Kaikki aineistot
Lisää
Unohdettu koodi -pakohuonepelin teemoina ovat muistin heikentyminen, muistin apuvälineet ja ikääntyneet. Peli on rakennettu keittiöympäristöön. Pelaaja etsii suvun perinnereseptiä, jonka muistisairas isoisä on hävittänyt. Pelin tavoitteena on lisätä ymmärrystä heikentyneen muistin vaikutuksista arjessa toimimiseen, esitellä erilaisia muistin tukena käytettäviä apukeinoja ja lisätä ymmärrystä ikääntyneiden elämästä. Pelissä tuodaan esille ikääntyneiden elämänvaiheeseen liittyviä teemoja, kuten eläköityminen, lapsenlapset ja muisteleminen. Materiaalia pelataan VR-laseilla ja se on yksinpeli.
Työvoima ja työnantajat eivät tällä hetkellä kohtaa Suomessa. Yksi syy tähän on, että monissa yrityksissä ei nähdä heikosti suomea osaavia ulkomaalaistaustaisia työnhakijoita yritykseen sopivana työvoimana. Yrityksillä on liian vähän valmiuksia eri kulttuuritaustaisten työnhakijoiden kohtaamiseen ja perehdyttämiseen. Jotta työvoiman saatavuus voidaan taata nyt ja tulevaisuudessa, yritysten on panostettava eri kulttuuritaustaisten työntekijöiden rekrytointiin ja kohtaamiseen. Työvoimapulan ratkaisuna halutaan nähdä työperäinen maahanmuutto ja kansainvälinen rekrytointi. Ihmisille pitäisi kuitenkin pystyä luomaan nopeita polkuja työelämään riippumatta syystä, jolla he ovat tänne tulleet. Kansainvälisessä rekrytoinnissa on osin samat haasteet kuin jo täällä pitkään olleilla muista syistä maahan tulleilla eri kulttuuritaustaisilla henkilöillä, kuten suomen kielen taito.
Company X delivers integrated information systems for enterprises operating in various business areas. In addition to planning, implementing and deploying these systems, the company provides continuous support and maintenance services to its customers. However these services have not been systematically developed and quality of service can vary greatly. The purpose of this thesis was to identify the problem areas causing low customer satisfaction and operational inefficiency. The objective was to understand how the identified problems are related to each other and present some ideas on how service quality could be improved. Customers and Company X employees were interviewed and results were analyzed and compared to theoretical frameworks. Service quality gap analysis indicated that the service delivery processes were insufficient and lacking the support of top management. This caused the customers to perceive the service as unreliable and unresponsive even if the employees were knowledgeable and service oriented. Recent indications of poor service quality and the identified potential for growth has increased the interest of the company’s top management. Changes are already being done, but the effectiveness of these changes and improvements on operational efficiency, service quality, and customer satisfaction need to be monitored and regularly analyzed. Similar activities as presented in this research can be performed to continually improve the services and a long-term focus on customer service orientation is needed to stay competitive.
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin verkkosivuston suunnitteluprosessia pienyrittäjän näkökulmasta. Työssä tutustuttiin myös mukautuvan verkkosuunnittelun ja käytettävyyden merkitykseen suunnitteluprosessissa ja teknisessä toteutuksessa. Opinnäytetyö tehtiin toiminimi Maleevin Internet-näkyvyyden parantamiseksi. Työn tarkoituksena oli myös helpottaa työnäytteiden esittämistä sähköisessä muodossa, sekä hyödyntää sosiaalisen median verkostoa markkinoinnissa. Työn teoreettinen runko perustui käytettävyyttä ja mukautuvaa verkkosuunnittelua käsitteleviin teoksiin, verkkokirjoihin sekä verkkolähteisiin. Tuoreinta tietoa mukautuvasta verkkosuunnittelusta löytyy pääosin Internetistä. Verkkosivuston teknisessä toteutuksessa hyödynnettiin mukautuvaan verkkosuunnitteluun erikoistuneita verkkosivustoja ja foorumeita. Mukautuva verkkosuunnittelu osoittautui visuaalisesti toimivaksi ratkaisuksi silloin, kun verkkosivustoa selaillaan useilla eri laitteilla ja käyttöjärjestelmillä. Verkkosivuston toteutus toi kuitenkin eteen haasteita, joissa teknisesti toimivan ratkaisun valitseminen vaikutti negatiivisesti sivuston käytettävyyteen. Tutkimuksen tulokset korostivatkin käytettävyyden merkitystä ja mukautuvuuden haasteita verkkosuunnittelussa. Graafisen suunnittelijan näkökulmasta verkkosivuston tekninen toteutus osoittautui aikaa vieväksi prosessiksi. Verkkosivuston suunnittelua harkitsevan kannattaa pohtia sisällönhallintajärjestelmän hyödyntämistä, sillä sen avulla voi säästää aikaa, ja ulkoasun suunnittelu helpottuu ilman teknisen osaamisen rajoitteita.
Turun ammattikorkeakoulun VR Fast Track -hanke on tehnyt tiivistä yhteistyötä DaisyLadies ry:n kanssa. Vaikka VR-lasit aluksi hieman pelottivatkin Daisyn Leidejä, on niiden käytöstä saatu niin hyviä kokemuksia maahanmuuttajien oppimisessa, että yhdistys haluaa ottaa hankkeessa kehitetyt VR-materiaalit käyttöön maahanmuuttajien uraohjauksessa hankkeen jälkeenkin.
Pro gradu työ on fenomenologis-hermeneuttinen tutkimus perustulon varassa elävien pitkäaikaistyöttömien kanssa työskentelevien osallistuttajien työstä. Tutkimuksen tavoitteena on työntekijöiden kokemusten kartoittaminen ja ymmärtäminen siten, että onko mahdollista löytää ja kuvata työskentelytapaa, joka lisää asiakkaiden osallisuuden mahdollisuuksien toteutumista. Osallistuttajan työn merkitys on kasvamassa mm. uuden sosiaalihuoltolain myötä. Siinä osallisuuden edistämisellä nähdään olevan keskeinen merkitys syrjäytymisen ehkäisemisessä. Tästä näkökulmasta osallisuus tarkoittaa yhteen kuulumisen ja osallisuuden tunnetta ja aktiivista roolia yhteiskunnassa. Osallisuus-käsitettä määritellään neljästä näkökulmasta: aktiivisena kansalaisuutena, asiakaslähtöisyytenä, toimijuutena sekä voimaantumisen kokemuksena. Osallisuus teorioiden mukaan kukaan ei voi osallistuttaa toista, vaan siihen tarvitaan aina ihmisen omakohtainen kokemus ja halu. Kuitenkin näitä prosesseja voi ulkopuolinen toimija omalla toiminnallaan edesauttaa ja mahdollistaa. Tutkimuksessa haastateltiin seitsemää työntekijää, jotka olivat työskennelleet Osallistavan sosiaaliturva piloteissa (STM 2014) viidellä pilottipaikkakunnalla. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluna heinä-syyskuussa 2015. Tutkimusaineiston analyysi toteutettiin Spigelbergin (1984) fenomenologisen tutkimuksen vaiheita seuraten. Tulosten perusteella on hahmoteltavissa osallistuttajan muotokuva. Tärkeinä työntekijät pitivät sitä, että jokaiselle löytyisi yhteiskunnasta työnkaltainen paikka, missä rakentuu arjen struktuuri ja paikka yhteiskunnassa. Työntekijöiden kokemusten mukaan etsivän työn kaltainen työote on tarpeen, sillä pitkään työttömänä ollutta asiakasta pitää motivoida toimijuuteen ja tarvittaessa vaikka hakea kotoa. Työotteen keskiössä tulee olla asiakkaan sosiaalisten taitojen vahvistaminen ja kannustavan palautteen antaminen. Erittäin tärkeänä työntekijät pitivät asiakkaiden osallistumista palvelun suunnitteluun.
Maahanmuuttajien polut koulutukseen ja työelämään ovat harvemmin sileää uutta asfalttia. Tavallisesti koulutuspolut ovat mutkaista soratietä sisältäen tyhjäkäyntiä, päällekkäisyyksiä ja epätarkoituksenmukaisia opintoja. He kohtaavat koulutus- ja urapoluillaan monenlaisia haasteita, jotka vaikeuttavat heidän etenemistään kohti toivottua tutkintoa tai työtä. Suomen koulutusjärjestelmää on totuttu pitämään tasa-arvoisena ja yhteiskuntaosallisuutta mahdollistavana, mutta todellisuus maahanmuuttajan kokemusmaailmasta käsin on useimmiten erilainen. Tässä artikkelissa käsitellään maahanmuuttajien koulutusosallisuuden haasteita ja kuvataan korkeakouluosallisuuden kehittämisen prosessia ja kehitettyjä käytäntöjä POLULLA-hankkeen aikana Turun ammattikorkeakoulussa.
Teknologian merkitys opetuksessa korostuu ja sitä hyödynnetään laajasti uusien oppimisympäristöjen ja didaktisten ratkaisujen kehittämisessä. Turun ammattikorkeakoulussa on useita hankkeita, joissa pyritään kehittämään VR/AR- teknologiaa hyödyntäviä pedagogisia ratkaisuja. Yksi näistä on VR Fast Track -hanke, jossa oppimateriaaleja VR-ympäristöön kehitetään maahanmuuttajien osaamisen tunnistamiseksi ja työelämävalmiuksien oppimiseen.
– Minua kiinnostaa teknologian hyödyntäminen oppimisessa ja kuntoutumisessa ja ylipäätänsä tämä oli tosi avartava kokemus. Näin tunnelmiaan kiteytti Turun ammattikorkeakoulussa toimintaterapiaa opiskeleva Erika päästyään ensimmäistä kertaa käyttämään virtuaalimaailmaan rakennettua oppimisympäristöä.
Kansainvälistymisen lisääntyessä ja väestön vanhetessa yksilöllisesti mukautuvan kommunikaation tarve terveydenhuollossa kasvaa. Suomessa elää myös vähemmistö, joka ei pysty kommunikoimaan pelkällä puheella riittävän hyvin. Näissä kohtaamisissa selkokielen ja kuvakommunikaation käyttö edistää kielellistä yhteisymmärrystä. Opinnäytetyön tarkoituksena on tuottaa kuvantamisen työympäristöön kommunikointia helpottava, selkokieltä ja kuvakommunikointia hyödyntävä opas kielellisesti haastaviin ja monikulttuurisiin tilanteisiin. Opinnäytetyön tavoitteena on auttaa kuvantamisen ammattilaisia vastaamaan viestinnän haasteisiin potilasohjauksessa ja tätä kautta edistämään väestön tasavertaisia kuvantamispalveluja. Ajatus työn tarpeellisuudesta nousi esille harjoitteluissa kohdatuista kommunikointihaasteista potilaiden kanssa. Oppaan muodosta ja sisällöstä keskustelimme röntgenhoitajien kanssa ja ohjeita muokattiin saadun palautteen perusteella toimivammiksi ja käytännöllisemmiksi. Esimerkkinä käytettiin tietokonetomografiaympäristöä, mutta tavoitteena oli saada jokaisen modaliteetin tarpeisiin mukautuva yleisohje. Työssä käsiteltäviksi kuvauksiksi rajasimme pään natiivi- ja vatsan varjoainetehosteisen kuvauksen. Työn edetessä huomasimme, että kaikilla kuvantamisen yksiköillä ei ole esimerkiksi asiakaskunnan luonteen vuoksi tarvetta oppaalle. Tarve siis vaihtelee yksikön toiminnan mukaan, ja käyttöönoton opastus on välttämätöntä.
Vuoden uusturkulainen 2020 Aida Bacic saapui Bosniasta Suomeen 14-vuotiaana, opiskeli merkonomiksi ja siirtyi sen jälkeen työelämään. Hän työskentelee Yhdessä-yhdistyksessä toiminnanohjaajana ja opiskelee Turun ammattikorkeakoulussa sosionomiksi. Hän pääsi opiskelemaan polkuopintojen kautta. Ne kestävät vuoden, jonka jälkeen voi hakea tutkinto-opiskelijaksi.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli järjestää kaksi liikuntapäivää Ahlmanin ammattiopiston ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoille lukuvuonna 2010–2011. Opinnäytetyön tavoitteena oli Ahlmanin ammattiopiston ensimmäisen vuosiluokan opiskelijoiden hyvinvoinnin edistäminen liikuntakokeilujen avulla. Opiskelijat tutustuivat eri liikuntalajeihin ja saivat kunnostaan palautetta kuntotestauksen avulla. Liikunnanohjauksesta ja kuntotestauksesta vastasivat Varalan Urheiluopiston liikuntaneuvojaopiskelijat terveydenhoitajaopiskelijoiden toimiessa projektinjohtajina. Kouluterveyskyselyn tulosten perusteella on herännyt huoli toisen asteen ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden terveydestä ja elämänhallinnasta. Opiskelijan opiskelukyvyn ja hyvinvoinnin tukeminen luo pohjan tulevalle työkyvylle. Opinnäytetyön viitekehyksenä on käytetty Kuntun opiskelukykymallia, jossa opiskelukyky rakentuu omista voimavaroista, opiskelutaidoista, opiskeluympäristöstä ja opetustoiminnasta. Viitekehyksessä painottuvat omat voimavarat ja erityisesti liikunnan positiiviset vaikutukset fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen. Opinnäytetyö on toiminnallinen. Opinnäytetyön projektin tuloksena toteutettiin liikuntapäivät ja kuntotestaus Ahlmanin ammattiopiston ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoille Varalan Urheiluopiston tiloissa. Opinnäytetyön tuotos on kirjallinen raportti. Kehittämistehtävän tuotoksena Ahlmanin ammattiopiston ja Varalan Urheiluopiston välille muodostettiin jatkuvan yhteistyön malli liikuntapäivien järjestämiseksi. Opinnäytetyön johtopäätöksenä todettiin yhteistyön lisäävän mahdollisuuksia opiskelijoiden liikunnalliseen aktivointiin. Jatkossa olisi tarpeellista tutkia, ovatko toteutetut liikuntakokeilut lisänneet Ahlmanin ammattiopiston ensimmäisen vuosiluokan opiskelijoiden liikunnallista harrastuneisuutta, ja kuinka moni opiskelijoista on osallistunut uudelleen liikuntapäivien aikana kokeilemiinsa lajeihin. Hyödyllistä olisi myös tietää, kokevatko nuoret kuntotestauksen motivoivana vai ahdistavana tekijänä.
Maahanmuuttajien osaamista on vaikea tunnistaa koulutuksessa, kun muodollisia koulu- tai työtodistuksia ei välttämättä kotimaasta ole tai niitä on vaikeaa sovittaa suomalaiseen tutkintoon. POLULLA -hankkeessa tehtiin kiinteää yhteistyötä järjestöjen kanssa ja opintopisteitä kerrytettiin järjestöissä tehdyllä vapaaehtoistyöllä. Opiskelijat saivat työkokemusta ja työelämäverkostoja, järjestöt saivat lisää vapaaehtoisia mukaan toimintaansa.
Opinnäytetyön aiheena oli mielenterveyskuntoutujien liikkumismotivaatio. Opinnäytetyön tavoitteena oli löytää keinoja mielenterveyskuntoutujien liikkumismotivaation herättämiseksi ja tukemiseksi, ja tuoda tietoa kuntoutujien kanssa työskentelevien käyttöön. Opinnäytetyön tarkoituksena oli koostaa opas, jota mielenterveyskuntoutujien kanssa työskentelevät voivat hyödyntää kuntoutujien liikkumismotivaation herättämiseksi ja tukemiseksi. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Hyvät muuvit -hankkeen kanssa, jossa edistetään palveluasumisen ja tukitoiminnan piirissä olevien vaikeavammaisten henkilöiden ja mielenterveyskuntoutujien liikkumista ja aktiivisuutta. Toiminnallisen opinnäytetyön tuotoksena koottiin opas kirjallisuuskatsauksen sekä mielenterveyskuntoutujien haastatteluiden pohjalta. Opas käsittelee liikkumismotivaatioon vaikuttavia tekijöitä, yleisimpiä haasteita, mielenterveysongelmien vaikutusta motivaatioon sekä tapoja tukea mielenterveyskuntoutujien liikkumismotivaatiota. Kirjallisuuskatsauksen tuloksista ilmeni psykologisten tarpeiden eli autonomian, kyvykkyyden ja yhteisöllisyyden olevan yhteydessä sisäiseen motivaatioon. Psykologisten tarpeiden vaikutus oli tunnistettavissa myös haastatteluiden tuloksissa. Motivaatiota voidaan tukea tarjoamalla vaihtoehtoja ja mahdollisuutta vaikuttaa sisältöön, kannustamalla, korostamalla soveltuvuutta kaiken tasoisille liikkujille ja pyrkimällä ymmärtämään kuntoutujan näkökulmaa. Motivoivina tekijöinä ilmeni muun muassa vaikutukset fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen sekä ulkomuotoon, kotoa pois pääseminen ja muu toiminta liikkumisen ohella. Motivaatioon negatiivisesti vaikuttavia tekijöitä olivat muun muassa väsymys, ahdistus, masentuneisuus, tuen puute sekä psyykkisen voinnin vaihtelu vuoden aikana. Opasta voidaan hyödyntää mielenterveyskuntoutujien liikkumisen tukemisessa. Jatkotutkimusaiheena esitetään mielenterveysdiagnoosin ja/tai sen vaikeusasteen vaikutus motivaatiotekijöihin ja niihin liittyviin haasteisiin.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää kirjallisuuskatsauksen muodossa, minkälaisilla tavoilla sairaanhoitajan vastaanottotoimintaa voidaan järjestää perusterveydenhuollossa ja mitkä tekijät edistävät ja estävät perusterveydenhuollon sairaanhoitajan vastaanotolla asiakkaan tyytyväisyyttä hoitoon. Opinnäytetyön tavoitteena oli ollut tuottaa tietoa erilaisista sairaanhoitajan vastaanottotoiminnan toimintamalleista ja asiakastyytyväisyyteen vaikuttavista tekijöistä. Menetelmällisesti katsaus pohjautui kirjallisuuskatsauksen vaiheisiin ja katsauksen tulokset on koottu yhdeksästä kansallisesta ja neljästä kansainvälisestä tutkimuksesta ja artikkelista. Yhteensä katsaukseen valikoitui 13 tutkimusta ja artikkelia. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä. Keskeisinä tuloksina katsauksesta nousi esille, että sairaanhoitajan vastaanottotoiminta on neljässä tutkimuksessa ja artikkelissa järjestetty lääkärin ja sairaanhoitajan välisen uudistetun työnjaon pohjalta rakentuneen toimintamallin mukaan. Kolmessa tutkimuksessa ja artikkelissa toimintamalli pohjautui lääkärin ja sairaanhoitajan työparimalliin. Uusia tapoja järjestää sairaanhoitajan vastaanottotoimintaa oli asiakasvastaavatoimintamalli, sairaanhoitajan tekemä puhelin-triage, sairaanhoitajavetoiset klinikat ja kahden toimintamallin pohjalta muodostettu uusi toimintamalli. Hoitajan tuttuus ja molemminpuolinen tunteminen sekä hoidon jatkuvuus nousivat asiakkaan tyytyväisyyttä edistäviksi tekijöiksi. Estäviksi tekijöiksi havaittiin kiireinen ilmapiiri ja vastaanotolla ilmenevät häiriötekijät, kuten puhelimen soiminen. Katsauksen perusteella voitiin todeta, että yleisimmin vastaanottotoiminta on järjestetty sai-raanhoitajan ja lääkärin työparimallin mukaisesti, jolloin sairaanhoitaja ja lääkäri toimivat tiiviissä yhteistyössä ja vastaavat tietyn alueen asukkaiden hoidosta. Sekä kansallisesta että kansainvälisestä aineistosta kävi ilmi, että sairaanhoitajan vastaanottotoiminnan uudistaminen ja tehtäväkuvan laajentaminen kumpuaa terveydenhuollossa tapahtuneista muutoksista: lääkäripula vaivaa monessa kunnassa, lääkäreillä on liikaa töitä ja kansansairauksien hoito vie paljon terveydenhuollon resursseja. Kansainvälisen aineiston perusteella voidaan olettaa, että monessa maassa sairaanhoitajat toimivat vielä itsenäisemmin erilaisilla sairaanhoitajavetoisilla klinikoilla ja omaavat laajemmat toimivaltuudet kuin suomalaiset kollegansa. Tärkeimpinä jatkotutkimushaasteina esitettiin sairaanhoitajan vastaanottotoiminnan vaikuttavuuden tutkimista erilaisista näkökulmista sekä opinnäytetyön tilaajana toimineen Peruskuntayhtymä Karviaisen terveyskeskuksissa teetettävät kyselyt asiakkaiden tarpeista kehittää vastaanottotoimintaa.
Jos ei ole syntynyt Suomessa, monet suomalaiseen työelämään liittyvät asiat voivat olla vieraita. Työpaikalla jokainen on oman kulttuurinsa edustaja sen lisäksi, että jokainen hoitaa omaa työtehtäväänsä. Teemme herkästi oletuksia toisistamme. Joskus ihmisten on vaikea ymmärtää toisiaan tai ihmisten välille syntyy ristiriitoja. Näissä tilanteissa aito halu selvittää asioita auttaa monta askelta eteenpäin. Tämän työkirjan avulla selviää monta asiaa. Sen avulla uusi työntekijä tutustuu suomalaiseen työelämään ja sen käytäntöihin. Työkirjan avulla työntekijä voi perehtyä asioihin itsenäisesti työnantajan antaman perehdytyksen lisäksi. Työkirja on tehty kaikille työpaikoille sopivaksi. Kaikki asiat siinä eivät siis välttämättä koske kaikkien työtä. Työkirjassa on myös tehtäviä eri aiheista sekä avoimia kohtia, joihin työntekijä voi kirjoittaa omaa työtään koskevia tietoja ja yhteystietoja. Lisäksi lopussa on lomakkeet perehdytyksen väli- ja loppuarvioinnille.
TIIVISTELMÄ Laakso Arja-Leena ja Parviainen, Tiina. ”KOKEMUKSESTA KEHITTÄJÄKSI”. Asiakaskokemusten käyttö päihdepalvelujen kehittämisessä. Helsinki, syksy 2013, 103 s., 7 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Sosiaalialan koulutusohjelma, Päihteet ja syrjäytyminen suuntautumisvaihtoehto, sosionomi (YAMK). Opinnäytetyömme tavoitteena oli saada tuoda esille Itä-suomen A-klinikan asiakkaiden kokemuksia päihdepalveluista ja osallisuudesta palveluprosessissa sekä toiveita päihdepalvelujen kehittämiseksi heidän tarpeitaan vastaaviksi. Ajatuksena oli kehittää toimintatapa, jolla asiakkaiden asiantuntijuus saataisiin osaksi palveluiden kehittämistoimintaa. Tämä opinnäytetyö on laadullinen tutkimus. Aineisto kerättiin yksilö- ja ryhmä-haastatteluin: seitsemän yksilö- ja yksi viiden henkilön ryhmähaastattelu syksyn 2012 aikana. Haastattelumenetelmänä oli teemahaastattelu. Yksilöhaastatteluissa käytimme haastattelurunkoa ja ryhmähaastattelussa yksilöhaastatteluista esille nousseita teemoja. Aineiston analysoimme aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä paitsi osallisuuden kokemukset, jossa käytimme teorialähtöistä sisällön-analyysiä. Tulosten mukaan suurimmat ongelmakohdat päihdepalveluissa asiakkaan näkökulmasta olivat hoidon aloitus ja palvelusta toiseen siirtyminen. Toiveina olivat mm. yksilöllisempi hoito ja matalankynnyksen palvelut. Esille nousivat palvelujärjestelmän pirstaleisuus ja koettu eriarvoinen kohtelu. Haastateltujen osallisuuden kokemukset liittyivät omaan päätöksen tekoon, mielipiteen ilmaisuun sekä toimintaan osallistumiseen. Palvelujen kehittämisessä asiakkaat eivät kokeneet olevansa osallisina, mutta kehittäjän rooli nähtiin mahdollisena. Opinnäytetyön tuloksista kävi ilmi, että Itä-Suomen A-klinikan asiakkaat kokivat hyvin samankaltaisia puutteita ja ongelmia päihdepalveluissa kuin aikaisemmissa tutkimuksissa on yleisesti todettu. Sinällään tämä tutkimus ei siis tuonut mitään uutta merkittävää tietoa palveluiden epäkohdista, mutta toisaalta vahvisti niiden olevan osittain samoja kuin aikaisemmin on yleisesti tuotu esille. Tämä työ kuitenkin tukee käsitystä, että kokemustiedon hyödyntäminen palveluiden kehittämisessä vaatii vielä paneutumista ja yhä uusien toimintatapojen kehittämistä. Tällainen toimintatapa voisi olla säännöllisesti toteutettava asiakkaiden ryhmähaastattelu kehittämistyön tukena. Tarvitaan kuitenkin paljon työtä, jotta palvelunkäyttäjät saataisiin aidosti osallisina mukaan kehittämistyöhön ja jopa päätöksentekoon. Asiasanat: kokemustieto, asiakkuus, päihdeongelmat, päihdehuolto, kehittäminen, osallisuus, kvalitatiivinen tutkimus
Aim of this thesis was to research the experiences of home hospital volunteers working in the terminal care. The research is based on the experiences that emerged from the themed interviews with the volunteers. Interviews were conducted at Pori campus of the Diaconia University of Applied Sciences, one volunteer at a time. The theoretical part of the thesis describes Home hospital in Pori, volunteer work, palliative care and terminal care. Goal of the research was to gather information about home hospital volunteers’ experiences. In addition to perhaps give a different perspective on volunteering experiences and create an extensive and humane deception to this kind of volunteer work. Outcome of the interviews pointed out that volunteering at home hospital is very versatile and interesting in terms of working on personal and professional growth. Interviews gave an assumption that volunteers’ work input with people was rewarding and empowering for people in terminal care and as well as for volunteers.
An electrocardiography (ECG) monitoring can be used to detect heart-related abnormalities by recording cardiac activity over a period of time. The conventional 12-lead ECG measurement system is the standard practice for the evaluation of the heart's electrical activity. However, a recent trend is to develop patch-type measurement devices for unobtrusive ECG monitoring by reducing device size and number of electrodes on the skin. This development aims to minimize the discomfort for the user from the wearable recording devices. A printed, bandage-type hybrid system for continuous ECG monitoring to allow as much comfort as possible while maintaining the signal quality required for medical evaluation is proposed. Movement artifacts in recorded ECG signals are a challenge in long-term monitoring while the patients are engaged in their everyday activities. The movement artifacts from the printed skin-conformable electrode are compared to commercial exercise stress-test ECG electrodes during different physical activities and stationary periods. The results show that the signal quality obtained with the multilead patch ECG electrode, manufactured with printing technologies, is comparable to electrodes currently used in healthcare.
Purpose To develop a high temporal resolution functional MRI method for tracking repeating events in the brain. Methods We developed a novel functional MRI method using multiband sweep imaging with Fourier transformation (SWIFT), termed event-recurring SWIFT (EVER-SWIFT). The method is able to image similar repeating events with subsecond temporal resolution. Here, we demonstrate the use of EVER-SWIFT for detecting functional MRI responses during deep brain stimulation of the medial septal nucleus and during spontaneous isoflurane-induced burst suppression in the rat brain at 9.4 T with 200-ms temporal resolution. Results The EVER-SWIFT approach showed that the shapes and time-to-peak values of the response curves to deep brain stimulation significantly differed between downstream brain regions connected to the medial septal nucleus, resembling findings obtained with traditional 2-second temporal resolution. In contrast, EVER-SWIFT allowed for detailed temporal measurement of a spontaneous isoflurane-induced bursting activity pattern, which was not achieved with traditional temporal resolution. Conclusion The EVER-SWIFT technique enables subsecond 3D imaging of both stimulated and spontaneously recurring brain activities, and thus holds great potential for studying the mechanisms of neuromodulation and spontaneous brain activity.