta.
Opinnäytetyön tavoitteena oli mitata toimeksiantajayrityksen X asiakaspalveluosaston työviihtyvyyden sekä työhön sitoutumisen tasoa selvittämällä näihin eniten vaikuttavat tekijät sekä näiden tekijöiden toteutumisen taso henkilökunnan näkökulmasta. Opinnäytetyön toimeksiantajana ollut kansainvälinen logistiikka-alan yritys halusi pysyä nimettömänä työn aiheen vuoksi, joten tästä syystä opinnäytetyössä käytettiin nimeä Yritys X. Sitouttaminen voidaan määritellä henkilöstöjohtamisen keinoksi luoda yrityksessä sellaisia arvoja, jotka pitävät työntekijän tyytyväisenä sekä mahdollisimman pitkään organisaation palveluksessa. Sitoutuminen puolestaan voidaan määritellä työntekijän sekä organisaation välille muodostuvaksi vastavuoroiseksi siteeksi. Palveluorganisaation näkökulmasta työviihtyvyys sekä sitoutunut henkilöstö ovat erittäin tärkeitä asioita, sillä niiden vaikutus ei ulotu ainoastaan yrityksen sisälle, vaan se näkyy myös suoraan ulospäin asiakkaille. Opinnäytetyön teoreettisessa viitekehyksessä käydään läpi sitouttamisen sekä sitoutumisen hyötyjä organisaatiolle sekä esitellään erilaisia sitoutumisteorioita 60-luvulta eteenpäin. Näiden lisäksi teoriaosuudessa käsitellään henkilöstön sitouttamiseen vaikuttavia tekijöitä seuraavien aihealueiden mukaisesti: rekrytointi, työhön perehdyttäminen, työmotivaatio, palkitseminen, työilmapiiri ja –ympäristö sekä työhyvinvointi ja esimiestyö. Yhdeksi käsiteltäväksi aiheeksi teoriaosuudessa on otettu aiheen ajankohtaisuuden vuoksi myös y-sukupolvi sekä sen mukanaan tuomat muuttuneet työelämäodotukset. Opinnäytetyön tutkimusosuus toteutettiin kvantitatiivisena eli määrällisenä kyselytutkimuksena tutkimukseen osallistuneiden määrän vuoksi. Kyselytutkimuksessa selvitettiin taustamuuttujat, tutkimukseen osallistuneiden työntekijöiden tärkeimpinä pitämät tekijät työviihtyvyyden kannalta sekä näiden tekijöiden toteutuminen Yrityksen X asiakaspalveluosastolla. Näiden lisäksi tutkimuksessa selvitettiin työntekijöiden mielipiteitä muun muassa työympäristön toimivuudesta sekä tulevaisuuden näkymistä. Myös omia kommentteja sekä kehittämisehdotuksia oli mahdollista antaa omaan työviihtyvyyteen liittyen avoimien kysymysten muodossa. Tutkimustulosten avulla saatiin selvitettyä työntekijöiden tämänhetkinen työviihtyvyyden sekä sitoutuneisuuden taso, joka oli tulosten perusteella erittäin hyvä. Eniten työviihtyvyyteen vaikuttivat esimiestyöhön liittyvät asiat sekä kiinnostavat työtehtävät, mahdollisuus oman osaamisen kehittämiseen, mukavat työkaverit, peruspalkka sekä yrityksen ja oman arvomaailman kohtaaminen ja näiden toteutumiseen oltiin myös erittäin tyytyväisiä. Kehittämisehdotukset puolestaan koskivat tiedonkulun toimivuutta eri osastojen välillä, melun tasoa avokonttorissa, oikeudenmukaisempaa palkitsemisjärjestelmää, työn tasaisempaa jakaantumista sekä huomion kiinnittämistä avokonttorin ilmastointiin. Tutkimustuloksista päätellen suurempiin muutoksiin tuskin on tarvetta Yrityksen X asiakaspalveluosastolla, mutta pienillä muutoksilla saataisiin työviihtyvyyttä nostettua entisestään.
Frisbeegolfin potentiaali suomalaisen kotimaanmatkailun palveluna Tässä opinnäytetyössä selvitettiin frisbeegolfin potentiaalia suomalaisen kotimaanmatkailun palveluna. Frisbeegolf on tällä hetkellä Suomen nopeimmin kasvava laji. Lajin on huomattu aiheuttavan kotimaanmatkailua sen harrastajien keskuudessa. Tavoitteena oli selvittää, minkälaisia matkailijoita frisbeegolfin harrastajat ovat, mitä majoitusmuotoja matkaillessa käytetään ja miten matkailupalveluiden tuottajat voisivat käyttää tutkimuksesta saatua tietoa hyödykseen. Tutkimuksen teoria koostuu lajin esittelemisestä, sen historiasta ja nykytilanteesta. Lisäksi tarkasteltiin käsitteitä liittyen kotimaanmatkailuun, urheilumatkailuun ja erilaisiin motivaatiomalleihin liittyen matkailuun. Opinnäytetyö sisältää niin kvalitatiivista kuin kvantitatiivistakin tutkimusta. Kvalitatiivinen tutkimus koostuu haastattelusta, joka on tehty Peurungan kylpylähotellin frisbeegolf-palveluista vastaavan henkilön kanssa. Haastattelun tarkoituksena oli tehdä Peurungan kylpylähotellista case-esimerkki onnistuneesta frisbeegolfin implementaatiosta matkailupalvelukeskittymään. kvantitatiivinen tutkimus toteutettiin frisbeegolfin harrastajille suunnatun kyselylomakkeen avulla. Kvantitatiiviseen tutkimukseen vastasi 535 suomalaista frisbeegolfin harrastajaa. Tutkimus selvitti frisbeegolfin harrastajien matkustustapoja ja erilaisia motivaatiotekijöitä, jotka vaikuttavat lajin harrastamiseen. Tuloksista pystyttiin päättelemään, millaista potentiaalia frisbeegolfilla on antaa suomalaiseen kotimaanmatkailuun. Tulokset analysoitiin SWOT-analyysi mallia käyttämällä ja näin kokonaiskuva lajista matkailupalveluna saatiin muodostettua. Tulosten perusteella frisbeegolf olisi toimiva palvelu suomalaisessa kotimaanmatkailussa. Huolimatta siitä, että frisbeegolfradat ovat Suomessa pääasiassa ilmaisia, on matkailualalla toimivilla yrityksillä mahdollisuus epäsuoriin tuloihin lisäämällä frisbeegolfin palvelutarjontaansa. Laji voi toimia toissijaisena tai pääasiallisena vetovoimatekijänä matkailukohteessa.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää varaosien hinnoittelua ja parantaa nykyistä hinnoittelua kustannuspohjaisesta hinnoittelusta enemmän arvopohjaiseen hinnoitteluun. Työn edetessä painopiste muuttui hinnoittelusta varasto-ohjaukseen, koska huomattiin että arvopohjainen hinnoittelu on parempi toteuttaa tilanteessa, jossa tuotteiden saatavuus on parempi. Tällöin asiakkaan saama arvo ei kärsi puuttuvien nimikkeiden takia. Tästä syystä ensisijaiseksi tavoitteeksi muodostui varaosaporessin optimointi. Toimeksiantajana työssä oli Metos Oy. Optimointiprosessi aloitettiin ryhmittelemällä varaosat ABC-analyysin avulla, joka toteutettiin vuoden 2014 myyntien ja hinnaston pohjalta. Varaosat jaettiin analyysin avulla neljään ryhmään, joista A-varaosien saatavuus olisi lähes 100 %. Tämä jälkeen käytiin läpi varaosien hinnoittelu ja käytettävissä olevat hinnoittelumenetelmät ja strategiat. Lopuksi käytiin läpi varasto-ohjauksen laskelmia optimaalisten tilausmäärien, tilauspisteiden ja varmuusvaraston laskemiseksi. Näiden laskelelmien perusteella laskettiin A-varaosille opptimaaliset tilauspisteet ja varmuusvarastot, joita tulla sovelltamaan vuoden 2016 alussa, kun aloitetaan varaosien saatavuuden optimointi. Saavutettaessa A-varaosielle tavoiteltu saatavuusaste, tullaan hinnoitteluun perhtymään tarkemmin.
Tässä opinnäytetyössä selvitetään, mitä vaatimuksia lainsäädäntö asettaa pitkäaikaisvankien vapauttamismenettelyyn ja miten pitkäaikaisvankien vapauttamismenettelyprosessia voidaan kehittää Helsingin hovioikeudessa. Opinnäytetyö on julkisoikeudellinen tutkimus, joka sisältää teoreettisen ja empiirisen osuuden. Aineistoa on hankittu pääsääntöisesti ajantasaisesta lainsäädännöstä, hallituksen esityksistä, oikeuskäytännöstä, oikeuskirjallisuudesta, verkkolähteistä, artikkeleista, tilastoista ja tiedustelemalla prosessiin liittyviltä viranomaisilta. Ensimmäinen osuus käsittelee teoriaa, jossa selvitetään lainsäädännöllistä perustaa pitkäaikaisvankien vapauttamismenettelyyn. Helsingin hovioikeus päättää laissa olevien kriteereiden mukaisesti pitkäaikaisvankien ehdonalaisesta vapauttamisesta, josta säädetään pitkäaikaisvankien vapauttamismenettelylain lisäksi rikoslain 2 c luvussa, valvotusta koevapaudesta annetussa laissa ja oikeudenkäymiskaaren 17 luvussa. Empiirinen osuus kuvaa pitkäaikaisvankien vapauttamismenettelyprosessin vangin hakemuksesta vapautumiseen saakka ja vertailee Ruotsin elinkautisen vankeuden muuntamista. Opinnäytetyö osoittaa, että pitkäaikaisvankien vapauttamismenettelyprosessin käsittelyajoissa olisi parantamisen varaa vangin oikeusturvan ja ihmisoikeussopimusten velvoitteiden kannalta. Hovioikeuden päätösten julkisuutta tulisi myös harkita uudelleen, onko päätösten kaikki osat salassa pidettäviä. Opinnäytetyön avulla luodaan kokonaiskuva pitkäaikaisvankien vapauttamismenettelystä ja pohtia mahdollisia epäkohtia sekä olla hyödyksi uusille työntekijöille, jotka käsittelevät pitkäaikaisvankien vapauttamismenettelyyn liittyviä asioita. Lisäksi opinnäytetyö sisältää ehdotuksen uusista työtavoista Helsingin hovioikeudessa.
ADHD (engl. Attention Deficit Hyperactivity Disorder) tunnetaan tarkkaavuuden ja aktiivisuuden häiriönä sekä tarkkaavuus- ja ylivilkkaushäiriönä. Hoitamattomana ADHD lisää riskiä päihteiden käytön lisääntymiseen, psykiatrisen häiriön kehittymiseen sekä syrjäytymiseen. Opinnäytetyössä tutkittiin laadullisen tutkimusmenetelmän avulla päihdetyöntekijöiden tietoa aikuisen ADHD:sta ja sen yhteydestä alkoholiongelman syntyyn. Lisäksi selvitettiin, miten päihdetyöntekijä suhtautuu aikuiseen ADHD-oireisen päihdeasiakkaaseen ja tämän hoitoon. Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla Etelä-Suomessa perusterveydenhuollossa työskenteleviä päihdetyöntekijöitä. Yksilöhaastatteluja tehtiin yhteensä kymmenen. Aineisto analysoitiin induktiivista sisällön analyysia käyttäen. Tutkimustulosten mukaan päihdetyöntekijät omaavat yleistiedot tai vähäiset tiedot ADHD:sta. Yhteys alkoholiongelman syntyyn on vähintäänkin tiedostettu, merkittäväksi yhteyden arvioi puolet vastaajista. Asiakkaan kohtaamisessa päihdetyöntekijät korostavat yksilöllisyyttä sekä asiakkaan kuuntelemista ja ymmärtämistä. Hoidon tarpeen tulee lähteä asiakkaasta ja hoito tulee suunnitella yksilöllisesti. ADHD-oireiseen asiakkaaseen suhtaudutaan tasavertaisesti, tasa-arvoisesti ja inhimillisesti. Hoitoon sitouttaminen ja siihen motivointi koetaan käytännön työssä haastavaksi. Jatkokehitysehdotukset liittyvät koulutukseen, tiedon lisäämiseen muun muassa aikuisen ADHD:n tunnistamisesta, yhtäaikaisen ADHD:n ja päihdehäiriön hoidosta ja hyväksi havaituista hoitomuodoista sekä motivointitavoista. Kokemusasiantuntijuus nähtiin arvokkaana tietolähteenä.
Ostolaskujen hyväksymiskierron tehostaminen – kehittämistutkimus Yritys X:lle Tämän opinnäytetyön aiheena oli selvittää toimenpiteet ja toimintamallit, joilla tehostetaan ostolaskujen kiertokulkua Yritys X:ssä. Tavoitteena oli selkeyttää ja nopeuttaa ostolaskujen kierrätysprosessia havaitsemalla prosessin ongelmakohdat ja kehittämällä niihin ratkaisut, joilla ostolaskun kierrätykseen kuluvaa aikaa voitaisiin lyhentää. Tutkimuksessa ratkaisuja ostolaskun kierron tehostamiseen haettiin haastatteluiden, havainnoinnin, teoreettisten tietolähteiden sekä benchmarkingin keinoin. Havaittuihin ongelmakohtiin annettiin lopuksi kehittämisehdotuksia Yritys X:lle. Tutkimus tehtiin kehittämistutkimuksena, joka sisältää sekä kvantitatiivisiä- että kvalitatiivisiä piirteitä. Yritys X:n alkutilanne kartoitettiin työntekijöiden haastatteluilla sekä omaa havainnointia avuksi käyttäen. Ratkaisuja tehostamiseen haettiin myös benchmarkingin keinoin muilta yrityksiltä kyselylomaketta hyödyntäen. Teoreettinen tietopohja koostuu sähköisen taloushallinnon kehityksestä, ostolaskujen kiertoprosessin kulusta. Mutta myös tutkimuksellisuuden ja reabiliteetin ja validiteetin selvityksestä. Teoreettisen tietopohjan rakentamiseen hyödynsin alan kirjallisuutta sekä internet aineistoa. Teoriaosuudessa käsitellään muun muassa ostolaskujen historiaa ja sitä, miten nykytila on saavutettu. Tulevaisuuden kehittämisen mahdollisuuksia ollaan etsitty teorian avulla. Teoriaosuudessa on myös esitelty ostolaskun kiertoprosessi teorian avulla ja sitä on verrattu Yritys X:n käytäntöön. Lopuksi kehittämisehdotukset on analysoitu toimeksiantajan kanssa.
Tämä opinnäytetyö toteutettiin, koska verkostomarkkinointi yritys Oriflame Oy:n aluejohtajan kanssa keskusteltuani huomasimme nuorten olevan tällä hetkellä melkeinpä tiedottomia Oriflamen yritystä ja tuotteita kohtaan. Tehdyn tutkimuksen avulla pyritään löytämään mahdollisuuksia lähestyä nuoria henkilöitä ja saada heitä kiinnostumaan yrityksen tuotteista. Tutkimuksessa pyrittiin myös miettimään kuinka nuoria saadaan osallistumaan enemmän erilaisiin edustajien järjestämiin yleisiin tapahtumiin ja kuinka nuoret olisi hyvä huomioida erityisesti näissä tapahtumissa. Tämä opinnäytetyö koostuu teoriaosasta ja tutkimusosasta. Opinnäytetyön teoriaosa käsittelee verkostomarkkinointia. Opinnäytetyössä on myös selitetty verkostomarkkinoinnille yleisiä käsitteitä. Opinnäytetyön teoriaosuuden lähdeaineisto on peräisin alan kirjallisuudesta sekä Internet-julkaisuista. Tutkimusmenetelmänä opinnäytetyössä oli kvantitatiivinen eli määrällinen tutkimus ja tutkimuksen aineisto kerättiin kyselyn muodossa yleisen Kauneusillan aikana 10.06.2015. Saadut tulokset on esitetty sanallisesti ja kuvioiden muodossa havainnollistettu. Tutkimuksessa selvisi että nuoriin kosmetiikan käyttäjiin saa parhaiten yhteyden menemällä tapahtumiin, jossa nuoret käyvät paljon, kuten erilaiset messut, urheilutapahtumat ja kouluilla järjestettäviin erilaisiin tapahtumiin, mihin nuoria saapuu joukoittain. Kyselyn perusteella nuoret haluaisivat heille suunnattuja tarjouksia enemmän, jolloin kiinnostus yrityksen tuotteita kohtaan nousisi. Nuoret olivat kiinnoistuneita erilaisista teema-illoista, joita edustajat järjestävät, mutta mitä myös kotikutsuilla paljon pidetään. Parhaimmaksi teema-ilta vaihtoehdoksi nousi Meikit kuntoon-ilta, jonka aikana tehtäisiin nopea kasvojen puhdistus ja kosteutus, jonka jälkeen pareittain nuoret saisivat meikata toisensa edustajan avustuksella. Myös paljon toivottiin kosmetologin pitämiä ihonhoito koulutus iltoja. Myös erilaiset muut palvelut, joita edustajat ovat järjestäneet asiakkailleen, kuten hierojan, kampaajan palveluista pidettiin paljon. Työn lopussa on tutkimuksen avulla saaduista tuloksista vedetty loppu päätelmät, koskien nuorten kiinnostuksen herättämistä, niin yritystä kuin yrityksen tuotteitakin kohtaan. Opinnäytetyön loppuun on myös kerätty nykyisille edustajille muutamia ohjeita, kuinka lähestyä nuoria kosmetiikan käyttäjiä, mutta myös mitä pitää huomioida omassa markkinoinnissaan nuoria kosmetiikan käyttäjiä kohtaan.
Implementing ancient wisdom, in order to bring new achievements and improvements in social science has been always taken into consideration by different writers, scholars, as well as stu-dents. In this period of time that through variety of ways knowledge is widely accessible, wisdom coming out of an ancient thought provoking book of Zarathushtra called ‘The Gathas’; has be-come attractive to many scientists, scholars, and experts in different fields such as Organizational Management. On the other hand, topic of Corporate Social Responsibility is constantly becoming more important topic in different organizations, companies, and countries across the world. There are many common aspects, in CSR topic and the teachings of Zarathushtra such as taking care of nature, animal welfare, organizational aspect, leadership, social responsibility, human rights, genders’ right equality, and globalization. In this work, some common aspects in Zarathushtra’s taught related to CSR have been revealed and emphasized. Afterwards, a research has been done in order to find out; to what extent one chosen organization is going parallel to the teachings of Zarathushtra. As this work is a Bachelor thesis and who is working on it, is a student of Laurea University of Applied Sciences, Leppävaara campus; therefore the chosen organization is also Leppävaara campus of Laurea UAS. Due to the fact that CSR as well as Zarathushtra’s worldview each of them is very broad, hence in this work only three aspects including Environmental, Social, and Organizational aspects have been taken into consideration. To answer the research question -to what extent Leppävaara campus of Laurea UAS is going par-allel to the teachings of Zarathushtra? -, author of this thesis conducted online questionnaires as well as face to face interviews; among numbers of students and faculties of Leppävaara campus. At the end, results revealed that Leppävaara campus of Laurea University of Applied Sciences is going parallel to Zarathushtra’s teachings and worldview to a very good extent. There are still rooms for improvement concerning to environmental, social, and organizational responsibility. But, on the other hand; this campus’s strengths are that this campus is taking constructive steps and it is putting good efforts in order to reach better performance regarding to environmental, social, and organizational aspects.
Opset Oy on OP:n ja ISS:n omistama yhteisyritys, joka tarjoaa OP:lle laajasti pankki- ja finanssialalla tarvittavia palveluita. Tässä työssä kehitetään Opset Oy:n Osuuspankeille tarjoamaa keskitettyä maksupalvelua. Työn tarkoituksena on osoittaa, että Opset Oy:n tarjoama keskitetty maksupalvelu on Osuuspankeille kokonaisvaltaisesti kannattavampi vaihtoehto kuin niiden oma hajautettu palvelu. Lisäksi tarkoituksena on ratkaista miten saavutetaan Opset Oy:n keskeisiä tavoitteita, joita ovat aiempaa korkeampi asiakaspalvelun laatu ja asiakastyytyväisyys, palvelun tehostaminen, kannattavuuden parantaminen, keskitetyn maksupalvelun markkinoiminen ja palvelun toimintojen selvittäminen asiakaspankeille. Työ käynnistyi työskentelemällä Opset Oy:n keskitetyn maksupalvelun kaikissa eri osatehtävissä. Työhön käytettiin Opset Oy:ltä ja Osuuspankeilta sekä kvantitatiivista että kvalitatiivista aineistoa, jossa keskeisiä olivat Osuuspankeilta ja Opset Oy:ltä saadut haastattelut ja talouden tunnusluvut. Työssä hyödynnettiin kirjallisuutta ja aiempia tutkimuksia keskittämisestä, hajauttamisesta, palvelun laadusta sekä kannattavuudesta, jotka ovat työn keskeiset käsitteet. Opset Oy:n keskitetty maksupalvelu nostaa suurten Osuuspankkien kustannustehokkuutta noin kolme prosenttia, mutta pienille Osuuspankeille palvelu on mahdollisesti noin kolme prosenttia kalliimpi kuin niiden oma palvelusuoritus. Pankit liittyivät Opset Oy:n palveluun ensisijaisesti päästäkseen paljon töitä aiheuttavasta ja resursseja vaativasta palvelusta, mutta kaikki pankit laskivat kuitenkin myös uuden palvelun kustannukset. Pankkien suurimpina huolenaiheina olivat Opset Oy:n palvelun asiakaspalvelun laatu ja asiakastyytyväisyys. Yleisesti pankit pitivät keskitettyä maksupalvelua tulevaisuuden toimintatapana. Opset Oy:n SEPA-toimeksiantojen suorittaminen on yli kaksi kertaa tehokkaampaa kuin tehokkaimmassa Osuuspankissa. Ulkomaanmaksupalvelu on erittäin kustannustehokas palvelu Osuuspankeille, mutta se kärsii toimeksiantojen palautuksista. Asiakaspalvelu ja –tyytyväisyys eivät ole samalla tasolla Opset Oy:n keskitetyssä maksupalvelussa kuin Osuuspankeissa, koska asiakkaita ei pystytä enää palvelemaan yhtä henkilökohtaisesti kuin hajautetussa palvelussa. Työn aikana ideoitu kontaktointipalvelu kuitenkin paransi palvelua huomattavasti. Opset Oy:n kannattavuus paranee huomattavasti uuden kontaktointipalvelun myötä ja sen kuukausittainen kate muuttuu negatiivisesta positiiviseksi. Valmistunut työ toimii samaan aikaan pohjana markkinointimateriaalille ja selvityksenä Osuuspankeille keskitetyn maksupalvelun toiminta-tavoista.
Tämä opinnäytetyö käsittelee Remote Access palvelinroolia, joka on looginen ryhmittely verkkoon pääsyyn liittyvistä teknologioista. Opinnäytetyön tavoitteena on laatia tietopaketti, joka tarjoaa kattavaa tietoa etäkäytöstä Microsoftin tarjoamia palveluita käyttäen. Opinnäytetyön tietoperustassa käsitellään Remote Accessiin sisältyviä kolmea roolipalvelua. Roolipalvelut ovat DirectAccess, Routing And Remote Access ja Web Application Proxy, jotka kaikki ovat etäkäyttöön tarkoitettuja palveluita. Tutkimuksessa käydään läpi edellä mainittujen teknologioiden toimintamallit sekä tarkastellaan niiden tietoturvaa ja etuja verrattuna muihin samantyyppisiin teknologioihin. Näiden palveluiden sisältämät ominaisuudet käydään läpi loogisessa järjestyksessä. Työssä käsitellään lyhyesti myös työhön liittyvien roolipalveluiden historiaa. Opinnäytetyö on toteutettu toimeksiantona Laurea-ammattikorkeakoulun tietohallinnolle. Tietohallinnolla oli tarve saada tietoa varsinkin uusimman tekniikan eli Web Application Proxyn toiminnasta ja miten sitä voitaisiin parhaiten käyttää hyväksi Laurean palveluissa. Kuitenkin tutkimuksessa analysoitiin kokonaisuutena kaikkia kolmea roolipalvelua, jotta saatiin hyvä yleiskäsitys etäkäytön toiminnasta Remote Access palvelinroolin avulla. Tutkimus toteutettiin laadullisen tutkimuksen tapaan keräämällä tietoa parhaiksi todetuilta verkkosivuilta ja omaa ammattitaitoa hyödyntäen. Aineistona on käytetty Microsoftin teknologioita. Ajankohtaisimmat lähteet löytyvät Microsoftin verkkosivuilta.
Tämä opinnäytetyö on kirjoitettu osana opintoja Laurea-ammattikorkeakoulun englanninkielisessä turvallisuusalan koulutusohjelmassa. Työn toimeksiantaja on Suomen Erillisverkot-konserni, joka Krivat-konseptin ylläpitäjänä myös hyötyy työstä toiminnan kehityksessä. Tämän työn tavoitteena oli kehittää Krivat-yhteisön sisäistä yhteistoimintaprosessia. Krivatin kohdeorganisaatiot tunnistavat tarpeen Krivatille ja ovat sen myös ilmaisseet eri yhteyksissä, mutta ovat kaikesta huolimatta epäileväisiä konseptin käyttöönotossa. Tämä työ tutkii kahta mahdollista ratkaisua ongelmaan käyttäen toimintatutkimusta ja benchmarkingia tukenaan. Toimintatutkimuksella perehdyttiin Krivatin käyttäjäkoulutukseen. Tutkimuksen aikana tarkkailtiin kolmea eri käyttökoulutustapahtumaa, jotka toimivat meteriaalina kehitykselle ja pohdinnalle. Benchmarkingin avulla pyrittiin selvittämään kriisinhallintaharjoitusten mahdollisuuksia toimia osallistujien aktivoijana Krivatin ytheistoiminnassa. Benchmarkingia varten lähetettiin kyselytutkimus valikoidulle ryhmälle heidän onnistuneista harjoituskokemuksistaan, sekä tarkkailtiin päivän kestänyttä harjoitusta. Opinnäytettä varten tehty teoriakatsaus tarjosi runsaasti oivalluksia Krivatin kehitystä varten, kuten myös työtä varten toteutetut tutkimukset. Toimintatutkimus osoitti käyttäjäkoulutuksen olevan tärkeä vaihe Krivatin käyttöönotossa, mutta osoitti myös että tapahtuman on oltava käyttäjiä aktivoivampi ja osallistavampi. Benchmarkingin perusteella todettiin että Krivatia varten ei kannata kehittää omaa erillistä harjoitussarjaa, sillä monet jo olemassa olevat harjoitukset voisivat käyttää Krivatia työkalunaan.
Tämä opinnäyte käsittelee palvelumuotoiluprosessia joka toteutettiin Sexpo-säätiön organisaatiouudistuksen yhteydessä 2014-2015. Sen keskeinen fokus on kysymyksessä siitä, miten tehdä asiakaslähtöistä suunnittelua tilanteessa, jossa palvelumuotoilijalla ei ole mahdollisuutta seksuaalineuvonnan ja –terapian intimiteettisuojan takia keskustella itse asiakkaiden kanssa. Hyödyntämällä asiantuntijahaastatteluita ja etnografista havainnontia opinnäyte tutkii erityisesti kahta Sexpon toiminnan aluetta: terapia- ja neuvontapalveluja sekä viestintää ja brändäystä. Yleisellä tasolla havaitaan, että kohdeorganisaatio toimii tällä hetkellä jo hyvin eikä radikaaleille innovaatioille tai parannuksille ole tarvetta. Pieniä parannusmahdollisuuksia kuitenkin todetaan ja niille kehitetään ratkaisut. Samalla todetaan, ettei nykyisin tarjolla oleva palvelumuotoilun kirjallisuus juurikaan tue pienimuotoista parantamista vaan keskittyy yleensä voimakkaasti radikaaleihin innovaatioihin. Keskeinen metodologinen tulos on, että terapia-ja neuvontaympäristöissä asiantuntijahaastateltavia voidaan hyödyntää myös hyvinä toisen käden lähteinä asiakaskokemustietoon, koska he ovat pitkien hoitosuhteiden aikana syvällisesti perehtyneet asiakkaidensa toiveisiin ja tarpeisiin. Teorian alueella osoitetaan, että palveluorganisaatio voi ilman ongelmia yhtäaikaisesti hyödyntää useita bisnelogiikkoja omassa toiminnassaan.
Today’s world is one of growing data, yet few companies have succeeded in leveraging data as a key resource for novel business models. Meanwhile, a profound shift is likewise taking place in the dominant logic of how companies create value for customers. Established processes for business model innovation are helpful for validating and implementing an initial vision. However, little guidance is available on how to systematically envision using data in service innovation. This thesis aims to explore how value can be drawn from Big Data in the Service Design Thinking process with a specific focus on business models. For this purpose, the thesis introduces, on the one hand, the Data Canvas as a new method for considering data resources systematically in the development of business models and, on the other hand, the Data-Need Fit as a conceptual basis for the established business model innovation process. According to Design Science Research as an overall academic framework, Data Canvas and Data-Need Fit were built and evaluated applying Lean Design Thinking in a mindset of the service logic. Within Design Science Research, processes and methods from Service Design Thinking are a good fit with their iterative nature and their focus on early prototypes as artifacts. Combining approaches from different theoretical and practical frameworks, a structured yet flexible approach to data-driven business model innovation is proposed. In the case study evaluation, this approach has proven simple to use. An understanding of available data sources through the use of a Data Canvas facilitates targeted user research and helps to identify relevant customer jobs that could benefit from that data. Such a Data-Need Fit is a vital basis for a compelling value proposition. Integrated into a Service Design Thinking process, Data Canvas and Data-Need Fit may help companies to leverage data as a resource in business model innovation.
Tuottavuus on tämän päivän trendi, sitä vaaditaan lähes joka taholta kiristyneessä kilpailutilanteessa ja digitalisoituneessa maailmassa. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää Office 365 -pilvipalvelun soveltuvuutta Pk-yritysten tuottavuusratkaisuksi. Työn lähtökohtana oli ammatillinen mielenkiinto Office 365 -palveluita kohtaan. Tutkimuksessa selvitettiin Office 365 -palveluun siirtyneiden yritysten kokemia hyötyjä ja etuja. Tutkimustuloksilla selvitettiin, miten Office 365 -palvelu kulminoituu tuottavuuteen. Tutkimusmenetelmänä käytettiin laadullista tutkimusmenetelmää, koska tutkimuksessa halutiin saada parempi ymmärrys Office 365 -palvelusta ja siihen liittyvistä tekijöistä. Aineistona käytettiin valmiita asiakastarinoita ja dokumentteja. Tutkimustulokset osoittivat, että Office 365 -palvelulla voidaan tehostaa yrityksen tuottavuutta kun tuottavuudella tarkoitetaan työn tehostamista, tiedon hallintaa, globaalisuutta ja yhteisöllisyyttä.
Ihminen kohtaa päivittäin 30 000 eri brändiviestiä, joten on haasteellista erottua markkinointiviestien massasta ja kilpailijoista. Yrityksen on tehtävä markkinointitoimenpiteitä tunnettuuden saavuttamiseksi, jotta kohderyhmä on tietoinen yrityksestä ja sen palveluiden olemassaolosta. Tunnettuus on ratkaisevassa roolissa yrityksen menestymisen kannalta. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä post-digitaalisen suunnittelutoimiston Faster Horsen kanssa. Työ pohjautui Faster Horsen tarpeeseen selvittää, kuinka yrityksen lanseerauskampanja onnistui ja kuinka se saavutti tunnettuutta valittujen markkinointiviestinnän toimenpiteiden avulla. Tunnettuuden rakentumista tutkittiin markkinointi- ja mainostoimistojen kesken. Työ käsittelee aihetta Faster Horsen palvelutarjooman ja lanseerauksessa käytettyjen markkinointiviestinnän kanavien kautta. Työn teoreettinen viitekehys avaa yritysbrändin tunnettuutta sekä sen syntymistä ja rakentumista. Teoriassa syvennytään syihin, miksi tunnettuuden rakentamiseen kannattaa panostaa. Tunnettuuden rakentamista käsitellään markkinointiviestinnän toimenpiteiden ja kanavien näkökulmasta. Tutkimuksen empiirinen osa toteutettiin kaksiosaisena kvantitatiivisena tutkimuksena maalis-huhtikuussa 2014. Ensimmäinen osa toteutettiin puhelinhaastatteluna ja toinen digitaalisena kyselynä. Tutkimuksen perusjoukko on Suomen top 500 yritykset liikevaihdon mukaan. Tuloksista ilmenee, että ilman tunnettuutta yrityksen on vaikea kilpailla markkinoilla paikkansa vakiinnuttaneiden yritysbrändien kanssa. Myös on havaittavissa, että Faster Horsen lanseerauskampanja ei saavuttanut merkittävää tunnettuutta yritysbrändille. Yritysbrändi luotti yhden mainoksen voimaan, tarkoituksena houkutella kohderyhmä seuraamaan omia kanavia ja jatkaa palveluiden markkinointia henkilökohtaisempien toimenpiteiden kautta. Tutkimustuloksissa korostuu kohderyhmän tunteminen, markkinointiviestinnän kohdentaminen ja kanavien monipuolinen käyttö markkinoinnissa. Tutkimustietoa hyödynnettiin Faster Horsen tulevaisuuden toiminnan suunnittelussa sekä strategisten päätösten tukena.
Tilitoimistojen perinteiset työtavat ovat muuttumassa sähköisen taloushallinnon yleistymisen myötä. Sähköinen taloushallinto tuo yritysten toimintaan tehokkuutta ajantasaisen, paperittoman taloushallinnon ja kirjanpidon kautta. Tilitoimistojen tulee tarkastella ja kehittää palvelukonseptiaan toimialan kokonaisvaltaisemman digitalisoitumisen myötä. Sähköinen taloushallinto muuttaa tilitoimiston ja yrityksen välistä yhteistyötä ja se edellyttää tilitoimistolta myös uudenlaisia asiantuntijapalvelujen markkinoinnin keinoja. Opinnäytetyön aihe liittyy toimeksiantajana toimivan Tilitoimisto X:n asiakkaiden näkökulmaan sähköisestä taloushallinnosta ja sen käyttöönotosta. Tarkoituksena oli tehdä Tilitoimisto X:n asiakkaille mielipidekysely sähköisestä taloushallinnosta. Opinnäytetyön tavoite oli saada tietoa, jota Tilitoimisto X voi käyttää hyödykseen tiedottaessaan sähköisestä taloushallinnosta asiakkailleen. Tilitoimisto X:n asiakkaita halutaan rohkaista sähköisen taloushallinnon käyttöönottoon, mutta myös asiakkaiden yleinen mielipide aiheesta kiinnostaa opinnäytetyön toimeksiantajaa. Opinnäytetyön pääongelma oli, mitä mieltä Tilitoimisto X:n asiakkaat ovat sähköisestä taloushallinnosta. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys koostuu sähköisestä taloushallinnosta, kirjanpidosta, asiantuntijapalveluista ja palvelumarkkinoinnista. Opinnäytetyön keskeisiä käsitteitä ovat tilitoimisto, kirjanpito, sähköinen taloushallinto sekä asiantuntijapalvelut. Tilitoimisto X:n asiakkaiden näkökulma sähköisestä taloushallinnosta jaettiin tutkimuksessa kykyyn ja haluun ottaa sähköinen taloushallinto käyttöön. Asiakkaiden mielipiteitä selvitettiin kvantitatiivisin tutkimusmenetelmin sähköisellä kyselylomakkeella. Tutkimustietoa kerättiin niiltä perusjoukkoon kuuluvilta asiakkailta, joilta tietoa oli mahdollista kerätä. Opinnäytetyön tutkimustuloksia kuvaillaan yleisellä tasolla ja vertaillaan vastaajien taustamuuttujien mukaan Excel-kuvioilla. Kyselyyn vastasi 110 asiakasta ja tutkimuksen vastausprosentiksi muodostui 67,4. Tutkimuksen tulosten mukaan Tilitoimisto X:n asiakkailla on kyky sähköisen taloushallinnon käyttöönottoon. Tulosten mukaan sähköisen taloushallinnon aiheuttamat lisäkustannukset sekä toimintatapojen muutos ovat syitä, jotka vähentävät vastaajan kiinnostusta sähköisen taloushallinnon käyttöönotosta. Tutkimuksen perusteella tehtiin johtopäätökset, joiden mukaan vastaajan ikä ja yrityksen koko vaikuttaa jonkin verran Tilitoimisto X:n asiakkaan mielipiteeseen sähköisestä taloushallinnosta. Tutkimuksen nuoremmat vastaajat ja suuremmat yritykset ovat kiinnostuneempia sähköisen taloushallinnon käyttöönotosta. Kehittämisehdotuksena esitettiin, että sähköistä taloushallintoa suunnitellaan ja markkinoidaan asiantuntijapalvelujen markkinointisuunnitelman mukaan.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää milloin toimeksiantajan asiakkaat haluaisivat markkinointiviestejä, mitä viestejä he haluaisivat sekä mitkä markkinointiviestinnän kanavista ovat ylipäätänsä olleet näkyvimpiä. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa kehittämisideoita asiakaslähtöistä markkinointiviestintäsuunnitelmaa varten. Kehittämisideoissa käsiteltiin Facebookin, sähköpostin ja perinteisen suorakirjeen muodossa tehtyä markkinointiviestintää. Tutkimuksen teoriaosuus koostuu asiakaslähtöisestä markkinoinnista sekä markkinointiviestinnästä ja sen eri keinoista. Opinnäytetyön tutkimusmenetelmiä olivat asiakastyytyväisyyskysely, benchmarking sekä Facebookin omat työkalut. Kyselyn avulla on haettu vastauksia kaikkiin tutki-muskysymyksiin, kun taas benchmarking–menetelmä ja Facebookin työkalut keskittyvät vain Facebookissa tehtyyn viestintään. Tutkimus osoitti, että parhaiten näkyvyyttä ihmisiltä keräävät toimipaikkojen sisätiloissa tai mittarikentällä olevat mainokset, joihin kannattaisikin jatkossa panostaa. Seuraavaksi hyödyllisimmäksi markkinointiviestintäkanavista nousivat sähköpostitse lähetetyt markkinointiviestit, kun taas postitse lähetetyt suorakirjeet tai Facebook –viestintä eivät keränneet näkyvyyttä tai suosiota kyselyyn vastanneiden osalta. Tutkimuksen tulokset osoittivat, ettei markkinointiviestinnän ajankohdalla näyttäisi olevan asiakkaille merkitystä. Asiakkaita kiinnostavimmat viestit ovat erilaiset kilpailut, joissa asiakas voi voittaa jotain ja erilaiset edut, jolloin asiakas saa konkreettista hyötyä. Tulosten mukaan ihmisiä aktivoivat julkaisut keräävät myös eniten tykkäyksiä ja huomiota ihmisiltä. Näin ollen erityisesti Facebookin osalta markkinointiviestinnässä korostui vuorovaikutuksen merkittävyys.
Tämä opinnäytetyö on tehty toimeksiantajayritykselle. Opinnäytetyön tavoitteena oli luoda toimeksiantajayritykselle perehdytysopas uusille työntekijöille liittyen yrityksen käyttämään Directo -toiminnanohjausjärjestelmään. Kyseisen toiminnaohjausjärjestelmän tarjoajalla ei ole selkeitä ja kirjallisia ohjeita ohjelman käyttöön, joten tämän takia oppaan luominen valikoitui opinnäytetyön aiheeksi. Opinnäytetyön alussa tutustaan toiminnanohjausjärjestelmiin liittyvään teoriaan sekä määritellään opinnäytetyössä käytettävät menetelmät. Loppuvaihe opinnäytetyöstä käsittelee oppaan laatimista sekä menetelmistä saatujen tietojen hyödyntämistä. Opinnäytetyö perustuu toiminnalliseen opinnäytetyöhön ja tarkoituksena oli tuottaa konkreettinen apuväline toimeksiantajayrityksen perehdyttämismetodeihin. Opinnäytetyön menetelmiksi valittiin SWOT –analyysi sekä käyttötestausten raportointi, jonka apuna toimi avoin haastattelu. SWOT –analyysin avulla kartoitettiin oppaan hyötyjä ja mahdollisuuksia. Haastatteluja käytettiin apuvälineenä itse oppaan lopullisen version laatimiseen. Opinnäytetyön tarkoituksena luotavasta oppaasta laadittiin raakaversio toiminnanohjausjärjestelmän pääkäyttäjän kokemusten pohjalta. Perehdytysopasta muokattiin käyttötestausten ja haastatteluiden perusteella saatujen palautteiden pohjalta. Opinnäytetyön perehdytysopasta varten haastateltiin toimeksiantajayrityksen työntekijöitä sekä yhtä ulkopuolista henkilöä. Myös käyttötestaukset suoritettiin näiden henkilöiden avulla. Toimeksiantajayritys oli erittäin tyytyväinen lopputulokseen. Perehdytysoppaan avulla toimeksiantajayrityksen perehdys prosessi helpottuu ja myös vanhemmat työntekijät saavat oppaasta hyvän apuvälineen yrityksessä tarvittavien toimintojen suorittamiseen.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, kuinka asiakaslähtöisyys ja palvelumuotoilu näkyivät Espoon diabeteskeskuksen syntyprosessissa ja miten ne näkyvät keskuksen tämänhetkisessä toiminnassa. Hypoteesi oli se, että molemmat edellä mainitut käsitteet olisivat osa sekä keskuksen syntyprosessia että sen nykypäivää. Työn tavoitteiksi asetettiin asiakaslähtöisyyttä ja palvelumuotoilua edustavien toimintojen selvittäminen sekä Espoon diabeteskeskuksen syntyprosessissa että keskuksen tämän päivän toiminnassa. Tavoitteena oli löytää vähintään yksi toiminto molempiin aiheisiin, molemmista näkökulmista. Tavoitteena oli myös antaa toimeksiantajalle tutkimuksen kautta lisää tietoa omasta toiminnastaan ja edistää opiskelijan itsensä ammatillista kehitystä. Työn viitekehys eli teoreettinen tietoperusta muotoutui pääosin asiakaslähtöisyyttä ja palvelumuotoilua koskevien, sekä kirjallisten että digitaalisten lähteiden avulla kootusta tiedosta. Työssä viitataan myös lainsäädäntöön, sillä kohdeorganisaatiota ja sen toimintaa ohjaavat tarkat lait ja säädökset. Tietolähteinä käytettiin monipuolisesti ja laajasti sekä kirja- että internetlähteitä, kohdeorganisaation toteuttamaa kyselyä sekä opiskelijan itsensä toteuttamia haastatteluita. Työn tutkimusmenetelmänä oli kvalitatiivinen tutkimus, joka toteutettiin sekä kvalitatiivisia että kvantitatiivisia tutkimusmenetelmiä käyttäen. Kvalitatiivista tutkimusmenetelmää työssä edustivat kohdeorganisaation henkilökunnalle suoritetut teemahaastattelut. Kvantitatiivista tutkimusmenetelmää taas edusti kohdeorganisaation toteuttama asiakastyytyväisyyskysely. Itse tutkimus sisälsi siis sekä henkilökunnan haastatteluiden että asiakastyytyväisyyskyselyn tulosten analysoinnin sekä niistä tehtyjen johtopäätösten raportoinnin. Keskeisenä tuloksena tutkimuksen kautta selvisi, että asiakaslähtöisyys on keskeinen osa sekä Espoon diabeteskeskuksen tämän päivän toimintaa että keskuksen syntyprosessia, mutta palvelumuotoilu ei varsinaisesti ole ollut, eikä ole osa diabeteskeskuksen toimintaa tai syntyprosessia. Asiakaslähtöisyyttä kuvaavia toimintoja löytyi useita erilaisia ja saadut tulokset tukivat siltä osin erinomaisesti työn alkuperäistä hypoteesia. Palvelumuotoilua taas ei termin varsinaisessa merkityksessä kohdeorganisaation toiminnassa esiintynyt, mutta tietyt asiakaslähtöisyydeksi mainitut toiminnot ovat jo lähes palvelumuotoilua, tai ainakin sen esiasteita. Työlle asetettu hypoteesi piti siis suurilta osin paikkansa. Saadusta tuloksesta voidaan siis päätellä, että Espoon diabeteskeskus on toiminnaltaan erittäin asiakaslähtöinen, jopa lähes palvelumuotoilullinen. Opinnäytetyönä tehty tutkimus taas antaa erinomaisen pohjan Espoon diabeteskeskuksen toiminnan edelleen kehittämiselle.
Opinnäytetyön aiheena on oppisopimuskouluttautuminen ja yksilön uran kehittyminen Yritys X:ssä, joka toimii opinnäytetyön toimeksiantajana. Tavoitteena on selkiyttää yrityksen koulutuspolkukuviota haastattelututkimuksen avulla. Saatujen tulosten perusteella kuviota päivitetään niin, että sitä voidaan hyödyntää organisaation koulutusviestinässä henkilöstön keskuudessa. Opinnäytetyön tutkimuksessa halutaan saada vastauksia myös osaamiseen, motivaatioon ja viestintään liittyvistä teemoissa. Aiheen valinta perustui opinnäytetyön tekijän omaan kiinnostukseen osaamisen kehittämistä kohtaan sekä toimeksiantajan tarpeeseen. Opinnäytetyön aihetta tukee teoria osaamisen johtamisesta, yksilön oppimisesta, oppisopimuskoulutuksista ja viestinnästä sekä motivaatiosta. Teoria perustuu kirjallisuuteen, sähköisiin lähteisiin ja organisaation omiin julkaisuihin. Tutkimus oli luonteeltaan kvalitatiivinen eli laadullinen haastattelututkimus, johon haastateltiin kuutta yrityksen palveluksessa olevaa henkilöä. Haastateltavat henkilöt työskentelevät eri tehtävissä yrityksessä työntekijöinä ja henkilöstöhallinnossa. Haastattelun kysymykset oli rakennettu niin, että niillä saadaan tietoa niin henkilökohtaisista mielipiteistä kuin yleisestikin henkilöstön tarpeista ja toiveista. Tutkimus toteutettiin Yritys X:n pääkonttorilla, etukäteen sovittuna ajankohtana. Haastatteluita varten oli tehty tarkka ennakkosuunnitelma. Tutkimuksen tuloksena syntyi useita kehitysehdotuksia koulutuspolkukuviota varten, joiden pohjalta kuviota mallinnettiin yhteistyössä yrityksen viestintätiimin kanssa. Kehitysideoita olivat muun muassa kuvion visuaalisuuden tehostaminen sekä sisällön selkiyttäminen ja yksinkertaistaminen. Lopputuloksena syntyi koulutus- ja urapolkukuvio, jota Yritys X voi käyttää työkaluna osaamisen kehittämisessä. Yritys sai tehdyn tutkimuksen avulla lisätietoa myös muista toiminnan kehityskohteista, joita on mahdollista jatkokehittää tulevaisuudessa. Tulevaisuuden kehityskohteita olivat esimerkiksi viestinnän tehostaminen ja lähiesimiestyön parantaminen.
Tämän työelämälähtöisen toiminnallisen opinnäytetyön tavoitteena oli toimintatapojen kehittäminen sekä pelisääntöjen rakentaminen sopimusyrittäjävetoiseen parturi-kampaamoon työyhteisön omia tarpeita kunnioittaen. Yhdessä sovittujen toimintatapojen ja pelisääntöjen tavoitteena oli selkeyttää sopimusyrittäjien toimintaa yrityksessä. Kehittämisen lähtö-kohtana oli yhteistyöyritykseen aikaisemmin tehty tutkimus, jonka mukaan sopimusyrittäjät kaipasivat selkeitä pelisääntöjä yrityksessä toimimiseen. Työ koostuu teoriaosuudesta ja toiminnallisesta osuudesta. Teoriaosuudessa käsitellään toiminnan kehittämistä, muutosprosessia, yhteisöllisyyttä, sitoutumista, itsensä johtamista sekä vuorovaikutusta ja viestintää. Vaikka kyseessä on sopimusyrittäjätoiminta, työssä sovellettiin jaetun johtajuuden ja tiimityöskentelyn teoriaa. Opinnäytetyön toiminnallisessa osuudessa suunniteltiin ja toteutettiin kehityspalaveri, jossa hyödynnettiin teoriaa palaverikäytänteistä ja aktivoivista menetelmistä. Sopimusyrittäjien laatiessa yhdessä pelisäännöt sekä niiden toteutustavat tiiminä he suhtautuvat sääntöihin positiivisemmin ja sitoutuvat toteuttamaan niitä omasta tahdostaan. Opinnäytetyö auttaa ymmärtämään yhteisten peli-sääntöjen ja toimintaohjeiden merkityksen sekä niiden vaikutuksen sopimusyrittäjävetoisissa kauneudenhoitoalan yrityksissä. Tätä työtä on mahdollista hyödyntää yhteisten pelisääntöjen ja toimintatapojen kehittämisessä parturi-kampaamo- sekä kauneudenhoitoalan yrityksissä, joissa toimii sopimusyrittäjiä.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli saada tietoa vastavalmistuneiden sairaanhoitajien toiveista Sairaanhoitajaliitolta ammatillista kehittymistä tukevista palveluista. Tutkimustulosten tavoitteena oli kehittää palveluja entistä paremmin vastavalmistuneiden sairaanhoitajien toiveita vastaavaksi liittyen ammatillisuuteen ja sen kasvuun. Tutkimus vastasi seuraaviin kysymyksiin: Millaista ammatillista tukea vastavalmistuneet sairaanhoitajat ovat kokeneet saaneensa Sairaanhoitajaliitolta? Millaista ammatillista tukea vastavalmistuneet sairaanhoitajat toivovat Sairaanhoitajaliitolta omaan ammatilliseen kehittymiseen? Tutkimusmenetelmä oli moniparadigmallinen, jolloin voidaan käyttää sekä laadullisen että määrällisen tutkimuksen hyviä puolia. Moniparadigmallisuus näkyi kyselyssä monimuotokysymyksinä ja avoimina kysymyksinä sekä määrällisen ja laadullisen tutkimustulosten analyysinä. Tutkimuksen aineisto kerättiin sähköpostitse lähetettävällä webropol-kyselyllä. Kysely lähetettiin kaikille Sairaanhoitajaliiton jäsenille, jotka olivat valmistuneet 31.3.–8.6. Avoimet kysymykset käsiteltiin sisällönanalyysillä ja määrällisissä kysymyksissä käytettiin luokittelevien muuttujien frekvenssijakaumaa sekä ristiintaulukointia. Kyselyyn vastasi 60 vastavalmistunutta sairaanhoitajaa lähes kaikista Sairaanhoitajaliiton alueyhdistyksistä. Heistä useimmat kertoivat tunnistavansa Sairaanhoitajaliiton tarjoamat ammatilliset edut, mutta kaikista vastauksista tämä ei käynyt esille. Useat vastaajat kertoivat haluavansa erilaisia ja erimittaisia kursseja, luentoja tai koulutuksia, jotka olisivat myös edullisia. Vastaajat halusivat olla kehittämässä omaa ammatillisuutta ja hoitotyötä. Tähän vastavalmistuneet sairaanhoitajat toivoivat saavansa vertaistukea, mutta myös voivansa lukea Sairaanhoitajalehdestä asiantuntijoiden artikkeleita, kirjoituksia eri osa-alueilta ja siitä kuinka kehittyä ammatissaan. Sairaanhoitaja-lehtiä oli lukenut 58 vastavalmistunutta. Johtopäätöksinä voitiin esittää, että vastavalmistuneet ovat huolissaan ammatissa kehittymisestä ja ovat itse aktiivisia kehittämään itseään. Tällä hetkellä Sairaanhoitajaliiton käytettävissä olevista ammatillisen kehittymisen eduista vain tutuimpia käytetään. Koulutuksia, kursseja ja luentoja olisi hyvä kehittää, mutta näitä on tuotava myös aktiivisemmin esille. Esilletuontia olisi hyvä tehdä Sairaanhoitajaliiton muille ammatillisille eduille ja yhteistyöjärjestöille, jotta näiden pariin osataan hakeutua ja niitä saadaan tehokkaampaan käyttöön. Jatkotutkimuksena olisi hyvä tehdä vuoden päästä tämä tutkimus uudestaan, mutta valmistuneiden ajanjakson olisi hyvä olla pidempi kuin kaksi kuukautta. Lisäksi toivotuille koulutuksille voisi tehdä oman tutkimuksensa.
Opinnäytetyössä tutkittiin saneerausprojektin asiakaskokemusta, havainnollistaen yleisimpiä ongelmia yrittäjän ja asiakkaan näkökulmista. Haluttiin löytää kehittämisehdotus asiakaskokemuksen nostamiseksi, sekä rakennussaneerauspalvelun laadun parantamiseksi. Tutkimuksen teoria perustuu kirjallisuuteen ja tutkimuksiin työn pääkäsitteistä; asiakaspalvelu, palvelun laatu ja palvelupolku. Tutkimustapana käytettiin kvantitatiivista ja kvalitatiivista tutkimusta, koska haluttiin saada yksityiskohtaista tietoa asiakkaiden ongelmakokemuksista. Tutkimusosuus suoritettiin tekemällä neljän päivän ajan kyselyä ihmisiltä tutkimuskyselylomakkeella internetissä. Tutkimuksen tuloksena saatiin tietoa asiakkaiden ja saneerausyrittäjien keskinäisistä ongelmista, jotka osoittivat kehittämiskohteet kehitysehdotukselle. Tulokset jaettiin palvelumuotoilun teorian mukaisesti ja analysoitiin sanallisesti. Tutkimuksessa todettiin, että asiakkaat kokevat ongelmia saneerausyrittäjän kanssa ja yrittäjän kokevan ongelmia asiakkaiden kanssa. Asiakaskokemus ei ollut myönteinen, koska aikataulutuksessa, maksu suorituksissa ja ammattitaidossa huomattiin puutteita. Tuotoksen tuloksena kehittämiskohteet löytyivät, jotka huomioimalla kehitysehdotukseen asiakaskokemus ja palvelun laatu paranisi asiakkaan lisäksi myös saneerausyrittäjällä.
Vakavien rikosten sovittelun kokeilu on Kriminaalihuollon tukisäätiön hanke, jonka tarkoituksena on selvittää sovittelun mahdollisuudet ja hyödyt vakavissa rikoksissa. Vakavalla rikoksella tarkoitetaan tässä hankkeessa pääasiassa henkirikosta tai sen yritystä, törkeää pahoinpitelyä tai ryöstöä. Hankkeeseen kuuluu sovitteluun motivoivan valmennusryhmän pilotointi, joka järjestetään rikoksentekijöille vankilassa. Opinnäytetyössä tutkittiin valmennusryhmään osallistuneiden kokemuksia ryhmän sisällöstä ja käytännön toteutuksesta. Lisäksi selvitettiin ryhmän vaikutuksia osallistujien ajatuksiin sekä kehitysideoita valmennusryhmälle. Työn teoreettisena viitekehyksenä on restoratiivinen oikeus ja sovittelu, väkivaltarikolliset sekä ohjelmatyö ja ryhmätyöskentely. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Opinnäytetyötä varten haastateltiin kymmentä vankia kahdesta suljetusta vankilasta. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysia käyttäen. Tulokset osoittivat, että kaikki valmennusryhmään osallistuneet kokivat ryhmän hyödyllisenä. Lisäksi ryhmämuotoisuus koettiin toimivaksi toteutustavaksi valmennukselle. Ajatusten muutoksen koettiin useimmiten liittyvän rikoksen seurausten ymmärtämiseen, vastuunottoon ja uhriempatiaan. Kehitysideat olivat yksittäisiä sisällöllisiä asioita koskevia toiveita. Opinnäytetyö tarjoaa tietoa Kriminaalihuollon tukisäätiölle hankkeen onnistumisesta ja kehityskohteista. Rikosseuraamuslaitokselle opinnäytetyön tulokset antavat tietoa restoratiivisen oikeuden käytöstä vankilakontekstissa.
Liikunta-ala työllistää tuhansia työntekijöitä erilaisissa työtehtävissä kuten personal trainerin, liikunnanohjaajan, ryhmäliikuntaohjaajan, asiakaspalvelu- ja vastaanottotyöntekijän, lastenhoitajan ja erilaisissa myynnin, markkinoinnin ja esimiehen tehtävissä. Ala on kasvussa ja uusia kuntosaleja ja liikuntakeskuksia avataan jatkuvasti ja markkinoille tulee uusia tuotteita ja tapoja joilla liikuntaa myydään kuluttajille. Suomessa kuntosaleja ja liikuntakeskuksia on pienistä yhden yrittäjän ja parin työntekijän keskuksista aina isoihin satoja työntekijöitä työllistäviin kuntokeskusketjuihin. Alan kasvaessa myös tasavertaisten työehtojen merkitys kasvaa. Noin 90% Suomen työntekijöistä kuuluu yleissitovien työehtosopimuksen piiriin. Yksityisellä puolella on vielä aloja joilla ei ole työehtosopimusta laisinkaan, yksi näistä on liikunta-ala. Tässä opinnäytetyössä on perehdytty työehtosopimuksettoman liikunta-alan tilanteeseen ja koottu ongelmat joita on, kun työehtosopimus puuttuu. Työssä on pohdittu asiaa sekä työntekijän, että työnantajan näkökulmasta. Opinnäytetyö on kvalitatiivinen tutkimus, jossa pyritään ymmärtämään tutkittavaa ilmiötä, tässä tapauksessa alaa jolla ei ole työehtosopimusta. Tämä opinnäytetyö on perusluonteeltaan lainopillinen. Teoriaosuudessa on käsitelty yleisesti Suomen työoikeuden perusteita ja työsuhteen säännöstyskeinoja, työmarkkina- ja työehtosopimusjärjestelmää. Kirjoittajan keräämä oma aineisto, joka on jaettu teemoihin ja koottu omaksi osakseen lainopillisen teoriapohjan jälkeen. Omaa aineistoa ovat haastattelut ja eri medioista kerätyt materiaalit. Lisäksi opinnäytetyöhön on tehty taulukko johon on koottu alan ongelmat ja niihin löytyvät ratkaisut työehtosopimuksesta. Taulukko on työstetty yhdessä Palvelualojen ammattiliitto PAM:in asiantuntijan kanssa.
Värit kuuluvat jokapäiväiseen elämään. Kauneudenhoitoala on visuaalinen eikä tulisi toimeen ilman väriosaamista. Opinnäytetyön tavoitteena oli perehtyä kirjallisin menetelmin ihon sävyyn ja siihen sopiviin väreihin värianalyysin näkökulmasta. Yhteistyöyritys Kauneushoitola Pigmentin palveluihin kuuluvaa värianalyysia on pyritty kehittämään edellisten vuosien aikana. Yrityksessä kaivattiin kokonaisvaltaista ja perusteellista tietoa palvelusta ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Suomessa on useita värianalyysin tarjoajia, joiden menetelmät eroavat toisistaan. Kuluttajat ovat saattaneet saada poikkeavia lopputuloksia eri tekijöiden ja metodiikoiden parissa. Jokaisella ihmisellä on oma, uniikki tapa nähdä värejä ja tämä asettaa alalle haasteensa. Ihmisen ihonväri syntyy geenien vaikutuksesta. Ihon väri saattaa muuttua eri tekijöiden vaikutuksesta. Värien näkemiseen vaikuttaa valo, näkö- ja väriaisti. Värinäköön saattaa tulla poikkeamia, jolloin värinäkökyky muuttuu. Muotivärit ohjaavat ihmisten värikäyttäytymistä trendivärien vaihtuessa sesongeittain. Ihon sävyssä voi olla kylmään tai lämpimään taittuva pigmentti. Muotivärien rajallinen tarjonta aiheuttaa suppeamman tarjonnan vaateväreissä. Kosmetiikassa tarjonta on monipuolinen. Opinnäytetyön tulokset toimivat pohjatietona ihmisille, jotka ovat värien kanssa tekemisissä. Tietoa voi hyödyntää jokapäiväisessä elämässä ymmärtämällä värien monipuolisen tarkastelutavan. Yhteistyöyritykselle tieto on arvokasta jatkosuunnitelmiin sekä sellaisenaan nykyisille asiakkaille.
Opinnäytetyö on osa Laurea-ammattikorkeakoulun ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin operatiivisen tulosyksikön Töölön sairaalan kliinistä hoitotyön kehittämishanketta vuosina 2013–2017. Laureassa käytössä olevan Learning by Developing (LbD)-mallin mukaisesti kehittämishankkeessa on tarkoitus oppimalla kehittää hoitotyön laatua, hoitotyötä ja kehittämishankkeessa työskentelyä. Opinnäytetyön hankeympäristönä on Töölön sairaalan Huuli- ja suulakihalkiokeskus eli HUSUKE. Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää, minkälaista on hyvä ensitieto halkiolapsen perheelle sekä laadukas ohjaus. Tavoitteena oli tuottaa yhtenäinen ja tasalaatuinen sähköinen ohjausmateriaali halkiolapsen ensikäynnille Töölön HUSUKE:een. Sähköisen ohjausmateriaalin tavoitteena on taata kaikille vanhemmille lähtökohtaisesti sama informaatiopaketti ensikäynnillä. Husukessa halkiopotilaiden hoitosuhteet ovat pitkiä. Hyvin ajoitetulla ja annetulla ensitiedolla luodaan hyvä perusta hoitosuhteelle. Ensitiedon antajan rooli korostuu siinä, miten hän osaa soveltaa ensitiedon kunkin perheen yksilöllisiin tarpeisiin sopivaksi. Hyvän ohjauksen periaatteiden noudattaminen luo pohjan onnistuneelle ensikäynnille Husukessa. Sähköinen ohjausmateriaali perustuu opinnäytetyön teoriaosuudessa kuvattuun tutkittuun tietoon ja olemassa olevaan kirjalliseen ensitietomateriaaliin.
The main objective of this thesis report is to create a business plan for an online bakery concept for the Finnish market. This thesis provides detailed information about the procedures, documentation and legal requirements needed to establish such services. The ultimate goal is to examine the feasibility and the profitability of the business as soon as it is launched. The plan is divided into three main points. Firstly, it indicates the requisites for establishing a business as well as its advantages from theoretical perspective. Secondly, general legal aspects such as documentation and requirements are discussed to provide information about operating a company in Finland. Lastly, the idea is presented in the form of a business plan in which explain in detail specific criteria such as the company’s description, market situation, marketing and financial plan. The business plan is based on the 4Ps of Kotler’s marketing mix which involves factors such as price, place, promotion and product. The chosen theoretical basis is further developed in the business plan strategy as well as an analysis of potential risks. In order to improve the reliability of the study, qualitative research methods were applied in this thesis project as the main research tools for a case study. In particular, the idea of creating an online bakery store is a business concept where basic entrepreneurship and marketing knowledge is gathered and applied. The data is collected from two different sources. Non-standardized inter-views with the head of the manufacturing and marketing department of Fafa’s Catering Oy have been conducted. As a result, insightful explanations and suggestions about the current market situation, prospects as well as existing and potential competitors were collected and analyzed. In addition, primary data was also collected from the author’s observation while working as an employee at Fafa’s Plats Oy. The results indicate that the niche market for the business idea is profitable in the up-coming years. The priorities of the business plan are an intensive marketing campaign and superior customer services.